Syyttömyysolettama
- Uutiset
30.9.2022 10.44
Suomelle muistutuksia puutteista EU:n lainsäädännön noudattamisessa- Kertakäyttömuovidirektiivi
- Direktiivi EU:n säännöistä, joilla helpotetaan pääsyä rahoitustietoihin rikosten torjuntaa varten
- Syyttömyysolettamaa koskevat EU:n säännöt
- Sähköisiä tiemaksuja koskevat EU:n säännöt - Uutiset
1.3.2022 8.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen yli vuosikymmen sitten tapahtuneeksi väitetystä 6 – 7 -vuotiaan lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstäAsiassa oli riidatonta, että A oli istunut kerran lapsena ollessaan vastaajan sylissä tietokoneen ääressä. A:n ja B:n mukaan tämän oli täytynyt tapahtua jonkin vierailun aikana 27.2.2008 ja 30.6.2009 välisenä aikana A:n ollessa noin 7-vuotias. Syytteen mukaan vastaaja oli hieronut sylissään istunutta A:ta tämän alapäästä vaatteiden päältä. HO totesi, ettei kysymys ollut siitä, etteikö asianomistajan kertomusta voitaisi pitää totuudenmukaisena. Kyse oli siitä, että rikosoikeudessa asiassa todetuin tavoin lähtökohtana on syyttömyysolettama. Näyttökynnys seksuaalirikoksissa ei ole alempi kuin muissa yhtä vakavissa rikoksissa, ja asianomistajan todentuntuinen ja vakuuttavakin kertomus tarvitsee virheettömyyden varmistamiseksi tuekseen välillistä näyttöä. Tällaista ei ollut nyt esitetty. Asiassa jäi siten varteenotettava epäily vastaajan syyllisyydestä hänen viakseen väitettyyn rikokseen, ja syyte oli hylättävä ja vastaaja oli vapautettava kaikesta korvausvelvollisuudesta asiassa. (Vailla lainvoimaa 1.3.2022) - Uutiset
23.11.2021 13.30
EUT: Kansallisen tuomioistuimen on unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen nojalla jätettävä soveltamatta kansallista oikeuskäytäntöä, jolla loukataan sen oikeutta esittää ennakkoratkaisukysymyksiä unionin tuomioistuimelle (Unkari)Unionin oikeus on esteenä sille, että jäsenvaltion ylin tuomioistuin toteaa yleisen syyttäjän lain intressissä tekemän valituksen johdosta, että ennakkoratkaisupyyntö, jonka alemmanasteinen tuomioistuin on esittänyt unionin tuomioistuimelle, on lainvastainen, koska esitetyt kysymykset eivät ole merkityksellisiä tai tarpeellisia pääasian ratkaisun kannalta. - Uutiset
19.2.2021 6.56
Komissiolta Suomelle EU:n lainsäädännön noudattamista koskevia muistutuksia: Rasismin ja muukalaisvihan torjunta sekä syyttömyysolettamaEuroopan komissio antoi 18. helmikuuta Suomelle kaksi muistutusta puutteista EU:n lainsäädännön noudattamisessa. Asiat koskevat rasismin ja muukalaisvihan torjuntaa sekä syyttömyysolettamaa. - Uutiset
15.5.2020 10.00
