-
Sopimus
- Aiesopimus
- Ennakoiva sopiminen
- Erehdys
- Escrow-sopimus
- Esisopimus
- Irtisanominen
- Kollisio
- Kontrollivastuu
- Kustannussopimus
- Lisenssisopimus
- Lojaliteettivelvollisuus
- Luontoissuoritus
- Muotovaatimus
- Myötävaikutusvelvollisuus
- Prokura
- Puuttumattomuusperiaate
- Sopimuksen syntyminen
- Sopimuksen tulkinta
- Sopimus kolmannen hyväksi
- Sopimusneuvottelut
- Sopimusrikkomus
- Sopimusvapaus
- Tukikirje
- Vakiosopimus
- Vastuunrajoitus
- Vilpitön mieli
- Välityslauseke
Sopimuksen tulkinta
- Uutiset
14.3.2024 14.15
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion: Sopimuksen sisältö ja sopimuksen purkaminenX Oy:n valituksen johdosta hovioikeudessa oli kysymys siitä, mikä oli ollut osapuolten välille syntyneen sopimuksen sisältö ja oliko sopimuksen voimassaolo päättynyt siten, että X Oy oli peruuttanut hyväksytyn tarjouksensa ja Y Oy oli hyväksynyt peruutuksen. Mikäli X Oy ei ollut peruuttanut tarjoustaan, oli ratkaistava, oliko Y Oy purkanut sopimuksen ja jos näin oli, oliko sillä ollut oikeus purkamiseen. Mikäli purkamisoikeutta ei ollut, kysymys oli vahingonkorvauksen määrästä. Mikäli X Oy ei ollut peruuttanut tarjoustaan eikä Y Oy ollut purkanut sopimusta, oli lausuttava siitä, oliko X Oy oikeutettu saamaan Y Oy:ltä alkuperäisen laskun mukaisen suorituksen täysimääräisenä. (Vailla lainvoimaa 14.3.2024) - Uutiset
13.3.2024 15.46
Vierashuoneessa professori Tuulikki Mikkola: Väärinymmärrystä vai sumutusta – avioehtosopimuksen oikeustoimiopillisesta pätemättömyydestäVoiko puoliso oikeustoimilain säännösten valossa menestyksekkäästi väittää, että ajallinen yhteys avioehtosopimuksen allekirjoittamisen ja vihkihetken välillä on luonut osapuolelle pelon häiden mahdollisesta peruuntumisesta ja tätä koskevista häpeällisistä seuraamuksista, jolloin kyseessä olisi pakottaminen? Tai, voiko puoliso vaatia avioehtosopimuksen julistamista pätemättömäksi siksi, että hän ei ole ymmärtänyt sopimuksen oikeusvaikutuksia ja se on lisäksi ollut selkeästi sisällöltään epäsuhtainen, koska se koituu varakkaamman puolison eduksi? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii professori Tuulikki Mikkola Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjaston artikkelissaan. - Uutiset
22.2.2024 10.00
Kuluttajariitalautakunta: Lokasäiliö ja siitä annetut tiedot. Myyjän käyttämän oikeuspaikkaehdon merkitysOstaja teki kesällä 2018 urakoitsijan kanssa suullisen sopimuksen siitä, että urakoitsija toimittaa ostajan omakotitalokiinteistölle virolaisen myyjän myymän 10 m2:n vetoisen jätesäiliön ja asentaa sen maan alle. Ostaja valitsi myyjän toimittaman säiliön itse perehdyttyään myyjän internetsivustoon ja siellä olevaan lasikuitusäiliöitä koskevaan esitteeseen. Säiliö asennettiin kesä-heinäkuun vaihteessa 2018. Ostajan ja myyjän kesken oli erimielisyyttä siitä, oliko myyjä vastuussa säiliön rikkoutumisesta. Lautakunta katsoi, että kuluttajalla oli oikeus saattaa tätä sopimusta koskeva riita suomalaisten oikeussuojaviranomaisten käsiteltäväksi. Lautakunta suositti, että myyjä suorittaa ostajalle hinnanalennuksena 2 200 euroa viivästyskorkoineen 10.3.2020 alkaen sekä vahingonkorvauksena 645,43 euroa viivästyskorkoineen 10.3.2020 alkaen. - Uutiset
2.1.2024 10.00
