-
- Talousrikos
- Arvopaperimarkkinoita koskeva tiedottamisrikos
- Avustuksen väärinkäyttö
- Avustuspetos
- Avustusrikkomus
- Kilpailumenettelyrikos
- Kirjanpitorikos
- Kuluttajaluottorikos
- Kurssin vääristäminen
- Markkinoiden manipulointi
- Matkapalvelurikos
- Rahanpesu
- Sisäpiirintiedon ilmaiseminen
- Sisäpiirintiedon väärinkäyttö
- Säännöstelyrikos
- Tapaturmavakuutusmaksupetos
- Tilintarkastusrikos
- Työeläkevakuutusmaksupetos
- Velallisen epärehellisyys
- Velallisen petos
- Velallisen rikos
- Velallisen vilpillisyys
- Velallisrikkomus
- Velkojansuosinta
- Veronkierto
- Veropetos
- Verorikkomus
- Yrityssalaisuuden rikkominen
- Yrityssalaisuuden väärinkäyttö
- Yritysvakoilu
- Talousrikos
Talousrikos
176 hakuosumaa
- Uutiset
10.6.2020 15.00
Veloista noin kolmannes rikosperusteisia - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus aloitti velkajärjestelyn yksityisvelkojan vastustamisesta huolimattaHakija oli tuomittu avunannosta kahteen vuonna 2006 tehtyyn törkeään petokseen. Hakijalla oli velkaa yhteensä 136.451,42 euroa. Hänen velkansa olivat syntyneet vuosina 2013-2019 lukuun ottamatta rikosperusteista velkaa. Hakija oli velvoitettu yhteisvastuullisesti kahden muun vastaajan kanssa korvaamaan asianomistajalle yhteensä 26.000 euroa sekä asianosaiskuluina 1.220 euroa. Velan kokonaismäärä korkoineen oli 49.337,32 euroa. HO totesi VJL 10 § 1 kohdan osalta, että rikokseen perustuvan velan osuus hakijan kaikista veloista oli noin kolmas osa eli melko suuri. Törkeä petos on vakava rikos, joka osoittaa piittaamatonta suhtautumista toisten taloudellisiin etuihin. Hakijan syyksi luetut rikokset olivat kohdistunut yksityishenkilöön, jolle tuomittu vahingonkorvaus oli määrältään merkittävä. Mainitut seikat puhuivat velkajärjestelyn myöntämistä vastaan. Kun otettiin kuitenkin huomioon se, että hakija oli osallistunut rikoksiin avunantajana, sekä rikoksista kulunut pitkä aika, velkajärjestelylle ei ollut VJL 10 §:n 1 kohdassa säädettyä estettä. Mainituilla perusteilla rikokseen perustuvan vahingonkorvauksen järjesteleminen ei myöskään ollut 10 §:n 11 kohdassa tarkoitetulla tavalla kokonaisuutena arvioiden kohtuutonta. Hakijan velkaantumiseen johtaneita toimia voitiin kuitenkin pitää kokonaisuutena arvioiden piittaamattomina ja vastuuttomina (10 § 7). Hakijan velkajärjestelyn myöntämisen puolesta ja sitä vastaan puhuvat seikat huomioon ottaen velkajärjestelyn myöntämiselle esteestä huolimatta oli painavia syitä (10 a §). Velkajärjestely oli siten aloitettava. - Uutiset
2.6.2020 13.15
Hovioikeus mittasi talousrikosten rangaistusta – perustetta kahden vuoden ja kahden kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen alentamiselle ei ollut
Kohdan 2 rikoksella, törkeällä velallisen epärehellisyydellä, aiheutetun vahingon määrä lähes 430.000 euroa huomioon ottaen yhteisen vankeusrangaistuksen mittaamisen lähtökohdaksi oli otettava noin kahden vuoden vankeusrangaistus. Rikos oli jatkunut noin 2,5 vuoden ajan ja varojen luovutus oli tapahtunut vastaajalle itselleen ja hänen läheisyhtiölleen. Perustetta alentaa käräjäoikeuden vastaajalle kohtien 1 - 6 rikoksista (2 törkeää kirjanpitorikosta, törkeä velallisen epärehellisyys, 2 petosta ja identiteettivarkaus) tuomitsemaa kahden vuoden ja kahden kuukauden vankeusrangaistusta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 2.6.2020) - Uutiset
