-
Rikoksentekijä
- Avunanto rikokseen
- Laiminlyönti
- Nuori rikoksentekijä
- Oikeuttamisperuste
- Osallisuus rikokseen
- Rikoksen valmistelu
- Rikoksen yritys
- Rikoksentekijän suojeleminen
- Rikoskumppani
- Rikosoikeudellinen koskemattomuus
- Rikosvastuun kohdentaminen
- Syyksiluettavuus
- Syyntakeisuus
- Tahallisuus (rikosoikeudessa)
- Tehokas katuminen
- Tuottamus (rikosoikeudessa)
- Vaarallinen rikoksenuusija
- Yllytys rikokseen
Rikoksen yritys
- Uutiset
7.1.2021 16.00
Kavalluksen yrityksestä tuomitulle vartijalle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa - työpaikan menettämiselle ei ollut annettava erityistä merkitystä rangaistusta mitattaessaVastaajan oli katsottu vartijana yrittäneen anastaa Matkakeskuksen valvomon löytötavaraan tuodusta repusta käteistä rahaa 40 euroa. Teko oli jäänyt yritykseksi työnantajan sisäisen tarkastuksen johdosta. Vastaaja oli tapahtuneen johdosta menettänyt työpaikkansa, mutta sille ei ollut annettava erityistä merkitystä rangaistusta mitattaessa (30 ps), koska vastaaja oli täytynyt ymmärtää työpaikan menetyksen olevan todennäköinen seuraamus hänen syykseen luetusta rikoksesta. - Uutiset
30.11.2020 7.53
Hovioikeus: Käräjäoikeuden tuomitsema rangaistus tapon yrityksestä oli liian lievä lähisuhdeväkivaltatilanteessaKorkein oikeus on ratkaisukäytännössään katsonut, että perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa, joissa tekijä ja uhri eivät ole tasavertaisessa asemassa vaan uhri tarvitsee erityistä suojelua, teon vahingollisuus ja vaarallisuus sekä tekijän syyllisyyden aste puoltavat rangaistuksen mittaamista yleistä rangaistuskäytäntöä ankarammaksi (KKO 2002:2, KKO 2012:9, kohta 6 ja KKO 2018:22, kohta 16). Näin ollen Janne A:n menettelyn moitittavuutta arvioitaessa myös teon luonne lähisuhdeväkivaltana tuli ottaa huomioon osoituksena teon suuremmasta vahingollisuudesta ja vaarallisuudesta sekä Janne A:n suuremmasta syyllisyydestä (KKO 2020:20, kohta 15). - Uutiset
16.11.2020 7.00
Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi kouluhyökkääjän syyntakeisena elinkautiseen vankeusrangaistukseenKO katsoi vastaajan syyllistyneen murhaan ja 20 murhan yritykseen, törkeään vahingontekoon, pahoinpitelyn yritykseen ja virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen. KO katsoi, että vastaaja oli rikoksensa tehdessään ollut syyntakeinen (ks. esim. KKO 1988:98, KKO 2003:3, KKO 2005:48, KKO 2004:119, KKO 2018:30). (Vailla lainvoimaa 16.11.2020) - Uutiset
5.11.2020 15.00
Hovioikeus arvioi varkauden ja näpistyksen tunnusmerkistöjäAsiassa oli kysymys yhdeksästä eri anastusrikoksesta. Hovioikeus katsoi muun muassa:
Muumi-kulhot ovat tavanomaisia kulhoja arvokkaampia. Hovioikeudella ei ollut muutoinkaan aihetta epäillä anastusilmoituksessa esitettyä Muumi-kulhojen arvoa. Nämä seikat huomioon ottaen A:n oli katsottava anastaneen Arabian Tokmannista Tokmanni Oy:n irtainta omaisuutta yhteensä 227,40 euron arvosta. A:n menettely täytti näpistyksen tunnusmerkistön.