Kuluttajariitalautakunta suositti kohtuullistamaan eläkkeellä olevien kuluttajien määräaikaisen sähkösopimuksen hintaa (ään.)Kuluttajat tekivät 31.10.2022 elinkeinonharjoittajan kanssa kiinteähintaisen sähkönmyyntisopimuksen määräajaksi siten, että sopimuskausi alkoi 11.11.2022. Sopimuksen päättymispäivä on 31.10.2024. Sopimuksen mukaan sähköenergian hinta on 27,25 senttiä kilowattitunnilta ja perusmaksu on 2,50 euroa kuukaudessa. Asiassa oli kyse siitä, onko sopimuksen mukainen sähköenergian hinta ollut kuluttajille kohtuuton olosuhteiden muututtua sopimuksen tekemisen jälkeen. Lautakunta suositti, että elinkeinonharjoittaja kohtuullistaa kuluttajien sähkösopimuksen hinnan 20 senttiin kilowattitunnilta ajalla 11.11.2022-10.11.2023 ja palauttaa heille maksetut suoritukset tämän ylittäviltä osin siten, että näin lasketusta hyvityksestä vähennetään heidän samana aikana saamansa sähköhyvitys. (ään. 6–2) - Uutiset
20.12.2023 11.30
Asunto-osakeyhtiön osakkeet myytiin 1 eurolla - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi asunto-osakeyhtiön osakkeiden myyjään kohdistamat vaatimukset osakekaupan pätemättömäksi julistamisesta ja vastikerästien suorittamisestaVastaajan väite asunto-osakeyhtiön puuttuvasta asianosaisasemasta hylättiin. Vastaaja oli katsonut valituksessaan myös, että KO:n ratkaisua rasitti menettelytapavirhe väittämistaakkaa koskevan säännöksen osalta, kun KO oli perustanut tuomionsa suullisen todistelun kautta esille tulleisiin seikkoihin, joihin asunto-osakeyhtiö ei ollut kanteessaan vedonnut. HO hylkäsi tämän oikeudenkäyntivirheestä tehdyn vastaajan väitteen. Pääasian osalta HO katsoi jääneen näyttämättä, että olosuhteet vastaajan ja B Oy:n välisessä liikehuoneiston kaupassa olisivat olleet sellaiset, että vastaajan olisi ollut kunnianvastaista ja arvotonta vedota kauppaan. Liikehuoneiston kauppaa ei siten ollut katsottava pätemättömäksi OikTL 33 §:n nojalla, eikä asunto-osakeyhtiöllä ollut oikeutta saada B Oy:n suorittamatta jättämiä liikehuoneiston vastikerästejä korkoineen ja kuluineen vastaajalta. Näin ollen kanne oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 20.12.2023) - Uutiset
1.12.2023 11.52
Vierashuoneessa asianajaja Johan Pråhl: Hovioikeus arvioi vakiosopimusehtojen tulemista osaksi sopimusta (Turun hovioikeuden tuomio 7.11.2023, diaarinumero S 22/925)Asianajaja Johan Pråhlin vierashuonekirjoituksessa otsikossa mainitun tapauksen tarkastelu rajoitetaan koskemaan sitä, miten tapauksessa on arvioitu vakiosopimusehtojen tulemista osaksi sopimusta, ja peilataan tapaukseen tosiseikastoa ja erityisesti hovioikeuden johtopäätöksiä oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä esitettyyn. Pråhl toteaa, että vaikka oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa esitetyn perusteella on sinällään selvää, että osapuolelle on annettava riittävä mahdollisuus ottaa selko vakiosopimusehdoista, voitaisiin sopimuksen allekirjoittamisen merkitykselle antaa mahdollisesti enemmän painoarvoa. - Uutiset
23.11.2023 15.55
Hovioikeus tulkitsi yhtiön ja kaupungin välistä palvelusopimusta sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessaHovioikeus ensinnäkin ratkaisusta KKO 2013:19 ilmenevien oikeusohjeiden perusteella tutki asian yleiselle tuomioistuimelle kuuluvana riita-asiana. (Vailla lainvoimaa 23.11.2023) - Uutiset
13.11.2023 11.30