6.5.2020 9.31
Asianomistajan vaatimus, ettei hän ollut vastuussa rikoskokonaisuuteen kuuluvista veloista muille asianomistajille olisi voitu lähtökohtaisesti tutkia käräjäoikeudessa - hovioikeus hylkäsi valituksen
KO:ssa oli käsitelty törkeää petosta, jossa vastaaja oli erehdyttänyt asianomistajaa (A) ja asianomistajayhtiöitä hakemalla ns. pikalainoja ilman A:n lupaa ja A:ksi tekeytyen tämän henkilötietojen ja pankkitunnusten avulla. A oli vaatinut käräjäoikeutta vahvistamaan, ettei hän ole vastuussa kyseiseen rikoskokonaisuuteen kuuluvista veloista muille asianomistajille, vaan vastaaja vastaa veloista yksin siltä osin kuin niitä mahdollisesti on vielä maksamatta. HO totesi, että lähtökohtaisesti tällainen vaatimus olisi voitu tutkia KO:ssa. Koska asianomistajayhtiöt eivät olleet antaneet suostumustaan A:n vaatiman vahvistuslausuman antamiseen, ja koska asian selvittäminen olisi edellyttänyt laajempaa näytön vastaanottamista A:n menettelystä, asian enempi käsittely tämän rikosasian yhteydessä ei ollut ollut mahdollista. Valitus hylättiin. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 6.5.2020) - Uutiset
5.5.2020 11.00
Velkoja ei ollut tehnyt velkajärjestelyn raukeamista koskevaa hakemusta ilman aiheetonta viivytystä - käräjäoikeuden päätös kumottiin
Velkoja ei ollut ryhtynyt rikosasiassa esittämiensä rangaistus- ja vahingonkorvausvaatimustensa lisäksi mihinkään toimenpiteisiin ennen velkajärjestelyn raukeamista koskevaa hakemusta 27.3.2019, vaikka tieto raukeamisen perusteesta oli täytynyt olla sen tiedossa jo useita vuosia. Velkoja ei siten ollut tehnyt hakemusta ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun peruste siihen oli tullut sen tietoon. Asiaa ei ollut syytä arvioida toisin, vaikka hakemuksen perusteena ollut tuomio oli tullut lainvoimaiseksi vasta 16.10.2018. Tämän vuoksi maksuohjelman raukeamista koskeva hakemus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 5.5.2020) - Uutiset
28.4.2020 13.00
Velkajärjestely voitiin myöntää rikosperusteisista veloista huolimatta - käräjäoikeuden päätös kumottiin
Asiassa mainituilla perusteilla HO asiaa kokonaisuutena punnitessaan, toisin kuin käräjäoikeus, päätyi katsomaan, että hakijalle voitiin epäilyksettä myöntää velkajärjestely, kun mitään vahvoja vastaan puhuvia seikkoja ei ollut olemassa. - Uutiset
9.3.2020 14.00
520.000 euron veloista rikosperusteista noin neljäsosa - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että yrittäjänä toimineen 65-vuotiaan velkajärjestely voitiin aloittaa VJL 10 §:n 1, 7 ja 8 kohtien esteistä huolimatta
Harkitessaan velkajärjestelyn myöntämisen puolesta ja sitä vastaan olevia seikkoja kokonaisuudessaan HO katsoi, että velkajärjestelyn myöntämistä puoltavat seikat olivat painavammat kuin sitä vastaan olevat seikat ja että velkajärjestely voitiin esteperusteista huolimatta myöntää. - Uutiset
4.3.2020 11.18
Hovioikeus korotti törkeisiin talousrikoksiin syyllistyneelle lääkärille tuomitun vankeusrangaistuksen 3 vuoteen - vältettyjen verojen kokonaismäärä oli ollut 524.185 euroa
