Todistelu
- Uutiset
10.9.2019 10.30
14-vuotias ja 17-vuotias olivat sukupuoliyhteydessä - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstäA:n (tapahtuma-aikaan 14 v) kertomuksesta tai tapahtumaolosuhteista ei ollut käynyt ilmi, että vastaaja (tapahtuma-aikaan 17 v) olisi painostanut, taivutellut tai houkutellut häntä seksiin. A ja vastaaja olivat kertoneet yhdenmukaisesti, että ehkäisystä oli huolehdittu, koska A oli kertonut syövänsä ehkäisypillereitä. Saman tyyppisen taustan omaavat nuoret olivat siten olleet keskenään tasavertaisessa asemassa päättämään seksuaalisesta käyttäytymisestään, sen oli kuvattu tapahtuneen vapaaehtoisesti eikä asiassa kuvatuissa olosuhteissa mikään muutoinkaan viitannut siihen, että A:n seksuaalista itsemääräämisoikeutta olisi loukattu. HO katsoi näyttöä kokonaisuutena harkittuaan, että vastaajan syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily. Syyte oli siten hylättävä. Asian näin päättyessä vastaaja vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 10.9.2019) - Uutiset
9.9.2019 14.00
Syyte salakatselusta hylättiinVastaaja oli lähtenyt seuraamaan betonijätettä kuljettavaa kuorma-autoa selvittääkseen, mihin betonia viedään. Syytteen mukaan vastaaja oli oikeudettomasti ottanut valokuvan, jossa näkyi asianomistaja oman kotinsa pihamaalla. Asiassa todetun perusteella oli voitu todeta, ettei vastaaja ollut tahallaan kuvannut asianomistajaa piha-alueella. Vastaaja ei ollut siten syyllistynyt salakatseluun. (Vailla lainvoimaa 9.9.2019) - Uutiset
9.9.2019 13.00
Perui esitutkinnassa antamansa tunnustamisen käräjäoikeudessa - hovioikeus hylkäsi syytteen petoksestaOttaen huomioon korkeimman oikeuden ratkaisuista (KKO 2013:25 ja KKO 2000:35) ilmenevä oikeusohje peruutetun tunnustuksen pääasiallisesta näyttöarvosta syyte petoksesta oli vastaajan osalta hylättävä näyttämättömänä. (Vailla lainvoimaa 9.9.2019) - Uutiset
6.9.2019 14.00
Yhteisymmärryksessä aloitettu yhdyntä johti raiskaukseen - riittää, että tekijä väkivaltaa käyttäen murtaa uhrin tahdonHO totesi, että raiskauksen tunnusmerkistön täyttymiseen riittää, että tekijä väkivaltaa käyttäen murtaa uhrin tahdon. KO:n tuomiosta ilmenevin tavoin säännöksen tarkoittamaa väkivaltaa voi siten olla esimerkiksi uhrin raajoista kiinni pitäminen ja näin uhrin pitäminen aloillaan. Tässä tapauksessa nainen oli kertonut miehen olleen hänen päällään ja pitäneen hänen käsiään paikoillaan. Nainen oli useasti pyytänyt miestä lopettamaan yhdynnän, mistä huolimatta mies oli jatkanut menettelyään. Mies oli ollut naista painavampi ja nainen oli yrittänyt rimpuilla päästäkseen tilanteesta pois. Näin ollen miehen menettelyssä oli kysymys raiskauksen tunnusmerkistössä tarkoitetusta väkivallasta. Asiassa lausutuin perustein HO katsoi, ettei asiassa jäänyt varteenotettavaa epäilyä miehen syyllisyydestä syytteessä kuvattuun tekoon. Syyksilukemisen osalta aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. Mies tuomittiin raiskauksesta 1 v 6 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Mies velvoitettiin suorittamaan naiselle korvaukseksi henkisestä kärsimyksestä 2.500 euroa, tilapäisestä psyykkisestä haitasta 2.500 euroa ja sairaanhoitokuluista 340,10 euroa, yhteensä 5.340,10 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 6.9.2019) - Uutiset