Varkauden yrityksen osalta nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa T:n tunnistaminen oli tapahtunut vasta käräjäoikeudessa. Tapahtumasta oli tunnistamisen luotettavuuden kannalta kulunut tuolloin jo pitkä aika ottaen erityisesti huomioon sen, ettei T ollut tavannut A:ta ennen kertomaansa tapahtumaa myymälässä. Käräjäoikeuden tuomioon kirjatusta ja T:n kertomuksesta oli pääteltävissä, että tunnistaminen oli tehty käräjäoikeudessa siten, että yksin A oli ollut tunnistamisen kohteena ja vieläpä syytetyn paikalla käräjäoikeuden istuntosalissa. Ottaen huomioon hovioikeuden tuomiossa mainitut tunnistamisen luotettavuutta vahvasti rasittavat seikat hovioikeus katsoi, ettei T:n tunnistamista voitu pitää tuomiossa selostettujen oikeusohjeiden valossa siten luotettavana, että A voitaisiin katsoa tekijäksi syyksiluettavuuden edellyttämällä varmuudella. A:n syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily. (Vailla lainvoimaa 5.11.2020) - Uutiset
29.10.2020 13.00
Hovioikeus muutti törkeän pahoinpitelyn yrityksen törkeäksi murhan yritykseksi kun vastaaja yritti polttaa ex-puolisonsa ja 1-vuotiaan lapsensaHovioikeus katsoi, että polttaminen voi henkirikoksen tekotapana olla raaka ja julma. Olosuhteista riippuen uhri voi menehtyä savukaasuihin tai suoranaisesti palamiseen. Tässä tapauksessa A oli ollut sytyttämässä tulipaloa palonestettä käyttämällä. Hänen menettelynsä osoitti päättäväisyyttä ja sitkeää surmaamispyrkimystä, koska hän oli jatkanut surmaamisyritystään asunnon polttamisen epäonnistuttua seuraamalla SS:ää ja NJ:tä teräase kädessään. Ottaen lisäksi huomioon A:n motiivi, hänen suhteensa uhreihin, uhrien lukumäärä sekä se, että NJ oli ollut hyvin nuori lapsi, hovioikeus katsoi, että tekotapaa oli pidettävä lainkohdassa tarkoitetulla tavalla raakana ja julmana. Kuten korkein oikeus on oikeuskäytännössään (muun muassa KKO 2004:80, KKO 2004:119, KKO 2005:48) todennut, murha rikosnimikkeenä tarkoittaa henkirikoksenakin poikkeuksellisen törkeitä tekoja. Murhan tunnusmerkistössä törkeyttä ei ole arvioitava sellaisenaan, vaan teon on oltava törkeä verrattuna rikoslain 21 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun tappoon. Vasta sellaista henkirikosta, joka on tappoa selvästi törkeämpi, voidaan rikoslain mukaan pitää murhana. A:n tekoon soveltui kaksi rikoslain 21 luvun 2 §:ssä mainittua ankaroittamisperustetta. Tämä sekä ankaroittamisperusteiden arvioinnista ilmenevät muut seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että tekoa oli myös kokonaisuutena arvioiden pidettävä törkeänä. (Vailla lainvoimaa 29.10.2020) - Uutiset
5.10.2020 8.30
Hovioikeus hylkäsi syytteen tapon yrityksestä - tuomio oli erimielinenAsiassa todetun perusteella HO katsoi, ettei asiassa ollut riittävällä varmuudella selvitetty sitä, että vastaajan olisi tekohetkellä tullut pitää asianomistajan kuolemaa tekonsa varmana tai varsin todennäköisenä seurauksena. Näin ollen ensisijainen syyte tapon yrityksestä tuli hylätä. Vastaajan syyksi jäi toissijaisen rangaistusvaatimuksen mukainen törkeä pahoinpitely. Koska teossa oli käytetty teräasetta ja aiheutettu useita haavoja sekä hengenvaarallinen tila, pahoinpitelyä oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, että vastaaja oli aiheuttamalla huolimattomuudellaan asianomistajalle vamman, joka ei ollut ollut vähäinen, syyllistynyt vammantuottamukseen. (Vailla lainvoimaa 5.10.2020) - Uutiset
4.9.2020 8.00
