-
Kaavoitus
- Kaavoitusmittaus
- Ranta-asemakaava
- Rantavyöhyke
- Tonttijako
Ranta-asemakaava
- Uutiset
23.12.2020 9.38
KHO: Kunnanvaltuuston päätös ranta-asemakaavan hyväksymisestä oli lainvastainenMaankäyttö- ja rakentaminen – Ranta-asemakaava – Yleiskaavan ohjausvaikutus – Käyttötarkoituksen muutos – Rakennusoikeuden siirtäminen – Tarkoituksenmukainen kokonaisuus – Selvitysvelvollisuus – Selvitysten riittävyys – Yhdenvertaisuus - Uutiset
17.12.2020 15.00
KHO kumosi hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston ranta-asemakaavan muutoksen hyväksyneet päätökset
Ranta-asemakaavamuutoksessa osoitettu uusi rantarakennuspaikka varaa ranta-aluetta noin 100 metriä. Rakennuspaikka on noin 200 metrin etäisyydellä jo toteutuneista rakennuspaikoista. Niiden väliin jää kapea soistuma-alue, joka ei sovellu rakentamiseen. Rakennuspaikka ei näin ollen sijoitu olemassa olevan lomarakennuskorttelin jatkeeksi. Tähän nähden ja ottaen huomioon alueen yleiskaavassa osoitettu käyttötarkoitus yleiseen virkistykseen, ranta-asemakaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaista vaatimusta yhtenäisen rakentamattoman ranta-alueen säilyttämisestä. Edellä lausutuilla perusteilla hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset on kumottava. - Uutiset
9.9.2020 9.17
KHO:n ratkaisu ranta-asemakaava-asiassa: Maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen toteutumista ei ollut voitu arvioida
Kaava-asiakirjoihin ei sisältynyt sellaista maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettua selvitystä, jonka perusteella maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:ssä asetettujen kaavan sisältövaatimusten ja maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen toteutumista voitiin arvioida koko sillä alueella, jolla kaavalla voitiin arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaikutukset ja rakennusoikeuksien siirtämisen edellytykset olivat lähtökohtaisesti selvitettävissä ja ratkaistavissa vain laajahkoa aluekokonaisuutta ja useiden maanomistajien alueita koskevan ranta-alueiden kaavoituksen yhteydessä. Kaupunginvaltuuston päätös ja hallinto-oikeuden päätös, jolla kaupunginvaltuuston päätöksestä tehty valitus oli hylätty, kumottiin. - Uutiset
6.7.2020 10.50
KHO: Rakentaminen ei saadun selvityksen perusteella sijoittunut alueille, joilla oli erityisiä luonnon- tai kulttuuriympäristön arvoja – ELY-keskuksen valitus tuli tutkia
Korkein hallinto-oikeus totesi, että kysymys oli pinta-alaltaan verraten pienestä ranta-asemakaavasta, ja myös uuden rakentamisen määrä oli melko vähäinen. Rakentaminen ei saadun selvityksen perusteella sijoittunut alueille, joilla oli erityisiä luonnon- tai kulttuuriympäristön arvoja, lukuun ottamatta kahden uuden rakennuspaikan sijoittumista vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle. Kysymyksessä oleva ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavan muutoksen hyväksymistä koskeva päätös ei tämän vuoksi ollut maankäyttö- ja rakennuslain 18 §:n 2 momentissa tarkoitettu vaikutuksiltaan valtakunnallinen tai merkittävä maakunnallinen asia.Korkein hallinto-oikeus totesi, että vesihuollon järjestämistä, jätevesien käsittelyä ja vesiensuojelua koskevat valvontatehtävät kuuluvat ELY-keskuksille. Kun lisäksi otettiin huomioon nyt kysymyksessä olevan asian erityispiirteet, ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen valitusoikeus oli tässä tapauksessa ollut sen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi tarpeen. Hallinto-oikeuden oli näin ollen tullut tutkia ELY-keskuksen sille tekemä valitus, eikä hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta muutettu. - Uutiset
6.7.2020 10.10
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu ELY-keskuksen valitusoikeudesta vesihuollon järjestämistä koskevassa asiassa
