-
Vahingonkorvaus
- Alaikäisen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Ankara vastuu
- Ansionmenetys
- Ekskulpaatiovastuu
- Identifikaatio
- Isännänvastuu
- Julkisyhteisön korvausvastuu
- Kontrollivastuu
- Liikennevahingonkorvaus
- Mieleltään häiriintyneen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Poikkeukseton vastuu
- Rikosvahinko
- Syy-yhteys
- Tahallisuus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Tuottamus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Työntekijän vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Vahingonkorvauksen sovittelu
- Vahingonkorvaus sopimussuhteessa
- Yhteisvastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
Syy-yhteys
- Uutiset
21.2.2020 16.00
Läheisellä kiinteistöllä suoritetun räjäytystyön ja kantajien porakaivon veden laadun huonontumisen välillä oli syy-yhteys - aiheutunut vahinko ei kuulunut sietämisvelvollisuuden piiriinSyy-yhteyden toteaminen johti siihen, että vastaaja oli velvollinen korvaamaan räjäytystoiminnalla kantajille aiheuttamansa vahingon. Paineveden säiliön uusiminen ei ollut sellainen vahinko, joka olisi aiheutunut vastaajan toiminnasta eikä uusiminen ollut sellainen ennallistamistoimenpide, joka oli ollut välttämätön, jotta veden laatu saadaan palautettua sille tasolle, jota se oli ollut ennen vahingon syntymistä. Vastaaja oli määrällisesti myöntänyt oikeaksi veden puhdistuslaitteiston hankintakustannukset, vedenpoistolaitteen asennuskustannukset, patruunoiden vaihtokustannukset kahdelta vuodelta sekä kaivoveden näytteenotto- ja tutkimuskustannukset yhteensä 2.344,69 euroa. Asiassa oli kantajien kertomuksella osoitettu pyykin pilalle meneminen, minkä vuoksi vastaaja oli myös velvollinen korvaamaan siitä aiheutuneen vahingon 300 €. Vastaaja velvoitettiin korvaamaan kantajille oikeudenkäyntikuluina 12.760,77 € viivästyskorkoineen. HO ei myöntänyt kanteen hylkäämistä ja KO:n tuomion kumoamista vaatineelle vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 21.2.2020) - Uutiset
20.2.2020 9.11
KKO: Leukanivelten nivelrikko oli todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut klarinetin soittamisestaA oli toiminut kaupunginorkesterissa klarinetin soittajana vuodesta 1981 lähtien. Asiassa oli KKO:ssa kysymys siitä, oliko A:lla todettu leukanivelten nivelrikko todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisista tekijöistä työssä. KKO katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että A:lla todettu leukanivelten nivelrikko oli todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut klarinetin soittamisesta. A:lla oli siten oikeus saada leukanivelten nivelrikko korvattavaksi ammattitautina. VakO:n päätös kumottiin. Vakuutusyhtiö määrättiin suorittamaan A:lle lain mukainen korvaus leukanivelten molemminpuolisen nivelrikon johdosta. - Uutiset
5.2.2020 15.28
Vanhemmat tuomittiin vuonna 2004 syntyneen poikansa pahoinpitelystä (8.11.2005 - 16.1.2015) 60 päivän ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja 16 000 euron korvauksiin - kehitysviivästymät olivat syy-yhteydessä vanhempien menettelyynHO katsoi, ettei asiassa ollut jäänyt varteenotettavaa epäilystä siitä, etteivätkö vanhempien menettely ja laiminlyönnit olisi olleet syy-yhteydessä lapsen kehitysviivästymiin. Asiassa mainituin perustein HO katsoi, että vanhemmat olivat menettelyllään ja laiminlyönneillään syyllistyneet pahoinpitelyyn KO:n syyksilukemisen mukaisesti. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. Vanhemmat oli velvoitettu yhteisvastuullisesti maksamaan lapselle korvaukseksi tilapäisestä haitasta 12 000 euroa ja henkisestä kärsimyksestä 4 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
3.1.2020 14.19
Ambulanssin kuljettaja hidasti nopeuttaan tehdäkseen U-käännöksen 9-tiellä - hovioikeus hylkäsi syytteet kuolemantuottamuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisestaHO katsoi jääneen näyttämättä, että vastaaja olisi hälytysajossa ollessaan laiminlyönyt noudattaa TLL 48 §:n 1 momentissa säädettyä tarpeellista varovaisuutta ja että ajoneuvojen yhteentörmäys olisi johtunut vastaajan liikennesääntöjen vastaisesta huolimattomasta menettelystä. Näin ollen myöskään A:n kuolema ei ollut aiheutunut vastaajan huolimattomasta menettelystä. Sen vuoksi vastaajaa vastaan ajettu syyte ja siihen perustuvat muut vaatimukset oli hylättävä molempien syytekohtien osalta. (Vailla lainvoimaa 3.1.2019) - Uutiset
3.12.2019 13.00
Vakuutusoikeus: Polven tekonivelen sijoiltaanmeno ei oikeuttanut työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisiin korvauksiinVakuutuslaitos katsoi, ettei A:n oikeaan polveen aiemmin asennetun tekonivelen sijoiltaanmeno ollut työtapaturma- ja ammattitautilain 16 §:n tarkoittamalla tavalla syy-yhteydessä tapaturmaan. Tapaturma ei ollut ollut voimakkuudeltaan sellainen, että siitä olisi aiheutunut korvattua venähdystä vakavampaa vammaa. Vakuutuslaitoksen näkemyksen mukaan kuvatusta tapaturmasta ei lääketieteellisesti arvioiden voisi mitenkään todennäköisesti aiheutua terveen polvinivelen sijoiltaanmenoa. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätös kumottiin ja asia jätettiin vakuutuslaitoksen antaman päätöksen varaan. - Uutiset
18.11.2019 13.00