2.9.2019 15.46
Koskiko 14-vuotiaan haaroväliin? Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstäLapsen mukaan vastaaja oli kolmella eri kerralla koskenut häntä haaroväliin, kahdella kerralla housujen päältä ja kolmannella kerralla housujen reunaan ja vähän ihoonkin ennen haaroväliä. Lapsen mukaan vastaajan menettely oli tuntunut epämukavalta. Arvioituaan asiaa kokonaisuutena HO katsoi, toisin kuin KO, että vastaajan syyllistymisestä syytteissä tarkoitettuihin tekoihin oli jäänyt varteenotettava epäily. Asian näin päättyessä syytteet sekä vastavalitus hylättiin ja vastaaja vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudesta asiassa ja hänen puolustajansa palkkio sekä valtion varoista maksetut todistelukustannukset jäivät valtion vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 2.9.2019) - Uutiset
28.8.2019 9.42
Alkoholijuomien myynnistä suoritettavan arvonlisäveron määrää ei tullut määrätä arvioimalla - KHO kumosi HAO:n ja Verohallinnon päätöksetAsiassa esitettyjä seikkoja kokonaisuutena arvioiden KHO katsoi, ettei asiassa ollut saatettu riittävän ilmeiseksi, että A Oy olisi ilmoittanut veroa liian vähän tilikaudelta 1.7.2013–30.6.2014 tai ajanjaksolta 1.7.–31.12.2014. Koska arvioverotuksen edellytykset eivät olleet täyttyneet, HAO:n ja Verohallinnon päätökset oli veron maksuunpanon ja siihen perustuvien veronkorotusten osalta kumottava. - Uutiset
21.8.2019 10.00
Seksuaalisesta ahdistelusta 70 päiväsakkoa ja 1 000 euron kärsimyskorvaus - menettelylle ei ollut osoitettavissa mitään muuta järkevää selitystä kuin seksuaalinen motiiviTapahtuma-aikaan 34-vuotias vastaaja oli yllättäen ottanut 19-vuotiaan asianomistajan halausotteeseen ja pitänyt kiinni siten, ettei asianomistaja ollut päässyt pois tilanteesta ja tämän jälkeen suudellut poskelle, yrittänyt suudella suulle ja kädelle sekä nylkyttänyt lantiotaan takaapäin asianomistajan takapuolta vasten. Teolla oli ollut asianomistajalle pidempiaikaisia vaikutuksia, koska asianomistaja edelleen karttaa yksin liikkumista pimeällä ja kokee ulkomaalaistaustaisten miesten läsnäolon ahdistavana. Nämä seikat huomioon ottaen kohtuullisena kärsimyskorvauksen määränä oli pidettävä 1 000 euroa. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 21.8.2019) - Uutiset
19.8.2019 11.58
Vierashuoneessa tutkijatohtori Juhana Riekkinen: Voiko sähköiseen todisteeseen luottaa?Suomalainen todistusoikeus ei rajoita todisteiden käyttöä niiden tallennus- tai olomuodon perusteella. Vapaan todistelun periaatteen mukaisesti asianosaiset voivat lähtökohtaisesti esittää mitä vain haluamaansa näyttöä. Sähköisten todisteiden käytölle ei siis ole suoranaisia oikeudellisia esteitä, oli kyse sitten yksinkertaisista tekstitiedostoista, muunlaisista sähköisistä asiakirjoista, sähköpostiviesteistä, valokuvista, videoista tai vaikkapa jonkin tietojärjestelmän automaattisesti tuottamista lokitiedoista. Tällaisten – kuten muidenkin – todisteiden näyttöarvo on arvioitava perusteellisesti ja tasapuolisesti vapaalla todistusharkinnalla (OK 17:1), kirjoittaa tutkijatohtori, OTT Juhana Riekkinen Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
19.8.2019 10.00
