-
Sopimus
- Aiesopimus
- Ennakoiva sopiminen
- Erehdys
- Escrow-sopimus
- Esisopimus
- Irtisanominen
- Kollisio
- Kontrollivastuu
- Kustannussopimus
- Lisenssisopimus
- Lojaliteettivelvollisuus
- Luontoissuoritus
- Muotovaatimus
- Myötävaikutusvelvollisuus
- Prokura
- Puuttumattomuusperiaate
- Sopimuksen syntyminen
- Sopimuksen tulkinta
- Sopimus kolmannen hyväksi
- Sopimusneuvottelut
- Sopimusrikkomus
- Sopimusvapaus
- Tukikirje
- Vakiosopimus
- Vastuunrajoitus
- Vilpitön mieli
- Välityslauseke
Sopimuksen syntyminen
- Uutiset
13.4.2022 13.30
Auto oli ollut pysäköitynä sähköauton lataamista varten latauslaitteen viereen yhtiön valvomalla pysäköintialueella - Kuluttajariitalautakunta suositti, että valvontayhtiö palauttaa kuluttajalle 60 euroaLautakunta katsoi, että alueen maksullisen pysäköinnin opastemerkinnät eivät olleet sähköautojen latauspisteiden kohdalla täyttäneet vaatimuksia opasteiden selkeydestä. Opasteet olivat olleet omiaan aiheuttamaan epätietoisuutta latauspisteiden läheisen pysäköinnin maksullisuudesta. Kuluttaja voi perustellusti ajatella esimerkiksi, että pysäköintimaksu sisältyisi latausmaksuun. Pysäköinnin maksullisuudesta latauspisteiden läheisyydessä ja latauksen aikana ei ollut ilmoitettu niin selkeästi, että ehto olisi tullut osaksi osapuolten välistä pysäköintisopimusta. Lautakunta katsoi, että valvontamaksu oli ollut aiheeton. - Uutiset
8.4.2022 15.10
EUT: Ollakseen pätevästi sidottu sähköiseen sopimukseen kuluttajan on ymmärrettävä selvästi pelkästään tilauspainikkeessa olevien sanojen perusteella, että heti kun hän painaa kyseistä painiketta, hän on maksuvelvollinenKuluttajaoikeusdirektiivin 2011/83/EU 8 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa on tulkittava siten, että kun arvioidaan, vastaako tilausmenettelyssä, jossa on kyse sähköisessä muodossa tehtävästä etäsopimuksesta, käytettävään tilausnäppäimeen tai vastaavaan toimintoon merkitty ilmaisu, kuten ”viimeistele varaus”, tässä säännöksessä tarkoitettua ilmaisua ”tilaukseen liittyy maksuvelvollisuus”, huomioon on otettava yksinomaan tällaiseen näppäimeen tai vastaavaan toimintoon tehty merkintä. - Uutiset
28.2.2022 11.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi sähkölaitoksen työntekijöiden lisäeläkettä koskevat vaatimuksetAsiassa oli yhtiön valituksen johdosta arvioitavana ensinnäkin, oliko yhtiön eläkesäännön mukainen eläkeoikeus tullut kunkin kantajan työsopimuksen ehdoksi ja jos oli, niin minkä sisältöisenä yhtiö oli sitoutunut tarjoamaan kantajille eläke-etuuden. Viimeksi mainituilta osin oli riidanalaista, oliko yhtiö sitoutunut tarjoamaan kantajille lisäeläke-etuuden työsopimuksen solmimishetken mukaan määräytyvänä turvana siten, että heillä on sovitussa eläkeiässä oikeus tietyn suuruiseen kokonaiseläkkeeseen lainsäädännön muutoksista huolimatta. Toisin kuin käräjäoikeus HO hylkäsi kantajien 1. vahvistusvaatimuksen siitä, että yhtiöllä on työsopimuksesta johtuvien velvoitteiden perusteella velvollisuus maksaa kullekin kantajalle hänen tulevasta eläketapahtumasta lukien määrältään sellainen lisäeläke, että tuo lisäeläke yhdessä kyseisen kantajan työeläkelain mukaisen työeläkkeen määrän kanssa määräytyvät saman suuruiseksi kokonaiseläkkeeksi, kuten ne olisivat määräytyneet, jos eläketapahtuma olisi tapahtunut työntekijäin eläkelain 885/2004 säännösten voimassa ollessa eli ennen 1.1.2017. HO hylkäsi myös kantajien 2. vahvistusvaatimuksen siitä, että kullakin kantajalla on oikeus jäädä vastaajan kustantamalle vahvistusvaatimuksen 1 kohdassa euromäärältään määräytyvälle lisäeläkkeelle samassa eläkeiässä, kuin heillä olisi ollut, jos tuo eläkeikä olisi tullut täyteen työntekijäin eläkelain 885/2004 säännösten voimassa ollessa eli ennen 1.1.2017. (Vailla lainvoimaa 28.2.2022) - Uutiset
