-
Rikoksentekijä
- Avunanto rikokseen
- Laiminlyönti
- Nuori rikoksentekijä
- Oikeuttamisperuste
- Osallisuus rikokseen
- Rikoksen valmistelu
- Rikoksen yritys
- Rikoksentekijän suojeleminen
- Rikoskumppani
- Rikosoikeudellinen koskemattomuus
- Rikosvastuun kohdentaminen
- Syyksiluettavuus
- Syyntakeisuus
- Tahallisuus (rikosoikeudessa)
- Tehokas katuminen
- Tuottamus (rikosoikeudessa)
- Vaarallinen rikoksenuusija
- Yllytys rikokseen
Tahallisuus (rikosoikeudessa)
- Uutiset
16.9.2021 14.30
Mies sammui syntymäpäivien päätteeksi saunaan - syytteet heitteillepanosta, pelastustoimen laiminlyönnistä, törkeästä vammantuottamuksesta ja vammantuottamuksesta eivät menestyneet hovioikeudessakaanMies oli useiden päivien ryyppäämisen jälkeen oma-aloitteisesti mennyt saunaan ja sammunut sinne. Miehelle oli aiheutunut vasempaan käden sormiin sen kaltaiset palovammat, että yksi sormista oli jouduttu amputoimaan. Lisäksi miehen oikeaan yläraajaan ja oikeaan pakaraan oli aiheutuneet aitiopaineoireyhtymät, jotka oli jouduttu leikkaamaan ja joihin oli myöhemmin leikattu ihonsiirteitä ja joiden hoito oli edelleen jatkunut ainakin kesäkuun loppuun 2019 asti. Lisäksi miehen munuaiset olivat lihas- ja kudostuhoksen sekä mahdollisen kuivumisen vuoksi toimineet vajavaisesti, jonka vuoksi hänelle oli jouduttu antamaan keinomunuaishoitoa ainakin 29.1.-20.2.2019 välisen ajan. (Vailla lainvoimaa 16.9.2021) - Uutiset
3.8.2021 14.12
14-vuotiasta lasta Ruoholahden metroaseman edustalla puukottanut nuori mies tuomittiin kahdesta tapon yrityksestä, yhdestä törkeästä pahoinpitelyn yrityksestä ja kahdesta laittomasta uhkauksesta 5 v 8 kk vankeusrangaistukseen2.5.2021 Helsinki. (Vailla lainvoimaa 3.8.2021) - Uutiset
30.7.2021 9.00
Asianomistaja menetti silmästään näkökyvyn vastaajan ammuttua betoninaulaimella asunnon ovisilmään - hovioikeus hylkäsi vangitun vastaajan vaatimuksen vapaaksi pääsemisestäVastaaja oli myöntänyt syyllistyneensä pahoinpitelyyn tai vammantuottamukseen. Vastaajan näkemyksen mukaan asiassa ei ollut todennäköisiä syitä epäillä hänen syyllistyneen tapon yritykseen. Syyttäjä oli puolestaan katsonut, että KO oli arvioinut oikein sen, että asiassa oli edelleen olemassa todennäköiset syyt sen tueksi, että kysymys oli tapon yrityksestä todennäköisyystahallisuuden perusteella. Toissijaisesti kysymys oli syyttäjän mukaan vähintään törkeästä pahoinpitelystä. HO hylkäsi kantelun. (Vailla lainvoimaa 30.7.2021) - Uutiset
13.7.2021 14.00
Päihtyneenä nukkumassa yksin omassa asunnossaan olleen katsottiin perustellusti erehtyneen hätävarjelutilanteen käsillä olosta ensihoitajien murtauduttua hänen asuntoonsa - hovioikeuskin hylkäsi syytteen laittomasta uhkauksestaKoska vastaaja ei ollut voinut tilanteessa havaita, että hänen asuntoonsa murtautuneet henkilöt olivat ensihoitajia, tilanne oli ollut hänen näkökulmastaan huomattavan uhkaava. Näin ollen hän oli perustellusti erehtynyt hätävarjelutilanteen käsillä olosta. Teko ei ollut ylittänyt sitä, mitä olisi RL 4 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan voitu pitää kokonaisuutena arvioiden puolustettavana. Näin ollen vastaajaa ei voitu RL 4 luvun 3 §:n mukaan rangaista tahallisesta rikoksesta. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja johtopäätöksen syytteen hylkäämisestä. (Vailla lainvoimaa 13.7.2021) - Uutiset