Ravintolan ulkopuolella toista miestä avokämmenellä päähän lyöneen olisi ainakin pitänyt ymmärtää, että hänen menettelystään aiheutuu vaara pään vamman syntymiselle - hovioikeuskin piti 3 500 euron korvausta oikeudenmukaisena korvauksena asianomistajalle aiheutuneesta tilapäisestä haitastaKO oli syyksilukenut pahoinpitelyn perusmuotoisena, mutta vammantuottamuksen törkeänä. Ilmeisenä oli pidetty, että A oli lyönyt tilanteessa päänsä ja hänen vammansa olivat aiheutuneet siitä. A:n oma toiminta ei ollut myötävaikuttanut vammojen vakavuuteen. Vastaaja oli huolimattomuudellaan aiheuttanut A:lle vamman, joka ei ollut vähäinen. Tuottamusta oli pidettävä törkeänä huomioon ottaen rikotun huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys, vaarannetun edun tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys, riskinoton tietoisuus sekä muut tekoon ja tekijään liittyvät olosuhteet. Huomioon ottaen vamman vakavuusaste ja se, että vamma oli aiheutettu tahallisen pahoinpitelyn yhteydessä, vammantuottamus oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. A vaati HO:ssa, että hänelle maksettavaksi tuomittu korvaus tilapäisestä haitasta korotetaan KO:ssa vaadittuun 6.500 euroon. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 18.11.2019) - Uutiset
14.10.2019 12.00
Hovioikeus: Velkoja perimään tulleen vastaajan ei tullut pitää asianomistajan kuolemaa yhden tämän päähän kohdistuneen potkun varsin todennäköisenä seurauksena - pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta 4 v vankeuttaAsiassa oli riidatonta, että vastaaja oli käynyt K:n asunnolla perimässä A:lta velkaa ja tässä yhteydessä kohdistanut A:han väkivaltaa ainakin lyömällä tätä nyrkillä päähän. Asiassa oli lisäksi riidatonta, että A oli myöhemmin samana päivänä kuollut ja kuolema oli aiheutunut päähän kohdistuneen tylpän iskun seurauksena tulleesta pään vammasta. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko vastaaja nyrkillä lyömisen lisäksi potkaissut A:ta päähän ja aiheuttanut tälle tämän kuolemaan johtaneen päävamman sekä teon oikeudellisesta arvioinnista. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset siltä osin kuin KO oli katsonut vastaajan potkaisseen A:ta päähän ja siten aiheuttaneen tämän kuolemaan johtaneen pään vamman. Se, että A:n kuolinaika oli jäänyt tarkemmin selvittämättä, ei antanut aihetta arvioida syy-yhteyttä toisin. HO katsoi KO:n tavoin, ettei vastaajan ollut tullut pitää A:n kuolemaa yhden tämän päähän kohdistuneen potkun varsin todennäköisenä seurauksena eikä vastaaja siten ollut tahallisesti aiheuttanut A:n kuolemaa. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset vastaajan rikosten törkeysarvioinnin ja syyksilukemisen osalta. Vastaajan syyksi luettiin törkeä pahoinpitely ja törkeä kuolemantuottamus. HO katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetuista rikoksista oli 4 vuotta vankeutta. (Vailla lainvoimaa 14.10.2019) - Uutiset
3.10.2019 13.00
Koiranomistaja tuomittiin järjestysrikkomuksesta 40 euron rikesakkoon ja korvamaan toiselle koiranomistajalle lopetetun koiran eläinlääkärikuluina 2 399,33 euroaKO oli todennut näytön osoittaneen, että vastaaja oli pitänyt koiriaan vapaana taajamassa asianomistajan kertomalla tavalla eikä ollut kyennyt estämään koiraansa puremasta asianomistajan koiraa. Lausutuilla perusteilla syyte oli tullut näytetyksi toteen. Korvausvelvollisuus perustui syyksilukemiseen ja asianomistajan kirjallisena todisteena esittämään eläinlääkärilaskuun. Vastaajan menettely oli syy-yhteydessä siihen, että asianomistajan koiralle oli aiheutunut vakavia vammoja ja se oli jouduttu lopettamaan. Jos vastaaja olisi pitänyt koiransa kytkettynä, ei yhteenottoa olisi todennäköisesti tapahtunut. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 3.10.2019) - Uutiset
2.10.2019 11.34
Marjametsässä selkänsä loukanneelle jäi uudesta leikkauksesta huolimatta vahva-asteinen alaraajojen halvausoireisto ja kiputila alaraajojen alueelle - korvausvaatimukset potilasvahingosta hylättiin hovioikeudessakinKO oli päätynyt siihen, ettei kantajalle ollut aiheutunut potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella korvattavaa hoitovahinkoa. Kysymyksessä ei ollut ollut myöskään 7 kohdassa tarkoitettu kohtuuton seuraus. Koska kysymyksessä ei ollut korvattava potilasvahinko, korvausten määristä ei ollut asiassa tarpeen lausua. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen asiassa mainituin lisäyksin. Kantajan kanne oli siten hylättävä. KO oli pitänyt kohtuuttomana kantajan velvoittamista korvaamaan osaksikaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja (72.564,99 €). Potilasvahinkokeskuksen vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta oli hylätty. Myös HO hylkäsi Potilasvakuutuskeskuksen vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. (Vailla lainvoimaa 2.10.2019) - Uutiset
1.10.2019 13.44
Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää vahingonkorvausta koskevaa haastehakemusta tutkimattaHO katsoi, ettei haastehakemus ollut ollut OK 5 luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla niin puutteellinen, epäselvä tai sekava, että se olisi tullut saman luvun 6 §:n 1 momentin nojalla jättää tutkimatta. Tämän vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 2.10.2019) - Uutiset
30.9.2019 10.30
Maassa makaavaa 16-vuotiasta poikaa hoitamaan mennyt ensihoitaja tuomittiin vammantuottamuksesta sakkoihin - kaupunki / pelastuslaitos työnanantajana velvoitettiin maksamaan pojalle vahingonkorvauksena 7 617,42 euroaEnsihoitaja oli mennyt hoitamaan maassa makaavaa poikaa. Poika oli puoli-istuvassa asennossa häntä heräteltäessä huitaissut oikealla kädellään ilmaan, minkä jälkeen ensihoitaja oli tarttunut poikaa vasemmasta kädestä kiinni vääntäen käden väkivalloin pojan selän taakse. KO oli katsonut ensihoitajan aiheuttaneen pojalle asiassa selostetut seuraukset sekä olkaniveleen nivelkapselivaurion, joka ei ollut vähäinen. Ensihoitaja tuomittiin vammantuottamuksesta 30 ps rangaistukseen. Kaupunki / pelastuslaitos velvoitettiin maksamaan pojalle vahingonkorvauksena 7 617,42 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 24.5.2016 lukien. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 30.9.2019) - Uutiset
