-
Vahingonkorvaus
- Alaikäisen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Ankara vastuu
- Ansionmenetys
- Ekskulpaatiovastuu
- Identifikaatio
- Isännänvastuu
- Julkisyhteisön korvausvastuu
- Kontrollivastuu
- Liikennevahingonkorvaus
- Mieleltään häiriintyneen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Poikkeukseton vastuu
- Rikosvahinko
- Syy-yhteys
- Tahallisuus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Tuottamus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Työntekijän vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Vahingonkorvauksen sovittelu
- Vahingonkorvaus sopimussuhteessa
- Yhteisvastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
Rikosvahinko
- Uutiset
1.8.2019 9.00
Ulkomailta: Ruotsi – Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden tuoreimmat ratkaisut koskevat muun muassa mopoautolla tapahtunutta rattijuopumusta, tuottamuksellista raiskausta, vakuutusvälityksen käsitettä, tuomiovirhettä, liikennevahinkoasian oikeuspaikkaa, henkilön luovuttamista rikoksen johdosta, rikosvahinkokorvauksia, yhdistyksen kokouksen oikeellisuutta menettelyvirheen vuoksi, rangaistussäännöksen sisällön kieltä, rekisterimerkinnän korjaamista, maasta poistamista ja rikoksen uusimisen riskiä perheväkivallan yhteydessä, rikoskonkurrenssia, huumausainetta, menetetyn määräajan palauttamista, liitännäisluovutusta, ulkomailla sijaissynnyttäjäjärjestelyllä syntyneen lapsen perhesuhteen tunnustamista Ruotsissa, tuomionpurkua sekä tavaratalossa tehdyn tuhopolton vakavuusastetta. - Uutiset
10.7.2019 12.15
Hovioikeus arvioi rahanpesun syy-yhteyttä vahinkoonA:n syyksi luettu menettely oli vaikuttanut asianomistajille aiheutuneeseen vahinkoon, kun hän on ylläpitänyt asianomistajille vahinkoa aiheuttanutta toimintaa. Luovuttamalla tililleen tulleita varoja eteenpäin A oli tosiasiallisesti määrännyt varallisuudesta, joka oli saatu asianomistajia erehdyttämällä. A:n menettely oli siten syy-yhteydessä vahingon aiheuttamiseen ja hän oli täten vahingonkorvausvastuussa. (Vailla lainvoimaa 10.7.2019) - Uutiset
18.6.2019 12.57
Hovioikeus vapautti vastaajan kärsimyskorvausta koskevasta korvausvelvollisuudesta törkeää ryöstöä ym. koskevassa asiassaHO totesi, että A oli vaatinut korvausta pahoinpitelyn aiheuttamasta kärsimyksestä VahL 5 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella. Pahoinpitelyn tapahtuminen asianomistajan asunnolla ei sellaisenaan tarkoittanut, että teossa olisi vakavasti loukattu asianomistajan henkilökohtaista koskemattomuutta. Vastaajilla oli ollut teossa fyysinen ja lukumääräinen ylivoima. Tekoa ei ollut kuitenkaan tehty erityisen raa´alla tai julmalla tavalla, eikä pahoinpitelyyn ollut liittynyt sellaista nöyryyttävää tai halventaa tekotapaa tai ihmisarvoa loukkaavia piirteitä, joihin lain esitöissä oli viitattu. Asiassa mainituin perustein HO katsoi, ettei oikeutta korvaukseen pahoinpitelyn aiheuttamasta henkisestä kärsimyksestä ollut. (Vailla lainvoimaa 18.6.2019) - Uutiset
6.2.2019 9.41
