-
Sopimus
- Aiesopimus
- Ennakoiva sopiminen
- Erehdys
- Escrow-sopimus
- Esisopimus
- Irtisanominen
- Kollisio
- Kontrollivastuu
- Kustannussopimus
- Lisenssisopimus
- Lojaliteettivelvollisuus
- Luontoissuoritus
- Muotovaatimus
- Myötävaikutusvelvollisuus
- Prokura
- Puuttumattomuusperiaate
- Sopimuksen syntyminen
- Sopimuksen tulkinta
- Sopimus kolmannen hyväksi
- Sopimusneuvottelut
- Sopimusrikkomus
- Sopimusvapaus
- Tukikirje
- Vakiosopimus
- Vastuunrajoitus
- Vilpitön mieli
- Välityslauseke
Sopimuksen syntyminen
- Uutiset
22.2.2019 10.30
Kuluttajariitalautakunnan ratkaisu laajakaistaliittymää koskevan mainoksen / tarjouksen sitovuudestaKuluttaja vastaanotti yhtiöltä kohdennetun mainoksen, jossa hänen näkemyksensä mukaan tarjottiin hänelle yhtiön toimesta Valokuitu Plus 1G -laajakaistaliittymää hinnalla 3,90 euroa kuukaudessa. Asiassa oli riitaa siitä, sitoiko mainos yhtiötä tehdyn tarjouksen kaltaisesti. Kuluttaja vaati, että yhtiö päivittää hänen nettinopeutensa mainoksen mukaisesti 1G nopeuteen hinnalla 3,90 euroa kuukaudessa normaalin 24 kuukauden sopimuskauden ajaksi. Lautakunta suositti, että yhtiö sopii kuluttajan kanssa 24 kuukauden määräaikaisen sopimuksen mainoksen mukaisen Valokuitu Plus 1G liittymän toimittamisesta tarjouksessa mainittuun 3,90 euron kuukausihintaan tai vaihtoehtoisesti korvaa kuluttajalle tämän menettämän positiivisen sopimusedun, eli tässä tapauksessa yhtiön mainoksessaan ja tämän jälkeen tarjoaman kuukausihinnan erotuksen 24 kuukauden ajalta, eli yhteensä 251 euroa. - Uutiset
11.12.2018 9.30
Hovioikeuskin hylkäsi kuntaan kohdistetun 386 698,26 euron sairaankuljetuspalveluita koskevan vahingonkorvausvaatimuksenKunta ei ollut sopimusperusteisssa vahingonkorvausvastuussa yhtiölle. Koska kiireettömät sairaalasiirrot eivät olleet kuuluneet kirjallisen hankintasopimuksen piiriin eikä vakiintunut käytäntö tältä osin ollut muodostanut sitovaa sopimusta osapuolten välille, ei sille seikalle, että kunta oli kunnan ja Lapin sairaanhoitopiirin (LSHP) välisessä sopimuksessa antanut sairaanhoitopiirille luvan järjestää kiireettömät sairaalasiirrot, ollut sopimusrikkomusta arvioitaessa annettava merkitystä. Sopimuksesta tai mistään muustakaan ei ollut näytetty syntyneen kunnalle velvollisuutta hankkia hoitotason sairaankuljetuspalveluita kantajayhtiöltä. (Vailla lainvoimaa 11.12.2018) - Uutiset
19.9.2018 11.50
Hovioikeus: Ehtojen vastaisista pysäköinneistä voitiin määrätä sopimukseen perustuvia valvontamaksujaAsiassa mainituilla perusteilla ei voitu pitää uskottavana, ettei valittaja olisi tiennyt opastetauluista ilmenevistä pysäköintiehdoista. Näissä olosuhteissa valittaja pysäköimällä autonsa kysymyksessä olevin tavoin ja tietoisena pysäköintiehdoista oli tullut sopimusoikeudelliseen vastuuseen pysäköinneistään niitä koskevine mahdollisine sopimusoikeudellisine seuraamuksineen. Valittajalle oli siten ennakkopäätöksestä KKO 2010:23 ilmenevä oikeusohjekin huomioon ottaen voitu määrätä sopimukseen perustuvia valvontamaksuja ehtojen vastaisten pysäköintien perusteella. Valittaja velvoitettiin korvaamaan parkkiyhtiön oikeudenkäyntikulut HO:ssa 6.000 eurolla. (Vailla lainvoimaa 19.9.2018) - Uutiset
3.9.2018 10.30