EUT:n ennakkoratkaisu asuntolainan ennenaikaista erääntymistä koskevan sopimusehdon kohtuuttomuudestaKuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annetun direktiivin ja EU:n perusoikeuskirjan säännökset ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka nojalla kulutusluottosopimukseen sisältyvän ennenaikaista erääntymistä koskevan sopimusehdon kohtuuttomuuden tuomioistuinvalvonnassa ei oteta huomioon sitä, onko elinkeinonharjoittajan mahdollisuus käyttää tähän sopimusehtoon perustuvaa oikeuttaan oikeasuhteinen, kun otetaan huomioon arviointiperusteet, jotka liittyvät muun muassa kuluttajan sopimusvelvoitteiden laiminlyönnin merkittävyyteen, kuten maksamatta jätettyjen maksuerien määrään luoton kokonaismäärään ja sopimuksen kestoon nähden, sekä siihen mahdollisuuteen, että tämän sopimusehdon soveltaminen johtaa siihen, että elinkeinonharjoittaja voi mainitun sopimusehdon perusteella periä takaisin sopimukseen perustuvat määrät myymällä kuluttajan perheen kodin täysin tuomioistuimen ulkopuolisessa menettelyssä. - Uutiset
6.11.2023 11.00
Hovioikeus: Psykoterapeuttikoulutus ei ollut vastannut sitä mitä oli sovittu, kun opiskelijoiden hakemukset ammattinimikkeen rekisteröimiseksi olivat tulleet Valvirassa hylätyiksi - koulutuksentarjoaja oli vahingonkorvausvastuussaKoska koulutuksentarjoajan oli asiassa esitetyillä perusteilla katsottu rikkoneen koulutussopimuksia ja koulutuksentarjoaja ei ollut osoittanut toimineensa asiassa huolellisesti, kantajien vahingonkorvausvaatimusten perusteet oli asiassa hyväksyttävä. (Vailla lainvoimaa 6.11.2023) - Uutiset
30.10.2023 11.30
Hovioikeus: Oliko osapuolten välinen sopimus ollut työsopimusYhteenvetonaan HO totesi, että kantajan ja seurakunnan välinen sopimus täytti kaikki työsopimuksen tunnusmerkit ja myös kokonaisarviointi puolsi sopimuksen pitämistä työsopimuksena. HO katsoi näin ollen toisin kuin käräjäoikeus, että kysymys oli ollut työsopimuksesta. Asiassa mainituin perustein kantajalla oli oikeus vaatimaansa kuuden odotuspäivän täyteen palkkaan. (Vailla lainvoimaa 30.10.2023) - Uutiset
11.10.2023 14.00
Kasvomaskin edellyttäminen kiipeilyhallissa - kuluttajariitalautakunta ei suosittanut hyvitystä käyttämättä jääneestä sarjakortistaKuluttaja osti 5.10.2020 elinkeinonharjoittajan tiloihin 20 kerran sarjakortin 170 eurolla. Palveluntarjoaja alkoi 28.11.2020 alkaen edellyttämään kasvomaskin käyttöä kaikissa tiloissaan, jonka jälkeen kuluttaja ei enää käyttänyt sarjakorttia. Asiassa oli riitaa siitä, oliko kuluttajalla oikeus saada kortin hinta takaisin siltä osin kuin se jäi käyttämättä. Lautakunta katsoi, ettei kasvomaskin käytön edellyttäminen ollut johtanut kuluttajan kannalta kohtuuttomuuteen. Asiassa ei ollut aihetta suosittaa palvelun hinnan palauttamista. Lautakunta piti kuitenkin kohtuullisena, että palveluntarjoaja pitää vastineessaan mainitsemansa sovintotarjouksen edelleen voimassa. - Uutiset
5.10.2023 14.00