26.9.2019 10.38
Kuluttajariitalautakunta ei suosittanut hyvitystä alkoholin vaikutuksen alaisena entuudestaan tuntemattoman henkilön läsnä ollessa pankkitunnuksiaan käyttäneelle valittajalleAsiassa esitetyn selvityksen mukaan valittaja oli käyttänyt pankkitunnuksiaan alkoholin vaikutuksen alaisena entuudestaan tuntemattoman henkilön läsnä ollessa siten, että tämä henkilö oli nähnyt hänen käyttäjätunnuksensa ja salasanansa. Tämän jälkeen valittaja oli poistunut ja jättänyt käyttäjätunnuksen ja salasanan nähneen henkilön yksin huoneeseen useiden minuuttien ajaksi, mikä antoi tälle mahdollisuuden verkkopankkitunnusten valokuvaamiseen. Lautakunnan arvion mukaan valittaja oli laiminlyönyt velvollisuuksiaan pankkitunnusten huolellisen säilyttämisen suhteen vakavaa varomattomuutta osoittavalla tavalla. Valittajan menettelyä pidettiin maksupalvelulaissa tarkoitetulla tavalla törkeän huolimattomana. Valittajan törkeä huolimattomuus oli syy-yhteydessä kaikkiin hänen pankkitunnuksillaan tehtyihin tilisiirtoihin, muihin maksutapahtumiin ja sopimuksiin sekä niistä aiheutuviin menetyksiin täysimääräisesti. Vastuu käsitti näin ollen myös luottojen sopimusehtojen mukaiset korot ja palkkiot. Pankki ei ollut velvollinen palauttamaan menetettyjä varoja valittajalle miltään osin. Myös vakuutuskorvaus voitiin evätä kokonaan. Lautakunta ei suosittanut hyvitystä asiassa. Ratkaisu oli erimielinen. - Uutiset
23.9.2019 11.15
KKO katsoi CRPS I -kipuoireyhtymän olevan todennäköisessä syy-yhteydessä vuonna 1991 sattuneeseen työtapaturmaan ja sen johdosta annettuun hoitoonKorkeimman oikeuden ratkaisusta ilmi käyvin perustein A:n vasemman alaraajan diagnostiset kriteerit täyttävän CRPS I -kipuoireyhtymän katsottiin olevan todennäköisessä syy-yhteydessä hänelle 28.10.1991 sattuneeseen työtapaturmaan ja sen johdosta annettuun hoitoon. - Uutiset
18.9.2019 10.10
Lomamatka peruuntui lapsen kiireellisen äidilleen sijoittamisen vuoksi – äiti ei ollut vastuussa isälle aiheutuneesta taloudellisesta menetyksestäKäräjäoikeus katsoi, että syy-yhteyden puuttuessa vastaaja ei ollut velvollinen korvaamaan kantajalle tapaamisen estymisestä aiheuttanutta lapsen matkan suuruista taloudellista vahinkoa. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 18.9.2019) - Uutiset
3.9.2019 9.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi pyöräkuormaajan kuljettajan syyllistyneen vammantuottamukseenVastaaja oli kuljettanut Avant-merkkistä pyöräkuormaajaa huolimattomasti siten, että A ja eräs toinen henkilö olivat joutuneet em. kuormaajan trukkipiikkien väliin, jolloin trukkipiikit olivat kaventuneet ja A:n alaraajat olivat jääneet voimakkaaseen puristukseen. Vastaaja oli menettelyllään aiheuttanut A:lle reisiin vammoja ja niistä johtuvia alaraajojen toiminnan pitkäkestoista vajavuutta. Vastaaja oli velvollinen korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut KO:ssa vaaditulla 7 859,47 eurolla viivästyskorkoineen ja HO:ssa 1 785,60 eurolla viivästyskorkoineen. A:n vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 3.9.2019) - Uutiset
6.8.2019 11.13
Ambulanssionnettomuuteen sairaankuljetustehtävässä joutuneen ensihoitajan niskaoireiden ei katsottu johtuneen niskasairaudesta tai myöhemmin tapahtuneista onnettomuuksistaAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, olivatko kantajan pitkittyneet niskaoireet syy-yhteydessä sanottuun 2.7.2009 sattuneeseen liikennevahinkoon ja mikä merkitys syy-yhteysarviointiin oli hänelle myöhemmin sattuneilla tapaturmilla. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko hänelle jäänyt liikennevahingossa saamastaan vammasta pysyvää haittaa ja oliko hänelle aiheutunut liikennevahingossa saamastaan vammasta työansion menetystä 30.11.2009 jälkeen 31.12.2017 saakka. HO katsoi, että kantajalle oli aiheutunut liikenneonnettomuudesta 2.7.2009 niskan retkahdusvamma ja että kantajan pitkittyneet niskaoireet olivat syy-yhteydessä sanottuun liikenneonnettomuuteen. (Vailla lainvoimaa 6.8.2019) - Uutiset
26.6.2019 11.00
Asunto-osakeyhtiön pihalla liukastuneen pysyvää haittaa koskeva vaatimus haittaluokituksen korottamisesta hylättiin - velvoitettiin korvamaan vakuutusyhtiön 13.902 euron oikeudenkäyntikulutAsiassa oli kysymys siitä, olisiko kantajalle pysyvästä haitasta maksettava korvaus tullut korottaa haittaluokasta 4 haittaluokkaan 6. Riidanalaista oli lisäksi, oliko vamman hoidossa tapahtunut hoitovirhe tai potilasvahinkoa ja mikä merkitys mahdollisella hoitovirheellä tai potilasvahingolla oli vastaajan korvausvastuuseen. Riitaa oli myös siitä, oliko kantaja loukannut polvea uudelleen vuonna 2014 ja oliko mahdollisella uudelleen loukkaantumisella merkitystä korvausvastuuseen. Edelleen riidanalaista oli se, oliko kantajalla CRPS-kipuoireyhtymä ja jos oli, johtuiko tämä pelkästään polven vammasta tai oliko jalan toiminnanvajaus pahentunut haittaluokkaa korottavalla tavalla. Riidanalaista oli vielä vaatimuksen määrä. KO oli hylännyt kanteen. Asiaa kokonaisuutena arvioiden oikeudenkäyntiin johtaneita seikkoja ei voitu pitää sellaisina, jotka olisivat puoltaneet oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamista, joten sitä koskeva vaatimus hylättiin. Kantaja oli velvoitettu korvaamaan vakuutusyhtiön oikeudenkäyntikulut 13.902 eurolla viivästyskorkoineen. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.6.2019) - Uutiset