Oliko työsuhde sovittu täysi- vai osa-aikaiseksi - hovioikeus hylkäsi yhtiön valituksenHO:ssa oli ollut ensisijaisesti kysymys siitä, oliko työntekijän työsuhde sovittu täysiaikaiseksi vai osa-aikaiseksi. Mikäli työsuhde katsottiin täysiaikaiseksi, oli yhtiö myöntänyt työntekijän vaatimukset määrältään oikeaksi. Lisäksi asiassa oli ollut riidatonta, että näyttötaakka siitä, että työsuhde oli sovittu osaaikaiseksi, oli yhtiöllä. Toissijaisesti HO:ssa oli ollut kysymys siitä, oliko työntekijän työaika ollut tosiasiassa 75 tuntia kahdessa viikossa, jos hänen työsuhteensa katsottiin sovitun osa-aikaiseksi. Tällöin tuli erikseen ratkaistavaksi kysymys Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen TES 9.7 §:n soveltuvuudesta kouluajoihin ja siten työntekijän työsuhteeseen. Asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioiden HO katsoi asiassa jääneen siinä määrin epäselväksi, mitä työntekijän työsopimuksessa oli sovittu työajasta, että työntekijän työsuhteen oli katsottava olleen täysiaikainen. Yhtiö ei siten ollut näyttänyt, että työntekijän työsuhde olisi sovittu osa-aikaiseksi. HO totesi vielä, ettei työntekijän työsopimuksen laatua ollut aihetta arvioida toisin, vaikka työntekijä ei ollut reklamoinut palkastaan työsuhteensa aikana. Se ei osoittanut, että työntekijän työsopimus olisi sovittu osa-aikaiseksi. (Vailla lainvoimaa 3.9.2018) - Uutiset
9.8.2018 11.30
Hovioikeus arvioi työsuhteen tunnusmerkistön täyttymistä toisin kuin käräjäoikeus - työsopimus oli syntynyt hiljaisesti, valittaja oli työskennellyt vastiketta vastaan molempien yhtiöiden lukuun niiden johdon ja valvonnan alaisenaValittaja oli vaatinut työsuhteensa vahvistamista siten, että hänen katsotaan olleen työsuhteessa samanaikaisesti A Oy:öön ja B Oy:öön. HO katsoi, että valittajalle oli hiljaisesti syntynyt työsopimus sekä A Oy:n että B Oy:n kanssa. Asiassa myös katsottiin, ettei kysymys ollut työtehtävien laadusta ja määrästä esitettyyn nähden ollut valittajan itsensä hyväksi koituneesta työskentelystä. Asiassa oli vielä jäänyt arvioitavaksi, oliko valittajan työskentely hyödyntänyt kumpaakin yritystä samanaikaisesti siten, että kyseisen työsuhteen tunnusmerkistötekijän olisi voitu katsoa täyttyneen kummakin yrityksen osalta. HO katsoi, että valittajan työskentelyn oli katsottava koituneen A Oy:n ja B Oy:n hyväksi valittajan työtehtävien liittyessä kiinteästi niiden harjoittamaan liiketoimintaan. Näin ollen valittaja oli tehnyt työtä A Oy:n ja B Oy:n lukuun. Valittajan työskentelyn oli katsottava olleen vastikkeellista. Valittajan työskentelyn katsottiin myös tapahtuneen yhtiöiden johdon ja valvonnan alaisena. HO katsoi toisin kuin KO, että valittaja oli ollut TSL 1 luvun 1 §:n tarkoittamassa työsuhteessa A Oy:n ja B Oy:n kanssa. HO ei voinut ottaa oikeusastejärjestys huomioon ottaen asiaa työtodistusta, avustajan palkkion vahvistamista ja avustajan enimmäistuntimäärän korottamista lukuun ottamatta enemmälti ratkaistavakseen. KO:n tuomio oli sen vuoksi kumottava ja asia palautettava KO:een siellä käsiteltäväksi. Valittaja oli vaatinut A Oy:ltä ja B Oy:ltä työtodistusta. Koska valittajan oli katsottu olleen työsuhteessa yhtiöihin, oli yhtiöt velvoitettava antamaan valittajalle työtodistus hänen työskentelystään. (Vailla lainvoimaa 9.8.2018) - Uutiset
17.7.2018 9.09
Hovioikeuden ratkaisu asianajotoimeksiantoon perustuvan laskusaatavan perimisestä ja sopimuksen syntymisestäHovioikeus katsoi, että yksin se seikka, että säätiö oli lupautunut maksamaan B:lle ja A:lle P:n käyttämisestä avustajana aiheutuneet kustannukset, ei vapauttanut heitä vastuusta suhteessa avustajaansa P:hen. Asiassa oli ratkaisevaa se, oliko toimeksianto annettu asianajaja P:lle sillä edellytyksellä, että vain säätiö on vastuussa palkkion maksamisesta P:lle ja olivatko kaikki toimeksiantosuhteen osapuolet ja erityisesti asianajaja P tienneet tästä toimeksiantosopimuksen ehdosta. Hovioikeus katsoi, että asiassa ei näytetty syntyneen sellaista sopimusta, jonka perusteella B ja A olisivat henkilökohtaisesti ottaneet vastattavakseen oikeudenkäynnistä aiheutuvista asianajokuluista. (Vailla lainvoimaa 17.7.2018) - Uutiset