Korkein hallinto-oikeus totesi, että vesihuollon järjestämistä, jätevesien käsittelyä ja vesiensuojelua koskevat valvontatehtävät kuuluvat ELY-keskuksille. Kun lisäksi otettiin huomioon nyt kysymyksessä olevan asian erityispiirteet, ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen valitusoikeus oli tässä tapauksessa ollut sen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi tarpeen. Hallinto-oikeuden oli näin ollen tullut tutkia ELY-keskuksen sille tekemä valitus. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
16.10.2018 8.45
Hallinto-oikeuden päätös ELY-keskuksen valitusoikeudesta ranta-asemakaavasta poikkeamista koskevassa asiassa
Hallinto-oikeuden käsiteltävänä olleessa tapauksessa oli kysymys elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valitusoikeudesta asiassa, joka koski ranta-asemakaavassa asetettua kieltoa rakentaa vesikäymälöitä. Helsingin hallinto-oikeus katsoi päätöksestä ilmenevin perustein asian kuuluvan ELY-keskuksen valvontavastuulle ja ELY-keskuksella olevan asiassa valitusoikeus. - Uutiset
15.5.2018 11.00
KHO kumosi päätökset ranta-asemakaavasta Hausjärvellä
Kun otettiin huomioon matkailupalvelukokonaisuutta varten osoitettu rakentamisen määrä ja sen sijoittuminen joen ranta-alueelle, tuli kaava-alueen ranta lähes kokonaisuudessaan varatuksi rantaan tukeutuvaan rakentamiseen. Ranta-asemakaavan maankäyttöratkaisusta seurasi, että kaavan ranta-alueelle ei jäänyt riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Kun myös otettiin huomioon joen varren rakentamistilanteesta saatu selvitys ja se, että ranta-asemakaavassa osoitetut virkistysalueet olivat osa kaavan matkailupalvelukokonaisuutta, kaavaa laadittaessa ei ollut maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin 9 kohdassa tarkoitetulla tavalla riittävästi otettu huomioon virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyttä. Ranta-asemakaava oli siten lainvastainen. - Uutiset
7.12.2017 11.10
KHO:n ratkaisu ranta-asemakaavan laatimiseen liittyvien selvitysten riittävyydestä
Ranta-asemakaavan muutoksella yhteiskäyttöinen (YK) pienvenesatama (LV) oli osoitettu pääosin matkailua palvelevien rakennusten korttelialueeksi (RM-2). HAO:n päätöstä, jolla Loviisan kaupunginvaltuuston päätös oli kumottu, ei muutettu lopputuloksen osalta. - Uutiset
4.12.2017 11.40
KHO kumosi hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset Rantasalmen rantayleiskaavasta selvitysten puutteellisuuden johdosta
KHO totesi, että kaavaa laadittaessa oli voitu sinänsä hyödyntää alueelle vuonna 2002 laadittua rantayleiskaavaa varten tehtyjä selvityksiä, joissa maanomistajien yhdenvertaista kohtelua on tarkasteltu nyt kysymyksessä olevaa kaava-aluetta laajemmin. Aiemmin laaditun rantayleiskaavan laatimista koskevista selvityksistä ei kuitenkaan käy ilmi rantojen rakennettavuuden merkitys mitoitusrantaviivaa laskettaessa. Asiassa oli siten jäänyt selvittämättä, kuuluuko rakennusoikeutta määriteltäessä käytettyyn mitoitusrantaviivaan myös sellaisia rantavyöhykkeen osia, jotka ovat rakentamiseen osittain tai täysin soveltumattomia tai joille kaavan mitoitusperiaatteiden perusteella rakentamista ei muuten voida osoittaa. Näin ollen asiassa jäi epäselväksi, täyttääkö kaavamuutos perustuslain 6 §:n vaatimuksen maanomistajien yhdenvertaisesta kohtelusta ja maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä ja 73 §:n 1 momentissa rantayleiskaavalle asetetut sisältövaatimukset. - Uutiset
17.10.2017 10.15
KHO katsoi, ettei maatilakokonaisuuden sukupolvenvaihdosluovutuksessa kahden rantatontin osalta kertynyt kauppahinta ollut myyjän verovapaata tuloa
