-
- Talousrikos
- Arvopaperimarkkinoita koskeva tiedottamisrikos
- Avustuksen väärinkäyttö
- Avustuspetos
- Avustusrikkomus
- Kilpailumenettelyrikos
- Kirjanpitorikos
- Kuluttajaluottorikos
- Kurssin vääristäminen
- Markkinoiden manipulointi
- Matkapalvelurikos
- Rahanpesu
- Sisäpiirintiedon ilmaiseminen
- Sisäpiirintiedon väärinkäyttö
- Säännöstelyrikos
- Tapaturmavakuutusmaksupetos
- Tilintarkastusrikos
- Työeläkevakuutusmaksupetos
- Velallisen epärehellisyys
- Velallisen petos
- Velallisen rikos
- Velallisen vilpillisyys
- Velallisrikkomus
- Velkojansuosinta
- Veronkierto
- Veropetos
- Verorikkomus
- Yrityssalaisuuden rikkominen
- Yrityssalaisuuden väärinkäyttö
- Yritysvakoilu
- Talousrikos
Talousrikos
144 hakuosumaa
- Uutiset
10.10.2019 14.30
Yhdistyksen rahoja lähipiiriin kuuluvan henkilön osittain omistamalle kuljetusalan yritykselle lainannut rahastonhoitaja oli menettelyllään aiheuttanut yhdistykselle ainakin tilapäistä tappion vaaraa - syyllistyi luottamusaseman väärinkäyttöönIlman yhdistyksen hallituksen suostumusta toimiessaan sekä yhtiön ja sen omistajien asiassa selostetuista taloudellisista oloista ja lainattujen varojen (1.3.2017 25.000 €, 12.5.2017 50.000 € ja 8.8.2017 35.000€) käyttötarkoituksesta tietoisena vastaaja oli veloista sopiessaan voinut pitää yhdistykselle syntynyttä tappion vaaraa varsin todennäköisenä. HO:n mainitsemilla perusteilla vastaajan syyksi oli luettava se luottamusaseman väärinkäyttö, josta hänelle oli rangaistusta vaadittu. Rangaistusseuraamuksessa oli sitä lieventävänä otettava huomioon vastaajan pyrkimys poistaa rikoksensa vaikutuksia. Vastaajan syyllisyyteen nähden oikeudenmukainen seuraamus oli 40 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 10.10.2019) - Uutiset
16.9.2019 14.00
Rikosperusteisesti velkaantuneelle 52-vuotiaalle myönnettiin velkajärjestely - käräjäoikeuden päätös kumottiin
Hakijan velkojen kokonaismäärä oli 789.560,71 euroa. Veloista yli 90 prosenttia oli syntynyt vuosina 2007–2010. Veloista vanhimmat olivat vuodelta 2002 olevat asuntolainat. Hakija oli 22.10.2013 tuomittu vuosina 2009–2010 tehdyistä verorikkomuksesta, törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja kirjanpitorikoksesta. Hakija oli verorikkomukseen perustuen velvoitettu korvaamaan Verohallinnolle vahingonkorvausta, jonka määrä kuluineen ja korkoineen oli 6.2.2018 ollut 234.984,99 euroa. Jo yksin Verohallinnon rikosperusteisen velan määrä oli lähes 30 prosenttia vastaajan velkojen kokonaismäärästä. Verohallinnon velkaa ei sen ilmoituksen mukaan ollut lyhennetty. Punnitessaan velkajärjestelyn myöntämisen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuudessaan HO katsoi, että velkajärjestelyn myöntämistä puoltavat seikat olivat painavammat kuin sitä vastaan puhuvat seikat ja että velkajärjestely voitiin esteperusteesta huolimatta myöntää. Kun velkajärjestelyn aloittamiselle oli VJL 9 §:n edellytykset, KO:n päätös, jolla velkajärjestelyhakemus oli hylätty oli kumottava ja velkajärjestely määrättävä aloitettavaksi. - Uutiset
27.5.2019 15.00
Rikosperusteista velkaa 57 prosenttia - käräjäoikeuden päätös kumottiin ja velkajärjestely aloitettiin
Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, että kokonaisuutena arvioiden velkajärjestelyn puolesta puhuvat seikat olivat kuitenkin painavampia kuin sitä vastaan puhuvat seikat. Velkajärjestelyn myöntämiselle oli VJL 10 a §:ssä tarkoitetut painavat syyt. - Uutiset
15.4.2019 11.11
Hovioikeuden äänestystuomio törkeää veropetosta ym. koskevassa asiassa
Helsingin hovioikeus tuomitsi maanantaina (15.4.) antamallaan tuomiolla kaikkiaan seitsemän henkilöä eri mittaisiin vankeusrangaistuksiin alihankintaliiketoiminnassa tapahtuneesta törkeästä veropetoksesta ja muista talousrikoksista. Alihankintayhtiöiltä töitä tilanneen yhtiön edustajat tuomittiin puolestaan rangaistuksiin avunannoista törkeään veropetokseen. Hovioikeuden ratkaisusta äänestettiin. Vähemmistöön jäänyt hovioikeuden jäsen olisi pääosin pysyttänyt käräjäoikeuden ratkaisun. (Vailla lainvoimaa 5.11.2019, valituslupa myönnetty, ks. KKO:2020:52, korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden ratkaisua) - Uutiset
4.3.2019 16.00
Hovioikeuden erimielinen tuomio työpaikan ulkopuolella törkeään kavallukseen syyllistyneen työntekijän irtisanomisesta
Työntekijä oli tuomittu epärehellisyyttä osoittavasta vakavasta rikoksesta. Teko oli ollut tahallinen ja pitkäkestoinen, ja työntekijä oli käyttänyt siinä hyväkseen vastuunalaista asemaansa ammattiyhdistystoiminnassa. Vaikka työntekijän syyksi luettu rikos oli tapahtunut työajan ja työpaikan ulkopuolella eikä se ollut kohdistunut työnantajaan, työsuhteen jatkamisen edellytyksenä oleva luottamus työntekijään oli perustellusti menetetty, eikä kaupungilta ollut voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Työntekijän kanne työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli näin ollen hylättävä. Kaupunki vapautettiin velvollisuudesta korvata työntekijälle työsuhteen lainvastaisesta päättämisestä 11.631,64 euroa ja oikeudenkäyntikuluista 1.078 euroa viivästyskorkoineen. HO:n esittelijä ja hovioikeudenlaamanni eivät muuttaneet KO:n tuomiolauselmaa. (Ks. KKO:2020:74: HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
18.2.2019 13.37
Hovioikeus: Rikosperusteisesti velkaantuneelle voitiin myöntää velkajärjestely
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus aloitti velkajärjestelyn esteestä huolimatta. - Uutiset
11.2.2019 10.00
Käräjäoikeus tuomitsi nuoriin kohdistuneista seksuaalirikoksista vankeutta 3 vuotta ja 10 kuukautta
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 8.2.2019 vastaajan yhteiseen 3 vuoden 10 kuukauden vankeusrangaistukseen useista lasten seksuaalisista hyväksikäytöistä ja seksuaalipalvelujen ostamisesta ja ostamisen yrityksistä nuorilta. Lisäksi vastaaja syyksi luettiin sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapitorikos, tupakanmyyntirikos, alkoholirikos sekä talousrikoksia. Juttukokonaisuus käsitti yhteensä 98 vastaajaan kohdistunutta rangaistusvaatimusta, joista 17 hylättiin. Asiassa oli ollut 28 asianomistajaa ja teot olivat ajoittuneet 23.1.2016 ja 5.2.2018 väliselle ajanjaksolle.Rikoksista seurannutta julkisuutta ei pidetty sellaisena muuna seurauksena, joka olisi ollut otettava rangaistusta määrättäessä huomioon. (Vailla lainvoimaa 11.2.2019) - Uutiset