Hovioikeus: Hyvin hoidettujen asiakkaiden siirtäminen myyjältä toiselle työnantajan yksipuolisella päätöksellä - yhtiö velvoitettiin suorittamaan myyjälle TSL 12 luvun 1 §:n mukaisena vahingonkorvauksena 208.665,96 euroaHO:ssa oli ratkaistavana, olivatko yhtiö ja kantaja sopineet suullisesti tai hiljaisesti, ettei yhtiö siirrä hyvin hoidettuja asiakkuuksia kantajalta toiselle myyjälle ilman hänen suostumustaan, tai oliko osapuolten välille syntynyt vakiintunut käytäntö, joka oli muodostunut työsuhteen sitovaksi ehdoksi. Kysymys oli myös siitä, oliko kysymys työsuhteen olennaisesta ehdosta, jota työnantaja ei olisi saanut yksipuolisesti muuttaa ja oliko työnantajan menettelystä aiheutunut kantajalle vahinkoa sekä vahingon määrästä. HO hylkäsi yhtiön valituksen. KO:n tuomiota ei muutettu. Yhtiö velvoitettiin korvaamaan kantajalle oikeudenkäyntikulut HO:ssa 22.015,29 eurolla (sis. alv) viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 5.10.2023) - Uutiset
25.8.2023 13.00
Työtuomioistuin tulkitsi kuorma-autoalan työehtosopimuksen odotusaikaa koskevaa määräystäKantaja vaati vahvistettavaksi, että kuorma-autoalan työehtosopimuksessa olevaa odotusaikaa koskevaa määräystä oli tulkittava siten, että kuorma-autonkuljettajan odotusaika on työaikaa aina, kun kuljettaja ei etukäteen tiedä odottamisen päättymisajankohtaa. Työtuomioistuin katsoi, että riidanalaisen työehtosopimusmääräyksen (1.2.2020 - 31.1.2021) sanamuoto sekä määräyksen soveltamiskäytännöstä ja sopimukseen osallisten liittojen aikaisemmista kannanotoista esitetty selvitys puolsivat kokonaisuutena arvioiden enemmän vastaajapuolen kuin kantajan esittämää tulkintaa määräyksen sisällöstä. Työtuomioistuin hylkäsi kanteen. - Uutiset
30.6.2023 15.30
Osituksen moite - hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisuaAvio-oikeuden poissulkevan avioehtosopimuksen vuoksi miehellä (vastaaja) ei ollut oikeutta saada tasinkoa naiselta (kantaja). Osituksen sovittelulle ei ollut edellytyksiä. Miehellä ei ollut myöskään oikeutta saada pesänjakajan määräämää tasinkoa osaksikaan remonttikorvauksena, koska sitä koskeva kokonaiskorvaus oli sovittu avioehtosopimuksen teon yhteydessä ja korvaus oli myös maksettu. (Vailla lainvoimaa 30.6.2023) - Uutiset
30.6.2023 11.05
Kilpailukiellon rikkomisesta 12.000 euron sopimussakko - hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua miltään osinVastaaja oli velvoitettu suorittamaan kantajayhtiölle sopimussakkona kilpailukiellon rikkomisesta 12.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 8.10.2021 lukien ja oikeudenkäyntikulujen korvauksena ilman arvonlisäveroa 8.925,27 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamispäivästä lukien. (Vailla lainvoimaa 30.6.2023) - Uutiset
29.6.2023 11.14
Hovioikeus: Luottamuspulan perusteella irtisanotulla kaupunginjohtajalla oli oikeus kaupungin johtajasopimuksessa tarkoitettuun siirtymäkorvaukseenAsiassa mainittuihin erityisen painavien syiden olemassaoloon - joita koskevat johtopäätökset olivat käräjäoikeuden tuomion sivuilla 27 ja 28 - liittyvin lisäyksin HO hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätökset. Asiassa ei ilmennyt aihetta käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen. Kaupunki velvoitettiin suorittamaan kantajalle oikeudenkäyntikulujen korvauksena HO:ssa 21.984,28 euroa viivästyskkorkoineen. (Vailla lainvoimaa 29.3.2023) - Uutiset
14.6.2023 16.30