Jalankulkijaan pysäköintialueella törmännyt kuorma-autonkuljettaja tuomittiin 30 päiväsakon rangaistukseen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja vammantuottamuksestaKuljettajan mukaan hän ei ollut törmännyt asianomistajaan eikä aiheuttanut asianomistajalle ruumiinvammaa, vaan asianomistaja oli liukastunut ja kaatunut paikallaan olleen kuorma-auton alle. KO oli katsonut kuljettajan syyllistyneen menettelyllään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja vammantuottamukseen. Näyttämättä oli jäänyt, että asianomistajalle olisi onnettomuudesta aiheutunut selkäydinvammaa, virtsankarkailua tai ulosteen karkailua. Näistä vammoista oli esitetty näyttönä vain asianomistajan oma kertomus. HO ei myöntänyt kuljettajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 19.8.2019) - Uutiset
16.8.2019 14.16
Puihin reikiä poranneen ja reikiin kasvimyrkkyä laittaneen naapurin ei näytetty syyllistyneen vammantuottamukseenKaikella KO:ssa esitetyllä näytön arvioinnilla ja johtopäätöksillä tuli katsoa, ettei vastaaja ollut syyllistynyt vammantuottamukseen ja sen johdosta kaikki asianomistajan vastaajaan kohdistamat vaatimukset tuli hylätä. Koska asianomistaja hävisi jutun, hänet velvoittiin korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut sen jälkeiseltä ajalta kun virallinen syyttäjä oli luopunut vaatimuksistaan vastaajaa vastaan. Asianomistaja oli myöntänyt vastaajan vaatimien kulujen (3.124,80 euroa) määrän oikeaksi. HO ei myöntänyt asianomistajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 16.8.2019) - Uutiset
1.8.2019 10.03
Hovioikeus ei myöntänyt siivouspalveluja tarjoavalle yhtiölle jatkokäsittelylupia työaikamerkintöjen väärentämistä ja työsopimusten purkamista koskevissa riidoissaKO oli katsonut viidessä eri tuomiossaan mm., ettei yhtiö ollut näyttänyt, että kulkukortin tai leimauslaitteen käyttötapaan olisi yhtiön puolelta puututtu siten, että kantajat olisivat tietoisesti menetelleet vastoin annettua ohjetta. Yhtiö ei ollut näyttänyt, että kantajat olisivat tietoisesti menetelleet vastoin työnantajan antamaa ohjetta koskien työtuntien ilmoittamista. Työsopimukset purkaneella yhtiöllä ei katsottu olleen edes TSL:n 7 luvun 2 §:ssä tarkoitettua perustetta irtisanoa kantajien työsopimuksia. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupia. KO:n ratkaisut jäivät pysyviksi. (Vailla lainvoimaa 1.8.2019) - Uutiset
23.7.2019 15.00
Hovioikeuskin hylkäsi lakiasiaintoimiston laskusaatavaa koskevan vaatimuksenOsapuolet olivat olleet erimielisiä siitä, oliko yhtiö ilmoittanut B:lle, että testamentin moitekannetta koskevaa asiaa ei voitu hoitaa B:n oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvausmäärän puitteissa. HO katsoi, että vastoin B:n kertomaa yhtiön väitteitä ja oikeudenkäyntiavustaja OTK:n kertomusta asian suullisesta ilmoittamisesta B:lle ei voitu pitää riittävänä selvityksenä siitä, että oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuuden ylittävästä laskutuksesta olisi sovittu tai että yhtiö olisi ilmoittanut oikeusturvavakuutuksen enimmäismäärän ylittymisestä. Reklamaation osalta HO totesi, että yhtiö oli laskuttanut B:tä toimeksiannosta oikeusturvavakuutuksen enimmäismäärän ylittävän summan, vaikka siitä ei ollut näytetty sovitun. Yhtiö oli siten pyrkinyt laskulla yksipuolisesti muuttamaan B:n kanssa tekemäänsä sopimusta. Koska sopimus on muutettavissa vain molempien osapuolten yhteisin tahdonilmaisuin, reklamaatio ei ollut ollut tarpeen asiassa, eikä B ollut menettänyt oikeuttaan vedota siihen, että lasku poikkesi siitä, mitä oli katsottava sovitun. (Vailla lainvoimaa 23.7.2019) - Uutiset
