Todistelu
- Uutiset
6.7.2022 14.00
Suomen oikeudessa ei ole kiistämistaakkaa - yhtiö voi siten hovioikeudessa vedota velkajärjestelyn edellytysten puuttumiseen - velkajärjestely voitiin myöntää VJL 10 §:n 1 ja 4 kohdan esteistä huolimattaHO salli yhtiön vedota HO:ssa VJL 10 §:n 4 kohdan mukaiseen esteeseen. Pääasian osalta HO katsoi toisin kuin KO, että velkajärjestelylle oli myös VJL 10 §:n 4 kohdan mukainen este. HO katsoi, että perinnöstä luopumisen ja rikosasian vireilletulon läheinen ajallinen yhteys huomioon ottaen oli todennäköisiä syitä epäillä, että hakija oli luopunut perinnöstään tarkoituksenaan heikentää taloudellista asemaansa odotettavissa olevien taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Lisäksi velkajärjestelylle oli VJL 10 §:n 1 kohdan mukainen este. Hakija oli tuomittu törkeästä kavalluksesta ja velvoitettu suorittamaan vahingonkorvausta 126.000 euroa. Hakija oli yhdessä D:n kanssa anastanut hallussaan ollutta yhtiön omistamaa hopearomua 140.000 euron arvosta. Kyse oli siis varsin vakavasta rikoksesta. Huomionarvoista kuitenkin oli, että hakija oli saanut rikoksesta hyötyä huomattavasti edellä mainittua vähemmän, vain noin 15.000 euroa. HO katsoi, että käsillä olevat velkajärjestelyn esteet olivat laadultaan vakavia mutta eivät kuitenkaan erityisen moitittavia. HO katsoi KO:n tavoin, että velkajärjestely voitiin myöntää esteistä huolimatta VJL 10 a §:n nojalla. (Vailla lainvoimaa 6.7.2022) - Uutiset
27.6.2022 9.33
Hovioikeuskin katsoi vastaajan syyllistyneen kaverinsa raiskaukseen - ehdotonta vankeutta 1 v 10 kkVastaaja ja asianomistaja olivat olleet useamman vuoden kavereita ennen tapahtumaa. He olivat vierailleet ja yöpyneet toistensa luona. Heidän välillään oli aiemmin ollut silloin tällöin suostumuksellisia yhdyntöjä, mutta myös tapaamisia ilman seksuaalista kanssakäymistä. Asiassa oli ollut riidatonta, että asianomistaja oli ollut vahvassa humalatilassa. Riidatonta oli myös ollut, ettei vastaaja ollut juurikaan päihtynyt. (Vailla lainvoimaa 27.6.2022) - Uutiset
20.6.2022 11.30
Teemaprekluusiosta työriidasssa - hovioikeus salli uuden todistelun nimeämisenOikeuskirjallisuudessa suhtautuminen teemaprekluusioon on vaihdellut, mutta vallitsevana voidaan pitää kantaa, jonka mukaan teemaprekluusiota noudatetaan enintään rajoitetusti. Teemaprekluusion on katsottu tulevan kyseeseen silloin, kun todistajan uudella teemalla pyritään ilmeisesti kiertämään todistuskeinoprekluusiota. Toisena teemaprekluusion tyyppitilanteena kysymykseen on katsottu voivan tulla ilmeinen shikaanitilanne, jossa todistajan uudella teemalla pyrittäisiin ilmeisesti yllättämään vastapuoli (Timo Saranpää: Teemaprekluusiosta dispositiivisessa riita-asiassa, Defensor Legis 2014, s. 699 ja 700). - Uutiset
10.6.2022 14.55
Apulaisoikeuskansleri: Äänittämisen epäonnistuminen käräjäoikeudessaApulaisoikeuskansleri kiinnitti Pohjois-Savon käräjäoikeuden huomiota huolellisuuteen henkilötodistelun tallentamisessa. Kantelija oli arvostellut sitä, että todistajana kuullun henkilön äänitys oli epäonnistunut. - Uutiset
2.6.2022 11.00
Prekluusio - hovioikeus salli maallikon vedota uuteen seikkaan pysäköintiriidassaOttaen huomioon, että valittaja oli KO:ssa esittänyt kirjallisena todisteena hänellä olleen pysäköintiluvan, oli ilmeistä, ettei valittaja ollut käräjäoikeusvaiheessa ymmärtänyt vedota siihen myös kanteen kiistämisen perusteena, eikä tämän voitu katsoa johtuneen hänen huolimattomuudestaan. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon pyrkimys aineelliseen totuuteen, HO katsoi, että valittajalla oli oikeus vedota kysymyksessä olevaan seikkaan HO:ssa. Valittajalla katsottiin olevan oikeus vedota myös valokuvaan pysäköintialueen ehdoista todisteena HO:ssa. - Uutiset