11.6.2019 11.00
Hovioikeus: Asunto-osakeyhtiö oli vahingonkorvausvastuussa isännöitsijäntodistuksen virheellisyyden perusteella, kun kirjaus ei ollut perustunut riittäviin selvityksiin putkien tilastaHO katsoi, että yhtiö oli aiheuttanut asunnon ostajalle (kantaja) vahingon, koska putkien uusiminen oli toteutunut aiemmin kuin kantajalla oli isännöitsijäntodistuksen liitteeseen kirjatun tiedon perusteella ollut aihetta olettaa. Yhtiö ei ollut näyttänyt menetelleensä huolellisesti, koska kirjaus ei ollut perustunut riittäviin selvityksiin putkien tilasta. KO:n tuomitsemaa korvausmäärää (4.417,40 euroa korkoineen) oli pidettävä kohtuullisena. Aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 11.6.2019) - Uutiset
29.5.2019 11.00
Hovioikeus: Valtio ei ollut vastuussa väitetyistä viitosrokotteen aiheuttamista vahingoistaDTaP-IPV-Hib -rokote annetaan suojaamaan kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää, poliota ja ns. Hib-tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, kurkunkannentulehdusta ja verenmyrkytystä, vastaan. Toukokuussa 2009 syntynyt kantaja oli 3 kk:n ikäisenä 14.8.2009 saanut kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvan DTaP-IPV-Hib (Infanrix-Polio+Hib, erä A20CA448G) rokotteen terveyskeskuksen neuvolassa sekä 26.10.2009 ja 23.8.2010 tehosterokotteet. KO oli hylännyt kantajan korvausvaatimukset. Kantajaa ei ollut OK 21 luvun 8b §:n nojalla velvoitettu korvaamaan osaakaan valtion oikeudenkäyntikuluista. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. Kantaja velvoitettiin suorittamaan Suomen valtiolle oikeudenkäyntikulujen korvauksena HO:ssa 3.100 euroa. (Vailla lainvoimaa 29.5.2019) - Uutiset
15.5.2019 11.20
KKO: Astman ei katsottu todennäköisesti pääasiallisesti aiheutuneen altistumisesta kosteusvauriomikrobeille työpaikallaA oli työskennellyt tiloissa, joissa oli todettu kosteusvaurioita. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla A:lla todetun astman ei katsottu todennäköisesti pääasiallisesti aiheutuneen altistumisesta kosteusvauriomikrobeille työpaikalla. A ei siten ollut astman johdosta oikeutettu korvaukseen ammattitaudin perusteella. - Uutiset
14.5.2019 11.00
Kuluttajariitalautakunta: Microsoft oli korvausvastuussa ilman käyttäjän hyväksyntää asennetun Windows 10 -käyttöjärjestelmän aiheuttamista vahingoistaLautakunta totesi, että esitetyn selvityksen perusteella ilman valittajan hyväksyntää päivitetty Windows 10 -käyttöjärjestelmä ei ollut toiminut valittajan tietokoneella, mistä oli aiheutunut hänelle vahinkoa. Asiassa ei ollut näytetty eikä edes väitetty, että Microsoftilla olisi ollut sopimukseen perustuva oikeus asentaa uusi käyttöjärjestelmä kysymättä tähän lupaa valittajalta. Tämän vuoksi lautakunta katsoi, ettei palvelusta ollut suoritettu laissa edellytetyllä tavalla ammattitaitoisesti ja huolellisesti ja tilaajan edut huomioon ottaen. Palveluksessa oli siten katsottava olleen kuluttajansuojalaissa tarkoitettu virhe. Microsoftille oli siten syntynyt korvausvastuu. Yhteensä 1 132,50 euron kustannukset (varaosa- ja matkakulut) olivat valittajalle virheestä aiheutuneita välittömiä vahinkoja, jotka Microsoftin oli korvattava hänelle. - Uutiset
25.4.2019 8.26
Hovioikeus: 0,5 litran pullon 80 prosenttista Viru Valge vodkaa 14-vuotiaalle lapselle myynyt syyllistyi törkeään vammantuottamukseenLääkärinlausunnon mukaan alkoholi oli aiheuttanut lapselle konkreettisen hengenvaaran. Asiassa oli riidatonta, että vastaaja oli myynyt lapselle alkoholia syytteessä kerrotuin tavoin ja seurauksin. HO:ssa oli harkittavana, oliko vastaajan syyksi luettava perusmuotoinen vammantuottamus vai sen törkeä tekomuoto. Kysymys oli myös siitä, olivatko lapselle aiheutuneet vahingot kiistetyiltä osin korvausvastuun edellyttämässä syy-yhteydessä vastaajan menettelyyn. (Vailla lainvoimaa 25.4.2019) - Uutiset
11.4.2019 9.09
Henkilövahinkojen lääketieteellisten syy-yhteyskysymysten arviointiFINEn johtava lakimies Harri Isokoski on käsitellyt artikkelissaan "Henkilövahinkojen lääketieteelliset syy-yhteyskysymykset" juridisesta näkökulmasta oikeudellisen ja lääketieteellisen syy-yhteysarvioinnin peruskysymyksiä. Hän on tarkastellut artikkelissaan myös lääketieteellisen asiantuntijan roolia riidanratkaisussa. - Uutiset
10.4.2019 11.00
Vakuutusoikeus: Seurannaisvahinkoja voidaan korvata työtapaturma- ja ammattitautilain nojallaTapaturmavakuutuslakia koskevan oikeuskäytännön mukaan on voitu korvata tapaturmavamman seurannaisvahinkoja. Seurannaisvahingot voidaan korvata myös 1. tammikuuta 2016 voimaan tulleen työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla. - Uutiset
29.3.2019 9.22
Varteenotettava epäily jäi, että reisiluun kierteinen murtuma oli aiheutunut potkun seurauksena - syyttäjän ja asianomistajan valitukset hylättiinAsiassa oli riidatonta, että asianomistajan vasemman reisiluun yläosaan oli nyt puheena olevan tapahtuman yhteydessä tullut kierteinen murtuma ja että vasempaan reiteen oli aiheutunut turvotusta, mustelmaa ja voimakasta aristusta. Kysymys oli siitä, olivatko kyseiset vammat aiheutuneet vastaajan potkun vai asianomistajan kaatumisen seurauksena. HO totesi, että asiassa oli suoranaisena näyttönä esitetty vain asianosaisten ristiriitaiset kertomukset. Tässä tilanteessa lääketieteellisellä näytöllä oli ratkaiseva merkitys. Asiassa esitetyn lääketieteellisen selvityksen perusteella oli mahdollista, että asianomistajan vamma oli syntynyt kaatumisen seurauksena. Näin ollen asiassa jäi varteenotettava epäily vastaajan syyllisyydestä. (Vailla lainvoimaa 29.3.2019) - Uutiset