19.7.2019 9.00
EIT:n ratkaisujen tiivistelmiä FinlexissäFinlexissä on 17.7.2019 julkaistu/päivitetty neljä EIT:n vuonna 2019 antamaa ratkaisua. Ensimmäisessä asiassa oli kysymys siitä, loukattiinko karkoituspäätöksellä EIS 3 artiklaa sekä EIS 8 artiklaan perustuvaa oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta. Toisessa asiassa oli puolestaan kysymys siitä, loukattiinko valittajan EIS 6 artiklan 1 kappaleeseen perustuvaa oikeutta oikeudenkäyntiin, kun muutoksenhakutuomioistuimen tuomaria ei oltu nimitetty kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Kolmannessa tapauksessa oli kyse oliko valtio laiminlyönyt EIS 8 artiklaan perustuvat positiiviset velvollisuutensa, kun korkein oikeus ei ollut myöntänyt valittajalle valituslupaa asiassa, joka koski hänestä keskustelupalstalla esitettyjä seksuaalissävytteisiä väitteitä. Neljännessä tapauksessa oli puolestaan kyse muun muassa puolueettomuusvaatimuksesta, joka liittyy oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevaan oikeuteen, sekä todistajien kutsumatta ja kuulematta jättämistä koskevan tuomioistuimen päätöksen arvioinnista samoin kuin EIS 8 artiklan mukaisesta oikeudesta nauttia yksityiselämän kunnioitusta. - Uutiset
1.7.2019 11.45
Oikeusasiamies: hyödyntämiskielto kuuluu tuomioistuimen ratkaistavaksiKantelija oli epäiltynä seksuaalirikoksesta. Kuulusteluissa hänelle oli näytetty Tullin järjestelmään tallentunut valvontakuva. Esitutkinnassa oli ollut erimielisyyttä kuvan sisällöstä. Kantelijan avustaja oli pyytänyt syyttäjää liittämään kuvan esitutkinta-aineistoon, jotta sitä olisi voitu käyttää kantelijan puolustukseksi asiassa. Syyttäjä kieltäytyi vedoten siihen, että tullilain mukaan kuvia ei voi käyttää rikosprosessissa. Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen totesi, että laissa ei ole säännöstä, joka kieltäisi Tullin järjestelmään tallentuneen tiedon käyttämisen todisteena, vaikka tieto olisi tallentunut järjestelmään henkilötietojen käsittelystä tullissa annetun lain 6 §:n vastaisesti ja että syyttäjällä olisi ollut toimivalta pyytää Tullilta kuvan liittämistä esitutkinta-aineistoon. Vielä oikeusasiamies totesi, että mikäli kuvan käyttämisestä todisteena olisi ollut epäselvyyttä tai sen kohdalla olisi vedottu hyödyntämiskieltoon, asia olisi tullut saattaa oikeudenkäynnin yhteydessä tuomioistuimen ratkaistavaksi. - Uutiset
24.6.2019 14.35
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti vuokralaiset maksamaan vuokaranantajan velkomat vuokratHO totesi, että todistustaakka vuokranmaksusta on vuokralaisilla. Käteisvarojen nostaminen ei riittänyt näytöksi siitä, että vuokralaiset olivat käyttäneet käteisvarat maksamalla vuokranantajalle kesä-heinäkuun vuokrat 1.300 euroa. HO päätyi näytön arvioinnissa siihen, että yksin vuokralaisen kertomus ei riittänyt näytöksi siitä, että vuokralaiset olisivat maksaneet vuokranantajalle tämän velkomat vuokrat touko-heinäkuulta 2016. Näyttämättä oli myös jäänyt, että vuokran määrää olisi minkään kuukauden osalta alennettu 50 eurolla. (Vailla lainvoimaa 24.6.2019) - Uutiset
