Tapaturmakorvaus
- Uutiset
29.9.2023 16.15
Vakuutuslautakunnan ja FINEn ratkaisusuosituksia – tutustu myös pankkilautakunnan ja sijoituslautakunnan ratkaisuihinElokuun ja syyskuun alun 2023 julkaistuissa ratkaisusuosituksissa painottuvat erityisesti yksityistapaturmavakuutusasiat. - Uutiset
18.8.2023 14.15
Vakuutusoikeus määräsi vakuutuslaitoksen suorittamaan hakijalle tapaturmaeläkkeen hänen todellisen työansioidensa aleneman perusteellaA oli korvatun ammattitaudin aiheuttamien toimintakyvyn rajoitteiden vuoksi uudelleen koulutettu AMK-insinööriksi erityisalanaan LVI- suunnittelu. A työskenteli edellä mainittua koulutustaan vastaavassa työssä eikä hänen ansionsa kyseisestä työstä olleet olennaisesti alhaisemmat kuin mitä vastaavista töistä A:n koulutusta ja kokemusta vastaaville työntekijöille yleisesti maksetaan. Näin ollen vakuutusoikeus katsoi, että A:n tapaturmaeläkkeen suuruutta määriteltäessä ansiovertailussa hänen korvatun ammattitaudin ilmenemisen jälkeisenä ansiotasona oli pidettävä hänen nykyisessä työssään saamiaan todellisia työansioita. Asia palautettiin vakuutuslaitokselle päätöksestä johtuvia toimenpiteitä varten. - Uutiset
18.4.2023 16.00
Tapaturmavakuutuskeskus: KKO:n ennakkopäätökset tapaturmavakuutusasioissa vuosina 1998–2022Koonti Korkeimman oikeuden (KKO) antamista ennakkopäätöksistä tapaturmavakuutuslain mukaisissa asioissa vuosilta 1998–2022. - Uutiset
5.7.2021 11.44
TVK antoi kolme ratkaisua työtapaturma- ja ammattitautilain soveltamisesta ruokalähetteihinKahdessa ratkaisussa TVK katsoi, että ruokalähetin tekemä ruoankuljetustyö oli tehty työsopimuslain tarkoittamassa työsopimussuhteessa ja työnantajana oli alustayritys. Näin ollen kyse oli työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella työntekijänä tehtävästä työstä, jonka vakuuttamisesta vastasi työnantaja. Yhdessä ratkaisussa TVK katsoi, että ruokalähetin tekemä ruoankuljetustyö ei ollut tehty työsopimuslain tarkoittamassa työsopimussuhteessa. Kyse oli työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella yrittäjänä tehtävästä työstä, jonka vakuuttamisesta vastasi yrittäjä itse. - Uutiset
30.3.2021 10.52
16-vuotias nuori törmäsi vartalollaan hoitolaitoksen ohjaajan olkapäähän - hovioikeus arvioi tekoa rikosoikeudellisesti sekä pahoinpitelynä että vammantuottamuksena ja määräsi tekijälle mainituista rikoksista yhteisen rangaistuksenHO totesi, että jos tekijä on tahallisen pahoinpitelyn yhteydessä aiheuttanut huolimattomuudellaan vamman, teon vahingollisuus ja muu moitittavuus saattaa perustua yhtä suuressa tai suuremmassa määrin vamman tuottamukselliseen aiheuttamiseen kuin tekijän syyksi tahallisena luettavaan väkivaltaan, ruumiillisen koskemattomuuden loukkaukseen tai terveyden vahingoittamiseen. Tällaisessa tapauksessa on perusteltua arvioida tekoa rikosoikeudellisesti sekä pahoinpitelynä että vammantuottamuksena ja määrätä tekijälle mainituista rikoksista yhteinen rangaistus. Nyt kyseessä olleessa tapauksessa pahoinpitelyllä aiheutetut vammat olivat jääneet sinänsä vähäisiksi, mutta vammantuottamuksella aiheutettua olkapään vammaa ei voitu pitää vähäisenä. Vastaavasti törmäys ja sitä seurannut lyönti olivat selvästi vähemmän moitittava teko kuin moninaista lääketieteellistä hoitoa vaativan olkapäävamman aiheuttaminen huolimattomuudesta tahallisen törmäyksen yhteydessä. Koska leikkaushoitoa vaatinut olkapään alueen vamma oli vastaajan syyksi luetun menettelyn vakavin ja vahingollisin seuraus, toissijaisen rangaistusvaatimuksen mukainen vammantuottamus ei rikosoikeudellisesti sisältynyt syytteen kohdassa 1 kuvattuun tahalliseen pahoinpitelyyn. Kysymys myös vahingonkorvausten ennenaikaisuudesta ja sovittelusta. (Vailla lainvoimaa 30.3.2021) - Uutiset