KKO äänesti rikosvahingon korvaamista ja korvauksen sovittelua koskevassa avustuspetosasiassaA oli toimiessaan yleishyödyllistä rakennuttamista harjoittaneen säätiön ja useiden säätiön omistamien kiinteistöosakeyhtiöiden hallituksen puheenjohtajana antanut rahoitustuesta päättäneelle Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle (ARA) vääriä tietoja avustuksia haettaessa ja jättänyt ilmoittamatta oikeita tietoja toteutuneista kustannuksista ja niitä vastaavasta rahoituksesta. A on tuomittu lainvoimaisella tuomiolla 12 törkeästä avustuspetoksesta. Korkein oikeus katsoi, että jos tukivarojen todellinen käyttötarkoitus olisi ollut ARA:n tiedossa, rahoitustukea ei olisi myönnetty lainkaan. Näin ollen A:lle syyksi luetuista rikoksista aiheutunut vahinko oli myönnetyn tuen määräinen. Kiinteistöosakeyhtiöiden omistukseen tulleita rakennuksia ja sosiaalisen asuntotuotannon tavoitteiden osittaista täyttymistä ei voitu pitää sellaisena rikastumiskiellon tarkoittamana taloudellisena etuna, joka vähentäisi vahingonkorvauksen määrää. Kysymys myös tahallisella rikoksella aiheutetun vahingonkorvauksen sovittelusta. (Ään.) - Uutiset
20.11.2018 13.10
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei olisi saanut määrätä A:ta korvaamaan Kelalle sen B:lle maksamaa sairauspäivärahaa ilman Kelan nimenomaista vaatimustaKäräjäoikeus oli hylännyt B:n vahingonkorvauslakiin perustuvan ansionmenetyskorvausta koskevan vaatimuksen. Näin ollen asiassa ei ollut perustetta määrätä A:ta korvaamaan Kansaneläkelaitokselle sen B:lle maksamaa sairauspäivärahaa ja A oli vapautettava velvollisuudesta suorittaa korvausta Kansaneläkelaitokselle. (Vailla lainvoimaa 20.11.2018) - Uutiset
23.8.2018 11.40
Hovioikeus määritteli työnantajan käsitettä rikosvahingon korvaamisen kanavointisäännöksen soveltamisessaS Oy:llä oli ollut mahdollisuus johtaa ja valvoa A:n työtä. Tämä tuki väitettä siitä, että X Oy ei ollut A:n työnantaja. Toisaalta työsopimuslain 1 luvun 9 §:n nojalla työnantaja voi asettaa toisen henkilön edustajanaan johtamaan ja valvomaan työtä. Esitetystä työtodistuksesta ei voitu tehdä päätelmää siitä, mikä yhtiö oli ollut A:n työnantaja. Asiassa ei ilmennyt, että kyse olisi ollut työvoiman vuokraamisesta. Hovioikeus totesi, että X Oy oli maksanut A:lle palkkaa, mikä loi vahvan olettaman X Oy:n ja A:n välisen työsuhteen olemassaolosta. Näissä olosuhteissa X Oy:n oli tullut näyttää, että se ei ollut A:n työnantaja, mitä se ei tehnyt. Siten X Oy:tä oli pidettävä vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:ssä tarkoitettuna A:n työnantajana. (Vailla lainvoimaa 23.8.2018) - Uutiset
7.5.2018 9.51
Hovioikeuden ratkaisu rikosasian sovittelusopimuksen sitovuudesta vahingonkorvauksen osaltaKuten korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2005:39 todennut, rikoksella aiheutetun vahingon korvaaminen on asia, josta voidaan sopia. Sopimus sitoo asianosaisia myös oikeudenkäynnissä, jollei ole erityisiä perusteita poiketa sopimuksesta. Sopimuksen sitovuutta arvioidaan yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita noudattaen. Asiassa ei tullut ilmi seikkoja, joiden vuoksi asiassa tehtyä rikosasian sovittelusopimusta 13.2.2015 ei olisi pidettävä valittajaa sitovana. (Vailla lainvoimaa 7.5.2018) - Uutiset
4.5.2018 9.27
Vakuutusoikeus: Valtiokonttorin ei olisi tullut vähentää rikoksen uhrille yksityistapaturmavakuutuksesta maksettua haittarahakorvausta rikosvahinkolain mukaisten korvausten yhteismäärästäRikosvahinkolain mukaisessa korvausasiassa A:n vapaaehtoisesta vakuutuksesta saama korvaus tuli vähentää rikosvahinkolain nojalla myönnettävästä samaa korvauslajia koskevasta korvauksesta eikä kaikkien eri korvauslajien yhteismäärästä. - Uutiset