23.1.2018 15.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei toimeksiantosopimusta ollut syntynytAsiassa esitetyn perusteella ei voitu katsoa, että osapuolten välille olisi syntynyt sellainen yksimielisyys toimeksiantosopimukseen sitoutumisesta, että voitaisiin katsoa syntyneen sellainen sopimus, joka oikeuttaisi E Oü:n saamaan V Oy:ltä palkkiota A:n suorittamista toimista. (Vailla lainvoimaa 23.1.2018) - Uutiset
2.11.2017 11.35
Käräjäoikeus katsoi ettei sopimusta ollut syntynyt huijarifirmaksi väitetyn kantajan kanssa – kantaja perui valituksensa hovioikeudessaA:n lähettämän kuittauksen ei voitu nyt käsillä olevassa tapauksessa asian olosuhteet huomioon ottaen katsoa olleen sellaisenaan itsenäinen oikeustoimilain tarjous-vastaus-mekanismin kaltainen hyväksyvä vastaus tarjoukseen. Sopimus syntyy vähintään silloin, jos molemmat osapuolet ovat saavuttaneet yksimielisyyden sekä sopimukseen sitoutumisesta että sopimuksen sisällöstä. Nyt käsillä olevassa asiassa esitetyn näytön valossa sekä sopimukseen sitoutuminen että sopimuksen sisältö oli jäänyt vastaajalle perustellusti epäselväksi. Käräjäoikeus totesi, että sopimusta markkinointipalveluista ei ollut syntynyt osapuolten välille. A:n kuittaus info-Netiltä saatuun dokumenttiin ei olosuhteiden valossa ollut muodostanut sopimusta osapuolten välillä. Kantajan perimät maksut eivät siten perustuneet osapuolten väliseen sopimukseen. (Vailla lainvoimaa 2.11.2017) - Uutiset
10.10.2017 10.25
Limiittisopimuksen luottokorko esitettiin ilmoittamalla ainoastaan kuukausikoron määrä, 9,9 prosenttia - Kuluttajariitalautakunta piti sopimuksen luottokorkoa koskevaa ehtoa kohtuuttomana ja jätti ehdon huomioon ottamattaLuottoehdoissa ilmoitettiin kuukausikoron määräksi 9,9 prosenttia, mikä vastasi 118,80 prosentin suuruista nimellistä vuosikorkoa. Korkeimman oikeuden ratkaisun mukaisesti lautakunta katsoi, että tässä tapauksessa kuluttajalta peritty 118,80 prosentin luottokorko oli kohtuuton. Vaikka todellisen vuosikoron määrä tyypilliselle 2 000 euron luotolle oli ilmoitettu kuluttajalle, lautakunta ei pitänyt luottokorkoa koskevia ehtoja riittävän selkeinä, koska nimellisen vuosikoron määrää ei ollut ilmoitettu lainkaan. Koska viivästyskoron laskemistapa oli 180 vuorokauden ajalta velan erääntymisestä sidoksissa kuluttajaan nähden mitättömään luottoaikaista korkoa koskevaan sopimusehtoon, lautakunta katsoi, että tältä ajalta viivästyskorkoa ei tullut maksettavaksi lainkaan. Tämän jälkeen viivästyskorko oli korkolain 4 §:n 1 momentin mukainen. - Uutiset
19.9.2017 10.08
Hovioikeus: Työsopimus oli tehty määräaikaiseksi, vaikka tästä nimenomaisesti ei ollutkaan sovittuHO katsoi toisin kuin KO, että työnantajan ja työntekijän välille oli syntynyt määräaikainen työsopimus, jonka kesto oli rajattu H:ssa sijanneen rakennuksen rakentamiseen valmiiksi. (Vailla lainvoimaa 19.9.2017) - Uutiset
20.6.2017 16.00