27.1.2021 14.03
Vakuutusoikeus: Postissa asioimista ei voitu pitää sellaisena työmatkareitiltä poikkeamisen syynä, joka olisi rinnastettavissa työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla lasten päivähoitoon viemiseen tai ruokakaupassa käyntiinEsitetyn selvityksen perusteella A:n vahinkotapahtuma 15.3.2018 oli sattunut, kun hän oli työmatkalla vienyt lapsen kouluun ja poikennut tämän jälkeen koulun lähistöllä sijaitsevassa kaupassa viemään kirjettä kaupassa sijaitsevaan asiamiespostiin. Hän oli lähtenyt asiamiespostissa asioituaan takaisin autolleen ja liukastunut heti astuessaan ulos kaupan rakennuksesta. VakO katsoi, ettei A:lle sattunut vahinkotapahtuma ollut sattunut korvaukseen oikeuttavissa olosuhteissa eikä hänelle voitu myöntää työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista korvausta. - Uutiset
5.11.2020 15.27
Takaa tullut auto törmäsi pysähtyneenä olleeseen autoon - hovioikeus arvioi asianomistajalle aiheutuneita vammoja ja niistä suoritettavia korvauksia sekä oikeudenkäyntikulujaAsiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko kantajalle liikenneonnettomuuden 2.3.2010 seurauksena aiheutunut niskan retkahdusvamman lisäksi aivovamma. Lisäksi arvioitavana oli liikenneonnettomuudesta kantajalle aiheutunut pysyvän haitan aste sekä se, oliko kantaja liikenneonnettomuuden seurauksena täysin vai osittain työkyvytön. HO hyväksyi kantajan kanteen niskan retkahdusvamman ja siitä aiheutuneen pysyvän haitan haittaluokan 5 ja 50 prosentin työkyvyttömyyden osalta. Kanne hylättiin aivovamman osalta, ja vaatimukset hylättiin osittain perusteeltaan ja määrältään haittaluokan ja työkyvyttömyyden osalta. (Vailla lainvoimaa 5.11.2020) - Uutiset
27.2.2020 9.30
Vakuutusoikeus äänesti: Vakuutuslaitos oli voinut tehdä työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n 1 momenttiin perustuvan laskennallisen vähennyksen vapaa-ajan vakuutuksen perusteella myöntämästään päivärahastaA:lle sattui vapaa-ajalla vahinkotapahtuma. A tai hänen työnantajansa eivät olleet hakeneet sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa. A:n oikeutta sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan ei ollut tämän vuoksi ratkaistu Kansaneläkelaitoksen päätöksellä. Vakuutusoikeus katsoi, että vakuutuslaitos oli voinut tehdä työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n 1 momenttiin perustuvan laskennallisen vähennyksen A:lle vapaa-ajan vakuutuksen perusteella myöntämästään päivärahasta. - Uutiset
20.2.2020 9.11