17.2.2022 14.10
Hovioikeus: Näyttämättä jäi, että kanteessa väitetty sopimus olisi syntynyt kaupungin ja osakeyhtiön välille jätevesiverkoston vuokrauksestaMikään asiassa ei osoittanut, että Savonlinnan kaupunki olisi hyväksynyt Puikkari Oy:n siltä kanteessa vaatiman 5.000 euron vuokran. Osapuolten toiminnasta ei muutenkaan voitu päätellä Puikkari Oy:n ja Savonlinnan kaupungin päässeen konkludenttiseen yhteisymmärrykseen jätevesiverkoston vuokraamisesta ottaen erityisesti huomioon se, ettei kaupungilla esitetyn selvityksen perusteella edes ollut syytä vuokrata Puikkari Oy:n jätevesiverkostoa ISV:n ollessa vastuussa jätevesihuollon käytännön järjestämisestä. Viimeksi mainitusta syystä Savonlinnan kaupungin ei voitu myöskään katsoa loukanneen omaisuuden perustuslaillista suojaa. Näin ollen hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että kanteessa väitetty sopimus olisi syntynyt. Muutakaan korvausvastuun perustavaa seikkaa ei näytetty. (Vailla lainvoimaa 17.2.2022) - Uutiset
4.1.2022 16.00
Hovioikeuskin hylkäsi työsuhteeseen ja yhdenvertaisuuslakiin perustuvat vaatimukset - kysymys oli ollut pikemminkin naapurinavusta kuin työsuhteessa tehdystä työstäKantaja kanne oli perustunut väitteeseen, että hän oli 22.4.2018 alkaen työskennellyt kuuden kuukauden ajan jokaisena päivänä keskimäärin kymmenen tuntia päivässä varastomiehenä vastaajayhtiön palveluksessa. Hän oli väittänyt saaneensa käteisenä palkkaa noin 400 euroa kuukaudessa. Hänen mukaansa tämä oli mahdollista siksi, että hän ei ulkomaalaissyntyisenä ja suomea osaamattomana pystynyt valvomaan etujaan ja oikeuksiaan. HO ei muuttanut KO:n tuomion lopputulosta. Kantaja velvoitettiin suorittamaan yhtiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 11.999,12 euroa (sis. alv 2.241,12 euroa) viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 4.1.2021) - Uutiset
8.12.2021 11.50
Hovioikeus äänesti: Oliko kantajalla oikeus saada sopimusrikkomukseen perustuvaa vahingonkorvausta vastaajien omistaman paritalon rakennustyömiehille maksetuista pimeistä palkoistaHO katsoi, ettei asiassa ollut estettä hyväksyä kantajan esittämää 9.902 euron korvausvaatimusta, joka oli tullut paritalon omistavan vastaajien hyväksi. Asiassa ei ollut myöskään tullut esitetyn selvityksen perusteella esiin sellaisia eroja heidän varallisuusolosuhteissaan tai muitakaan syitä, joiden vuoksi vahingonkorvauksen määrää olisi ollut soviteltava. Vastaajat velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan vahingonkorvauksena kantajalle KO:n tuomitseman 18.072,84 euron asemesta 45.237,68 euroa viivästyskorkoineen korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisesti 9.2.2018 lukien. (Vailla lainvoimaa 8.12.2021) - Uutiset
29.11.2021 14.00
Oliko käräjäoikeus ymmärtänyt ”sopimus-vastaus” mekanismin oikeinOsapuolet olivat käyneet 1.2. – 8.2.2019 sähköpostitse kauppaneuvotteluja X Oy:n osakkeiden ja maanvuokrasopimuksen myymisestä. Asiassa oli riidatonta, että osapuolet olivat olleet yksimielisiä kaupan kohteesta ja kauppahinnasta. Kantajien mukaan näiden neuvottelujen perusteella osapuolten välille oli syntynyt sopimus. Vastaaja oli puolestaan katsonut, että sopimusneuvottelut olivat olleet edelleen kesken, koska muista osakekauppaan olennaisesti liittyvistä seikoista ei ollut päästy sopimukseen. KO oli katsonut, ettei sitovaa sopimusta ollut syntynyt. Kantajien mukaan KO ei ollut ymmärtänyt oikein ”sopimus-vastaus” mekanismia, joka perustuu tahtojen yhtymiselle sekä luottamusmallille, jossa osapuolilla on oikeus luottaa toisen tekemään ilmaisuun. HO katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että osapuolten välillä olisi syntynyt sitova sopimus. Valitus hylättiin. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 29.11.2021) - Uutiset