9.7.2021 16.00
Alkoholia 13-vuotiaalle tytölle kotonaan tarjonnut nainen tuomittiin pahoinpitelystä sakkoihin - Uutiset
8.7.2021 10.00
Vastaaja syyllistyi tapon yrityksen sijasta törkeään pahoinpitelyyn - käräjäoikeuden tuomiota muutettiinAsiassa mainituilla perusteilla asiassa jäi varteenotettava mahdollisuus siitä, että vastaaja oli suorittanut veitseniskut sellaisella tavalla, ettei A:n kuolema ollut ollut niiden varsin todennäköinen seuraus. Syyte tapon yrityksestä oli sen vuoksi hylättävä ja vastaaja oli sen sijaan syyllistynyt törkeään pahoinpitelyyn menettelemällä sitä koskevassa vaihtoehtoisessa syytteessä kuvatulla tavalla. Pahoinpitelyssä oli käytetty teräasetta, veistä, sillä oli aiheutettu A:lle hengenvaarallinen tila ja pahoinpitelyä oli veitseniskujen kohdentuminen hengenvaarallisille kehon alueille huomioon ottaen pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Oikeudenmukainen rangaistus rikoksesta oli 2 v 4 kk vankeutta. (Vailla lainvoimaa 8.7.2021) - Uutiset
7.6.2021 15.35
Ikäero 8 kuukautta - hovioikeus alensi törkeästä raiskauksesta ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä nuorelle tuomitun rangaistuksen 1 vuoteen 6 kuukauteenAihetta KO:n tuomion muuttamiseen syyksilukemisen osalta ei ollut. HO totesi, että vastaajan syyksi oli kohdassa 1 luettu raiskaus. Teko oli loukannut asianomistajan seksuaalista itsemääräämisoikeutta, joten RL 20 luvun 7 a §:n rajoitussäännös ei soveltunut asiaan. KO:n tuomitsema 1 vuoden 10 kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus alennettiin 1 vuoteen 6 kuukauteen. Vastaaja tuomittiin valvontaan 1 vuoden 3 kuukauden ajaksi. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset vahingonkorvausten osalta. (Vailla lainvoimaa 7.6.2021) - Uutiset
2.6.2021 11.18
Hovioikeus tuomitsi yhtiön talousjohtajan ja toimitusjohtajan yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta 20 päiväsakon rangaistuksiinAsiassa oli selvitetty, että yrityksessä oli aikaisemmin keväällä siirrytty lyhytaikaisesti vastaavaan työehtosopimuksen mukaiseen jaksotyöhön ennen siirtymistä jälleen AVI:n myöntämän poikkeusluvan sallimaan työaikajärjestelmään. Syksyllä työntekijöiden kanssa oli käyty keskustelua uuden poikkeusluvan saamisesta. Asiassa oli kyse yhteistoimintalain mukaisesta yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta, joka saa sisältönsä rikoslain ulkopuolisesta säännöksestä. HO totesi, että yhteistoimintalain 33, 34, 36, 58 ja 60 §:n säännöksiä ei ole pidettävä keskeiseltä sisällöltään erityisen vaikeaselkoisina. Asiassa ei ollut tullut ilmi, että vastaajat olisivat yrittäneet selvittää säännösten sisältöä ja soveltumista ennen syyksiluettavaan menettelyyn ryhtymistä. Asiassa ei ollut ilmennyt myöskään, että vastaajat eivät olisi olleet tietoisia yhteistoimintavelvoitteen syntymiseen vaikuttavista seikoista. Menettelyä oli siten pidettävä tahallisena, eikä ollut perusteita pitää vastaajia rangaistusvastuusta vapaana RL 4 luvun 2 §:n nojalla. (Vailla lainvoimaa 2.6.2021) - Uutiset
31.5.2021 11.38