A oli omistanut maatilakokonaisuuden, johon oli kuulunut 13 tilaa mukaan lukien tila X. Tilaa X koskeva ranta-asemakaava oli tullut voimaan vuonna 1995. Kaavan mukaan tilalla X oli ainakin seitsemän rantatonttia, joista A oli sittemmin myynyt ainakin viisi. A oli vuonna 2012 myynyt maatilakokonaisuuden, mukaan lukien tilalla X sijaitsevat kaksi jäljellä olevaa lohkomatonta rantatonttia, pojalleen B:lle. Asiassa oli kysymys siitä, oliko A:n luovutuksesta saama kauppahinta katsottava kokonaisuudessaan tuloverolain 48 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla verovapaaksi tuloksi. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että A oli ryhtynyt käyttämään maatilakokonaisuuden yhteydessä luovutettuja rantatontteja muussa tarkoituksessa kuin hänen harjoittamassaan maa- ja metsätaloudessa, kun otettiin huomioon, että A oli ranta-asemakaavan voimaantulon ja maatilakokonaisuuden luovutuksen välisenä aikana myynyt tilalla X sijaitsevia muita rantatontteja. Siten maatilakokonaisuuden luovutuksessa kahden rantatontin osalta kertynyt kauppahinta ei ollut A:n verovapaata tuloa. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja saattoi toimitetun verotuksen voimaan. Verovuosi 2012. Äänestys 3–2. - Uutiset
11.10.2017 12.00
KHO:n päätös ranta-asemakaavasta ja rakennusoikeuden siirtämisestä
Lopen kunnanvaltuusto oli hyväksynyt pienten vesistöjen ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavan muutoksen. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden mukaan kaavapäätös oli perustunut puutteellisiin selvityksiin, joten se oli lainvastaisena kumottava. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä. - Uutiset
20.7.2017 12.10
KHO:n vuosikirjaratkaisu kaavapäätösasiassaMuutokset maanomistussuhteissa olivat tapahtuneet sukulaisten välillä rantaosayleiskaavaehdotuksen ensimmäisen nähtävilläolon jälkeen. Kaava-alueella sijaitsevien maa-alueiden luovutukset oli siten tehty tietoisena kaavaehdotuksen sisällöstä, eikä maanomistusmuutosten johdosta siirrettyjen rakennuspaikkojen sijoittumista saman maanomistajan maiden sijaan sukulaisille siirtyneille maa-alueille voitu tässä tilanteessa pitää kohtuuttomana. Tähän nähden kaavapäätös ei ollut lainvastainen, vaikka maanomistusoloissa kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen tapahtuneet muutokset oli jätetty huomioon ottamatta. - Uutiset
27.4.2017 11.05
KHO kumosi kaupunginvaltuuston ja hallinto-oikeuden päätökset ranta-asemakaavan hyväksymisestä
Ranta-asemakaava ei ollut KHO:n ratkaisussa lausutuilta osin perustunut maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla sellaisiin kaavan edellyttämiin selvityksiin, joiden perusteella olisi voitu arvioida kaupunginvaltuuston päätöksellä hyväksytyn kaavaratkaisun lainmukaisuutta. Kaupunginvaltuuston päätös kaavan hyväksymisestä ja hallinto-oikeuden päätös, jolla sille tehdyt valitukset oli hylätty, kumottiin. - Uutiset
10.10.2016 10.45
KHO:lta ratkaisut ranta-alueelle rakennettavan pientuulivoimalan toimenpideluvasta ja ranta-alueelle rakennettavan tuulivoimalan suunnittelutarveratkaisun tarpeesta
KHO katsoi, että toimenpideluvan noin 11 metrin korkuisen pientuulivoimalan (1500 W) rakentamiseksi ranta-alueelle, jolla sijaitsi pääosin vapaa-ajan kiinteistöjä, myöntämiselle ei ollut edellytyksiä, koska asiakirjoissa ei ollut selvitystä siitä, että ympäristöhallinnon ohjeen 4/2012 tai sittemmin voimaan tulleen VNa:n 1107/2015 mukaiset melutasot oli voitu saavuttaa naapurikiinteistöllä. Toisessa tapauksessa, jossa kunta oli myöntänyt rakennusluvan tuulivoimalan (50 kW), jonka napakorkeus oli 36 metriä ja roottorin halkaisija 12 metriä, KHO katsoi, ettei hankkeella tapauksen oloissa ollut sellaisia merkittäviä ympäristövaikutuksia, joiden johdosta hankkeen toteuttaminen olisi edellyttänyt suunnittelutarveratkaisua. - Uutiset
12.9.2016 10.10
KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden ratkaisua, jolla poikkeaminen sallitusta rakennusoikeudesta loma-asunnon rakentamiseen oli hylätty
