-
Vahingonkorvaus
- Alaikäisen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Ankara vastuu
- Ansionmenetys
- Ekskulpaatiovastuu
- Identifikaatio
- Isännänvastuu
- Julkisyhteisön korvausvastuu
- Kontrollivastuu
- Liikennevahingonkorvaus
- Mieleltään häiriintyneen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Poikkeukseton vastuu
- Rikosvahinko
- Syy-yhteys
- Tahallisuus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Tuottamus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Työntekijän vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Vahingonkorvauksen sovittelu
- Vahingonkorvaus sopimussuhteessa
- Yhteisvastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
Syy-yhteys
- Uutiset
30.9.2019 10.30
Maassa makaavaa 16-vuotiasta poikaa hoitamaan mennyt ensihoitaja tuomittiin vammantuottamuksesta sakkoihin - kaupunki / pelastuslaitos työnanantajana velvoitettiin maksamaan pojalle vahingonkorvauksena 7 617,42 euroaEnsihoitaja oli mennyt hoitamaan maassa makaavaa poikaa. Poika oli puoli-istuvassa asennossa häntä heräteltäessä huitaissut oikealla kädellään ilmaan, minkä jälkeen ensihoitaja oli tarttunut poikaa vasemmasta kädestä kiinni vääntäen käden väkivalloin pojan selän taakse. KO oli katsonut ensihoitajan aiheuttaneen pojalle asiassa selostetut seuraukset sekä olkaniveleen nivelkapselivaurion, joka ei ollut vähäinen. Ensihoitaja tuomittiin vammantuottamuksesta 30 ps rangaistukseen. Kaupunki / pelastuslaitos velvoitettiin maksamaan pojalle vahingonkorvauksena 7 617,42 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 24.5.2016 lukien. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 30.9.2019) - Uutiset
26.9.2019 10.38
Kuluttajariitalautakunta ei suosittanut hyvitystä alkoholin vaikutuksen alaisena entuudestaan tuntemattoman henkilön läsnä ollessa pankkitunnuksiaan käyttäneelle valittajalleAsiassa esitetyn selvityksen mukaan valittaja oli käyttänyt pankkitunnuksiaan alkoholin vaikutuksen alaisena entuudestaan tuntemattoman henkilön läsnä ollessa siten, että tämä henkilö oli nähnyt hänen käyttäjätunnuksensa ja salasanansa. Tämän jälkeen valittaja oli poistunut ja jättänyt käyttäjätunnuksen ja salasanan nähneen henkilön yksin huoneeseen useiden minuuttien ajaksi, mikä antoi tälle mahdollisuuden verkkopankkitunnusten valokuvaamiseen. Lautakunnan arvion mukaan valittaja oli laiminlyönyt velvollisuuksiaan pankkitunnusten huolellisen säilyttämisen suhteen vakavaa varomattomuutta osoittavalla tavalla. Valittajan menettelyä pidettiin maksupalvelulaissa tarkoitetulla tavalla törkeän huolimattomana. Valittajan törkeä huolimattomuus oli syy-yhteydessä kaikkiin hänen pankkitunnuksillaan tehtyihin tilisiirtoihin, muihin maksutapahtumiin ja sopimuksiin sekä niistä aiheutuviin menetyksiin täysimääräisesti. Vastuu käsitti näin ollen myös luottojen sopimusehtojen mukaiset korot ja palkkiot. Pankki ei ollut velvollinen palauttamaan menetettyjä varoja valittajalle miltään osin. Myös vakuutuskorvaus voitiin evätä kokonaan. Lautakunta ei suosittanut hyvitystä asiassa. Ratkaisu oli erimielinen. - Uutiset
23.9.2019 11.15
KKO katsoi CRPS I -kipuoireyhtymän olevan todennäköisessä syy-yhteydessä vuonna 1991 sattuneeseen työtapaturmaan ja sen johdosta annettuun hoitoonKorkeimman oikeuden ratkaisusta ilmi käyvin perustein A:n vasemman alaraajan diagnostiset kriteerit täyttävän CRPS I -kipuoireyhtymän katsottiin olevan todennäköisessä syy-yhteydessä hänelle 28.10.1991 sattuneeseen työtapaturmaan ja sen johdosta annettuun hoitoon. - Uutiset
18.9.2019 10.10