29.11.2018 11.00
Vuonna 2010 saadun talousrikostuomion ja sitä seuranneiden vahingonkorvausten myötä velkaantuneelle voitiin myöntää velkajärjestely - käräjäoikeuden päätös kumottiinHO totesi, ettei valittajan ikään (s. 1967), terveyteen ja muihin olosuhteisiin edelleenkään liittynyt mitään sellaista, joka olisi puoltanut velkajärjestelyn myöntämistä kuten vuoden 2013 päätöksessä oli todettu. Asiassa oli asiassa lausutun perusteella kuitenkin useita painavia seikkoja, jotka asiassa tapahtuneiden muutosta myötä puolsivat velkajärjestelyä. Rikosperusteisten velkojen perusteena olevista teoista oli kulunut aikaa yli kymmenen vuotta ja valittaja oli opiskellut uuden ammatin ja työskennellyt alalla eikä uusia velkoja ollut ainakaan huomattavassa määrin viime vuosina enää syntynyt. Vaikkakin velkojen lyhentämistä voitiin pitää vähäisenä, eikä velkaa voitu katsoa vapaaehtoisin suorituksin juurikaan maksetun, velan määrä oli omaisuuden realisointien kautta kuitenkin vähentynyt. HO katsoi asiaa kokonaisuutena harkittuaan, että velkajärjestelyn myöntämiselle oli sen moitittavista esteperusteista huolimatta erityisen painavat syyt. Näin ollen KO:n päätöstä muutettiin ja valittajan velkajärjestelyhakemus oli hyväksyttävä. - Uutiset
1.10.2018 10.30
Hovioikeus arvioi marginaaliverotusmenettelyn soveltamisen edellytyksiä käytettyjen autojen myyntiä koskevassa talousrikosasiassa
HO katsoi, että vältetyn veron määrän arviointiin oli sovellettava marginaaliverotusmenettelyä siltä osin kuin asiassa oli voitu jälkikäteen riittävällä tarkkuudella selvittää autojen ostoja myyntihinnat eli marginaaliverotuksen laskentaperusteet sekä asiassa mainitut muut marginaaliverotusmenettelyn soveltamisen edellytyksenä olevat kriteerit. Sen sijaan muiden tarvikkeiden ja laitteiden osalta asiassa ei ollut esitetty selvitystä marginaaliverotusmenettelyn soveltamisen edellytyksistä. Ratkaisun pohjaksi oli näin ollen otettava esitutkintapöytäkirjan liitteenä oleva taulukko ja Verohallinnon laatima vaihtoehtoinen laskelma sekä Helsingin HAO:n 27.12.2016 antama päätös 16/1266/4 ja Verohallinnon 28.4.2017 antama päätös P0002884870, joita ei ollut otettu huomioon mainitussa taulukossa ja vaihtoehtoisessa laskelmassa. HO päätyi siihen, että vastaaja oli menetellyt KO:n hänen syykseen lukemalla tavalla kuitenkin siten, että vältetyn arvonlisäveron määrä oli ollut 84.414 euron asemesta 55.177,46 euroa. (VaiIlla lainvoimaa 1.10.2018) - Uutiset
24.8.2018 10.00
EIT:n ratkaisujen tiivistelmiä Finlexissä
Finlexissä on 23.8.2018 julkaistu/päivitetty neljä EIT:n vuonna 2018 antamaa ratkaisua. Ensimmäinen asia koski valittajaa, joka vapautettiin seksuaalista kanssakäymistä alaikäisen kanssa koskevasta syytteestä, mutta jonka hovioikeus tuomitsi enemmistöäänin siviilioikeudelliseen korvaukseen. Toinen asia koski valittajaa, joka oli tuomittu 22.7.2011 tehdyistä terroriteoista. Kolmas asia koski Marokon kansalaisen karkottamista maahan, jossa hän väittää olevansa vaarassa joutua kidutetuksi. Neljäs asia koski asiakirjojen takavarikointia talousrikoksista epäillyltä asianajajalta. Asianajaja väitti, että syyttäjäviranomainen oli turvannut todisteita tavalla, joka loukkasi hänen oikeuttaan nauttia yksityiselämän ja kirjeenvaihdon kunnioitusta. - Uutiset