Veronica Lankinen tarkastelee tuoreimmassa JFT:ssä itsekriminointisuojan asemaa hallinnollisten sanktioiden määrämistä koskevissa menettelyissäItsekriminointisuoja kuuluu niihin prosessuaalisiin takeisiin, jotka syytetylle taataan oikeudenmukaisessa rikosoikeudenkäynnissä. Usein tätä oikeusperiaatetta kuvaillaan epäillyn oikeudeksi suhtautua passiivisesti asian selvittämiseen esitutkinnassa ja sitä seuraavassa oikeudenkäynnissä: vastaajalla on oikeus kieltäytyä vastaamasta eikä hänen tarvitse myötävaikuttaa oman syyllisyytensä selvittämiseen. Itsekriminointisuojan on perinteisesti katsottu liittyvän rikossyytteisiin ja syytetyn asemaan rikosoikeudenkäynnissä, mutta itsekriminointisuojalla voi olla merkitystä myös hallinnollisissa menettelyissä. Tämä koskee erityisesti hallintoasioita, jotka koskevat rangaistusta muistuttavien sanktiomaksujen määräämistä, niin sanottua hallinnollista sanktiota. Artikkelissaan jatko-opiskelija Veronica Lankinen tarkastelee itsekriminointisuojaa sellaisena rikosprosessuaalisena takeena, joka tulee taata henkilölle hallinnollisen sanktion määrämistä koskevassa ensimmäisen asteen menettelyssä. - Uutiset
31.5.2019 10.00
KHO hylkäsi asfalttikartellipäätöksestä KHO 2009:83 tehdyn purkuhakemuksenKHO katsoi muun muassa, että SA-Capital Oy:n purkuhakemuksen kohteena oleva KHO:n päätös ei ollut asiassa mainitun EIT:n tuomion valossa Euroopan ihmisoikeussopimuksen oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan 6 artiklan vastainen. Hakemus oli tällä perusteella esitettynä hylättävä. Edelleen KHO katsoi, että hakemuksen kohteena olevaan KHO:n päätöstä koskevaan asiaan ei ollut tullut sellaista hallintolainkäyttölain 63 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua uutta selvitystä, joka olisi olennaisesti voinut vaikuttaa päätökseen, eikä hakijasta johtunut, että uutta selvitystä ei ollut aikanaan esitetty. Hakemus oli näin ollen myös tällä perusteella esitettynä hylättävä. - Uutiset
27.5.2019 16.00
Pahoinpitelyä koskeva syyte peruutettiin sovinnon seurauksena - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti valtion korvamaan vastaajan oikeudenkäynti- ja asianosaiskulutValtion oikeudenkäyntikulujen korvausvastuun kannalta ei ole merkitystä sillä, mistä syystä syyttäjän syyte on jäänyt sillensä. HO myös totesi, ettei KO olisi saanut perusteluissaan ottaa kantaa vastaajan syyllisyyteen. (Vailla lainvoimaa 27.5.2019) - Uutiset
21.5.2019 13.00
Hovioikeus: Valtion oikeudenkäyntikulujen korvausvastuun kannalta ei ole merkitystä sillä, mistä syystä syyttäjän syyte on jäänyt sillensäKun syyte oli jäänyt sillensä, valtio oli velvollinen korvaamaan valittajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 21.5.2019) - Uutiset
19.12.2018 12.40
Apulaisoikeusasiamies otti kantaa hovioikeuden menettelyyn rikosasian käsittelyssäKantelijat arvostelivat kantelussaan Itä-Suomen hovioikeuden menettelyä ja 6.2.2018 antamaa tuomiota. Kantelussa katsottiin, että hovioikeus oli esitetyn näytön ja syyttömyysolettaman vastaisesti sekä syyttäjän vaatimukset ylittäen katsonut kantelijoiden syyllistyneen rikoksiin ja tuominnut kantelijat ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Kantelijat katsoivat hovioikeuden loukanneen heidän oikeuttaan oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Lisäksi tuomiossa oli kantelijoiden mukaan asiavirheitä.