Lomamatka peruuntui lapsen kiireellisen äidilleen sijoittamisen vuoksi – äiti ei ollut vastuussa isälle aiheutuneesta taloudellisesta menetyksestäKäräjäoikeus katsoi, että syy-yhteyden puuttuessa vastaaja ei ollut velvollinen korvaamaan kantajalle tapaamisen estymisestä aiheuttanutta lapsen matkan suuruista taloudellista vahinkoa. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 18.9.2019) - Uutiset
3.9.2019 9.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi pyöräkuormaajan kuljettajan syyllistyneen vammantuottamukseenVastaaja oli kuljettanut Avant-merkkistä pyöräkuormaajaa huolimattomasti siten, että A ja eräs toinen henkilö olivat joutuneet em. kuormaajan trukkipiikkien väliin, jolloin trukkipiikit olivat kaventuneet ja A:n alaraajat olivat jääneet voimakkaaseen puristukseen. Vastaaja oli menettelyllään aiheuttanut A:lle reisiin vammoja ja niistä johtuvia alaraajojen toiminnan pitkäkestoista vajavuutta. Vastaaja oli velvollinen korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut KO:ssa vaaditulla 7 859,47 eurolla viivästyskorkoineen ja HO:ssa 1 785,60 eurolla viivästyskorkoineen. A:n vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 3.9.2019) - Uutiset
6.8.2019 11.13
Ambulanssionnettomuuteen sairaankuljetustehtävässä joutuneen ensihoitajan niskaoireiden ei katsottu johtuneen niskasairaudesta tai myöhemmin tapahtuneista onnettomuuksistaAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, olivatko kantajan pitkittyneet niskaoireet syy-yhteydessä sanottuun 2.7.2009 sattuneeseen liikennevahinkoon ja mikä merkitys syy-yhteysarviointiin oli hänelle myöhemmin sattuneilla tapaturmilla. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko hänelle jäänyt liikennevahingossa saamastaan vammasta pysyvää haittaa ja oliko hänelle aiheutunut liikennevahingossa saamastaan vammasta työansion menetystä 30.11.2009 jälkeen 31.12.2017 saakka. HO katsoi, että kantajalle oli aiheutunut liikenneonnettomuudesta 2.7.2009 niskan retkahdusvamma ja että kantajan pitkittyneet niskaoireet olivat syy-yhteydessä sanottuun liikenneonnettomuuteen. (Vailla lainvoimaa 6.8.2019) - Uutiset
26.6.2019 11.00
Asunto-osakeyhtiön pihalla liukastuneen pysyvää haittaa koskeva vaatimus haittaluokituksen korottamisesta hylättiin - velvoitettiin korvamaan vakuutusyhtiön 13.902 euron oikeudenkäyntikulutAsiassa oli kysymys siitä, olisiko kantajalle pysyvästä haitasta maksettava korvaus tullut korottaa haittaluokasta 4 haittaluokkaan 6. Riidanalaista oli lisäksi, oliko vamman hoidossa tapahtunut hoitovirhe tai potilasvahinkoa ja mikä merkitys mahdollisella hoitovirheellä tai potilasvahingolla oli vastaajan korvausvastuuseen. Riitaa oli myös siitä, oliko kantaja loukannut polvea uudelleen vuonna 2014 ja oliko mahdollisella uudelleen loukkaantumisella merkitystä korvausvastuuseen. Edelleen riidanalaista oli se, oliko kantajalla CRPS-kipuoireyhtymä ja jos oli, johtuiko tämä pelkästään polven vammasta tai oliko jalan toiminnanvajaus pahentunut haittaluokkaa korottavalla tavalla. Riidanalaista oli vielä vaatimuksen määrä. KO oli hylännyt kanteen. Asiaa kokonaisuutena arvioiden oikeudenkäyntiin johtaneita seikkoja ei voitu pitää sellaisina, jotka olisivat puoltaneet oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamista, joten sitä koskeva vaatimus hylättiin. Kantaja oli velvoitettu korvaamaan vakuutusyhtiön oikeudenkäyntikulut 13.902 eurolla viivästyskorkoineen. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.6.2019) - Uutiset
11.6.2019 11.00