Hovioikeus: Bitcoineja myyneen oli täytynyt mieltää, että hänen verotusta varten antamansa tieto oli ollut varsin todennäköisesti väärä - veropetoksesta 70 päiväsakkoaKO oli hylännyt syytteen. HO:n arvioitavana oli ensinnäkin se, oliko vastaaja syytteessä väitetyin tavoin antanut Verohallinnolle verotusta varten väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta tai veron välttämistarkoituksessa laiminlyönyt verotusta varten säädetyn velvollisuuden, jolla oli merkitystä veron määräämiselle, ja tällä tavoin yrittänyt aiheuttaa veron määräämättä jättämisen. Jos näin oli, oli toiseksi arvioitava, oliko hänen katsottava menetelleen tahallisesti. Mikäli vastaajan syyksi luettiin veropetos, oli lisäksi kysymys rangaistuksesta. (Vailla lainvoimaa 31.5.2021) - Uutiset
26.5.2021 10.00
Hovioikeus: Kyseessä ei ollut tapon yritys eikä törkeä pahoinpitely, vaan törkeä vammantuottamusKO oli tuominnut vastaajan tapon yrityksestä 3 v 4 kk:n vankeusrangaistukseen. HO piti kuitenkin esitetyn selvityksen perusteella mahdollisena, että veitsi oli tunkeutunut A:n kehoon molempien liikehdinnän yhteisseurauksena A:n otettua askeleen taakse päin jääkaapin oven auki tempaistessaan ja vastaajan käännyttyä samanaikaisesti A:han päin veitsi kädessään. Veitsen tunkeutuminen kuuden senttimetrin syvyyteen ei ollut edellyttänyt erityistä voimankäyttöä ottaen huomioon veitsen terävyys sekä se, että A:lla ei ollut ollut yllään ylävartaloa suojaavaa vaatetusta. HO katsoi esitetyn näytön perusteella, että vastaajan ja A:n kertoma tapahtumainkulku oli varteenotettava ja jopa todennäköinen vaihtoehto ensisijaisen ja toissijaisen syytteen mukaiselle tapahtumainkululle. Näin ollen vastaajan syyllistymisestä tahalliseen rikokseen jäi varteenotettava epäily ja syytteet tapon yrityksestä ja törkeästä pahoinpitelystä oli hylättävä. Vastaaja tuomittiin törkeästä vammantuottamuksesta 4 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 26.5.2021) - Uutiset
28.4.2021 15.36
Käräjäoikeus arvioi: avustettu itsemurha - välillinen tekeminen - epävarsinainen laiminlyöntirikos - vastaajan mielentila - tappo vai surmaOlosuhteet, vastaajan (omaishoitajana toiminut avopuoliso) teon vaikuttimet ja rikokseen liittyvät asiassa todetut seikat olivat olleet hyvin poikkeukselliset. KO oli katsonut, että tappo oli tehty kokonaisuutena arvostellen lieventävien asianhaarojen vallitessa, minkä vuoksi vastaaja oli tuomittu rangaistukseen surmasta. Oikeudenmukainen rangaistusseuraamus vastaajan syyksi luetusta surmasta oli 4 vuotta 6 kuukautta vankeutta. Vastaajan peruutettua valituksensa HO:ssa lausunnon antaminen siitä raukesi. Koska vastaaja oli peruuttanut valituksensa, syyttäjän ja asianomistajan vastavalitukset raukesivat. (Vailla lainvoimaa 28.4.2021) - Uutiset
21.4.2021 13.39
Tavoitteltu rikoshyöty 101.797,27 euroa - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus ei pitänyt veropetosta kokonaisuutena arvostellen törkeänäVastaajan tavoittelema hyöty ylitti selvästi sen, mitä oikeuskäytännössä on pidetty huomattavana. Asiassa teon törkeyttä ilmensi vältetyn veron huomattavan suuri määrä. Sen sijaan seuraavat seikat puhuivat kokonaistörkeyttä vastaan. Vastaaja oli oma-aloitteisesti vaatinut verotuksen oikaisua vahingokseen ja tätä kautta teko oli tullut ilmi. Vastaaja oli maksanut verot ja viivästyskorot. Myös vastaajan tahallisuuden aste puhui