Lääkärin oli katsottu syyllistyneen törkeään kirjanpitorikokseen (1.1.2010 - 3.8.2012), törkeään veropetokseen (31.10.2011 - 31.10.2013), törkeään velallisen epärehellisyyteen (1.1.2009 - 5.12.2014) ja törkeään veropetokseen (31.10.2011 - 31.10.2015). Lääkärin syyksi luettujen petosrikoksilla vältettyjen verojen kokonaismäärä oli ollut 524.185 euroa. Oikeudenmukaisena yhteisenä vankeusrangaistuksena lääkärin syyksi luetuista rikoksista oli 3 v vankeutta. KO:n tuomitsemaa rangaistusta (2 v 4 kk) oli siten korotettava. Lääkärin terveydentilasta ei ollut HO:ssa esitetty sellaista selvitystä, että sillä olisi ollut vaikutusta rangaistuksen määräämiseen. Rangaistusta ei ollut aihetta kohtuullistaa lääkärin iän (s. 1950) tai terveydentilan vuoksi. Yhtiön hallituksessa toiminut lääkärin puoliso tuomittiin samassa asiassa 1 v 9 kk vankeusrangaistukseen, joka voitiin märäätä ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 4.3.2020) - Uutiset
5.2.2020 13.00
Hovioikeuden tuomio törkeästä velallisen epärehellisyydestä - osakkaalle maksetut palkat ja osakaslainat
HO:ssa oli ensin kysymys siitä, olivatko vastaajat syyllistyneet törkeään velallisen epärehellisyyteen maksamalla A:lle ylisuurta palkkaa myös 31.12.2013 päättyneen tilikauden jälkeen. Toisin kuin KO HO katsoi siten, että myös siltä osin kuin yhtiöstä vuonna 2014 A:lle luovutetut palkaksi kirjatut varat ylittivät A:lle hänen yhtiön hyväksi tekemästään työstä kohtuulliseksi palkkioksi arvioidun määrän, vastaajat olivat luovuttaneet yhtiön varoja tahallisesti ilman liiketaloudellisia perusteita ja hyväksyttävää syytä sekä aiheuttaneet menettelyllään yhtiön maksukyvyttömyyden tai sen oleellisen pahentumisen ja siten syyllistyneet törkeään velallisen epärehellisyyteen. Seuraavaksi HO:ssa oli ratkaistavana kysymys siitä, mitä oli pidettävä A:lle maksetun palkan hyväksyttävänä määränä. HO arvioi A:lle maksetun palkan kohtuulliseksi määräksi vuosina 2012-2014 3.500 euroa kuukaudessa, eli yht. 126.000 euroa. Yhtiöstä oli siten ilman liiketaloudellista perustetta luovutettu A:lle palkaksi kirjattuja varoja yhteensä 303.220 euroa. HO:ssa oli vielä kysymys siitä, oliko osaa syytteessä tarkoitetusta vastaajille myönnetystä osakaslainasta pidettävä B:lle maksettuna palkkana ja oliko varojen luovutukselle tältä osin ollut hyväksyttävä syy. HO katsoi, että tarkoitetut osakaslainat (109.895 euroa) oli katsottava kokonaisuudessaan yhtiöstä ilman hyväksyttävää syytä luovutetuiksi varoiksi. Se, että osakaslainat oli ilmoitettu verottajalle ja huomioitu B:n tuloina, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
16.1.2020 13.00
Hovioikeus: Törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä velallisen epärehellisyydestä tuomitulle voitiin myöntää velkajärjestely
Hakijalla oli erääntynyttä velkaa hakemuksen mukaan 186.955 euroa. HO katsoi asiassa mainittuja seikkoja punnittuaan toisin kuin KO, että asiassa oli VJL 10 a §:ssä tarkoitetut painavat syyt myöntää hakijalle velkajärjestely. KO:n päätös kumottiin. - Uutiset
3.1.2020 16.00
Hovioikeus ei myöntänyt rikosperusteisesti velkaantuneelle uutta velkajärjestelyä - käräjäoikeuden päätökset kumottiin