16.4.2018 10.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei pahoinpidellyllä järjestyksenvalvojalla ollut oikeutta korvaukseen tilapäisestä haitasta ja ansionmenetyksestäHovioikeus päätyi siihen, että valittajan traumaperäinen stressihäiriö, masennus ja niistä seurannut pitkä työkyvyttömyys olivat olleet vastaajan teon laatuun nähden niin poikkeuksellisia ja ennaltaarvaamattomia seuraamuksia, ettei vastaajan vahingonkorvausvastuu ulottunut tällaisten vahinkojen korvaamiseen. (Vailla lainvoimaa 16.4.2018) - Uutiset
8.3.2018 11.00
Hovioikeus: Kolmesta syyntakeettomana tehdystä murhasta tuomittu ei ollut velvollinen suorittamaan opiskeleville täysi-ikäisille lapsille korvausta elatuksen menetyksestäOttaen huomioon, että kysymys oli täysi-ikäisistä opiskelijoista tai opiskelemaan hakeutuvasta lähtökohtana oli pidettävä KO:n toteamaa, että opiskelijan toimeentulo on järjestetty opintotuen, asumistuen ja opintolainan avulla. Heidän surmansa saanut vanhempansa oli valituksessa esitetyin tavoin tukenut heitä taloudellisesti, jotta opintolainaa ei olisi tarvetta nostaa. HO käräjäoikeuden tavoin katsoi, että kysymys oli ollut vapaaehtoisesta täysi-ikäisen lapsen tukemisesta. Kysymys oli tilanteesta, jossa valittajat eivät olleet tosiasiallisesti olleet surmansa saaneen elatuksen varassa. Vastauksessa todetuin tavoin asiassa ei ollut myöskään selvitetty, millaisen perinnön valittajat tulevat saamaan surmansa saaneen vanhempansa jälkeen. (KKO:2019:96: Kukaan lapsista ei ollut ollut surmansa saaneen elatuksen varassa, minkä vuoksi heillä ei ollut oikeutta saada korvausta elatuksensa menetyksestä.) - Uutiset
12.2.2018 14.31
Valtiokonttori: Surmansa saaneen läheisen oikeudesta valtion maksamiin rikosvahinkokorvauksiinRikoksella aiheutetun vahingon korvaamisesta valtion varoista säädetään rikosvahinkolaissa. Kaikkien ennen oikeudenkäyntiä syntyneiden kulujen korvaamisen edellytyksenä valtion varoista on, että niitä on ensin vaadittu oikeudenkäynnissä rikoksen tekijältä. Jos rikoksesta aiheutuu kuluja oikeudenkäynnin jälkeen, voi niistä hakea korvausta valtiolta. Valtiokonttorin korvaus on kuitenkin toissijainen, joten muiden lakien ja vakuutusten nojalla saadut korvaukset ovat ensisijaisia valtion korvausvastuuseen nähden. Tällaiset omaisen muualta saamat korvaukset vähennetään Valtiokonttorin maksamista korvauksista. - Uutiset
8.2.2018 14.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi törkeän ryöstön yhteydessä aivovamman saaneen miehen vaatimuksen ansionmenetyksen korvaamisestaHO katsoi toisin kuin KO, että A:lle tapaturmavakuutuslain, kansaneläkelain ja muiden lakien nojalla maksettavat työkyvyttömyyseläkkeet oli otettava huomioon tuomittaessa ansionmenetyksestä korvausta. Tässä tapauksessa A oli saanut enemmän edellä mainituissa säädöksissä tarkoitettuja tuloja kuin mitä hänen kuukausitulon mukainen ansionmenetyksensä oli ollut. Sen vuoksi vaatimus ansionmenetyksen korvaamisesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 8.2.2018) - Uutiset
27.12.2017 15.05