kokonaisarvostelussa kokonaistörkeyttä vastaan. Vaikka huomattavan hyödyn ankaroittamisperuste selvästi täyttyikin, lieventävien seikkojen vaikutus kokonaisharkinnassa oli tässä tapauksessa hyvin painava. HO katsoi, ettei teko ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä. Näin ollen vastaaja oli syyllistynyt ainoastaan perusmuotoiseen veropetokseen. Asian lopputulos huomioon ottaen oikeudenmukainen rangaistusseuraamus vastaajan menettelystä oli 5 kuukauden pituinen vankeusrangaistus. Koska vastaajaa ei ollut aikaisemmin rekisteröity rikoksista, vankeus määrättiin ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 21.4.2021) - Uutiset
14.4.2021 14.33
Käräjätuomari, mediatuomariverkoston jäsen Nina Immonen tuomioistuinlaitoksen blogissa: Kuolemantuottamus, murha vai jotakin siltä väliltä? Surmaamistahallisuuden problematiikka ja sen vaikutus syyksiluettaviin rikosnimikkeisiinMediatuomari Nina Immonen kirjoittaa blogitekstissään siitä, miten arkisilla termeillä tahallisuus ja teko on oikeudessa omat juridiset merkityksensä. - Uutiset
6.4.2021 12.21
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi 2,5 kuukauden ikäistä lastaan ravistelleen isän syyllistyneen törkeään pahoinpitelyyn - ehdollista vankeutta 1 v 2 kk ja korvausvelvollisuusKO oli tuominnut lapsen isän pahoinpitelystä 40 ps rangaistukseen. HO katsoi, ettei lapsen vammoissa ollut niiden vakavasta laadusta huolimatta kysymys RL 21 luvun 6 §:ssä tarkoitetusta vaikeasta ruumiinvammasta. Pahoinpitely oli kohdistunut 2,5 kuukauden ikäiseen täysin puolustuskyvyttömään lapseen ja tekijänä oli ollut lapsen oma isä. Ravistelusta oli aiheutunut lapselle hengenvaarallinen tila, joka hoitamattomana olisi johtanut lapsen kuolemaan tai ainakin vaikeaan vammautumiseen. Hoito oli vaatinut nukutus- ja leikkaustoimenpiteitä sekä pitkiä sairaalajaksoja. Vaikka rikoksesta epäillyllä oli oikeus vaieta ja olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen, lapsen isän pitkään kestänyt ravistelun salaaminen osoitti kuitenkin tässä tilanteessa erityistä moitittavuutta, koska sen johdosta hänen pienen lapsensa oireita ei ollut osattu yhdistää ravisteluun ja hoito oli sen vuoksi viivästynyt. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että lapsen isän syyksi luettua pahoinpitelyä oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. HO piti kohtuullisena korvauksena kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 8 000 euroa. Kohtuullisena korvauksena loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä pidettiin 3 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 6.4.2021) - Uutiset
30.3.2021 13.00
Kela-petos: Syyteoikeus petoksesta tai törkeästä petoksesta ei ollut vanhentunut - vastaaja oli menetellyt tahallisestiAsiassa oli ensin arvioitava, oliko syyteoikeus vastaajan väittämin tavoin vanhentunut. Vanhentumisajan alkamisen kannalta olennaista oli erityisesti se, katsotaanko syytteessä väitetty vastaajan menettely rikosten yhtymistä koskevien sääntöjen mukaan yhdeksi vai useammaksi rikokseksi ja milloin syytteessä tarkoitettu rikos katsotaan tehdyksi. Mikäli syyteoikeus ei ollut vanhentunut, tuli arvioitavaksi, oliko vastaaja menetellyt tahallisesti ja oliko syyte ja Kelan korvausvaatimus joka tapauksessa hylättävä joiltakin osin. Edelleen arvioitavaksi jäi, oliko tavoiteltu hyöty ollut huomattava ja oliko rikos kokonaisuutena arvostellen ollut törkeä sekä oliko vastaajalle tuomittu rangaistus liian ankara. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 30.3.2021) - Uutiset