Vaikka velkajärjestelyllä ei ollut mainittavaa taloudellista merkitystä yhdelle suurimmista velkojista olevalle Verohallinnolle, asiassa oli kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että kysymys oli tähän velkojaan kohdistuneista rikosperusteisista veloista (ks. KKO 2012:42). Hakijan velkojatahona oli myös yksityishenkilö, jolle n. 20.000 euron velalla oli oletettavasti suuri merkitys. Tämän lisäksi huomioon tuli ottaa, että näissä olosuhteissa velkajärjestelyn uudelleen myöntämisellä oli heikentävä vaikutus yleiseen maksumoraaliin. Näin ollen velkajärjestelyn merkitys velkojalle ei puhunut hakijan velkajärjestelyn myöntämisen puolesta. KO:n päätökset maksuohjelman vahvistamisesta ja velkajärjestelyn aloittamisesta kumottiin. (Vailla lainvoimaa 3.1.2019) - Uutiset
21.10.2019 15.00
Hovioikeuskin katsoi toimitusjohtajan anastaneen yhtiön varoja vähintään 209 000 euroa - heikentynyt terveydentila puolsi käräjäoikeuden tuomiossa todettujen seikkojen lisäksi 1 v 6 kk vankeusrangaistuksen määräämistä ehdolliseksi
HO:ssa ei ollut enää kyse siitä, oliko vastaajalla ollut oikeutta määritellä palkkansa suuruutta. Asiassa oli HO:ssa riidatonta, että vastaajan kuukausipalkkojen määrät olivat olleet kirjanpitäjän laskelmassa esitetyn suuruiset. Vastaaja oli kiistänyt syytteen perusteena olleiden toteutuneiden vuosiansioiden määrät ja väittänyt lisäksi, että hänellä oli ollut peruste kaikille yhtiön tililtä omalle tililleen tekemilleen suorituksille. Hänen tililleen kuukausipalkkojen ja lomarahojen lisäksi maksetut suoritukset olivat olleet korvausta ylitöistä ja pitämättömistä lomista, kulujen korvauksia kuten kilometrikorvauksia sekä koti- ja ulkomaan päivärahoja, bonuksia sekä korvauksia hänen yhtiön puolesta maksamistaan menoista. Asiassa oli siis kyse siitä, oliko vastaajalla ollut oikeus nostaa yhtiöstä enemmän varoja kuin mitä yhtiön kanssa oli sovittu kuukausipalkan ja vuosittain maksettavan lomarahan määräksi ja nostettujen varojen määrästä. Vastaaja tuomittiin törkeästä kavalluksesta (1.1.2006 - 31.7.2016) 1 v 6 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Vahingonkorvausta (204 000 euroa) ei alennettu eikä soviteltu. (Vailla lainvoimaa 21.10.2019) - Uutiset
11.10.2019 7.00
Arabiemiirikunnat ja Marshallinsaaret poistettu yhteistyöhaluttomien lainkäyttöalueiden luettelosta - viisi maata täyttää sitoumukset
Neuvosto päätti torstaina (10.10.) poistaa Arabiemiirikunnat ja Marshallinsaaret veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevasta EU:n luettelosta. Se totesi myös, että Albania, Costa Rica, Mauritius, Serbia ja Sveitsi täyttävät kaikki veroyhteistyötä koskevat sitoumuksensa. - Uutiset
10.10.2019 14.30