25.3.2019 14.20
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti vammantuottamuksesta tuomitun suorittamaan asianomistajalle korvausta myös ansionmenetyksestä - jalkavammaa oli pidettävä laadultaan sellaisena, jonka voitiin katsoa olevan omiaan laukaisemaan masennustaVastaaja oli kaatunut valittajan päälle, jonka seurauksena valittajan vasempaan jalkaan oli tullut hankala sääriluun pään pirstaleinen murtuma. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko valittaja esittänyt riittävän näytön siitä, että hänelle oli aiheutunut vastaajan syyksi luetun menettelyn johdosta työansion menetystä enemmän kuin se määrä, jonka Kela oli hänelle korvannut. HO katsoi, että asiassa lausutuilla perusteilla syy-yhteyttä kyseessä olevan vahinkotapahtuman ja valittajan työkyvyttömyyden välillä oli pidettävä riittävän todennäköisenä myös ajalla 1.11.-31.12.2016. (Vailla lainvoimaa 25.3.2019) - Uutiset
19.3.2019 9.30
Työturvallisuusrikoksesta, työsyrjinnästä, seksuaalisesta ahdistelusta ja työaikasuojelurikoksesta tuomittu toimitusjohtaja vapautettiin velvollisuudesta suorittaa vahingonkorvausta irtisanoutuneille työntekijöille tilapäisestä haitasta ja ansionmenetyksestäNäyttämättä oli jäänyt, että työnantajan edustajan (tj) syyksiluetulla menettelyllä olisi ollut välitön tai edes vähäisempi sellainen syy-yhteys, joka olisi oikeuttanut asianomistajat saamaan korvausta tilapäisestä haitasta tai ansionmenetyksestä. Näin ollen toimitusjohtaja oli näiltä osin vapautettava korvausvelvollisuudesta. Asian näin päättyessä HO:n ei ollut tarpeen lausua korvausten sovittelusta tai muutoinkaan niiden määristä. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen koskien kärsimyksestä tuomittuja korvauksia. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen tältä osin ei ollut. (Vailla lainvoimaa 19.3.2019) - Uutiset
1.3.2019 15.21
Hovioikeus: Todettu iskiaskipu oli johtunut työntekijän telineiltä putoamisesta - vammantuottamuksen tunnusmerkistö täyttyiTyöturvallisuurikosta ja vammantuottamusta koskeneessa jutussa kuultujen lääkäreiden mukaan korkealta putoamisesta aiheutunut selän venähdys oli ollut omiaan aiheuttamaan valittajalla todetun kipuoireilun. Ottaen huomioon mainittu seikka ja erityisesti iskiaskipuoireiston lähes välitön ajallinen yhteys putoamiseen ja valittajan selän aiempi oireettomuus HO katsoi näytetyksi, että valittajalle aiheutuneella iskiaskivulla oli niin ilmeinen yhteys hänen putoamiseensa, ettei asiassa jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, etteikö iskiaskipuoireisto olisi aiheutunut putoamisesta. Näin ollen HO katsoi näytetyksi, että valittajalle oli telineiltä putoamisesta aiheutunut KO:n syyksi lukemien vammojen lisäksi alaselkään ja oikeaan jalkaan kohdistunut hermosäteilykipuoireisto. (Vailla lainvoimaa 1.3.2019) - Uutiset
7.1.2019 9.00
Hovioikeus arvioi liikenneonnettomuuden seurausten syy-yhteyttä vammoihin - tuomio oli erimielinen aivovamman osaltaHO vahvisti, että A (onnettomuushetkellä 34 v.) oli 16.9.2005 tapahtuneen liikenneonnettomuuden seurauksena saanut pysyvänä vikana ja haittana lievän aivovamman. Vahinkovakuutusyhtiö velvoitettiin korvaamaan A:lle korvauksena pysyvästä viasta ja haitasta haittaluokan 5 perusteella 16.884 euroa. Asiassa esitettyä työkykyä kuvaavaa selvitystä kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, ettei A ollut tullut käsillä olevan lievän aivovamman vuoksi pysyvästi työkyvyttömäksi myyjän ammattiinsa. Näin ollen hänelle ei myöskään ollut aiheutunut korvattavaa ansionmenetystä. Vahinkovakuutusyhtiö velvoitettiin korvaamaan A:lle korvauksena kivusta ja särystä 2.500 euroa. Määrästä oli vähennettävä jo aikaisemmin maksetut määrät. Asiassa ei ollut esitetty perusteita lievimmänkään korvaustason mukaisen hoitotuen maksamiselle. A vapautettiin velvollisuudesta korvata vahinkovakuutusyhtiön oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi jääneen näyttämättä, että A:lle olisi liikenneonnettomuuden seurauksena aiheutunut lievää vaikeampi aivovamma tai että hänen myöhemmässä oireilussaan olisi kysymys mahdollisen lievän aivovamman jälkitilasta tai sen vaikeutumisesta. Muiden A:n väitettyjen vammojen osalta eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli samaa mieltä kuin HO:n enemmistö. (Vailla lainvoimaa 7.1.2019) - Uutiset
13.12.2018 16.00
Kanttori tuomittiin avopuolisonsa vuosia kestäneestä pahoinpitelystä puolen vuoden ehdollisen vankeusrangaistuksen lisäksi korvauksiin kärsimyksestä - naisen korvausvaatimus henkisen tilan järkkymisestä hylättiinTeko oli jatkunut vuosia ja vastaajan menettely oli aiheuttanut A:n elämänpiiriin erityistä rajallisuutta. A oli kertonut elämänsä olleen melko rajattua ja todistaja oli kuvaillut A:lla olleen minuuttiaikataulu nyrkin tai sanasodan pelossa. A:n ja todistajien kertomuksista ilmeni, että A oli elänyt jatkuvassa pelkotilassa ja jatkuvan viikottaisen pahoinpitelyn ja häirinnän kierteessä vuosia. Pahoinpitelyissä ja puhutteluissa oli ollut herjaavia, alistavia ja uhkaavia piirteitä. KO oli arvioinut kohtuulliseksi korvaukseksi kärsimyksestä ottaen huomioon teon keston ja erityispiirteet 3 000 euroa. Lisäksi vastaaja oli velvoitettu korvaamaan A:lle kipuna, särkynä ja tilapäisena haittana 4 000 euroa. Asiassa oli toisaalta kiistatta aiheutunut psyykkistä haittaa, mutta sen suhteen ei ollut esitetty riittävää selvitystä haitan asteesta ja laajuudesta eikä myöskään syy-yhteyden vahvistavaa lääketieteellistä näyttöä riittävästi. A:n vaatimus henkisen tilan järkkymisestä hylättiin. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 13.12.2018) - Uutiset