Hovioikeus mittasi rangaistusta tapon yritystä koskevassa asiassaHovioikeus katsoi, että rangaistusta mitattaessa oli annettava merkittävä painoarvo teon vaarallisuudelle ja sille, että se oli kohdistunut varsin puolustuskyvyttömään henkilöön. Tekoon oli liittynyt jonkinlaista harkintaa, mutta ei sellaista etukäteissuunnittelua kuin esimerkiksi tapauksessa KKO 2015:12. A:n syyllisyyttä oli siten arvosteltava jossain määrin lievemmin kuin mainitussa ennakkopäätöksessä. Teko oli kuitenkin selvästi poikennut tavanomaisesta, ilman ennakkosuunnittelua pikaistuksissa ja päihtyneenä tehdystä tapon yrityksestä, joten rangaistuksen tuli olla selvästi keskimääräistä ankarampi. Näin ollen oikeudenmukainen seuraamus A:n syyksi kohdassa 2 luetusta tapon yrityksestä oli 5 vuotta vankeutta. (Vailla lainvoimaa 3.9.2020) - Uutiset
4.8.2020 8.59
Viron aluevesillä olleen aluksen hyttikäytävällä - oliko kyseessä raiskauksen yritys vai vaihtoehtoisesti muu seksuaalirikosArvioituaan KO:n selostaman näytön, näytön arvioinnin ja sen lopputuloksen lisättynä asiassa mainituilla HO:n toteamuksilla HO katsoi kuten KO, että vastaaja oli syyllistynyt raiskauksen yritykseen. HO katsoi myös, ettei KO:n tuomitsemaa rangaistusta (1 v 6 kk ehdollinen + yhdyskuntapalvelua 50 tuntia) ollut aihetta muuttaa KO:n toteamin perusteluin. - Uutiset
9.7.2020 11.35
Tiiliseinän murtaminen osoittautui varkaalle mahdottomaksi – kyseessä ei kuitenkaan ollut kelvoton yritys eikä lain tarkoittamalla tavalla vapaaehtoinen luopuminen rikoksen täyttämisestäAsiassa oli riidatonta, että A oli murtautunut parturikampaamoon tarkoituksenaan murtautua sieltä seinän läpi kultasepänliikkeeseen anastustarkoituksessa. A oli yrittänyt läpäistä kultasepänliikkeen seinän suurikokoisella liikennemerkin tukijalalla. Valokuvasta oli nähtävissä, että tiiliseinän peittänyttä levytystä ja myös tiiliseinää oli rikottu. A:n käyttämällä tekovälineellä oli ollut mahdollista murtautua kultasepänliikkeeseen. Menettelemällä mainitulla tavalla hän oli saanut aikaan todellisen vaaran rikoksen täyttymisestä. Teko olisi näin ollen voinut johtaa A:n tavoittelemaan lopputulokseen. Yritys ei siten ollut kelvoton. A oli luopunut törkeän varkauden yrityksestä, koska tiiliseinän läpi pääseminen oli osoittautunut oletettua työläämmäksi. Kysymys ei ollut lain tarkoittamalla tavalla vapaaehtoisesta luopumisesta rikoksen täyttämisessä. (Vailla lainvoimaa 9.7.2020) - Uutiset
9.6.2020 15.00
Hovioikeus arvioi oliko kyseessä tapon yritys vai törkeä pahoinpitely ja oliko tekijä teon hetkellä päihteiden käytön lopettamisesta aiheutuneessa psykoosissaHO katsoi, että vastaaja oli syyllistynyt tapon yritykseen. Asiassa ei ollut katsottava vastaajan olleen teon hetkellä päihteiden käytön lopettamisesta aiheutuneessa psykoosissa. Näin ollen ei ollut aihetta käsitellä enemmälti ratkaisusta KKO 2018:43 ilmenevän oikeusohjeen merkitystä vastaajan syyntakeisuuden kannalta. Päihteiden käyttämisestä seuraavaa itse aiheutettua tajunnan häiriötä ei oteta huomioon syyntakeisuusarviossa, ellei siihen ole RL 3 luvun 4 §:n 4 momentin tarkoittamalla tavalla erityisen painavia syitä. HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi voitu katsoa olevan käsillä mainitun momentin tarkoittamia erityisen painavia syitä. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
2.6.2020 11.11
Liikkuvasta autosta 22-kaliiperisella revolverilla viereisen auton ikkunan rikki ampunut syyllistyi törkeän pahoinpitelyn asemasta tapon yritykseen - käräjäoikeuden tuomiota muutettiinAsiassa ei ollut esitetty luotettavaa selvitystä siitä, että vastaajan nimenomainen tarkoitus olisi ollut tappaa B:tä. Tämän jälkeen oli arvioitava todennäköisyystahallisuuden täyttymistä asiassa. HO totesi, että oli ollut sattumanvaraista, oliko pienoisrevolverilla lähietäisyydeltä ammuttu laukaus osunut B:hen. B:n istuessa pienessä henkilöautossa kuljettajan paikalla hänen päänsä, kaulansa ja ylävartalonsa olivat olleet