KKO: Leukanivelten nivelrikko oli todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut klarinetin soittamisestaA oli toiminut kaupunginorkesterissa klarinetin soittajana vuodesta 1981 lähtien. Asiassa oli KKO:ssa kysymys siitä, oliko A:lla todettu leukanivelten nivelrikko todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisista tekijöistä työssä. KKO katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että A:lla todettu leukanivelten nivelrikko oli todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut klarinetin soittamisesta. A:lla oli siten oikeus saada leukanivelten nivelrikko korvattavaksi ammattitautina. VakO:n päätös kumottiin. Vakuutusyhtiö määrättiin suorittamaan A:lle lain mukainen korvaus leukanivelten molemminpuolisen nivelrikon johdosta. - Uutiset
3.12.2019 13.00
Vakuutusoikeus: Polven tekonivelen sijoiltaanmeno ei oikeuttanut työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisiin korvauksiinVakuutuslaitos katsoi, ettei A:n oikeaan polveen aiemmin asennetun tekonivelen sijoiltaanmeno ollut työtapaturma- ja ammattitautilain 16 §:n tarkoittamalla tavalla syy-yhteydessä tapaturmaan. Tapaturma ei ollut ollut voimakkuudeltaan sellainen, että siitä olisi aiheutunut korvattua venähdystä vakavampaa vammaa. Vakuutuslaitoksen näkemyksen mukaan kuvatusta tapaturmasta ei lääketieteellisesti arvioiden voisi mitenkään todennäköisesti aiheutua terveen polvinivelen sijoiltaanmenoa. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätös kumottiin ja asia jätettiin vakuutuslaitoksen antaman päätöksen varaan. - Uutiset
12.11.2019 11.00
Kykeni pelaamaan golfia - lääkäreitä ja vakuutusyhtiötä erehdyttänyt tuomittiin petoksen asemasta törkeästä petoksesta 1 v 2 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvamaan vakuutusyhtiölle 19.802,15 euron asemasta 146.047,32 euroaVastaaja oli asiassa kuvatulla tavalla erehdyttänyt lääkäreitä ja sitä kautta vahinkovakuutusyhtiötä antamalla harhaanjohtavaa ja väärää tietoa toimintakyvystään 7.5.2008 – 4.6.2011 ja tämän lisäksi liioitellut kipujaan vuonna 2010. Kun otettiin huomioon vastaajan menettelystä vahinkovakuutusyhtiölle aiheutuneen vahingon määrän lisäksi se, että vastaajan teko oli jatkunut yli 7 vuoden ajan, HO katsoi, että teko täytti törkeän petoksen tunnusmerkistön. HO arvioi, että 1 v 2 kk vankeusrangaistus oli oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetusta teosta. Asiassa ei ollut perusteita sovitella korvausvelvollisuutta. (Vailla lainvoimaa 12.11.2019) - Uutiset
7.1.2019 9.00
Hovioikeus arvioi liikenneonnettomuuden seurausten syy-yhteyttä vammoihin - tuomio oli erimielinen aivovamman osaltaHO vahvisti, että A (onnettomuushetkellä 34 v.) oli 16.9.2005 tapahtuneen liikenneonnettomuuden seurauksena saanut pysyvänä vikana ja haittana lievän aivovamman. Vahinkovakuutusyhtiö velvoitettiin korvaamaan A:lle korvauksena pysyvästä viasta ja haitasta haittaluokan 5 perusteella 16.884 euroa. Asiassa esitettyä työkykyä kuvaavaa selvitystä kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, ettei A ollut tullut käsillä olevan lievän aivovamman vuoksi pysyvästi työkyvyttömäksi myyjän ammattiinsa. Näin ollen hänelle ei myöskään ollut aiheutunut korvattavaa ansionmenetystä. Vahinkovakuutusyhtiö velvoitettiin korvaamaan A:lle korvauksena kivusta ja särystä 2.500 euroa. Määrästä oli vähennettävä jo aikaisemmin maksetut määrät. Asiassa ei ollut esitetty perusteita lievimmänkään korvaustason mukaisen hoitotuen maksamiselle. A vapautettiin velvollisuudesta korvata vahinkovakuutusyhtiön oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi jääneen näyttämättä, että A:lle olisi liikenneonnettomuuden seurauksena aiheutunut lievää vaikeampi aivovamma tai että hänen myöhemmässä oireilussaan olisi kysymys mahdollisen lievän aivovamman jälkitilasta tai sen vaikeutumisesta. Muiden A:n väitettyjen vammojen osalta eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli samaa mieltä kuin HO:n enemmistö. (Vailla lainvoimaa 7.1.2019) - Uutiset