26.11.2018 16.00
Syy-yhteys auto-onnettomuuden ja aivovamman jälkitilan ja niskan retkahdusvamman jälkitilan välillä jäi näyttämättä - jatkokäsittelylupaa ei myönnettyPunnittuaan kaikkia asiassa todettuja vammadiagnosoinnin ja syy-yhteyden puolesta ja vastaan puhuvia seikkoja KO oli todennut, että kannetta vastaan puhuvat seikat olivat olleet painavampia, minkä vuoksi kantaja ei ollut näyttänyt kannettaan toteen. Kantaja ei ollut siis näyttänyt toteen riittävän luotettavasti, että hänellä on aivovamman jälkitila tai niskan retkahdusvamman jälkitila. Kantajan oireiden syy-yhteys nimenomaan vuoden 2009 onnettomuuteen oli jäänyt näyttämättä toteen. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.11.2018) - Uutiset
15.10.2018 9.26
Valituslupahakemus hylättiin Asema-aukion pahoinpitelyjutussaKKO on hylännyt vastaajan valituslupahakemuksen, joka koski syyskuussa 2016 Helsingissä järjestetyn Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen Suomen järjestön kokoontumisen yhteydessä tapahtunutta törkeää pahoinpitelyä. KKO ei myöntänyt valituslupaa, joten hovioikeuden tuomio jäi pysyväksi. Helsingin hovioikeus oli tuominnut vastaajan törkeästä pahoinpitelystä 2 vuoden 3 kuukauden vankeusrangaistukseen, kun tämä oli potkaissut ns. hyppypotkulla asianomistajaa rintaan. - Uutiset
30.8.2018 11.38
Henkilöauton pakoputkisto ja takapuskuri vaurioituivat ajettaessa kiinteistön ajoluiskaa pitkin - hovioikeus arvioi pysäköintipaikan vuokralle antaneen kiinteistöyhtiön vahingonkorvausvastuuta toisin kuin käräjäoikeusAntaessaan vuokralle autopaikan yhtiö oli velvoittautunut huolehtimaan siitä, että vuokralaiset pystyvät käyttämään autopaikkaa. Tähän oli kuulunut myös ajoreitin turvallisuudesta huolehtiminen, mistä yhtiö olisi kiinteistön omistajana muutoinkin vastuussa. Kun reitti ei ollut ollut turvallinen, yhtiö oli rikkonut tekemäänsä vuokrasopimusta. Yhtiö oli asiassa mainituin perustein toiminut huolimattomasti laiminlyödessään varmistua kiinteistön käyttöturvallisuudesta. Yhtiö oli väittänyt, ettei vahinko ollut ollut syy-yhteydessä sen menettelyyn vaan että vahinko oli todennäköisemmin aiheutunut vuokralaisen kuljettaman auton vauriosta tai viasta. HO katsoi vuokralaisen saattaneen riittävän todennäköiseksi, että auton jääminen kiinni luukkuun oli aiheutunut yhtiön puolella olevasta syystä. Siten vahingon syy-yhteys yhtiön huolimattomuuteen oli näytetty riittävissä määrin toteen. Kiinteistö Oy velvoitettiin suorittamaan vuokralaiselle vahingonkorvauksena 1.360 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 3.1.2017 lukien. (Vailla lainvoimaa 30.8.2018) - Uutiset
27.8.2018 15.09
Hovioikeuskin hylkäsi vaatimukset väitettyjen whiplash-vammojen korvaamisesta liikennevakuutuksestaNäyttämättä oli jäänyt, että valittaja olisi saanut liikenneonnettomuuden seurauksena kanteessa tarkoitettua vammaa tai että hänellä vakuutustapahtuman jälkeen ilmenneet oireet ja liikuntakyvyn menetys olisivat aiheutuneet liikenneonnettomuuksista saaduista vammoista. Näin ollen näyttämättä oli jäänyt myös se, että hänellä olisi oikeus kanteessa vaadittuihin korvauksiin. Aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei siten ollut. Kysymys myös siitä, oliko yhtiöllä pätevä syy vedota uuteen asiantuntijatodisteluun vasta HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 27.8.2018) - Uutiset
28.2.2018 15.30
Hovioikeuden tuomio asumiskelvottomaksi väitetyn vuokra-asunnon vahingonkorvausasiassaHO:ssa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko kaupungin A:lle vuokraama asunto ollut A:n väittämin tavoin asumiskelvoton jo vuokrasuhteen alkaessa joulukuussa 2012 sekä siitä, milloin kaupunki oli saanut tiedon huoneiston asumiskelvottomuudesta ja oliko kaupunki viivytellyt huoneiston kunnon selvittämisessä. Toiseksi asiassa oli kysymys siitä, oliko asunnossa selvitetty olleen viitearvot ylittäviä määriä terveydelle haitallisia mikrobeja ja oliko A:lla ollut perusteltu syy olla ottamatta vastaan kaupungin hänelle tarjoamaa korvaavaa asuntoa. Lisäksi asiassa oli kysymys kaupungin mahdollisen laiminlyönnin sekä A:n asunnossa asumisen ja hänellä ilmenneiden terveysongelmien ja muiden vahinkojen ja kulujen välisestä syy-yhteydestä. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. A:n velvoittaminen korvaamaan kaupungin oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti olisi ollut ilmeisen kohtuutonta. Kohtuullisena A:n kaupungille maksettavien oikeudenkäyntikulujen määränä pidettiin 6 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 28.2.2018) - Uutiset
26.1.2018 11.00
Hovioikeus korotti Asema-aukion pahoinpitelytuomion rangaistuksen kahdeksi vuodeksi kolmeksi kuukaudeksi vankeutta - syyte törkeästä kuolemantuottamuksesta hylättiin hovioikeudessakinHO katsoi KO:n tavoin vastaajan syyllistyneen vain törkeään pahoinpitelyyn. HO katsoi pahoinpitelyn motiiviksi sen, että uhri oli ilmaissut vastustavansa rasistisen järjestön edustamia arvoja. Pahoinpitely oli siten tehty rasistisin motiivein. Tämä otettiin KO:n tuomiosta poiketen rangaistusta mitattaessa huomioon koventavana seikkana. Törkeän pahoinpitelyn ei näytetty olleen katkeamattomassa rikosoikeudellisessa syy-yhteydessä uhrin menehtymiseen, minkä vuoksi syyte törkeästä kuolemantuottamuksesta hylättiin. (KKO hylkäsi valituslupahakemuksen 15.10.2018 (Dnro R2018/213), ks. Edilex: Valituslupahakemus hylättiin Asema-aukion pahoinpitelyjutussa) - Uutiset