19.6.2019 11.50
Hovioikeuskin hylkäsi Aamulypsy-ohjelman toimittajia vastaan nostetun syytteen kunnianloukkauksesta ja 1,6 miljoonan euron korvausvaatimuksenAsiassa oli kysymys siitä, olivatko A ja B radio-ohjelmassa esittämillään kommenteilla esittäneet valittajasta valheellisia tietoja tai vihjauksia siten, että teko oli ollut omiaan aiheuttamaan valittajalle vahinkoa tai kärsimystä taikka valittajaan kohdistuvaa halveksuntaa, tai olivatko he kommenteillaan muulla tavoin halventaneet valittajaa. HO katsoi KO:n tavoin, etteivät A ja B olleet menettelyllään syyllistyneet valittajaan kohdistuneeseen kunnianloukkaukseen. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 19.6.2019) - Uutiset
17.6.2019 16.00
Hovioikeuden kolme työntekijöiden palkkaetuja koskevaa tuomiota - kyse myös tuomioistuimen toimivallastaYhtiö oli kaikissa tapauksissa esittänyt riittävän näytön siitä, että työntekijöille oli maksettu vähintään vuosilomalain 9 §:n mukainen säännönmukainen tai keskimääräinen palkka. Työntekijöiden valitukset hylättiin. Kaikissa kolmessa asiassa oli kyse myös siitä, oliko yleinen tuomioistuin toimivaltainen käsittelemään asian vai kuuluiko se työtuomioistuimen toimivaltaan. HO katsoi, että yleinen tuomioistuin oli toimivaltainen arvioimaan ainoastaan sen, olivatko työntekijät saaneet vuosilomalain 9 §:n 1 momentin mukaisen lomapalkan eli säännönmukaisen tai keskimääräisen palkkansa. Muilta osin KO:n ei olisi tullut tutkia kanteita. (Vailla lainvoimaa 17.6.2019) - Uutiset
17.6.2019 9.34
KKO arvioi ulosottovalitusasian jatkovalituksessa nimetyn uuden todistelun merkitystä jatkokäsittelyluvan kannalta ja prekluusiota hovioikeudessaMuutoksenhakija oli hovioikeudelle tekemässään ulosottovalitusasian jatkovalituksessa vedonnut uuteen todisteluun. Kysymys uuden todistelun merkityksestä arvioitaessa jatkokäsittelyluvan myöntämisen edellytyksiä. Kysymys myös prekluusiosta hovioikeudessa. Hovioikeuden päätöstä ei muutettu. - Uutiset
14.6.2019 13.41
Ei näyttöä, että äiti olisi syyllistynyt pahoinpitelyyn viemällä vuonna 2008 syntyneen poikansa niskahiuksista kiinni pitämällä omaan huoneeseen tai laiminlyömällä lapsen hampaiden hoidonSyyttäjä oli HO:ssa lausunut, että lapsen kertomus niskahiuksista vetämisestä oli ollut yksityiskohtainen ja kokonaisuutena arvioiden sitä olisi tullut pitää tältä osin riittävänä näyttönä. Syyttäjän mukaan KO oli arvioinut näyttöä väärin myös lapsen hammashoidon laiminlyönnin osalta. (Vailla lainvoimaa 14.6.2019) - Uutiset
14.6.2019 13.14
Ei näyttöä, että vastaaja olisi tehnyt ruumiillista väkivaltaa 10-vuotiaalle lapselle tarttumalla tätä kaulasta ja kaatamalla lattialleKO oli tuominnut vastaajan pahoinpitelystä 40 päiväsakon rangaistukseen. HO puolestaan katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että vastaaja olisi pahoinpidellyt lasta syytteessä kuvatulla tavalla. Näin ollen syyte ja siihen perustuvat korvausvaatimukset oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 14.6.2019)