Ottamatta kantaa todistustaakan asianmukaiseen jakautumiseen tai hovioikeuden tuomion aineelliseen sisältöön, apulaisoikeusasiamies totesi asian käsittelyyn sisältyneen ratkaisussa todetuin tavoin piirteitä, jotka olivat vaikeuttaneet kantelijoiden puolustautumista hovioikeudessa ja jotka olivat myös hämärtäneet yhtäältä syyttäjän ja asianomistajan sekä toisaalta tuomioistuimen rooleja akkusatorisessa rikosprosessissa. Apulaisoikeusasiamies ei pidä poissuljettuna, että ratkaisussa mainitut seikat antaisivat kantelijoille perustellun aiheen ylimääräiseen muutoksenhakuun korkeimmasta oikeudesta. Tältä osin asia jää kuitenkin kantelijoiden omaan harkintaan. - Uutiset
8.10.2018 7.11
Käräjäoikeus perusteli laajasti kunnianloukkaustuomiotaanKäräjäoikeuden tutkittavana oli se, olivatko vastaajien julkaisemat kirjoitukset sisältäneet vastaajien tieten valheellisia tietoja ja/tai olivatko kirjoitukset olleet sisällöltään muutoin asianomistajaa halventavia. Vastaajien kiistämisperusteisiin nähden oli tarkasteltava erityisesti kunnianloukkausrikoksesta tuomitsemisen edellyttämä tahallisuus kunkin vastaajista katsottua voineensa olla perustellusti sitä mieltä, että julkaistun viestin tiedot olivat tosia. - Uutiset
3.7.2018 8.31
Hovioikeuden ratkaisu syyttömyysolettamasta huumausainerikoksessaHovioikeus totesi, että olisi erikoista, jos joku olisi maksanut huumaus- tai liuotinaineiden tilauksista varteenotettavia maksuja vain toista kiusatakseen, kun tällaisten lähetysten kiinni joutuminen ja vastaanottajaksi merkityn epäilynalaiseksi saattaminen olisi epävarmaa. On huomattava, että neljä eri lähetystä ovat tulleet Suomeen useiden kuukausien aikana. Ei ole kovin uskottavaa, että joku näin pitkän ajan kuluessa tekisi tilauksia X:n vahingoittamiseksi tämän rasisminvastaisten kommenttien vuoksi. Tekijän olisi sitä paitsi 1 ja 2 kohdissa täytynyt käsittää X:n saavan tilauksesta tiedon etukäteen sähköpostitse ja lähetyksen maahan saapuessa myös puhelimitse. Samalla perusteella on pidettävä varsin epätodennäköisenä, että X:n tietämättä toiminut tekijä olisi pyrkinyt saamaan tilatut aineet haltuunsa. Kohdassa 3 ja 4 X:n tietämättä toimineen tekijän ei olisi ollut mahdollista saada lähetyksiä postista haltuunsa esittämättä postille väärennettyä henkilöllisyystodistusta tai valtakirjaa. Senkin vuoksi on hyvin epätodennäköistä, että tilausten tekijä olisi ollut joku muu kuin X. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että X:n syyllisyydestä käräjäoikeuden hänelle syyksilukemiin rikoksiin ei jää varteenotettavaa epäilyä. (Vailla lainvoimaa 3.7.2018) - Uutiset
28.5.2018 12.10
KHO:n ratkaisu ulkomaalaisasiassaKun otettiin huomioon, ettei Maahanmuuttovirasto voinut esillä olevassa tilanteessa jättää myöhemmin mahdollisesti tehtävää edellä mainitun uuden perusteen sisältävää hakemusta ulkomaalaislain 103 §:n 4 kohdan perusteella tutkimatta, mahdollisuutta uusintahakemuksen tekemiseen Maahanmuuttovirastolle voitiin tässä tilanteessa pitää sellaisena keinona, jonka avulla muutoksenhakija voi estää mahdollisen palautuskiellon vastaisen oikeustilan toteutumisen. Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätöksiä ei ollut syytä purkaa eikä palauttaa asiaa Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
24.5.2018 11.30