Poikkeamishakemukseen suostuminen johtaisi rantaosayleiskaavassa sallitun loma-asunnon ja saunan yhteenlasketun rakennusoikeuden ylittymiseen 32 kerrosneliömetrillä ja rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeuden ylittymiseen 21 kerrosneliömetrillä. Kun otettiin huomioon haetun rakennusoikeudesta poikkeamisen määrä suhteessa rantaosayleiskaavan sallimaan rakennusoikeuteen, poikkeamisen myöntäminen vaarantaisi maanomistajien tasapuolisen kohtelun kaava-alueella sekä aiheuttaisi haittaa kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Oikeudellisia edellytyksiä haetun poikkeamisen myöntämiseen ei siten ollut. - Uutiset
22.8.2016 12.00
KHO:n ratkaisu yleiskaavan ohjausvaikutuksesta
Yleiskaava ei ollut ollut maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ohjeena ranta-asemakaavaa laadittaessa. Asiassa ei näissä oloissa ollut merkitystä sillä, että yleiskaavassa oli mahdollisesti jätetty osoittamatta maanomistajan pyynnöstä yleiskaavan mitoitusperusteiden ehkä sinänsä mahdollistamia rantarakennusoikeuksia. Kaupunginhallituksen päätös ranta-asemakaavaan hyväksymisestä oli siten lainvastainen. - Uutiset
8.8.2016 12.36
KHO:n päätös ranta-asemakaava-alueella sijaitsevan loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttamisesta vakituiseksi asunnoksi
KHO ei muuttanut Hämeenlinnan HAO:n päätöstä, jolla oli kumottu Kuhmoisten kunnanhallitus päätös, jolla A:lle oli myönnetty poikkeus ranta-asemakaavasta Kuhmoisten kunnassa sijaitsevan loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttamiseksi vakituiseksi asunnoksi. - Uutiset
9.4.2015 14.01
KHO:n kaksi ratkaisua ranta-asemakaavan muutoksista – Kirkkonummen kunnanvaltuuston päätökset kumoonKun sekä muutettavan rantakaavan että ohjeena olevan osayleiskaavan lähtökohtana oli yhteisrantaisuus ja sen mahdollistama tavanomaista omarantaista rakentamista korkeampi mitoitus, kaavamuutos poikkesi voimassa olevasta osayleiskaavasta sekä yleiskaavaa laajempien rakentamiseen osoitettujen alueiden osalta myös siltä osin kuin tarkoituksena oli muuttaa yhteisrantaiset lomakylämäiset korttelialueet tavanomaisiksi omarantaisiksi lomarakennusten korttelialueiksi. Muutettavan rantakaavan, sen jälkeen vahvistetun osayleiskaavan tai nyt kysymyksessä olevan ranta-asemakaavan muutoksen asiakirjoihin ei myöskään sisältynyt sellaista selvitystä, jonka perusteella olisi mahdollista arvioida muun ohella sitä, voidaanko muille maanomistajille osoittaa vastaavalla tehokkuudella omarantaisia rakennuspaikkoja heidän alueitaan koskevia kaavoja laadittaessa tai muutettaessa. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöksiä, joilla kunnanvaltuuston päätökset ranta-asemakaavan muutoksista oli kumottu. - Uutiset
29.10.2014 12.13
KHO:n ratkaisu poikkeamisesta ranta-alueen suunnittelutarpeestaSillä seikalla, että loma-asunto korvattiin pysyvään asumiseen tarkoitetulla asuinrakennuksella, ei ollut poikkeamistoimivallan kannalta merkitystä. Toimivalta poikkeuksen myöntämiseen oli kunnalla. - Uutiset
15.5.2013 11.51
KHO:n ratkaisu yhdenvertaisesta kohtelusta rantayleiskaavaa laadittaessaLisärakennusoikeutta osoitettaessa oli otettava huomioon se, että aiemmin sallittu tiheä rakentaminen vähentäisi alueelle osoitettavissa olevan rakentamisen määrää. Vaikka tämä vähennys käytännössä tarkoitti sitä, että kaikille maanomistajille ei voitu osoittaa yhtä paljon rakennusoikeutta kuin sitä joillakin ranta-alueilla jo oli käytetty, yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksesta ei seurannut, että kaava-alueelle aikaisemmin toteutuneen paikoin hyvin tiheän rakentamisen vuoksi olisi voitu osoittaa enemmän rakennuspaikkoja kuin maankäyttö- ja rakennuslain 39 ja 73 §:n rantayleiskaavan sisällölle asettamat vaatimukset mahdollistavat.
1 - 20 21 - 30