Hovioikeus: alueellinen kipuoireyhtymä-CRPS oli seurausta pahoinpitelystä – käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja pysyvästä haitasta korvausta 10.080 euroa korkoineenAsiassa oli kysymys siitä, voidaanko A:lle aiheutuneen CRPS-kipuoireyhtymän katsoa olevan syy-yhteydessä B:n tekoon. Johtopäätöksenään hovioikeus katsoi, että näyttöä kokonaisuutena arvioiden sitä, että A:lla todettu alueellinen kipuoireyhtymä-CRPS oli seurausta B:n häneen kohdistamasta pahoinpitelystä, oli pidettävä uskottavampana kuin sitä, että CRPS olisi seurausta siitä, että A oli ajanut autolla ojaan. (Vailla lainvoimaa 27.12.2017) - Uutiset
4.12.2017 10.30
Hovioikeus: Rikokseen perustuva (tapon yritys) vahingonkorvausvelka ei ollut vanhentunutV oli syyllistynyt 27.3.2010 A:han kohdistuneeseen tapon yritykseen, josta KO oli 10.2.2011 tuominnut hänet vankeusrangaistukseen. HO katsoi nyt käsitellyssä rikokseen perustuvaa vahingonkorvausvelvollisuutta koskevassa asiassa kuten KO 8.3.2017, että A:n selonottovelvollisuus asiassa oli alkanut siitä, kun hän oli katsonut tilanteensa vakiintuneen ja alkaneen selvittää asiaa. Näin ollen kolmen vuoden vanhentumisaika oli alkanut vuonna 2015. Kanne oli nostettu 19.4.2016 ja haaste oli annettu vastaajalle tiedoksi 8.8.2016, joten vahingonkorvausvelka ei ollut vanhentunut. (Vailla lainvoimaa 4.12.2017) - Uutiset
14.11.2017 9.30
Vakuutusoikeus: Luonnollisen henkilön A:n konkurssipesä oli voinut hakea rikosvahinkolain nojalla korvausta A:lle aiheutuneesta ansionmenetyksestäOttaen huomioon, että A oli konkurssilain 3 luvun 1 §:n mukaan konkurssin alettua menettänyt oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudestaan, A:lla ei ollut ollut enää asianosaisen puhevaltaa pesävarallisuusasioissa ja tuo puhevalta oli siirtynyt konkurssin myötä konkurssipesälle. Siten konkurssipesä oli voinut hakea ansionmenetyksen korvaamista Valtiokonttorilta. Kyse oli ollut konkurssilakiin perustuvasta puhevallan siirtymisestä, eikä rikosvahinkolakiin perustuvan oikeuden siirtoa koskevasta sopimuksesta, joka rikosvahinkolain 44 §:n nojalla on mitätön. Näin ollen Valtiokonttorin oli käsiteltävä asia uudelleen ja annettava A:n konkurssipesälle päätös A:lle luonnollisena henkilönä aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta. - Uutiset
20.3.2017 13.36
Rikoksen uhriksi joutuneelta voitiin kohtuudella edellyttää vammojen tarkemman laadun ja laajuuden selvittämistä ilman aiheetonta viivytystä - korvausvaatimus hylättiinHO totesi mm., ettei A ollut näyttänyt, että hänellä olisi ollut hyväksyttävä syy laiminlyödä vammojen tarkemman laadun ja laajuuden selvittäminen ilman aiheetonta viivytystä. Asiassa jäi tästä syystä epäselväksi, missä määrin 8.1.2016 todetut laaja-alaiset repeämät olivat olleet seurausta 2.6.2014 tapahtuneesta liikenneonnettomuudesta ja missä määrin nämä vammat olisivat olleet estettävissä oikea-aikaisella hoidolla. Siten oli mahdollista, että vammat olivat pahentuneet 3.6.2014 jälkeen kuluneen noin puolentoista vuoden aikana. (Vailla lainvoimaa 20.3.2017) - Uutiset
13.3.2017 13.05