30.5.2022 11.30
Hovioikeuden päätös asiantuntijatodistelun kustannusten korvaamisesta valtion varoista - kohtuullisena tuntipalkkiona käsiteltävänä olevassa potilasvahinkoasiassa oli pidettävä 300 euroaValtion varoista maksettavan kohtuullisen asiantuntijapalkkion on katsottu määräytyvän vastaavin perustein kuin yksityisenkin nimeämän asiantuntijan palkkion. (Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten laatuhankkeen työryhmäraportteja XIV 2019, s. 37.) Korkein oikeus ei ole antanut asiantuntijan kohtuullista palkkiotasoa koskevia ennakkopäätöksiä, ja hovioikeuskäytäntö kohtuullisesta palkkiotasosta asiantuntijan kuulemisen osalta on vaihtelevaa. Esimerkiksi oikeusapua saaneen nimeämälle asiantuntijalle on nyt käsillä olevaa asiaa vastaavissa asioissa maksettu valtion varoista kuulemisesta hovioikeuden pääkäsittelyssä 100 euroa (Helsingin hovioikeus 12.7.2021 nro 965) ja 360–1.000 euroa (Helsingin hovioikeus 10.7.2019 nro 901). (Vailla lainvoimaa 30.5.2022) - Uutiset
26.5.2022 13.00
Neuvosto hyväksyi uusia sääntöjä sotarikoksiin liittyvien todisteiden säilyttämisestäJotta voitaisiin paremmin varmistaa, että Ukrainassa rikoksiin syyllistyneet saadaan vastuuseen teoistaan, neuvosto hyväksyi keskiviikkona 25.5. uudet säännöt, joiden mukaisesti Eurojust voi säilyttää, analysoida ja varastoida todisteita keskeisistä kansainvälisistä rikoksista, kuten sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja kansanmurhasta. Euroopan parlamentin ja neuvoston odotetaan allekirjoittavan tekstin 30. toukokuuta ja julkaisevan sen pian virallisessa lehdessä. Se tulee voimaan julkaisemista seuraavana päivänä. - Uutiset
11.5.2022 9.46
Hovioikeus äänesti perusteluista FBI:n peiteoperaatioon liittyvässä hyödyntämiskieltoasiassaYhdysvaltojen liittovaltion poliisi (FBI) oli toteuttanut peiteoperaation, jossa niin kutsuttujen Anom-puhelimien välinen Suomessa tapahtunut viestiliikenne oli käyttäjien tietämättä tallentunut FBI:n palvelimelle. Kysymys siitä, voitiinko tällä tavalla hankittua viestintää hyödyntää todisteena rikosasiassa. Hovioikeus hylkäsi hyödyntämiskieltovaatimukset. (Vailla lainvoimaa 11.5.2022) - Uutiset
29.4.2022 15.15
Hovioikeus hylkäsi vaatimuksen uusien kirjallisten todisteiden esittämisestä ja uuden todistajan kuulemisestaA ei saattanut todennäköiseksi, ettei hän olisi voinut nimetä todistajaa jo käräjäoikeudessa tai että hänellä olisi ollut pätevä aihe olla tekemättä niin. A ei esittänyt mitään syytä sille, miksi hän ei ollut nimennyt kirjallisia todisteita jo käräjäoikeudessa. A ei siten saattanut todennäköiseksi, ettei hän olisi voinut nimetä kyseisiä todisteita jo käräjäoikeudessa tai että hänellä olisi ollut pätevä aihe olla tekemättä niin. (Ratkaisuun saa hakea muutosta pääasian yhteydessä) - Uutiset
6.4.2022 11.00