1.12.2017 9.35
KKO:n äänestysratkaisu: Työnantajan edustaja ei ollut palkkalaskelmien ja työtodistusten antamiseen liittyvän laiminlyöntinsä vuoksi velvollinen korvaamaan työntekijöille aiheutuneena vahinkona sitä, että nämä eivät olleet saaneet yhtiöltä olevia palkkasaataviaan palkkaturvanaTyönantajan edustaja A oli tuomittu rangaistukseen työsopimuslakirikkomuksista, koska hän oli laiminlyönyt antaa työntekijöille työtodistukset ja palkkalaskelmia. Työntekijät olivat vaatineet A:lta korvausta vahingosta, joka heidän mukaansa oli aiheutunut siitä, että he eivät A:n syyksi luetun menettelyn vuoksi olleet saaneet työsuhteesta johtuvia saataviaan palkkaturvana. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei työntekijöille aiheutunut vahinko ollut korvausvastuun edellyttämässä syy-yhteydessä A:n syyksi luettuun menettelyyn. (Ään.) - Uutiset
3.10.2017 9.00
Hovioikeuskin hylkäsi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opiskelleen korvausvaatimukset sisäilman aiheuttamista vahingoista - oikeudenkäyntikuluja kohtuullistettiinKO oli voinut hylätä kantajan vaatimukset sairaanhoidon kustannuksista sekä muista välittömästi sairauden hoitoon liittyvistä tarpeellisista kuluista yksityisestä sairaanhoidosta 5.000 euroa, menetetystä ja hävitetystä omaisuudesta 3.000 euroa, hotellissa asumisesta aiheutuneista taloudellisista menetyksistä 3.400 euroa, kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 4.000 euroa, pysyvästä haitasta 41.865,60 euroa ja ansionmenetyksestä 72.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 3.10.2017) - Uutiset
15.9.2017 11.15
Vakuutusoikeus: Sotilaslentäjän kaularangan nikamavälilevysairaus oli korvattava ammattitautinaA oli työssään altistunut merkittävästi työperäiselle kiihtyvyysrasitukselle (G-voimille). VakO kumosi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen ja määräsi Valtiokonttorin suorittamaan A:lle lainmukaisen korvauksen kaularangan nikamavälilevysairaudesta ammattitautina, joka oli ilmennyt 2.5.2012. - Uutiset
22.6.2017 12.41
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu rokotteen puutteellisen turvallisuuden ja tämän puutteellisuuden ja sairauden välisen syy-yhteyden toteen näyttämisestäTieteellisen yksimielisyyden puuttuessa rokotteen puutteellinen turvallisuus ja tämän puutteellisuuden ja sairauden välinen syy-yhteys voidaan näyttää toteen vakavasti otettavilla, täsmällisillä ja yhtäpitävillä indisioilla. Rokotteen antamisen ja sairauden ilmenemisen välinen ajallinen läheisyys, tähän sairauteen liittyvän taustan puuttuminen rokotetulta henkilöltä tai hänen suvultaan ja huomattava määrä todennettuja kyseisen sairauden ilmenemistapauksia tällaisen rokotuksen antamisen jälkeen voivat mahdollisesti muodostaa riittävät indisiot toteen näyttämiseksi. - Uutiset
22.5.2017 13.31
Hovioikeuden tuomio poliisien voimakeinojen käytöstä, poliisien passiivisesta vastustamisesta ja poliisille aiheutuneen vamman syy-yhteydestä ja vahingonkorvausten sovittelustaHO katsoi, että että poliiseilla oli ollut tilanteessa oikeus ottaa vastaaja kiinni hänen paikalta poistamisekseen. Vastaajan maahan kaatamista ja käsirautojen käyttöä ei voitu tilanteessa pitää liiallisina voimakeinoina. Syytteen mukaan vastaaja oli vastustanut poliisien virkatointa jaloillaan vastaan haraamalla. Tämän seurauksena hänet oli jouduttu kaatamaan maahan ja pitämään vastustelun jatkuessa maassa neljän poliisin avulla. Kun tekomuotona syytteessä vedottiin ainoastaan vastaan haraamiseen, HO katsoi asiassa mainitut HE:n lausumat huomioon ottaen, että kyseessä oli ollut passiivinen vastustus. Tämän vuoksi vastaajan syyksi voitiin lukea ainoastaan haitanteko virkamiehelle. Vastaaja oli vastuussa poliisille aiheutuneesta vammasta. Poliisi ei ollut omalla menettelyllään myötävaikuttanut hänelle aiheutuneen vamman syntymiseen. Muutakaan perustetta vahingonkorvausten sovittelulle ei ollut olemassa. (Vailla lainvoimaa 22.5.2017) - Uutiset
25.4.2017 10.32
Omakotitalon väitettyjen vaurioiden ei näytetty johtuneen kaupungin vesijohtokaivausten aiheuttamasta tärinästä - kanne hylättiin hovioikeudessakinHO ei muuttanut KO:n tuomiota, jolla kantajan vaatimukset wc:n remonttikuluista ja asunnon tarkastuksesta aiheutuneista kustannuksista sekä vahingonkorvausvaatimukset rakennuksen kivijalan vahingoista ja takan vahingoista oli hylätty. Kantajalla oli näyttövelvollisuus siitä, että tärinän ja vahinkojen välillä oli todennäköinen syy-yhteys. Tämä todennäköisyys ei ollut tullut näytetyksi, minkä vuoksi kanne oli hylätty. (Vailla lainvoimaa 25.4.2017) - Uutiset
7.4.2017 9.53
Hovioikeus: Nuoren oireet eivät olleet syy-yhteydessä Pandemrix-rokotteeseen, joten korvausvaatimukset hylättiinHelsingin HO on hylännyt Lääkevahinkovakuutuspooliin kohdistetun Pandemrix-rokotteeseen ja sen aiheuttamaan narkolepsiaan perustuvan vahingonkorvauskanteen. HO katsoi kantajan oireiden, fysiologisten ja geneettisten tekijöiden sekä lääketieteellisestä tutkimuksesta esitetyn näytön perusteella, että rokotuksen ja oireiden välistä syy-yhteyttä ei voitu pitää todennäköisenä. Kanne oli hylätty myös KO:ssa. HO katsoi kohtuulliseksi määrätä, että Lääkevahinkovakuutuspooli saa pitää oikeudenkäyntikulunsa KO:ssa vahinkonaan. Lääkevahinkovakuutuspooli sai pitää oikeudenkäyntikulunsa myös HO:ssa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 7.4.2017) - Uutiset