23.11.2021 14.27
Hovioikeus: Sitovaa sopimusta ei ollut syntynytX Oyj:n vaatimus perustui siihen, että asianosaisten välille oli syntynyt sitova sopimus osakekannan kaupasta N:n 13.10.2016 sähköpostitse lähettämän tarjouksen perusteella. Valittajan vastapuolet olivat hovioikeudessa kiistäneet paitsi sopimuksen syntymisen myös sen, että kysymys olisi ylipäänsä ollut sellaisesta tarjouksesta, jonka myyjät olisivat voineet yksiselitteisesti hyväksyä siten, että osapuolten välille olisi syntynyt sitova sopimus. Asiassa oli näin ollen ensinnäkin arvioitava, oliko N:n 13.10.2016 H:lle lähettämä sähköposti sellainen sopimusoikeudellisesti riittävä tarjous, jonka hyväksyminen oli voinut johtaa sopimuksen syntymiseen. Mikäli näin oli, asiassa tuli ottaa kantaa siihen, oliko myyjien näytetty hyväksyneen sanotun tarjouksen. Jos myyjien katsottiin hyväksyneen tarjouksen, asiassa tuli vielä arvioida, oliko sopimus pätemätön oikeustoimilain 30 tai 33 §:ien perusteella siksi, että K Toimitilat Oy:n (välitysliikkeen) ja X Oyj:n välillä oli ollut niin kutsuttu intressiyhteys. Hovioikeus katsoi asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioiden näyttämättä jääneen, että X Oyj:n ja myyjien välille olisi syntynyt 13.10.2016 tarjouksen perusteella sitova sopimus. Muuhun tarjoukseen tai sopimuksen syntymistapaan ei asiassa vedottu. Käräjäoikeuden tuomiota ei siten ollut aihetta muuttaa, ja valitus tuli hylätä. (Vailla lainvoimaa 23.11.2021) - Uutiset
7.10.2021 13.05
Hovioikeus arvioi sopimuksen syntymistä toisin kuin käräjäoikeusTuomiossa mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi, toisin kuin käräjäoikeus, että A:n toimintaa hänen reklamoidessaan laskuista nrot 101 ja 118 sekä X:n sen jälkeisiä toimenpiteitä X:n toimittaessa A:lle hyvityslaskut nrot 159 ja 160 ja ryhdyttyä velkomaan laskujen nrot 161 ja 162 mukaisia määriä Kiinteistö Oy M:ltä oli perusteltua arvioida siten, että A:n ja X:n välille oli syntynyt sopimukseen verrattava yhteisymmärrys siitä, että X ei enää vaadi laskujen nrot 161 ja 162 mukaisia suorituksia A:lta. Tämän vuoksi kanne oli hylättävä ja A vapautettava velvollisuudesta suorittaa X:lle pääomaa ja oikeudenkäyntikuluja. (Vailla lainvoimaa 7.10.2021) - Uutiset
15.9.2021 14.53
Hovioikeus: Yhtiöiden välille ei näytetty syntyneen kirjallista oikeuspaikkasopimusta OK 10 luvun 19 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavallaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko kantajan ja vastaaja välille syntynyt OK 10 luvun 19 §:ssä tarkoitettu oikeuspaikkasopimus ja oliko Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus siten toimivaltainen tuomioistuin asiassa. Lisäksi kysymys oli oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. Asiassa todetun perusteella HO katsoi kuten käräjäoikeus, ettei vastaajan ollut näytetty antaneen hyväksyvää vastausta viestiin, jossa kantaja oli viitannut oikeuspaikkalausekkeen sisältäneisiin HPL YSE -ehtoihin. Näin ollen asianosaisten välille ei ollut syntynyt kirjallista oikeuspaikkasopimusta OK 10 luvun 19 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla. Koska asia siirrettiin Pirkanmaan käräjäoikeuteen, Pirkanmaan käräjäoikeuden tulee asian ratkaistessaan lausua asiassa esitetyistä oikeudenkäyntikuluvaatimuksista. (Vailla lainvoimaa 15.9.2021) - Uutiset
31.8.2021 14.30