Hovioikeus: 5-6-vuotiasta lasta hyväksikäyttäneen äidin miesystävän teko oli törkeä – 1 vuoden 6 kuukauden ehdoton vankeusrangaistus, kärsimyksestä 4 000 euroaAsianomistaja oli kertonut tapahtumista vuonna 2019 eli noin 5 vuotta tapahtuman jälkeen ensin opettajalleen ja välittömästi tämän jälkeen äidilleen. Asianomistaja oli ollut poliisissa suoritetun kuulustelun aikaan 11-vuotias. HO piti epätodennäköisenä, että asianomistajan kertomuksesta ilmenevissä tapahtumissa olisi ollut kysymys valemuistosta tai muulla tavoin vääristyneestä muistikuvasta. Syytteen tueksi ei ollut esitetty asianomistajan kertomuksen lisäksi muuta välitöntä näyttöä. Syytettä tukevana näyttönä oli lisäksi esitetty asianomistajan äidin ja opettajan kertomukset. Kahden ankaroittamisperusteen täyttyminen puolsi teon katsomista myös kokonaisuutena arvostellen törkeäksi. Asianomistaja oli ollut hyvin nuori. Kun otettiin lisäksi huomioon menettelyn toistaminen kaksi kertaa lyhyen ajan sisällä, HO katsoi, että teko oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. (Vailla lainvoimaa 6.4.2022) - Uutiset
6.4.2022 9.20
Sähköisen todistusaineiston saatavuus: EU:n neuvosto valtuutti jäsenmaat allekirjoittamaan kansainvälisen sopimuksenNeuvosto hyväksyi 5.4.2022 päätöksen jäsenmaiden valtuuttamisesta allekirjoittamaan EU:n edun mukaisesti tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen (Budapestin yleissopimus) toinen lisäpöytäkirja. Pöytäkirja parantaa rikosoikeudellisissa menettelyissä käytettävien sähköisten todisteiden, kuten pilvessä olevien sähköpostien ja asiakirjojen, rajatylittävää saatavuutta. Se edistää kyberrikollisuuden ja muiden rikollisuuden muotojen torjuntaa maailmanlaajuisesti helpottamalla yhteistyötä jäsenmaiden ja kolmansien maiden välillä. Samalla sillä varmistetaan yksilönsuojan korkea taso ja EU:n tietosuojanormien noudattaminen. - Uutiset
24.3.2022 10.00
Yhteisymmärryksessä aloitetun sukupuoliyhteyden jälkeiset tapahtumat johtivat 1 vuoden 8 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen raiskauksesta ja 3 200 euron kärsimyskorvaukseenAsiassa oli riidatonta, että vastaaja (s. 2000) ja asianomistaja olivat olleet yhteisymmärryksessä sukupuoliyhteydessä. Asiassa oli riitaa siitä, oliko vastaajan siitin tässä yhteydessä ollut luiskahtaa asianomistajan peräaukkoon, vai oliko vastaaja yhteisymmärryksessä tapahtuneen sukupuoliyhteyden jälkeen työntänyt siittimensä asianomistajan peräaukkoon syytteessä kuvatulla tavalla. Asiassa oli lisäksi kysymys siitä, osoittiko esitetty näyttö asianomistajan olleen alkoholin nauttimisen ja nukkumisen tai väsymyksen vuoksi RL 20 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun avuttoman tilan takia kykenemätön puolustamaan itseään. HO katsoi, että vastaaja oli syytteessä tarkoitetussa tilaisuudessa käyttämällä hyväkseen sitä, että asianomistaja oli nukkumisesta johtuneen avuttoman tilan takia ollut kykenemätön puolustamaan itseään, ollut hänen kanssaan sukupuoliyhteydessä työntämällä siittimensä asianomistajan peräaukkoon. Asianomistaja oli herännyt kesken yhdynnän. Syyte hylättiin enemmälti. (Vailla lainvoimaa 24.3.2022) - Uutiset
10.3.2022 16.00
Jälkinauttiminen - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen törkeän rattijuopumuksen asemasta rattijuopumukseenVastaajalle tuomittu vankeusrangaistus (3 kk 15 pv) lievennettiin tuntuvaksi sakoksi (70 ps). (Vailla lainvoimaa 10.3.2022) - Uutiset
10.3.2022 13.26
Seksuaalinen ahdistelu kampaamossa hiusten pesutilanteessa - toisin kuin syytteen hylännyt käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi vastaajan 50 ps rangaistukseen ja korvamaan asianomistajalle 800 euroa kärsimyksestäHO piti selvitettynä, että asianomistajaa oli suudeltu kampaamossa. Asiassa ei jäänyt varteenotettavaa epäilystä siitä, että asianomistajaa kampaamossa suudellut henkilö oli vastaaja. (Vailla lainvoimaa 10.3.2022) - Uutiset