Yhdistyksen rahoja lähipiiriin kuuluvan henkilön osittain omistamalle kuljetusalan yritykselle lainannut rahastonhoitaja oli menettelyllään aiheuttanut yhdistykselle ainakin tilapäistä tappion vaaraa - syyllistyi luottamusaseman väärinkäyttöönIlman yhdistyksen hallituksen suostumusta toimiessaan sekä yhtiön ja sen omistajien asiassa selostetuista taloudellisista oloista ja lainattujen varojen (1.3.2017 25.000 €, 12.5.2017 50.000 € ja 8.8.2017 35.000€) käyttötarkoituksesta tietoisena vastaaja oli veloista sopiessaan voinut pitää yhdistykselle syntynyttä tappion vaaraa varsin todennäköisenä. HO:n mainitsemilla perusteilla vastaajan syyksi oli luettava se luottamusaseman väärinkäyttö, josta hänelle oli rangaistusta vaadittu. Rangaistusseuraamuksessa oli sitä lieventävänä otettava huomioon vastaajan pyrkimys poistaa rikoksensa vaikutuksia. Vastaajan syyllisyyteen nähden oikeudenmukainen seuraamus oli 40 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 10.10.2019) - Uutiset
16.9.2019 14.00
Rikosperusteisesti velkaantuneelle 52-vuotiaalle myönnettiin velkajärjestely - käräjäoikeuden päätös kumottiinHakijan velkojen kokonaismäärä oli 789.560,71 euroa. Veloista yli 90 prosenttia oli syntynyt vuosina 2007–2010. Veloista vanhimmat olivat vuodelta 2002 olevat asuntolainat. Hakija oli 22.10.2013 tuomittu vuosina 2009–2010 tehdyistä verorikkomuksesta, törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja kirjanpitorikoksesta. Hakija oli verorikkomukseen perustuen velvoitettu korvaamaan Verohallinnolle vahingonkorvausta, jonka määrä kuluineen ja korkoineen oli 6.2.2018 ollut 234.984,99 euroa. Jo yksin Verohallinnon rikosperusteisen velan määrä oli lähes 30 prosenttia vastaajan velkojen kokonaismäärästä. Verohallinnon velkaa ei sen ilmoituksen mukaan ollut lyhennetty. Punnitessaan velkajärjestelyn myöntämisen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuudessaan HO katsoi, että velkajärjestelyn myöntämistä puoltavat seikat olivat painavammat kuin sitä vastaan puhuvat seikat ja että velkajärjestely voitiin esteperusteesta huolimatta myöntää. Kun velkajärjestelyn aloittamiselle oli VJL 9 §:n edellytykset, KO:n päätös, jolla velkajärjestelyhakemus oli hylätty oli kumottava ja velkajärjestely määrättävä aloitettavaksi. - Uutiset
27.5.2019 15.00
Rikosperusteista velkaa 57 prosenttia - käräjäoikeuden päätös kumottiin ja velkajärjestely aloitettiin
Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, että kokonaisuutena arvioiden velkajärjestelyn puolesta puhuvat seikat olivat kuitenkin painavampia kuin sitä vastaan puhuvat seikat. Velkajärjestelyn myöntämiselle oli VJL 10 a §:ssä tarkoitetut painavat syyt. - Uutiset
15.4.2019 11.11
Hovioikeuden äänestystuomio törkeää veropetosta ym. koskevassa asiassa
Helsingin hovioikeus tuomitsi maanantaina (15.4.) antamallaan tuomiolla kaikkiaan seitsemän henkilöä eri mittaisiin vankeusrangaistuksiin alihankintaliiketoiminnassa tapahtuneesta törkeästä veropetoksesta ja muista talousrikoksista. Alihankintayhtiöiltä töitä tilanneen yhtiön edustajat tuomittiin puolestaan rangaistuksiin avunannoista törkeään veropetokseen. Hovioikeuden ratkaisusta äänestettiin. Vähemmistöön jäänyt hovioikeuden jäsen olisi pääosin pysyttänyt käräjäoikeuden ratkaisun. (Vailla lainvoimaa 5.11.2019, valituslupa myönnetty, ks. KKO:2020:52, korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden ratkaisua) - Uutiset
4.3.2019 16.00
Hovioikeuden erimielinen tuomio työpaikan ulkopuolella törkeään kavallukseen syyllistyneen työntekijän irtisanomisesta