OTT Matti Urpilainen: Veronkorotuksen määrääminen alaikäiselle – KHO 2018:60Vahvennetussa kokoonpanossa annetun ratkaisun mukaan osakeyhtiöstä peiteltyä osinkoa saaneelle 13-vuotiaalle henkilölle ei voitu määrätä veronkorotusta sellaisen lainkohdan nojalla, joka edellyttää subjektiivisen syyllisyyden arviointia. Veronkorotus voitiin sen sijaan määrätä lainkohdan nojalla, jota voitiin soveltaa objektiivisesti havaittavien seikkojen perusteella ja jonka soveltamisala kattoi näin ollen myös alaikäisen edustajina ja edunvalvojina toimineiden vanhempien menettelyn. Enemmistön perusteluissa ja äänestyslausunnoissa on esillä yhteensä kolme erilaista ratkaisuvaihtoehtoa. - Uutiset
3.5.2018 10.26
Hovioikeus arvioi itsekriminointisuojaa ja syyttömyysolettamaa avunannossa velallisen petokseenHovioikeus totesi muun muassa, että A ei ollut itse ollut ilmoitusvelvollinen sen omaisuuden suhteen, jota B:tä koskeva syyte oli koskenut. Hovioikeus katsoi, että A:n rikosoikeudellisen vastuun syntymisen kannalta merkitystä ei ollut sillä, että B:n syyllistymistä päätekoon ei tosiasiallisesti tutkittu missään oikeusasteessa. Hovioikeus katsoi, ettei käräjäoikeuden oikeudenkäyntiväitteen johdosta antamaa päätöstä ollut aihetta muuttaa. Syyte voitiin siten itsekriminointisuojan estämättä tutkia. (Vailla lainvoimaa 3.5.2018) - Uutiset
25.4.2018 11.07
KHO:n äänestysratkaisu verotuksen oikaisusta alaikäisen verovelvollisen vahingoksiA oli omistanut 45 prosenttia X Oy:n osakkeista. Verohallinto oli toimittanut A:lle verovuotta 2012 koskevan esitäytetyn veroilmoituksen, mutta tätä ei ollut palautettu Verohallinnolle. A oli ollut 13-vuotias, kun esitäytetty veroilmoitus oli tullut palauttaa. KHO katsoi, ettei edellytyksiä veronkorotuksen määräämiseen VML 32 §:n 3 momentin (1079/2005) nojalla ollut. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksessaan esittämä ensisijainen vaatimus oli siten hylättävä. KHO:n mainitsemin perustein edellytykset veronkorotuksen määräämiselle VML 32 §:n 2 momentin (907/2001) nojalla olivat kuitenkin olemassa. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön toissijainen vaatimus oli vastaavasti hyväksyttävä, kuitenkin niin, että veronkorotuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon KHO:n ratkaisussaan mainitsemat seikat. Veronkorotusta ei ollut määrättävä 200 euroa suuremmaksi. (Ään. 3+1-3) - Uutiset
10.11.2017 10.36
Poliisipäällystöön kuuluvaa esimiestehtävää hakeneelle naiselle hyvitystä syrjinnästä ja korvausta ansionmenetyksestä - naisen toimintaa koskeva esitutkinta ei ollut hyväksyttävä syy hänen syrjäyttämiselleen virkavalinnassaTehdyssä virkanimityksessä oli ollut kyse poliisilaitoksen paljastavan tutkinnan Kuopion tutkijaryhmän rikoskomisarion määräaikaisesta virkasuhteesta eli poliisipäällystöön kuuluvasta esimiestehtävästä. Poliisilaitoksen mukaan sillä oli ollut asiallinen ja hyväksyttävä peruste asettaa eri sukupuolta edustavat hakijat eri asemaan. Poliisilaitoksen mukaan tämä peruste oli ollut A:han kohdistunut rikosepäily, joka oli riippumaton viranhakijan sukupuolesta. Esitutkinnasta oli käytetty joissakin tiedotusvälineissä nimitystä "Aarnio-tutkinnan Kuopion haara". A oli puolestaan katsonut, ettei hänen syrjäyttäminen määräaikaisen komisarion virkanimityksestä todellisuudessa johtunut nimitysmuistiossa mainitusta perusteesta, vaan hänen sukupuolestaan ja/tai hänen vahvoista mielipiteistään poliisilaitoksen sisällä ja omien oikeuksiensa puolustamisesta omassa rikosepäilyssään, jotka asiat oli osittain kohdistuneet poliisilaitoksen esimiehiin. (Vailla lainvoimaa 10.11.2017) - Uutiset
9.11.2017 8.10