30.7.2018 9.00
MOT: Monessa suomalaisfirmassa valtaa käyttää talousrikoksista tuomittu – poliisilla ei tarkkaa tietoa liiketoimintakiellon rikkojista
Liiketoimintakiellon rikkominen on varsin yleistä, käy ilmi YLE:n MOT:n tekemästä selvityksestä. Lähes 400 suomalaista on edelleen johtotehtävissä yrityksissä, vaikka he ovat käräjäoikeuden määräämässä liiketoimintakiellossa. Kolmasosa kieltoon määrätyistä näyttää siis jatkavan suomalaisyritysten vastuuasemassa kiellosta huolimatta. Sisäministeri Kai Mykkänen toivoisi EU-maihin yhteistä liiketoimintakieltoa, joka vaikeuttaisi kiellon kiertämistä. - Uutiset
15.6.2018 8.10
Kalle Määttä ja Markku Hirvonen: Viranomaisten tietojenvaihtosäännösten kehitys harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa
Tutkimuksessa käydään läpi harmaan talouden torjumisen kannalta olennaisen viranomaisten välisen tietojenvaihdon kehitystä viimeisen 30 vuoden ajalta. Tarkastelussa on sekä tietojenvaihtoa koskeva lainsäädäntö että sen käytännön soveltaminen viranomaistoiminnassa. Lainsäädännöllisiä muutoksia on pyritty täydentämään haastattelemalla useita eri viranomaistahoja, jotka ovat tekemisissä harmaan talouden torjuntaan tähtäävän tietojenvaihdon kanssa. Harmaata taloutta on pyritty torjumaan jokaisella hallituskaudella kehittämällä tietojenvaihtoa koskevia säännöksiä entistä kattavammiksi ja tehokkaammiksi. Kirjoituksessa käydään läpi nämä muutokset yksityiskohtaisesti ja ajallisesti loogisessa järjestyksessä. - Uutiset
12.6.2018 10.10
Uutta tilastotietoa käräjäoikeuden talousrikosten käsittelyajoista
Talousrikosasioiden keskimääräiset käsittelyajat tuomioistuimessa vaihtelevat jutun laadun ja laajuuden mukaan, kertoo oikeusministeriön julkaisema tilasto. Viranomaisilla on käynnissä hanke, jonka tavoitteena on rikosprosessin kokonaisajan lyhentyminen. Vuonna 2017 poliisin tietoon tuli 2 069 uutta talousrikosasiaa. Näihin liittyi yhteensä 4 271 rikosta, mikä on vain 4 prosenttia vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Viime vuosina poliisin tietoon tulleiden uusien talousrikosasioiden suuri määrä näkyy siten, että tutkinnassa on edelleen paljon avoimia talousrikosasioita. Positiivista on, että rikostutkintoja saatiin päätettyä viime vuonna hieman enemmän kuin uusia tutkintoja avattiin. - Uutiset
26.2.2018 11.05
Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kihlakunnansyyttäjien huomiota huolellisuuteen haastehakemuksen laadinnassaKihlakunnansyyttäjät olivat merkinneet talousrikosasiaa koskevan haastehakemuksen teonkuvaukseen väärän yhtiön nimen. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että haastehakemuksen virheellinen maininta olisi voinut aiheuttaa vahinkoa yhtiölle haastehakemuksen tultua julkiseksi tuomioistuinkäsittelyn alkamisesta lukien. Kyseinen rikosoikeudenkäynti oli ollut esillä julkisuudessa ja herättänyt yleistä huomiota. - Uutiset
4.1.2018 11.00
KKO:n ratkaisu lieventämisperusteesta talousrikoksissa