Kantajayhtiöllä oli asialegitimaatio, mutta sopimusta ei ollut syntynyt - hovioikeus vapautti vastaajan kaikesta käräjäoikeuden tuomitsemasta korvausvelvollisuudestaHO:ssa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko kantajalla (A Oy:llä) oikeus ajaa kannetta omissa nimissään. Jos asialegitimaatio oli olemassa, arvioitavaksi tuli se, oliko vastaajan ja kantaja Oy:n välille syntynyt sopimus ja oliko kantaja Oy:llä oikeus saada sopimuksen perusteella vahingonkorvausta vastaajalta. Kysymys oli lisäksi mahdollisen vahingonkorvauksen määrästä. Toissijaisesti kysymys oli siitä, oliko vastaaja saanut sellaista perusteetonta etua, jonka hän oli velvollinen palauttamaan kantaja Oy:lle ja mikä oli mahdollisen perusteettoman edun määrä. HO katsoi, että kantaja Oy:llä oli asialegitimaatio asiassa. Kantaja Oy:n ja vastaajan välille ei kuitenkaan katsottu syntyneen sopimusta. Kun vastaaja ei asiassa lausutun perusteella ollut velvollinen suorittamaan kantaja Oy:lle myöskään sen vaatimaa perusteettoman edun palatusta, kanne oli hylättävä ja vastaaja vapautettava kaikesta KO:n tuomitsemasta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 31.8.2021) - Uutiset
7.7.2021 11.21
Vastaaja kiisti velan ja velkakirjoissa olleen allekirjoituksen - hovioikeus arvioi äänestysratkaisussaan todistustaakkasääntöjä, -teorioita ja oikeuskäytäntöäNäyttötaakasta yleisesti - Todistustaakka erityisesti asiakirjan allekirjoituksen oikeaperäisyydestä (Vailla lainvoimaa 7.7.2021) - Uutiset
22.6.2021 8.30
Mitä yksityisetsivän toimeksiannosta oli sovittu - käräjäoikeus arvioiAsiassa oli jäänyt näyttämättä, että kantajan toimeksiantoon olisi kuulunut kuvien ottaminen vastaajan entisen puolison asuinrakennukseen kulkevista ihmisistä. Näin ollen kantaja ei ollut tältä osin menetellyt sopimuksen vastaisesti. (Vailla lainvoimaa 22.6.2021) - Uutiset
14.6.2021 13.00
Hovioikeus: Pysäköintiyhtiö ei ollut näyttänyt ajoneuvojen haltijan toimineen kanteessa tarkoitettujen ajoneuvojen kuljettajana eikä osapuolten välille ollut siten näytetty syntyneen pysäköintiä koskevaa sopimustaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko vastaajan ja yhtiön välille syntynyt pysäköintiä koskeva sopimus. Asiassa oli ratkaistava se, oliko vastaaja pysäköinyt ajoneuvon ***-562 ajankohtina 26.3.2016, 21.10.2016 ja 21.8.2017, ajoneuvon ***-824 ajankohtana 11.4.2017, ajoneuvon ***-188 ajankohtina 28.9.2017 ja 3.10.2017 sekä ajoneuvon ***-925 ajankohtina 31.10.2017, 6.11.2017, 14.11.2017 ja 15.11.2017 osoitteeseen E-tie 2 ja 4. Riidatonta oli, että vastaaja oli ollut kyseisinä ajankohtina ajoneuvojen haltija. HO katsoi KO:n tavoin, ettei yhtiö ollut näyttänyt vastaajan toimineen kanteessa tarkoitettujen ajoneuvojen kuljettajana eikä osapuolten välille ollut siten näytetty syntyneen pysäköintiä koskevaa sopimusta. HO hyväksyi KO:n tuomion myös reklamaation merkityksestä todetun osalta. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 14.6.2021) - Uutiset
2.6.2021 10.30
Työsopimusta ei näytetty pidennetyn hiljaisestiAsiassa oli ollut ratkaistavana se, oliko kantaja työskennellyt vastaajan palveluksessa 12.6.2018 allekirjoitetun määräaikaisen työsopimuksen päättymisen jälkeen siten, että työsuhde olisi muuttunut TSL 6 luvun 5 §:n tarkoittamalla tavalla toistaiseksi voimassa olevaksi. KO oli todennut, että kantajalla oli todistustaakka siitä, että hän oli työskennellyt vastaajan palveluksessa 12.6.2018 allekirjoitetun määräaikaisen työsopimuksen päättymisen jälkeen. KO oli hylännyt kanteen näyttämättömänä. Kantaja oli velvoitettu suorittamaan vastaajalle tarpeellisista toimenpiteistä johtuvina kohtuullisena pidettävinä oikeudenkäyntikuluina yht. 8.035,20 euroa korkoineen. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.6.2021) - Uutiset
25.5.2021 10.30