27.12.2017 11.16
KKO kumosi vakuutusoikeuden päätöksen: masennuksen katsottiin todennäköisesti olevan seurausta työtapaturmasta ja siten oikeuttavan tapaturmakorvaukseenA:n vasemman käden pikkusormen kärkijäsen oli jouduttu 25.5.2009 sattuneen työtapaturman seurauksena amputoimaan. Pikkusormeen oli kehittynyt CRPS II -kipuoireyhtymä, jonka seurauksena A:lla oli ollut kroonistuneita intensiivisiä kipuoireita. A:lla oli sittemmin 14.2.2013 diagnosoitu keskivaikea masennus. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla masennuksen katsottiin todennäköisesti olevan seurausta työtapaturmasta ja siten oikeuttavan tapaturmakorvaukseen. - Uutiset
15.9.2017 11.15
Vakuutusoikeus: Sotilaslentäjän kaularangan nikamavälilevysairaus oli korvattava ammattitautinaA oli työssään altistunut merkittävästi työperäiselle kiihtyvyysrasitukselle (G-voimille). VakO kumosi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen ja määräsi Valtiokonttorin suorittamaan A:lle lainmukaisen korvauksen kaularangan nikamavälilevysairaudesta ammattitautina, joka oli ilmennyt 2.5.2012. - Uutiset
4.9.2017 15.23
Vakuutusoikeuden ratkaisu omaishoitajan palkkion huomioon ottamisesta työtapaturman perusteella maksettavassa päivärahassaA:lle oli sattunut tapaturma määräaikaisessa lyhytaikaiseksi tarkoitetussa työsuhteessa. Hän oli toiminut palkkatyön ohessa omaishoitajana. VakO katsoi, että vaikka omaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa, omaishoitajana toimiminen edellyttää työpanosta ja siitä maksettava omaishoitajan palkkio voidaan rinnastaa rahapalkkaan, luontoisetuun tai muuhun vastikkeeksi tehdystä työstä katsottavaan etuun. Omaishoitajan palkkiota voidaan näin ollen pitää tapaturmavakuutuslain 28 a §:n 1 momentissa tarkoitettuna työansiona, joka tulee ottaa huomioon vuosityöansiota määrättäessä. Omaishoitajan palkkio voidaan kuitenkin ottaa vuosityöansiossa huomioon vain, mikäli tämä on ollut kykenemätön myös omaishoitajan työhön ja häneltä on tämän vuoksi jäänyt palkkio saamatta. Koska VakO:lle ei ollut toimitettu selvitystä siitä, onko A ollut kykenemätön myös omaishoitajan työhön ja oliko häneltä jäänyt palkkio tämän vuoksi saamatta, VakO harkitsi oikeaksi palauttaa asian vakuutuslaitokselle tämän selvittämiseksi. - Uutiset
16.3.2017 9.23
Vakuutusoikeus: Siperiassa työmatkalla olleella työntekijällä oli oikeus korvaukseen sormien paleltumavammoistaA oli työmatkalla Siperiassa. A:n oli pitänyt poistua majoituksestaan ruokailua varten, jolloin A sai erittäin kireässä pakkasessa sormiinsa paleltumavammat. Vakuutusoikeus katsoi, että A:ta tilanteessa poikkeuksellisissa olosuhteissa kohdannut paleltumistapaturma oli sattunut tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa työstä johtuvissa olosuhteissa matkalla asunnosta työpaikalle. (Ei lainvoim. 16.3.2017) - Uutiset
21.12.2016 9.13