Työntekijä oli tuomittu epärehellisyyttä osoittavasta vakavasta rikoksesta. Teko oli ollut tahallinen ja pitkäkestoinen, ja työntekijä oli käyttänyt siinä hyväkseen vastuunalaista asemaansa ammattiyhdistystoiminnassa. Vaikka työntekijän syyksi luettu rikos oli tapahtunut työajan ja työpaikan ulkopuolella eikä se ollut kohdistunut työnantajaan, työsuhteen jatkamisen edellytyksenä oleva luottamus työntekijään oli perustellusti menetetty, eikä kaupungilta ollut voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Työntekijän kanne työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli näin ollen hylättävä. Kaupunki vapautettiin velvollisuudesta korvata työntekijälle työsuhteen lainvastaisesta päättämisestä 11.631,64 euroa ja oikeudenkäyntikuluista 1.078 euroa viivästyskorkoineen. HO:n esittelijä ja hovioikeudenlaamanni eivät muuttaneet KO:n tuomiolauselmaa. (Ks. KKO:2020:74: HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
18.2.2019 13.37
Hovioikeus: Rikosperusteisesti velkaantuneelle voitiin myöntää velkajärjestelyToisin kuin käräjäoikeus hovioikeus aloitti velkajärjestelyn esteestä huolimatta. - Uutiset
11.2.2019 10.00
Käräjäoikeus tuomitsi nuoriin kohdistuneista seksuaalirikoksista vankeutta 3 vuotta ja 10 kuukautta
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 8.2.2019 vastaajan yhteiseen 3 vuoden 10 kuukauden vankeusrangaistukseen useista lasten seksuaalisista hyväksikäytöistä ja seksuaalipalvelujen ostamisesta ja ostamisen yrityksistä nuorilta. Lisäksi vastaaja syyksi luettiin sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapitorikos, tupakanmyyntirikos, alkoholirikos sekä talousrikoksia. Juttukokonaisuus käsitti yhteensä 98 vastaajaan kohdistunutta rangaistusvaatimusta, joista 17 hylättiin. Asiassa oli ollut 28 asianomistajaa ja teot olivat ajoittuneet 23.1.2016 ja 5.2.2018 väliselle ajanjaksolle.Rikoksista seurannutta julkisuutta ei pidetty sellaisena muuna seurauksena, joka olisi ollut otettava rangaistusta määrättäessä huomioon. (Vailla lainvoimaa 11.2.2019) - Uutiset
29.11.2018 11.00
Vuonna 2010 saadun talousrikostuomion ja sitä seuranneiden vahingonkorvausten myötä velkaantuneelle voitiin myöntää velkajärjestely - käräjäoikeuden päätös kumottiinHO totesi, ettei valittajan ikään (s. 1967), terveyteen ja muihin olosuhteisiin edelleenkään liittynyt mitään sellaista, joka olisi puoltanut velkajärjestelyn myöntämistä kuten vuoden 2013 päätöksessä oli todettu. Asiassa oli asiassa lausutun perusteella kuitenkin useita painavia seikkoja, jotka asiassa tapahtuneiden muutosta myötä puolsivat velkajärjestelyä. Rikosperusteisten velkojen perusteena olevista teoista oli kulunut aikaa yli kymmenen vuotta ja valittaja oli opiskellut uuden ammatin ja työskennellyt alalla eikä uusia velkoja ollut ainakaan huomattavassa määrin viime vuosina enää syntynyt. Vaikkakin velkojen lyhentämistä voitiin pitää vähäisenä, eikä velkaa voitu katsoa vapaaehtoisin suorituksin juurikaan maksetun, velan määrä oli omaisuuden realisointien kautta kuitenkin vähentynyt. HO katsoi asiaa kokonaisuutena harkittuaan, että velkajärjestelyn myöntämiselle oli sen moitittavista esteperusteista huolimatta erityisen painavat syyt. Näin ollen KO:n päätöstä muutettiin ja valittajan velkajärjestelyhakemus oli hyväksyttävä.