Hovioikeus: Oliko timanttiporaustyöstä keittiön LVI-töiden yhteydessä syntynyt erillinen sopimusHO:n ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko poraustyö kuulunut osana yhtiön (B) ja kuluttajan (A) väliseen sopimukseen siten, että C Oy oli suorittanut työn B Oy:n alihankkijana vai oliko siitä syntynyt erillinen sopimus A:n ja C Oy:n välille. HO katsoi KO:n tavoin tulleen näytetyksi, että timanttiporausta koskeva sopimus oli syntynyt LVI-töitä kuluttajan keittiöön tehneen B Oy:n ja porauksen suorittaneen C Oy:n välille. B Oy velvoitettiin maksamaan A:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 6.070,37 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 25.5.2021) - Uutiset
28.4.2021 11.00
Häädön vastustamista koskeva vaatimus ei menestynyt hovioikeudessa - vuokralaisten kaupungin asunnot Oy:lle maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrä alennettiin 7.745,04 eurosta 6.000 euroonVuokralaisilla ei ollut vuokrasopimuksen puuttuessa oikeutta asua asunnossa. (Vailla lainvoimaa 28.4.2021) - Uutiset
19.3.2021 16.00
Hovioikeus arvioi valtuutusta ja oikeustoimen syntymistä - kanne liikehuoneiston vuokrasopimuksen purkamista koskevassa riidassa voitiin hylätäHO hyväksyi KO:n johtopäätökset siitä, ettei todistajana asiassa kuultu T3 ollut toiminut asemavaltuutuksen, sallimisperusteisen valtuutuksen tai tilannevaltuutuksen nojalla, kun hän oli 21.8.2016 allekirjoittanut kantajan puolesta lausuman vuokrasopimuksen toteamisesta purkautuneeksi. KO oli katsonut T3:n toimineen toimeksiantovaltuutuksen perusteella. HO katsoi asiassa jääneen selvittämättä, että kantaja olisi valtuuttanut T3:n purkamaan kysymyksessä olevan liikehuoneiston vuokrasopimuksen. Yhtiö oli siten purkanut liikehuoneiston vuokrasopimuksen yksipuolisesti. Yhtiö ei ollut halunnut HO:ssa vedota siihen, että sillä olisi ollut yksipuolisestikin oikeus purkaa vuokrasopimus. Vuokralainen hävisi muutoksenhakunsa ja oli siten OK 21 luvun 1 §:n ja 16 §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan vastaajayhtiön määrältään oikeaksi myöntämänsä oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 19.3.2021) - Uutiset
2.3.2021 10.00
Työsopimuksen katsottiin syntyneen yhtiön ja kantajan välille - palkkasaatavia ja oikeudenkäyntikuluja koskevat vaatimukset hyväksyttiin vaatimusten mukaisestiVastaajayhtiön mukaan se ei ollut ollut kantajan työnantaja eikä se ollut ollut palkanmaksuvelvollinen kantajaa kohtaan. Yhtiön mukaan kanne oli osoitettu väärälle vastaajalle. KO oli katsonut asiassa kerrotuilla perusteilla, että työsopimus oli syntynyt vastaajan ja kantajan välille. KO oli hyväksynyt ammattiliiton lakimiehen tuntilaskutusperusteeksi esitetyn laskun mukaisen 220 euroa tunnilta. (Vailla lainvoimaa 2.3.2021) - Uutiset
15.2.2021 13.17
Käräjäoikeus arvioi sopimuksen syntymisen edellytyksiä – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaSillä, mitä B oli neuvotteluissa tavoitellut, mitä oikeusvaikutuksia hän oli asiakirjan allekirjoitushetkellä toivonut syntyvän tai mitä hän oli asiakirjan otsikon muuttamisen osalta siinä yhteydessä havainnut ei ollut sopimuksen syntymisen kannalta merkitystä. Oli selvää, että A:lta Y:n edustajana oli puuttunut tahto sitoutua sellaiseen sopimusasiakirjaan, jonka B oli hänelle hetkeä aikaisemmin toimittanut. A oli pitänyt asiakirjaa hyvänä alkuna jatkoneuvotteluille. Koska A:lla ei asiakirjan allekirjoitushetkellä ollut sopimukseen sitoutumisen tahtoa, sopimusta ei ollut syntynyt eikä sitä ollut edes voinut syntyä. Sillä, että allekirjoitetussa, B:n laatimaan asiakirjapohjaan kokonaan perustuvassa asiakirjassa käytetään tekstiosassa lukuisia kertoja agree-termiä ei ollut merkitystä A:n tahtotilan arvioinnin kannalta. (Vailla lainvoimaa 15.2.2021)