8.3.2022 15.30
Ulkopuolinen selvitys poliisin rikostiedusteluun liittyvästä lainsäädännöstä käynnistyySisäministeriö on päättänyt teettää ulkopuolisella asiantuntijalla selvityksen poliisin rikostiedusteluun liittyvän lainsäädännön tilasta ja sen kehittämisestä. Selvityshenkilönä toimii rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen. Selvityksen on määrä valmistua helmikuussa 2023. - Uutiset
3.3.2022 15.10
Hovioikeus hylkäsi syytteet 14-vuotiaan lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja vapautti tekoaikaan 19- ja 27-vuotiaat miehet heille tuomituista yli 2 vuoden rangaistuksista ja korvausvelvollisuuksistaKO oli 21.8.2020 tuominnut tekoaikaan 19-vuotiaan vastaajan 2 vuoden 3 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen (kohta 1) ja tekoaikaan 27-vuotiaan vastaajan 2 vuoden 1 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen (kohta 2) 14-vuotiaaseen asianomistajaan kohdistuneista erillisistä törkeistä lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä sekä velvoittanut heidät suorittamaan asianomistajalle korvauksia kärsimyksestä ja tilapäisestä haitasta. Arvioituaan asiassa esitettyä näyttöä HO päätyi hylkäämään vastaajia vastaan esitetyt syytteet ja niihin perustuvat korvausvaatimukset kokonaisuudessaan. (Vailla lainvoimaa 3.3.2022) - Uutiset
1.3.2022 11.45
Hovioikeus kumosi luvan saaneelle oikeudenkäyntiavustajalle annetun varoituksen - todisteeksi nimetty kanteluasiakirjan luonnos ei ollut viranomaisten hallussa oleva asiakirja eikä siten salassa pidettävä asiakirjaValvontalautakunta oli todennut valittajan laiminlyöneen velvollisuutensa hoitaa huolellisesti saamansa tehtävän ja siten menetelleen luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia koskevien velvollisuuksien vastaisesti nimetessään todisteeksi ja toimittaessaan KO:lle asiakirjan, joka oli olennaiselta asiasisällöltään muistuttanut valvontalautakunnalle lähetettyä kantelukirjoitusta. Valvontalautakunta oli viitannut ratkaisussaan luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain 8 §:n 1 momentin 6 kohtaan, asianajajista annetun lain 7 j §:n 3 momenttiin ja julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 6 kohtaan. HO totesi, että kanteluasiakirjan luonnos ei ollut ollut julkisuuslain 5 §:n 2 momentin tarkoittama viranomaisten hallussa oleva asiakirja eikä siten asianajajista annetun lain 7 j §:n 3 momentin ja julkisuuslain 24 §:n 6 kohdan mukaan salassa pidettävä asiakirja. Tältä osin valittajan ei voitu katsoa laiminlyöneen velvollisuuttaan hoitaa saamansa tehtävä huolellisesti ja siten menetelleen luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia koskevien velvollisuuksien vastaisesti. Valvontalautakunnan päätös oli näin ollen kumottava. (Vailla lainvoimaa 1.3.2022) - Uutiset