välittömästi vastaajan rikki ampuman auton ikkunan takana. Ampuessaan nopeassa tilanteessa liikkuvasta autosta toiseen liikkuvaan autoon B:tä kohti vastaaja ei ollut voinut tähdätä tarkasti eikä luottaa siihen, ettei luoti osu B:hen. Pienikin muutos autojen nopeuksissa tai aseen ampumakulmassa olisi saattanut vaikuttaa laukauksen osumakohtaan kohtalokkaasti. Näissä olosuhteissa vastaaja ei ollut voinut pitää poissuljettuna sitä, ettei B olisi voinut saada surmansa ampumisen seurauksena. Vastaajan oli näin ollen tullut käsittää menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena olevan B:n kuolema. (Vailla lainvoimaa 2.6.2020) - Uutiset
2.6.2020 7.53
Hovioikeus: Vastaaja syyllistyi raiskauksen yrityksen asemasta pakottamiseen seksuaaliseen tekoonHO oli näyttöä arvioidessaan katsonut, että vastaaja oli väkivallalla ja uhkauksella saanut asianomistajan alistumaan seksuaalisen teon kohteeksi, joka oli olennaisesti loukannut hänen itsemääräämisoikeuttaan. Vastaaja oli pitänyt asianomistajaa käsistä kiinni, tunkenut väkisin toisen kätensä asianomistajan alushousuihin, ja koskettanut tätä sukupuolielinten alueelta sekä uhannut suusanallisesti raiskata tämän. Menettelyllään vastaaja oli aiheuttanut asianomistajalle raapimisjälkiä ulkosynnyttimien alueelle. HO katsoi, että vastaaja oli menettelyllään syyllistynyt pakottamiseen seksuaaliseen tekoon. (Vailla lainvoimaa 2.6.2020) - Uutiset
29.5.2020 9.41
Kehitysvammaisen raiskauksen yrityksestä 1 vuoden 6 kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus + 40 päiväsakkoa ja 3 000 euron kärsimyskorvausLääkärinlausunnon perusteella KO oli katsonut, että asianomistaja oli vammaisuuden vuoksi ollut kykenemätön puolustamaan itseään, huolimatta siitä, että hän oli tapahtuman aikana pystynyt ilmaisemaan suusanallisesti, ettei tahdo ja puristamaan pakaroitaan niin, että raiskaus oli jäänyt yritykseksi. Vastaajan peruutettua valituksensa lausunnon antaminen siitä HO:ssa raukesi. Peruutuksen johdosta myös asianomistajan vastavalitus raukesi. Asia jäi KO:n tuomion varaan. (Vailla lainvoimaa 29.5.2020) - Uutiset
5.5.2020 9.26
KKO äänesti: Oliko rikos tehty ihonväriin tai etniseen alkuperään perustuvasta vaikuttimesta?Oliko rikos tehty ihonväriin tai etniseen alkuperään perustuvasta vaikuttimesta? Kysymys näyttökynnyksestä ja näytön arvioinnista. (Ään.) KKO katsoi, että kysymyksessä olevan koventamisperusteen soveltamisen tueksi vedottuja seikkoja arvioitaessa on perusteltua noudattaa näyttövaatimusta, joka rinnastuu rangaistusvastuun perusteeksi vedottuja seikkoja koskevaan tuomitsemiskynnykseen. KKO katsoi, ettei koventamisperusteen soveltamisen tueksi vedotuista seikoista jäänyt varteenotettavaa epäilystä. Kun hovioikeuden ratkaisu koventamisperusteen soveltamisesta oli siten oikea, A:lle ja B:lle tuomittuja rangaistuksia ei ollut heidän valitustensa johdosta aihetta alentaa. - Uutiset
29.4.2020 11.45
Oliko oikeudenkäyntiavustajan määrääminen perusteltua tapon yritystä ym. koskevassa asiassa - erimielinen hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksenHO katsoi asiassa lausutun perusteella, että rikoksen vakavuus, valittajan ikä (22 v) ja hänen muut henkilökohtaiset olosuhteensa sekä muut asian harkintaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen oikeudenkäyntiavustajan määrääminen valittajalle oli perusteltua. Asianajajan palkkiovaatimus asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan määräämistä koskevassa asiassa hyväksyttiin sellaisenaan. HO lausuu asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan palkkiosta käräjä- ja hovioikeudessa tapon yritystä koskevassa asiassa tuon asian ratkaisussaan. Eri mieltä olleen hovioikeudenneuvoksen mielestä KO:n päätöksen muuttamiseen ei ollut syytä. (Vailla lainvoimaa 29.4.2020) - Uutiset