Hovioikeus: Asunto-osakeyhtiö oli vahingonkorvausvastuussa isännöitsijäntodistuksen virheellisyyden perusteella, kun kirjaus ei ollut perustunut riittäviin selvityksiin putkien tilastaHO katsoi, että yhtiö oli aiheuttanut asunnon ostajalle (kantaja) vahingon, koska putkien uusiminen oli toteutunut aiemmin kuin kantajalla oli isännöitsijäntodistuksen liitteeseen kirjatun tiedon perusteella ollut aihetta olettaa. Yhtiö ei ollut näyttänyt menetelleensä huolellisesti, koska kirjaus ei ollut perustunut riittäviin selvityksiin putkien tilasta. KO:n tuomitsemaa korvausmäärää (4.417,40 euroa korkoineen) oli pidettävä kohtuullisena. Aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 11.6.2019) - Uutiset
29.5.2019 11.00
Hovioikeus: Valtio ei ollut vastuussa väitetyistä viitosrokotteen aiheuttamista vahingoistaDTaP-IPV-Hib -rokote annetaan suojaamaan kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää, poliota ja ns. Hib-tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, kurkunkannentulehdusta ja verenmyrkytystä, vastaan. Toukokuussa 2009 syntynyt kantaja oli 3 kk:n ikäisenä 14.8.2009 saanut kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvan DTaP-IPV-Hib (Infanrix-Polio+Hib, erä A20CA448G) rokotteen terveyskeskuksen neuvolassa sekä 26.10.2009 ja 23.8.2010 tehosterokotteet. KO oli hylännyt kantajan korvausvaatimukset. Kantajaa ei ollut OK 21 luvun 8b §:n nojalla velvoitettu korvaamaan osaakaan valtion oikeudenkäyntikuluista. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. Kantaja velvoitettiin suorittamaan Suomen valtiolle oikeudenkäyntikulujen korvauksena HO:ssa 3.100 euroa. (Vailla lainvoimaa 29.5.2019) - Uutiset
15.5.2019 11.20
KKO: Astman ei katsottu todennäköisesti pääasiallisesti aiheutuneen altistumisesta kosteusvauriomikrobeille työpaikallaA oli työskennellyt tiloissa, joissa oli todettu kosteusvaurioita. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla A:lla todetun astman ei katsottu todennäköisesti pääasiallisesti aiheutuneen altistumisesta kosteusvauriomikrobeille työpaikalla. A ei siten ollut astman johdosta oikeutettu korvaukseen ammattitaudin perusteella. - Uutiset
14.5.2019 11.00
Kuluttajariitalautakunta: Microsoft oli korvausvastuussa ilman käyttäjän hyväksyntää asennetun Windows 10 -käyttöjärjestelmän aiheuttamista vahingoistaLautakunta totesi, että esitetyn selvityksen perusteella ilman valittajan hyväksyntää päivitetty Windows 10 -käyttöjärjestelmä ei ollut toiminut valittajan tietokoneella, mistä oli aiheutunut hänelle vahinkoa. Asiassa ei ollut näytetty eikä edes väitetty, että Microsoftilla olisi ollut sopimukseen perustuva oikeus asentaa uusi käyttöjärjestelmä kysymättä tähän lupaa valittajalta. Tämän vuoksi lautakunta katsoi, ettei palvelusta ollut suoritettu laissa edellytetyllä tavalla ammattitaitoisesti ja huolellisesti ja tilaajan edut huomioon ottaen. Palveluksessa oli siten katsottava olleen kuluttajansuojalaissa tarkoitettu virhe. Microsoftille oli siten syntynyt korvausvastuu. Yhteensä 1 132,50 euron kustannukset (varaosa- ja matkakulut) olivat valittajalle virheestä aiheutuneita välittömiä vahinkoja, jotka Microsoftin oli korvattava hänelle. - Uutiset
25.4.2019 8.26
Hovioikeus: 0,5 litran pullon 80 prosenttista Viru Valge vodkaa 14-vuotiaalle lapselle myynyt syyllistyi törkeään vammantuottamukseenLääkärinlausunnon mukaan alkoholi oli aiheuttanut lapselle konkreettisen hengenvaaran. Asiassa oli riidatonta, että vastaaja oli myynyt lapselle alkoholia syytteessä kerrotuin tavoin ja seurauksin. HO:ssa oli harkittavana, oliko vastaajan syyksi luettava perusmuotoinen vammantuottamus vai sen törkeä tekomuoto. Kysymys oli myös siitä, olivatko lapselle aiheutuneet vahingot kiistetyiltä osin korvausvastuun edellyttämässä syy-yhteydessä vastaajan menettelyyn. (Vailla lainvoimaa 25.4.2019) - Uutiset
11.4.2019 9.09