Hovioikeuden tuomio liikehuoneiston vuokralaisen velvollisuudesta saattaa vuokraamansa tila alkuperäiseen kuntoonAsiassa oli riitaa siitä, olivatko osapuolet sopineet vuokralaisen velvollisuudesta saattaa vuokraamansa tila alkuperäiseen kuntoon ja toisaalta siitä, oliko vuokralaisella tällainen velvollisuus suoraan lain nojalla. Mikäli katsottiin, että vastuu korjauksista kuului vuokralaiselle, riitaa oli vielä korjaustavasta sekä korjauskustannusten määrästä. Koska vuokranantaja ei ollut kyennyt näyttämään, että ennallistamisesta olisi osapuolten välillä sovittu, se oli hävinnyt asiansa. Korjaustavasta ja korjauskustannusten määrästä ei ollut tämän johdosta tarpeen lausua. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 20.6.2017) - Uutiset
17.3.2017 16.00
Hovioikeuskin hylkäsi 660 000 euron sopimussakkovaatimuksen johtaja- ja päättämissopimuksen rekrytointikieltojen rikkomisestaHO katsoi, että sekä johtajasopimukseen että työsuhteen päättämissopimukseen sovellettiin työsopimuslakia. Rekrytointikieltoihin kytkettyjen sopimusten sopimussakkolausekkeiden ei katsottu olleen mitättömiä TSL 12 luvun 1 §:n ja 13 luvun 6 §:n pakottavien normien vastaisina. B Oyj:öön siirtyneen vastaajan ei kuitenkaan katsottu osallistuneen kanteessa tarkoitetun 11 työntekijän rekrytointiin kantajayhtiöltä B Oyj:lle. Vastaaja oli siirtynyt B Oyj:ssä syrjään toimenkuvaansa kuuluneesta henkilöiden rekrytoinnista. Tällainen syrjään siirtyminen ja yksi yli -periaatteen noudattamatta jättäminen ei ollut työsuhteen päättämissopimuksen rekrytointikiellon vastaista menettelyä. (Vailla lainvoimaa 17.3.2017) - Uutiset
16.3.2017 14.23
Käräjäoikeus pohti aiesovinnon tai aiesopimuksen (letter of intent) luonnetta Suomen oikeusjärjestelmässä – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaKäräjäoikeus katsoi, että asiassa kyseessä ollut sopimus oli osapuolia sitova sopimus ja välituomiolla oli selvyyden vuoksi vahvistettava tämä seikka. Kantajan vaatimus siitä, että 13.2.2015 allekirjoitettu aiesovinnoksi otsikoitu sopimus ei olisi sitova, oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 16.3.2017) - Uutiset
2.3.2017 15.11
Vuokrasopimus syntyi myös tosiasiasiallisen käyttäytymisen perusteella - näyttöä ei ollut esitetty siitä, ettei vastaaja olisi ollut huoneiston tosiasiallinen vuokralainenNäyttöä ei ollut esitetty, että vastaajan ja vuokranantajan välille olisi syntynyt suullinen vuokrasopimus. Sen sijaan kantajan katsottiin selvittäneen, että vastaajan ja vuokranantajan välille oli syntynyt konkludenttinen vuokrasopimus vastaajan tosiasiasiallisen käyttäytymisen perusteella. Asiassa ei ollut kyse alivuokrauksesta tai jälleenvuokrauksesta. Vastaaja oli laiminlyönyt vuokran maksamisen. Vastaajan 1 500 euron vaatimus irtisanomisesta aiheutuneesta stressistä ja sairaudesta hylättiin lakiin perustumattomana. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.3.2017) - Uutiset
1.3.2017 14.00
Käräjäoikeudessa kiisteltiin vuokralaisten koiran aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, vuokranantajan suorittamien korjaustöiden kustannusten määrästä, tasonparannuksesta ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudestaKoira oli yksin ollessaan vahingoittanut omakotitalon eteistä muun ohessa raapimalla ulko-ovea, repimällä irti muovimattoa ja pureksimalla listoja. Vuokralaiset velvoitettiin yhteisvastuullisesti korvaamaan vuokranantajalle vuokrahuoneiston eteisen vahingoittumisesta kohtuulliseksi harkitut korjauskustannukset 450 euroa ja 1/4 vuokranantajan oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 28.2.2017) - Uutiset
21.2.2017 11.02