Kuluttajariitalautakunta katsoi sisällöltään epäselvän välitystoimeksiantosopimuksen syntyneen hakijan käsityksen mukaisena, eli että välityspalkkion määräksi sovittuun 3,5 prosentin kauppahintaosuuteen sisältyi myös arvonlisäveron osuusHakija ja välitysliike solmivat 20.6.2014 välitystoimeksiantosopimuksen kiinteistöstä. Sopimus oli voimassa 20.6.2014 alkaen toistaiseksi. Tämän jälkeen sopimusta jatkettiin marraskuussa 2020 siten, että se oli voimassa 23.11.2020-23.3.2021. Sopimus johti kiinteistön kauppaan. Välitysliike laskutti toimeksiannosta palkkiona 3,5 prosenttia kohteen kauppahinnasta eli 18 550 euroa ja sille arvonlisäveron osuuden 4 452 euroa, eli yhteensä 23 002 euroa. Erimielisyys koski sitä, kuuluiko välityspalkkion määräksi sovittuun 3,5 prosentin kauppahintaosuuteen sisältyä myös arvonlisäveron osuus, vai oiko arvonlisäveron osuus lisättävissä palkkioon sopimukseen kirjatun prosenttiosuuden päälle. Osapuolten väliseen sopimukseen käytetyssä lomakkeessa oli välityspalkkiota koskevan rivin alussa painettu merkintä ”välityspalkkio on (sis. alv) %”. Tämän jälkeen lomakkeessa oli käsin kirjoitettu merkintä ”3,5 + alv”. - Uutiset
14.6.2023 8.00
Kuluttajariitalautakunta: Valvontayhtiöllä ei ollut oikeutta useampaan valvontamaksuunLautakunta katsoi, että sopimusehtojen perusteella valvontayhtiöllä oli oikeus vain yhteen 50 euron suuruiseen valvontamaksuun, joten yhtiö oli laskuttanut 100 euroa liikaa. Lautakunta suositti, että valvontayhtiö maksaa kuluttajalle 100 euroa. - Uutiset
24.5.2023 13.29
Hovioikeus: Ohjelmiston toimitus- ja ylläpitopalvelusopimuksen tulkintaVaasan kaupunki oli valittanut käräjäoikeuden tuomiosta siltä osin kuin käräjäoikeus oli hylännyt sen vaatimukset ja velvoittanut sen korvaamaan X Oy:n oikeudenkäyntikuluja. Asiassa oli ensin ratkaistava, oliko Vaasalla oikeussuojan tarve esittämilleen vahvistusvaatimuksille. Mikäli oikeussuojan tarvetta koskevan ehdottoman prosessinedellytyksen katsottiin täyttyvän, asiassa oli ratkaistavana pääasiakysymys sopimuksen tulkinnasta. Tältä osin kysymys oli ensinnäkin siitä, mitä toimitussopimuksessa oli sovittu Y Companyn arkistokomponentista, ja millaisia velvoitteita tästä oli X:lle syntynyt. X:n mukaan toimitussopimus oli päättynyt eikä X:llä voinut olla sen perusteella mitään velvollisuuksia Vaasaa kohtaan. Toimitussopimuksessa sen voimassaolon oli sovittu päättyvän, kun sopimukseen perustuvat velvoitteet olivat täyttyneet. Arvioitavana oli siten, oliko X:llä toimitussopimuksen perusteella edelleen arkistokomponenttiin liittyviä velvoitteita ja olivatko ne sellaisia, joiden perusteella X:llä olisi Vaasan vaatimusten mukainen arkistokomponentin käyttömahdollisuuteen liittyvä velvoite, joka olisi vahvistettavissa Vaasan esittämällä tavalla. Tätä arvioitaessa merkitystä voi olla myös sillä, mikä oli ollut Y:n asema sopimuskokonaisuudessa, koska X:n mukaan arkistokomponenttia koskeva sopimus oli ollut Vaasan ja Y:n välinen, ja mikä merkitys ylläpitosopimuksella mahdollisesti oli toimitussopimuksen ehtoja tulkittaessa. Lopuksi oli vielä ratkaistava asianosaisten oikeudenkäyntikuluvastuu. (Vailla lainvoimaa 24.5.2023) - Uutiset
10.5.2023 11.30
Hovioikeus: Näyttämättä oli jäänyt, että lisäeläke olisi ollut työsopimuksen ehtoTämän vuoksi lisäeläke-etuuden oli katsottava olleen työnantajan yksipuoliseen tahdonilmaukseen perustuva kollektiivinen etuus. Koska kysymyksessä oli ollut kollektiivinen etuus, joka oli ollut sidottuna työeläkelainsäädäntöön, työnantajalla oli ollut perusteet muuttaa lisäeläkkeen karttumista lakimuutosten nojalla. (Vailla lainvoimaa 10.5.2023)