1.3.2022 8.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen yli vuosikymmen sitten tapahtuneeksi väitetystä 6 – 7 -vuotiaan lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstäAsiassa oli riidatonta, että A oli istunut kerran lapsena ollessaan vastaajan sylissä tietokoneen ääressä. A:n ja B:n mukaan tämän oli täytynyt tapahtua jonkin vierailun aikana 27.2.2008 ja 30.6.2009 välisenä aikana A:n ollessa noin 7-vuotias. Syytteen mukaan vastaaja oli hieronut sylissään istunutta A:ta tämän alapäästä vaatteiden päältä. HO totesi, ettei kysymys ollut siitä, etteikö asianomistajan kertomusta voitaisi pitää totuudenmukaisena. Kyse oli siitä, että rikosoikeudessa asiassa todetuin tavoin lähtökohtana on syyttömyysolettama. Näyttökynnys seksuaalirikoksissa ei ole alempi kuin muissa yhtä vakavissa rikoksissa, ja asianomistajan todentuntuinen ja vakuuttavakin kertomus tarvitsee virheettömyyden varmistamiseksi tuekseen välillistä näyttöä. Tällaista ei ollut nyt esitetty. Asiassa jäi siten varteenotettava epäily vastaajan syyllisyydestä hänen viakseen väitettyyn rikokseen, ja syyte oli hylättävä ja vastaaja oli vapautettava kaikesta korvausvelvollisuudesta asiassa. (Vailla lainvoimaa 1.3.2022) - Uutiset
28.2.2022 13.00
Mieshenkilö yritti raahata Kaisaniemessä ja Pitkäsillalla yöllä kävelleitä asianomistajia syrjempään – erimielinen hovioikeus arvioi oliko vastaja toisin kuin syytteet hylännyt käräjäoikeus oikea vastaaja asiassa ja oliko vastaaja syyllistynyt seksuaaliseen tekoon pakottamisen yritykseen vai pahoinpitelyynNäyttöä kokonaisuutena arvioiden HO katsoi toisin kuin KO, ettei asiassa ollut jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, että vastaaja oli ollut se henkilö, joka oli menetellyt syytteen kohdan 1 (Seksuaaliseen tekoon pakottamisen yritys) toisessa kappaleessa ja niin ikään kohdan 2 (Seksuaaliseen tekoon pakottamisen yritys) toisessa kappaleessa kuvatusti. HO totesi, että ensisijaisesta syytteestä puuttui sekä kohdassa 1 että kohdassa 2 teon tunnusmerkistön täyttymisen kannalta keskeinen osa oikeustosiseikastoa. Kiinnitarttuminen, käden suun eteen laittaminen ja raahaaminen kohdassa 1 sekä kiinnitarttuminen ja raahaaminen kohdassa 2 olivat tunnusmerkistön mukaista väkivaltaa. Tämän jälkeisiä tosielämän tapahtumia, toisin sanoen sitä seksuaalisesti olennaista tekoa, johon asianomistajia olisi tällä väkivallalla yritetty pakottaa tai alistaa, ei ollut esitetty eikä yksilöity. Vastaaja oli menettelyllään syyllistynyt molemmissa syytekohdissa toissijaisen syytteen mukaiseen pahoinpitelyyn. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi tunnistamisen luotettavuuden puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja punnittuaan ja huomioiden asiassa mainitut epävarmuustekijät ja toteutetun tunnistamismenettelyn vaikutuksen tunnistuksen luotettavuuteen kokonaisuutena arvioiden, kuten KO, että vastaajan syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily. Mainitsemillaan ja KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos hylkäsi syytteen ja vahingonkorvausvaatimukset. (Vailla lainvoimaa 28.2.2022) - Uutiset
25.2.2022 11.45
Hovioikeus palvelussopimusta koskevassa riidassa: Aiemmalla editiopäätöksellä ei ollut oikeusvoimavaikutusta eikä käräjäoikeuden olisi tullut jättää yhtiön editiovaatimusta tutkimattaTässä asiassa oli kysymys muun ohella siitä, voiko editiovaatimuksen kohteena olevilla asiakirjoilla olla merkitystä näyttönä nimenomaan tässä asiassa ja oliko olemassa erittäin tärkeää syytä murtaa liikesalaisuuksien suojaa ottaen huomioon nimenomaan tämän asian erityispiirteet. Näitä kysymyksiä ei ollut voitu sitovasti ratkaista aiemmassa toista asiaa koskevassa oikeudenkäynnissä. Asiassa mainituin perusteluin HO katsoi, että KO:n antamalla editiota koskevalla päätöksellä ei ollut oikeusvoimavaikutusta tässä asiassa. KO:n ei siten olisi tullut jättää yhtiön editiovaatimusta tutkimatta. (Lainvoimainen)