30.3.2021 10.52
16-vuotias nuori törmäsi vartalollaan hoitolaitoksen ohjaajan olkapäähän - hovioikeus arvioi tekoa rikosoikeudellisesti sekä pahoinpitelynä että vammantuottamuksena ja määräsi tekijälle mainituista rikoksista yhteisen rangaistuksenHO totesi, että jos tekijä on tahallisen pahoinpitelyn yhteydessä aiheuttanut huolimattomuudellaan vamman, teon vahingollisuus ja muu moitittavuus saattaa perustua yhtä suuressa tai suuremmassa määrin vamman tuottamukselliseen aiheuttamiseen kuin tekijän syyksi tahallisena luettavaan väkivaltaan, ruumiillisen koskemattomuuden loukkaukseen tai terveyden vahingoittamiseen. Tällaisessa tapauksessa on perusteltua arvioida tekoa rikosoikeudellisesti sekä pahoinpitelynä että vammantuottamuksena ja määrätä tekijälle mainituista rikoksista yhteinen rangaistus. Nyt kyseessä olleessa tapauksessa pahoinpitelyllä aiheutetut vammat olivat jääneet sinänsä vähäisiksi, mutta vammantuottamuksella aiheutettua olkapään vammaa ei voitu pitää vähäisenä. Vastaavasti törmäys ja sitä seurannut lyönti olivat selvästi vähemmän moitittava teko kuin moninaista lääketieteellistä hoitoa vaativan olkapäävamman aiheuttaminen huolimattomuudesta tahallisen törmäyksen yhteydessä. Koska leikkaushoitoa vaatinut olkapään alueen vamma oli vastaajan syyksi luetun menettelyn vakavin ja vahingollisin seuraus, toissijaisen rangaistusvaatimuksen mukainen vammantuottamus ei rikosoikeudellisesti sisältynyt syytteen kohdassa 1 kuvattuun tahalliseen pahoinpitelyyn. Kysymys myös vahingonkorvausten ennenaikaisuudesta ja sovittelusta. (Vailla lainvoimaa 30.3.2021) - Uutiset
26.3.2021 12.36
Hovioikeus hylkäsi syytteet ja vapautti OC-kaasua mopoilijan pysättämiseksi käyttäneen poliisin rangaistusseuraamuksestaHO katsoi näyttämättä jääneen, että vastaaja olisi virkaansa toimittaessaan tahallaan tai huolimattomuudesta rikkonut virkatoiminnassa noudatettavia poliisilain ja poliisin voimakeinoista sekä kulkuneuvon pysäyttämisestä annetun sisäministeriön asetuksen (245/2015) säännöksiä. OC-kaasun käyttö oli ollut asiassa tarpeellinen ja puolustettava sekä suhteellisuus- ja vähimmän haitan periaatteen mukainen voimakeino asianomistajan pakenemisen pysäyttämiseksi. Näin ollen syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijainen syyte tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 26.3.2021) - Uutiset
26.3.2021 10.07
Ajoneuvoyhdistelmä törmäsi ruuhkan vuoksi edessä jarruttaneeseen henkilöautoon Lahdenväylällä - hovioikeuskin katsoi puhelinta ajon aikana käyttäneen kuljettajan syyllistyneen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, törkeisiin vammantuottamuksiin ja törkeään kuolemantuottamukseenAsiassa oli suljettu pois se vaihtoehto, että törmäyksen syynä osaksikaan olisi ollut henkilöauton kuljettajan mahdollisesti tekemä kaistanvaihto vastaajan kuljettaman rekka-auton eteen. Sitä vastoin syynä oli ollut KO:n katsomin tavoin vastaajan matkapuhelimen käyttö kuljettajan keskittymistä liikenteeseen häiriten sekä liian suuri tilannenopeus ja laiminlyönti sovittaa etäisyys edellä kulkeviin ajoneuvoihin riittäväksi. Vastaaja oli siten rikkonut tekoaikana voimassa olleen tieliikennelain (267/1981) 3 §:n 1 momentin, 10 §:n 1 momentin ja 23 §:n 1 momentin sekä 24 a §:n 1 momentin (423/2002) säännöksiä. (Vailla lainvoimaa 26.3.2021) - Uutiset