A:n syyksi oli luettu useita törkeitä veropetoksia, törkeitä kirjanpitorikoksia, törkeitä työeläkevakuutusmaksupetoksia ja rekisterimerkintärikoksia hänen harjoitettuaan rakennusalan työvoiman vuokrausta vuosina 2003 – 2011 viidessä eri yhtiössä, jotka olivat jatkaneet perätysten samaa liiketoimintaa. A oli kertonut muun ohella perusteettomista kulukirjauksista ja pimeästä palkanmaksusta osin verotarkastuksen ja osin esitutkinnan aikana sekä tunnustanut teot esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla A:n katsottiin pyrkineen edistämään rikoksensa selvittämistä rikoslain 6 luvun 6 §:n 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. - Uutiset
27.6.2017 14.40
Vaasan yliopisto kerää kansalaisten havaintoja talouspetoksista
Vaasan yliopiston uusi tutkimushanke kartoittaa kansalaisten havaintoja talouspetoksista Suomessa. Laskentatoimen professori Annukka Jokipiin johtama tutkimusryhmä kartoittaa kansalaisten kokemia tai havaitsemia taloudellisia väärinkäytöksiä, jotka usein hoidetaan yrityksissä ja organisaatioissa sisäisesti. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa arkipäivässä havaittujen taloudellisten väärinkäytösten laaja kirjo. Aineiston perusteella voidaan kehittää uusia keinoja niiden havainnointiin, välttämiseen sekä ohjeistusta käytännön jatkotoimenpiteisiin yhteisöissä. - Uutiset
6.6.2017 16.00
KRP: Poikkeuksellisen laaja harmaan talouden talousrikoskokonaisuus laajenee edelleen
Keskusrikospoliisi tiedotti ensimmäisen kerran 12.11.2015 poikkeuksellisen laajasta harmaan talouden rakennustoimintaan liittyvästä rikosepäilystä pääkaupunkiseudulla. Asiassa suoritettiin tuolloin useita kotietsintöjä ja vangittuna oli useamman kuukauden ajan kolme henkilöä. - Uutiset
10.3.2017 13.05
Hovioikeus kumosi törkeästä velallisen epärehellisyydestä tuomitulle määrätyn liiketoimintakiellonAsiassa lausutut seikat huomioon ottaen (5 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomitun) valittajan rikollista menettelyä ei ollut kokonaisuutena arvioiden pidettävä liiketoimintakiellosta annetun lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla niin vahingollisena velkojien, sopimuskumppaneiden ja julkisen talouden kannalta, että valittajan määrääminen liiketoimintakieltoon olisi ollut perusteltua. (Vailla lainvoimaa 10.3.2017) - Uutiset
28.2.2017 10.21
Arvopaperimarkkinoiden väärinkäytösepäilyistä voi ilmoittaa nimettömästi
Kuka tahansa voi ilmoittaa arvopaperimarkkinoiden väärinkäytösepäilyistä Finanssivalvonnalle. Ilmoituksen voi tehdä myös nimettömästi vihjekanavan kautta (whistleblowing-kanava). Ilmoituskanavan tarkoituksena on edistää väärinkäytösten ilmituloa. Ilmoituksen voi tehdä finanssimarkkinoilla ammatikseen toimiva tai kuka tahansa muu henkilö. Epäilyistä voi ilmoittaa Finanssivalvonnalle myös nimettömästi, jotta kynnys ilmoitukseen alenisi. - Uutiset
25.11.2016 16.02
Yli 3 miljoonaa euroa rikosperusteista velkaa - velkajärjestelyä ei myönnetty
Hakijan huomattavan suuri velkamäärä perustui kokonaisuudessaan vuosina 2000-2006 tehtyihin talousrikoksiin, joista oli annettu käräjäoikeuden tuomio joulukuussa 2010. Rikosten laatu muodosti hyvin vahvan moiteperusteen. (Vailla lainvoimaa 25.11.2016)