KKO:n ratkaisu olkapään kiertäjäkalvosimen jänteen repeämän syy-yhteydestä tapaturmaanA:n ollessa irrottamassa suurikokoista ja painavaa ikkunaa se oli alkanut kaatua. A oli ottanut ikkunan vastaan oikealla kädellään, jolloin olkapäästä oli kuulunut rusahdus ja siinä oli tuntunut kipua. Kysymys olkapään kiertäjäkalvosimen jänteen repeämän syy-yhteydestä tapaturmaan. Johtopäätöksenään KKO katsoi, että tapaturmamekanismina ollutta kaatuvan ikkunan vastaanottamista ei voitu pitää sairausperäisiksi katsottavia löydöksiä ja A:n fyysisen työn aiheuttamaa kuormitusta todennäköisempänä tekijänä ylemmän lapalihaksen jänteen repeämisessä. Repeämän ei siten voitu katsoa olevan tapaturmavakuutuslain edellyttämässä syy-yhteydessä tapaturmaan. Jännesairauden ei ollut katsottava myöskään todennäköisesti olennaisesti pahentuneen kyseisessä tapaturmassa. - Uutiset
16.5.2016 9.00
FINEltä uusi opas: Mitä kuntoilijan olisi hyvä tietää vakuutuksistaan?Vakuutusta ottaessaan kuntoilijan on syytä olla tarkkana, mitä vakuutus korvaa ja mitä ei. Yksityistapaturmavakuutus on vapaaehtoinen vakuutus, joka korvaa tapaturmien hoitokuluja; lääkäripalkkioita, lääkkeitä ja tutkimuksia. FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan tuli viime vuonna lähes tuhat kyselyä ja valitusta yksityistapaturmavakuutuksista. - Uutiset
15.4.2016 16.11
Vakuutusyhtiö ei ollut velvollinen korvaamaan metsästysmatkalla koiran karkaamisen yhteydessä sattunutta henkilövahinkoa kun vahinko ei ollut aiheutunut suoraan ulkoisesta syystä - kantajan oikeudenkäyntikuluvastuuta kuitenkin kohtuullistettiin asian oikeudellisen epäselvyyden vuoksiKantajan vaatimus 17 908 euron työkyvyttömyyspäivärahan, lääkärinpalkkioiden ja leikkauskustannusten korvaamisesta oli voitu hylätä, kun kantaja ei ollut näyttänyt olleensa kosketuksessa koiraan tai liukastuneensa lumen, jään tai muun syyn takia niin, että reiden jänne olisi repeytynyt sen takia. Vamman ei voitu katsoa johtuneen vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla ulkoisesta syystä niin, että kyseessä olisi ollut vakuutusehdon mukainen tapaturma. HO:n mukaan kysymyksessä oleva asia oli ollut ulkoisen syyn osalta niin tulkinnanvarainen, että kantajalla oli voitu katsoa olleen perusteltu syy oikeudenkäyntiin. HO katsoi, että asian tulkinnanvaraisuuden, asianosaisten aseman ja asian merkityksen vuoksi olisi ollut myös kokonaisuutena arvioiden kohtuutonta velvoittaa kantaja korvaamaan vakuutusyhtiön oikeudenkäyntikulut. Vakuutusyhtiö sai näin ollen pitää oikeudenkäyntikulut KO:sta ja HO:sta vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 15.4.2016) - Uutiset
26.1.2016 6.01
EU-tuomioistuimen antoi KKO:lle ennakkoratkaisun Bryssel I asetuksen tulkinnasta Saksassa liikenneonnettomuuteen joutuneen vahingonkorvausasiassaNs. Bryssel I asetuksen 44/2001 6 artiklan 2 alakohtaa on tulkittava siten, että sen soveltamisalaan kuuluu kolmannen osapuolen alkuperäisen oikeudenkäynnin vastaajaa vastaan kansallisen lainsäädännön säännösten mukaisesti nostama kanne, jossa on kyse alkuperäiseen kanteeseen läheisesti liittyvästä vaatimuksesta, jolla vaaditaan kolmannen osapuolen mainitun alkuperäisen oikeudenkäynnin kantajalle maksamien korvausten korvaamista, jos kyseistä kannetta ei ole nostettu ainoastaan sen vuoksi, että kanne kyseistä vastaajaa vastaan saataisiin tutkituksi muussa tuomioistuimessa kuin siinä, joka muutoin olisi ollut toimivaltainen tutkimaan häntä vastaan nostetun kanteen.