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus ei sovitellut liikennerikoksiin perustuvaa vahingonkorvaustaHovioikeus katsoi, että yhtäältä A:n riidattomasti heikko taloudellinen asema ja toisaalta Fennian varallisuusolot ja asema vakuutusyhtiönä sinänsä puolsivat vahingonkorvauksen sovittelua. Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan sovittelua koskevassa harkinnassa oli kuitenkin otettava vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusolojen lisäksi huomioon myös muut olosuhteet. Hovioikeus katsoi, että lähtiessään ajamaan autoa alkoholia nauttineena, ilman ajo-oikeutta ja valituksessa itse esittämänsä mukaan tienpintojen ollessa sateen jäljiltä liukkaita A:n oli täytynyt ymmärtää vahingon ilmeinen vaara. Vaikka aiheutuneen vahingon määrä, lähes 59.000 euroa, oli A:n varallisuusasemaan nähden suuri, hovioikeus katsoi asiassa esille tulleita seikkoja kokonaisuutena harkittuaan, että vahingonkorvausta ei tullut sovitella A:n vetoamien seikkojen perusteella. (Vailla lainvoimaa 13.3.2017) - Uutiset
30.1.2017 14.01
Hovioikeus: Vahingonkorvauksen turvaamiseksi määrätystä 3.783.575 euron vakuustakavarikosta mahdollisesti aiheutuvan vahingon varalle asetettavalle vakuudelle ei ollut erityistä syytäAsiassa oli erityisen syyn osalta vedottu muun muassa siihen, että vakuustakavarikon täytäntöönpano vahingoittaisi merkittävästi ja peruuttamattomasti A:n ja B:n yritystoimintaa. Vakuuden asettaminen on rikosprosessuaalisen vakuustakavarikon ollessa kysymyksessä poikkeus pääsäännöstä ja siten asianomistajan kannalta kohtuullista vain poikkeustapauksissa. Asianomistajalla on myös korvausvastuu tarpeettomasti haetusta turvaamistoimesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta vastaajalle. Näin ollen mainittu väite ei muodostanut sellaista laissa tarkoitettua erityistä syytä, jonka nojalla yhtiöt olisi tullut velvoittaa asettamaan vakuus. Myöskään sillä, että vaatimus vakuustakavarikosta oli esitetty vasta syytteen nostamisen jälkeen tai että syyttäjän ilmoittama rikoksella aiheutettu vahinko poikkesi merkittävästi vaaditusta vahingonkorvauksesta, ei ollut ratkaisevaa merkitystä asiaa arvioitaessa. Asiassa ei siten ollut edellytyksiä velvoittaa Oy X Ab:tä ja sen myötäpuolia asettamaan vakuutta vakuustakavarikon määräämisen yhteydessä. (Vailla lainvoimaa 30.1.2017) - Uutiset
1.7.2016 9.54
Käräjäoikeus laiminlöi kyselyvelvollisuuden käytön – vahingonkorvausasia palautettiinKäräjäoikeus oli menetellyt virheellisesti, kun se ei ollut asianmukaisesti selvittänyt A:n vaatimuksen sisältöä siltä osin kun tämä oli vaatinut korvausta auton sisustukselle aiheutuneesta vahingosta. Tämän seurauksena myös vastaajien käsitys tuon vaatimuksen perusteesta ja määrästä oli jäänyt selvittämättä. Jutun jatkokäsittely voi sopivimmin tapahtua käräjäoikeudessa. (Vailla lainvoimaa 1.7.2016) - Uutiset
3.3.2016 11.22
Vakuutusoikeus: Rikosvahinkolain mukainen ansionmenetys tuli määritellä kalenterivuoden todellisten päivien lukumäärän mukaanValtiokonttori oli myöntänyt A:lle rikosvahinkolain mukaisen enimmäiskorvauksen ansionmenetyksestä. Valtiokonttori oli katsonut, että rikosvahinkolain nojalla ansionmenetyskorvausta voidaan myöntää enintään 360 päivältä vuodessa. Vakuutusoikeus katsoi, että ansionmenetys tuli määritellä kalenterivuoden todellisten päivien lukumäärän mukaan. Näin ollen A:lla oli oikeus ansionmenetyskorvaukseen ajalta 1.1.2009 - 31.12.2011 365 päivän mukaan kultakin kalenterivuodelta.