21.12.2016 9.13
KKO:n ratkaisu olkapään kiertäjäkalvosimen jänteen repeämän syy-yhteydestä tapaturmaanA:n ollessa irrottamassa suurikokoista ja painavaa ikkunaa se oli alkanut kaatua. A oli ottanut ikkunan vastaan oikealla kädellään, jolloin olkapäästä oli kuulunut rusahdus ja siinä oli tuntunut kipua. Kysymys olkapään kiertäjäkalvosimen jänteen repeämän syy-yhteydestä tapaturmaan. Johtopäätöksenään KKO katsoi, että tapaturmamekanismina ollutta kaatuvan ikkunan vastaanottamista ei voitu pitää sairausperäisiksi katsottavia löydöksiä ja A:n fyysisen työn aiheuttamaa kuormitusta todennäköisempänä tekijänä ylemmän lapalihaksen jänteen repeämisessä. Repeämän ei siten voitu katsoa olevan tapaturmavakuutuslain edellyttämässä syy-yhteydessä tapaturmaan. Jännesairauden ei ollut katsottava myöskään todennäköisesti olennaisesti pahentuneen kyseisessä tapaturmassa. - Uutiset
4.11.2016 10.08
Hovioikeus hylkäsi äänestyksen jälkeen AKT:n entistä puheenjohtajaa vastaan nostetun syytteen työsyrjinnästäHelsingin hovioikeus on kumonnut käräjäoikeuden asiassa antaman ratkaisun ja hylännyt Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n puheenjohtajana toiminutta Timo Rätyä vastaan nostetun syytteen työsyrjinnästä. (Vailla lainvoimaa 4.11.2016) - Uutiset
6.9.2016 13.25
Olisiko sairaalaan hakeutuneen potilaan umpilisäke tullut leikata nopeammin ja oliko potilasvahinko syy-yhteydessä kantajan masennukseen, kasvotulehdukseen ja niveloireisiin - kanne pääasian osalta hylättiin myös hovioikeudessa mutta oikeudenkäyntikuluja alennettiinRatkaistavana oli kysymys siitä, tapahtuiko potilasvahinko myös silloin, kun umpilisäkettä ei leikattu nopeammin sen jälkeen kun kantaja oli hakeutunut sairaalaan. Asiassa oli lisäksi joka tapauksessa kysymys siitä, olivatko kantajan masennus, ihotulehdus kasvoissa ja nivelvaivat aiheutuneet potilasvahingosta. Kantajan vahingonkorvausvaatimus ansionmenetyksestä, pysyvästä kosmeettisesta haitasta, lääkäri- ja lääkekuluista sekä vaatimus korvauksen korottamisesta potilasvahinkolain 10 §:n mukaisesti hylättiin. HO alensi kantajan Potilasvakuutuskeskukselle maksettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen KO:n osalta 48 242 eurosta 20 000 euroksi ja HO:ssa esitetyn 30 654 euron vaatimuksen osalta 5 000 euroksi. (Vailla lainvoimaa 6.9.2016) - Uutiset
12.5.2016 8.30
Hovioikeuden tuomio peräänajokolarissa loukkaantuneen autokoulun opettajan ansionmenetyksen korvaamisesta ja oireiden välisestä syy-yhteydestäAsiassa oli jäänyt näyttämättä, että kantajalle oli 25.11.2010 tapahtuneen liikennevahingon seurauksena aiheutunut kaularangan hermojuurivaurio ja siten kanteella vaadittua vahinkoa. HO katsoi toisin kuin KO, että kanne oli näin ollen hylättävä kokonaisuudessaan. Vakuutusyhtiö vapautettiin velvollisuudesta suorittaa kantajalle korvausta ansionmenetyksestä, tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta sekä oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 12.5.2016) - Uutiset
23.3.2016 11.42
Hovioikeus arvioi työmatkalla moottoripyöräonnettomuudesta aiheutuneen vamman kivun suuruutta, vamman syy-yhteyttä ja haittaluokkaa - vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärin asiakirjojen perusteella tekemää lausuntoa pidettiin potilasta tutkineen lääkärin lausuntoa painavampana kivun syy-yhteysarvioinnissaAsiassa oli riidatonta, että kantaja oli vuonna 1990 ollut liikenneonnettomuudessa, jossa hän oli saanut ruhjevamman ristiselän alueelle. Kantaja oli kärsinyt kivuista liikenneonnettomuudesta lähtien ja hänen selkänsä on leikattu kolme kertaa. Liikenneonnettomuus oli johtanut kantajan työkyvyttömyyteen. Asiassa oli kyse siitä, oliko liikenneonnettomuudesta kantajalle aiheutunut pysyvä vika ja haitta ollut haittaluokaltaan suurempi kuin luokka 3. Kantaja oli väittänyt haittaluokan olevan suuruudeltaan 12. Asiassa oli keskeistä se, kuinka suurta kipua liikenneonnettomuuden aiheuttama vamma oli kantajalle aiheuttanut ja aiheuttaa. HO katsoi asiassa todetuin perustein kantajan kanteen jääneen näyttämättä. KO:n tuomio kumottiin ja kantajan kanne hylättiin. (Vailla lainvoimaa 23.3.2016) - Uutiset
8.3.2016 9.03
Tuolin toisen alta kahvilassa vetäissyt tuomittiin vammantuottamuksesta sakkoihin ja vahingonkorvauksiinVastaaja oli vetäissyt kahvilassa tuolin A:n alta tämän ollessa juuri istumassa siihen, minkä seurauksena A oli pudonnut istualleen lattialle ja loukannut selkänsä. Vastaaja tuomittiin käräjäoikeudessa vammantuottamuksesta sakkoihin ja vahingonkorvauksiin A:lle kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta, kosmeettisesta haitasta, leikkauskuluista, ansionmenetyksestä ja muista terveydenhoitokuluista. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (KKO myönsi jatkokäsittelyluvan ja palautti asian hovioikeuteen päätöksellään 18.4.2017, KKO:2017:18) - Uutiset
1.3.2016 13.32
Rollaattorilla suojatietä ylittänyt kuoli auton törmäyksestä – autoilijalle 60 päiväsakkoa kuolemantuottamuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisestaTörmäyksen voimasta mies oli kaatunut ja hänelle oli tämän kaatumisen seurauksena aiheutunut vasemman olkaluun kaulan ja kyynärnivelen alueen murtumat. Mies oli löydetty elottomana sängystään sairaalassa kolme vuorokautta onnettomuuden jälkeen. Yhteentörmäyksellä oli ollut syy-yhteys miehen kuolemaan. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 1.3.2016)