22.4.2020 12.46
Näyttämättä oli jäänyt, että pihapuuhun autolla törmännyt mies olisi yrittänyt ajaa mökin pihalla olleiden ihmisten päälleHO:ssa arvioitiin, oliko juhlista humalassa poistuneen ja pihapuuhun törmänneen miehen menettelyn tarkoituksena ollut tappaa asianomistajat taikka osa heistä tai hänen oli tullut vähintäänkin pitää asianomistajien taikka ainakin osan heistä kuolemaa menettelynsä varmana tai varsin todennäköisenä seurauksena. Syyte tapon yrityksestä hylättiin näyttämättömänä. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 22.4.2020) - Uutiset
27.2.2020 10.30
Hovioikeus: Ryöstön yritystä koskevaa rikosasiaa ei voitu käsitellä yhden tuomarin kokoonpanossaLain esitöistä ilmenevin tavoin toimivallan osalta ratkaisevaa on täytetyn ryöstön enimmäisrangaistus, josta tuomittava rangaistus on RL 31 luvun 1 §:n mukaan enintään 6 vuotta vankeutta. Näin ollen KO ei ollut ollut asian ratkaistessaan päätösvaltainen. (Vailla lainvoimaa 27.2.2020) - Uutiset
21.2.2020 12.58
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi tapon yrityksen jääneen näyttämättä – uhrin suostumus poisti pahoinpitelyn rangaistavuudenRiidatonta oli, että B oli soittanut pojalleen A:lle ja sanonut haluavansa kuolla sekä pyytänyt tätä tuomaan annoksen jotain ainetta. Edelleen oli riidatonta, että A oli jonkin ajan kuluttua saapunut B:n asunnolle ruisku kädessään ja pistänyt ruiskussa olleella neulalla B:tä käsivarteen, mutta hän ei ollut injisoinut ruiskussa ollutta amfetamiinia sisältänyttä nestettä B:n suoneen. Tämän jälkeen A oli B:n pyynnöstä ruiskuttanut ruiskussa olleen nesteen tämän suuhun. Tuomiossa mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että A:n tarkoituksena olisi ollut tappaa B. A ei siten ollut syyllistynyt tapon yritykseen. Syyte tapon yrityksestä oli hylättävä. Olosuhteet huomioon ottaen hovioikeus katsoi B:n antaneen häneen kohdistuneeseen tekoon suostumuksen, joka poisti teon rangaistavuuden. Näin ollen myös toissijainen syyte pahoinpitelystä oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 21.1.2020) - Uutiset
18.2.2020 12.00
Hovioikeus: Yhden kerran kääntöveitsellä kainaloon lyönyt syyllistyi törkeän pahoinpitelyn asemesta tapon yritykseenAsiassa lausutuilla perusteilla HO päätyi siihen, että vastaaja oli menettelyllään syyllistynyt törkeän pahoinpitelyn asemesta tapon yritykseen. Oikeudenmukainen rangaistus vastaajan syyksi luetusta tapon yrityksestä oli 3 v 9 kk vankeutta. (Vailla lainvoimaa 18.2.2020. Valituslupa myönnetty: Kysymys hovioikeuden oikeudenkäyntikuluja koskevan ratkaisun oikeellisuudesta) - Uutiset
13.2.2020 16.00
Nainen ajoi humalassa kohti poliisia - hovioikeus arvioi oliko kyseessä törkeän pahoinpitelyn yritysHO katsoi, ettei vakavan ruumiinvamman aiheutuminen tilanteessa ollut ollut todennäköistä. HO totesi, ettei näin ollen myöskään vastaajan voitu katsoa pitäneen vakavan ruumiinvamman aiheutumista RL 3 luvun 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla varsin todennäköisenä. Vastaajan kuljettaman ajoneuvon oli selvitetty kulkeneen tasaista, melko alhaista nopeutta sekä olleen siten vastaajan hallinnassa, että hän oli saanut ajoneuvonsa pysähtymään ennen pysäytettyä ajoneuvoa ja A:ta. Vastaajan menettelystä esitetyn selvityksen perusteella HO piti uskottavana vastaajan kertomusta siitä, ettei hänen tarkoituksenaan ollut ollut törmätä ihmiseen tai ajoneuvoon. Näin ollen HO katsoi, ettei vastaajan menettely ollut ollut myöskään kokonaisuutena arvostellen törkeää. Vastaaja ei siten ollut syyllistynyt törkeän pahoinpitelyn yritykseen. (Vailla lainvoimaa 13.2.2020)