Henkilövahinkojen lääketieteellisten syy-yhteyskysymysten arviointiFINEn johtava lakimies Harri Isokoski on käsitellyt artikkelissaan "Henkilövahinkojen lääketieteelliset syy-yhteyskysymykset" juridisesta näkökulmasta oikeudellisen ja lääketieteellisen syy-yhteysarvioinnin peruskysymyksiä. Hän on tarkastellut artikkelissaan myös lääketieteellisen asiantuntijan roolia riidanratkaisussa. - Uutiset
10.4.2019 11.00
Vakuutusoikeus: Seurannaisvahinkoja voidaan korvata työtapaturma- ja ammattitautilain nojallaTapaturmavakuutuslakia koskevan oikeuskäytännön mukaan on voitu korvata tapaturmavamman seurannaisvahinkoja. Seurannaisvahingot voidaan korvata myös 1. tammikuuta 2016 voimaan tulleen työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla. - Uutiset
29.3.2019 9.22
Varteenotettava epäily jäi, että reisiluun kierteinen murtuma oli aiheutunut potkun seurauksena - syyttäjän ja asianomistajan valitukset hylättiinAsiassa oli riidatonta, että asianomistajan vasemman reisiluun yläosaan oli nyt puheena olevan tapahtuman yhteydessä tullut kierteinen murtuma ja että vasempaan reiteen oli aiheutunut turvotusta, mustelmaa ja voimakasta aristusta. Kysymys oli siitä, olivatko kyseiset vammat aiheutuneet vastaajan potkun vai asianomistajan kaatumisen seurauksena. HO totesi, että asiassa oli suoranaisena näyttönä esitetty vain asianosaisten ristiriitaiset kertomukset. Tässä tilanteessa lääketieteellisellä näytöllä oli ratkaiseva merkitys. Asiassa esitetyn lääketieteellisen selvityksen perusteella oli mahdollista, että asianomistajan vamma oli syntynyt kaatumisen seurauksena. Näin ollen asiassa jäi varteenotettava epäily vastaajan syyllisyydestä. (Vailla lainvoimaa 29.3.2019) - Uutiset
25.3.2019 14.20
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti vammantuottamuksesta tuomitun suorittamaan asianomistajalle korvausta myös ansionmenetyksestä - jalkavammaa oli pidettävä laadultaan sellaisena, jonka voitiin katsoa olevan omiaan laukaisemaan masennustaVastaaja oli kaatunut valittajan päälle, jonka seurauksena valittajan vasempaan jalkaan oli tullut hankala sääriluun pään pirstaleinen murtuma. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko valittaja esittänyt riittävän näytön siitä, että hänelle oli aiheutunut vastaajan syyksi luetun menettelyn johdosta työansion menetystä enemmän kuin se määrä, jonka Kela oli hänelle korvannut. HO katsoi, että asiassa lausutuilla perusteilla syy-yhteyttä kyseessä olevan vahinkotapahtuman ja valittajan työkyvyttömyyden välillä oli pidettävä riittävän todennäköisenä myös ajalla 1.11.-31.12.2016. (Vailla lainvoimaa 25.3.2019) - Uutiset
19.3.2019 9.30
Työturvallisuusrikoksesta, työsyrjinnästä, seksuaalisesta ahdistelusta ja työaikasuojelurikoksesta tuomittu toimitusjohtaja vapautettiin velvollisuudesta suorittaa vahingonkorvausta irtisanoutuneille työntekijöille tilapäisestä haitasta ja ansionmenetyksestäNäyttämättä oli jäänyt, että työnantajan edustajan (tj) syyksiluetulla menettelyllä olisi ollut välitön tai edes vähäisempi sellainen syy-yhteys, joka olisi oikeuttanut asianomistajat saamaan korvausta tilapäisestä haitasta tai ansionmenetyksestä. Näin ollen toimitusjohtaja oli näiltä osin vapautettava korvausvelvollisuudesta. Asian näin päättyessä HO:n ei ollut tarpeen lausua korvausten sovittelusta tai muutoinkaan niiden määristä. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen koskien kärsimyksestä tuomittuja korvauksia. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen tältä osin ei ollut. (Vailla lainvoimaa 19.3.2019) - Uutiset
1.3.2019 15.21