Hovioikeuden tuomio sijoituskoiran astutukseen luovuttamista koskevassa sopimusriidassaAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko sijoituskoiran luovutuksensaaja (P) kieltäytynyt ilman perusteltua syytä luovuttamasta koiraa astutukseen ja oliko koiran luovuttajalla (J) oikeus saada P:ltä vahingonkorvausta. HO hylkäsi KO:n tavoin J:n vastakanteen. P:n vahvistuskanne, josta ei valitettu, oli hylätty KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 21.2.2017) - Uutiset
24.11.2016 10.00
13-vuotiaan lapsen matkapuhelinliittymällä tehtyjä tavara-automaattiostoja pidettiin vähäisinä - ostot oli maksettavaAlaikäinen lapsi oli tehnyt palveluviesteillä tavara-automaattiostoja kahden kuukauden aikana 169,14 euron arvosta. Lokakuussa 2014 kiistanalaisia ostoja oli tehty 149,35 euron arvosta ja marraskuussa 19,79 euron arvosta. Selvityksen perusteella kyse oli ollut erillisistä ostoksista, jotka olivat vaihdelleet 1,5 eurosta 3,5 euroon. Ostoksia pidettiin tavanomaisina ja merkitykseltään vähäisinä. Oikeustoimet olivat siten holhoustoimilain mukaan päteviä. NETSIZE IPX:llä oli ollut oikeus laskuttaa palvelutilauksista ja lapsen huoltajalla velvollisuus maksaa tilausten hinta DNA:lle. - Uutiset
21.11.2016 8.00
Hovioikeus: Laakerikaupan saatavien viivästyskorko määräytyi laskuissa ilmoitetun 11,5 prosentin viivästyskoron asemasta korkolain mukaanSelvitys ei osoittanut, että laskuissa mainittu viivästyskorko 11,5 prosenttia olisi muodostunut sitovaksi sopimusehdoksi osapuolten välisessä liikesuhteessa. Tilaajan ei ollut näytetty sitoutuneen muuhun kuin korkolain mukaisesti määräytyvään viivästyskorkoon. Ostaja velvoitettiin suorittamaan 92.702,22 euron pääomalle korkolain 4 a §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa 30.7.2013 alkaen. (Vailla lainvoimaa 21.11.2016) - Uutiset
11.10.2016 16.00
Perinnönjättäjän tyttären katsottiin vastoin asiakirjan sanamuotoa luovuttaneen perintöosuutensa veljelleen - käräjäoikeuden tuomio ja perinnönjako kumottiin perintöosuuden luovuttamista koskevilta osinAsiassa oli ollut riidatonta, että perinnönjättäjän tytär oli allekirjoittanut 14.1.2002 päivätyn asiakirjan. Asiakirjassa ei ollut puhuttu perintöosuudesta, vaan tilasta. HO katsoi riittävästi näytetyksi, että perinnönjättäjän pojan ja tyttären yhteisenä tarkoituksena oli vastoin asiakirjan sanamuotoa ollut se, että perinnönjättäjän tytär luovuttaa asiakirjalla perintöosuutensa isänsä jälkeen veljelleen. Perinnönjako palautettiin pesänjakajalle toimitettavaksi uudelleen siten, että perinnönjättäjän poika saa itselleen isänsä kuolinpesän omaisuuden kokonaisuudessaan. (Vailla lainvoimaa 11.10.2016) - Uutiset
8.7.2015 12.00
Hovioikeus: Julkisiin hankintoihin sovellettiin hankintasopimuksen sitovuuden osalta oikeustoimilakiaAsiassa oli riidatonta, ettei Taloherttua ollut kutsunut Sähköasennusta urakkaneuvotteluihin. Tällä sekä A:n ja B:n hovioikeudessa kertoman perusteella hovioikeus katsoi, ettei Taloherttua näyttänyt toteen, että se olisi antanut Hämeen Sähköasennus Oy:lle hyväksyvän vastauksen sen tekemään tarjoukseen. Taloherttua ei kiistänyt, että se oli myöhemmin lähettänyt Sähköasennukselle tiedon, että yhtiötä ei ollut valittu urakoitsijaksi. Hovioikeuden arvion mukaan tämä merkitsi sitä, että viimeistään tässä vaiheessa Sähköasennuksen tekemä tarjous oli lakannut sitomasta yhtiötä. Kun Sähköasennukselle ei ollut annettu sitä ennen hyväksyvää vastausta sen tekemään tarjoukseen, Sähköasennuksella ei ollut velvollisuutta hankintasopimuksen tekemiseen, eikä Taloherttualla tämän vuoksi ollut oikeutta vaatimaansa vahingonkorvaukseen. (Vailla lainvoimaa 8.7.2015)