15.3.2021 15.00
Raiskaus koulun kuntosalin pukuhuoneessa - hovioikeus oli erimielinen nuoren vastaajan syyllisyydestäAsiassa oli riidatonta, että vastaaja (s. 1998) ja asianomistaja olivat olleet sukupuoliyhteydessä. Syyttäjän ja asianomistajan valitusten johdosta HO:ssa oli kysymys siitä, oliko vastaaja asianomistajaan kohdistunutta väkivaltaa käyttämällä tai uhkaamalla käyttää sellaista väkivaltaa pakottanut asianomistajan sukupuoliyhteyteen, ja oliko vastaaja siten syyllistynyt raiskaukseen. Mikäli näin oli, kysymys oli myös rangaistusseuraamuksesta sekä kärsimyskorvauksesta. HO:n enemmistö katsoi, ettei vastaajan syyllistymisestä syytteen teonkuvauksen mukaiseen menettelyyn jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Vastaajan oli siten katsottava syyllistyneen raiskaukseen. Oikeudenmukaisena rangaistuksena pidettiin 1 vuoden vankeusrangaistusta. Valvonta ei ollut tarpeen vastaajan elämänhallinnan tukemiseksi taikka rikoskierteen katkaisemiseksi. Asianmukaisena vahingonkorvauksen määränä kärsimyksestä pidettiin 4.000 euroa. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, ettei asiassa voitu rikostuomion edellyttämällä riittävällä varmuudella sulkea pois sitä mahdollisuutta, että seksuaaliseen kanssakäymiseen olisi ryhdytty yhteisestä suostumuksesta. Näin ollen syyte tuli hylätä, eikä aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ollut. (Vailla lainvoimaa 15.3.2021) - Uutiset
11.3.2021 8.00
15-vuotiaan tytön julma kohtelu Itäkeskuksessa sijaitsevassa metsässä - hovioikeus tuomitsi vuonna 2003 syntyneet tytöt yli vuoden ehdollisiin vankeusrangaistuksiinEpäselvyyttä ei KO:n mielestä ollut jäänyt siitä, etteikö sanotunlainen täysin puolustuskyvyttömän uhrin ihmisarvoa syvästi loukkaava, vaarallinen ja pelottava tekotapa ollut laissa tarkoitetulla tavalla julma siitäkin huolimatta, että tekijät olivat olleet 15- ja 16-vuotiaita. HO hyäksyi mm. KO:n tuomion perustelut julmasta tekotavasta, että pahoinpitely oli tehty erityisen julmalla tavalla sekä RL 21 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdan tarkoittamalla tavalla teräasetta käyttäen. Teon törkeysarvioinnin osalta HO totesi lisäksi, että teossa täyttyi kaksi ankaroittamisperustetta. Teko oli sisältänyt myös etukäteistä suunnitelmallisuutta siten, että siihen oli varustauduttu teräaseella sekä hansikkailla ja siten, että uhri oli houkuteltu suhteellisen syrjäiseen paikkaan. Pahoinpitely oli ollut jokseenkin pitkäkestoinen, ja siinä oli ollut alistavia piirteitä. Nämä seikat huomioon ottaen pahoinpitelyn oli katsottava olevan myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut siitä, ettei pahoinpitelyä ollut tehty erityisen raa’alla tavalla. Vastaajat velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan A:lle kärsimyksestä KO:n tuomitseman 3.500 euron asemesta 2.800 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 11.3.2021)