Hovioikeus: Todettu iskiaskipu oli johtunut työntekijän telineiltä putoamisesta - vammantuottamuksen tunnusmerkistö täyttyiTyöturvallisuurikosta ja vammantuottamusta koskeneessa jutussa kuultujen lääkäreiden mukaan korkealta putoamisesta aiheutunut selän venähdys oli ollut omiaan aiheuttamaan valittajalla todetun kipuoireilun. Ottaen huomioon mainittu seikka ja erityisesti iskiaskipuoireiston lähes välitön ajallinen yhteys putoamiseen ja valittajan selän aiempi oireettomuus HO katsoi näytetyksi, että valittajalle aiheutuneella iskiaskivulla oli niin ilmeinen yhteys hänen putoamiseensa, ettei asiassa jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, etteikö iskiaskipuoireisto olisi aiheutunut putoamisesta. Näin ollen HO katsoi näytetyksi, että valittajalle oli telineiltä putoamisesta aiheutunut KO:n syyksi lukemien vammojen lisäksi alaselkään ja oikeaan jalkaan kohdistunut hermosäteilykipuoireisto. (Vailla lainvoimaa 1.3.2019) - Uutiset
7.1.2019 9.00
Hovioikeus arvioi liikenneonnettomuuden seurausten syy-yhteyttä vammoihin - tuomio oli erimielinen aivovamman osaltaHO vahvisti, että A (onnettomuushetkellä 34 v.) oli 16.9.2005 tapahtuneen liikenneonnettomuuden seurauksena saanut pysyvänä vikana ja haittana lievän aivovamman. Vahinkovakuutusyhtiö velvoitettiin korvaamaan A:lle korvauksena pysyvästä viasta ja haitasta haittaluokan 5 perusteella 16.884 euroa. Asiassa esitettyä työkykyä kuvaavaa selvitystä kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, ettei A ollut tullut käsillä olevan lievän aivovamman vuoksi pysyvästi työkyvyttömäksi myyjän ammattiinsa. Näin ollen hänelle ei myöskään ollut aiheutunut korvattavaa ansionmenetystä. Vahinkovakuutusyhtiö velvoitettiin korvaamaan A:lle korvauksena kivusta ja särystä 2.500 euroa. Määrästä oli vähennettävä jo aikaisemmin maksetut määrät. Asiassa ei ollut esitetty perusteita lievimmänkään korvaustason mukaisen hoitotuen maksamiselle. A vapautettiin velvollisuudesta korvata vahinkovakuutusyhtiön oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi jääneen näyttämättä, että A:lle olisi liikenneonnettomuuden seurauksena aiheutunut lievää vaikeampi aivovamma tai että hänen myöhemmässä oireilussaan olisi kysymys mahdollisen lievän aivovamman jälkitilasta tai sen vaikeutumisesta. Muiden A:n väitettyjen vammojen osalta eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli samaa mieltä kuin HO:n enemmistö. (Vailla lainvoimaa 7.1.2019) - Uutiset
13.12.2018 16.00
Kanttori tuomittiin avopuolisonsa vuosia kestäneestä pahoinpitelystä puolen vuoden ehdollisen vankeusrangaistuksen lisäksi korvauksiin kärsimyksestä - naisen korvausvaatimus henkisen tilan järkkymisestä hylättiinTeko oli jatkunut vuosia ja vastaajan menettely oli aiheuttanut A:n elämänpiiriin erityistä rajallisuutta. A oli kertonut elämänsä olleen melko rajattua ja todistaja oli kuvaillut A:lla olleen minuuttiaikataulu nyrkin tai sanasodan pelossa. A:n ja todistajien kertomuksista ilmeni, että A oli elänyt jatkuvassa pelkotilassa ja jatkuvan viikottaisen pahoinpitelyn ja häirinnän kierteessä vuosia. Pahoinpitelyissä ja puhutteluissa oli ollut herjaavia, alistavia ja uhkaavia piirteitä. KO oli arvioinut kohtuulliseksi korvaukseksi kärsimyksestä ottaen huomioon teon keston ja erityispiirteet 3 000 euroa. Lisäksi vastaaja oli velvoitettu korvaamaan A:lle kipuna, särkynä ja tilapäisena haittana 4 000 euroa. Asiassa oli toisaalta kiistatta aiheutunut psyykkistä haittaa, mutta sen suhteen ei ollut esitetty riittävää selvitystä haitan asteesta ja laajuudesta eikä myöskään syy-yhteyden vahvistavaa lääketieteellistä näyttöä riittävästi. A:n vaatimus henkisen tilan järkkymisestä hylättiin. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 13.12.2018)