Apulaisoikeusasiamies: Kilpailu- ja kuluttajaviraston menettely yksityishenkilöiden nimien julkaisemisessa internet-sivuilla keskeneräisessä asiassa – myös yritysten ja yhteisöjen nimien julkaisemisessa ongelmiaEsitetyn valossa apulaisoikeusasiamies pitää ongelmallisena henkilöiden nimien julkaisemista ylipäätään, siis myös yritysten ja muiden yhteisöjen nimien osalta, ja katsoo, että asiasta tulisi säätää tarkemmin. Näin on tietosuojavaltuutettu myös lausunnossaan todennut. Kilpailu- ja kuluttajavirasto vetosi myös siihen, että kysymys oli linjaratkaisusta julkaisemisen suhteen. Ottaen huomioon, mitä apulaisoikeusasiamies esitti henkilötietojen suojasta, tämä ei hänen mielestään ollut hyväksyttävä peruste yksityisten henkilöiden nimien julkistamiseen. Sääntelyn puutteiden vuoksi olisi Kilpailu- ja kuluttajaviraston tullut pidättäytyä kantelijoiden nimien julkaisemisesta. Apulaisoikeusasiamies saattoi tämän käsitykseni Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietoon. - Uutiset
18.8.2017 14.00
Lausuntotiivistelmä syyttömyysolettamadirektiivin kansallisesta täytäntöönpanostaSelvä enemmistö lausunnonantajista katsoi, että direktiivi ei edellytä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Muutamat lausunnonantajat esittivät harkittavaksi joidenkin yksittäisten lainkohtien muutostarvetta. Yksi lausunnonantaja katsoi direktiivin perusteella olevan syytä useisiin lainsäädäntömuutoksiin rikosprosessia koskevassa lainsäädännössä. - Uutiset
5.5.2017 15.15
Apulaisoikeusasiamies arvioi poliisilaitoksen kielteistä päätöstä asiakirjapyyntöön: Asia oli oikeudellisesti tulkinnanvarainen ja kysymys kaipaisi oikeustilaa selkeyttäviä oikeusratkaisujaAsiassa esitutkintapöytäkirjan julkiseksi tulemista voitiin perustella, kuten kantelija nimenomaisesti olikin tehnyt, sillä että kantelija oli jo saanut haastehakemuksen käräjäsihteeriltä. Tämä asiatila osoitti sen, että käräjäoikeudessa ainakin sihteeri oli toiminut siinä käsityksessä, että ajallisesti rajattu salassapitoperuste oli jo lakannut. Toisaalta, tämän jälkeen poliisi oli vielä varmistanut julkisuuskysymyksen syyttäjänvirastosta ja käräjäoikeudesta, jotka olivat antaneet päinvastaisen vastauksen. Lopputuloksena apulaisoikeusasiamiehen sijainen katsoi, että asia oli siinä määrin oikeudellisesti tulkinnanvarainen, ettei hänellä ollut perusteita arvostella sen paremmin poliisin kuin käräjäoikeuden menettelyä asiassa. Kantelijan esille tuomat sinänsä perustellut näkökohdat olivat ymmärrettävissä. Kuitenkin, tilanne ei aivan täysin rinnastunut teknisiin valmisteluistuntoihin, ja myös salassapitämistä puoltavia argumentteja oli esitettävissä. Kysymys kaipaisi oikeustilaa selkeyttäviä oikeusratkaisuja. - Uutiset
23.2.2017 11.13
Toisin kuin käräjäoikeus erimielinen hovioikeus ei katsonut miehen syyllistyneen entuudestaan tuntemattoman 13-vuotiaan lapsen raiskaukseen ja törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöönKO oli tuominnut miehen 2 vuoden 2 kuukauden rangaistukseen ja suorittamaan lapselle korvaukseksi kärsimyksestä 5 500 euroa. HO katsoi, ettei asiassa ilmenneet epävarmuustekijät huomioon ottaen voitu katsoa yksinomaan asianomistajan kertomuksella ja sitä vain jossain määrin tukevalla asiantuntijalausunnolla tulleen riittävällä varmuudella näytetyksi, että mies olisi menetellyt syytteissä kuvatuilla tavalla. Asiassa oli jäänyt varteenotettava epäily miehen syyllisyydestä. Eri mieltä oleva jäsen pysytti KO:n ratkaisun. (Vailla lainvoimaa 23.2.2017)