Perusteettoman edun palautus
- Uutiset
25.3.2024 10.00
EUT:n ennakkoratkaisu arvonlisäveron oikaisuilmoituksista kieltäytymisestä, kun tavaroiden luovutukset ja palvelujen suoritukset on tehty soveltamalla liian korkeaa arvonlisäverokantaaArvonlisäverodirektiivin säännöksiä on tulkittava verotuksen neutraalisuuden periaatteen, suhteellisuusperiaatteen ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen valossa siten, että ne ovat esteenä jäsenvaltion veroviranomaisten käytännölle, jonka mukaan on kiellettyä oikaista maksettava arvonlisävero veroilmoituksella silloin, kun tavaroiden luovutukset ja palvelujen suoritukset on tehty soveltamalla liian korkeaa arvonlisäverokantaa, koska näistä liiketoimista ei ole annettu laskuja vaan kassakoneen kassakuitit. Tässäkin tilanteessa verovelvollisella, joka on virheellisesti soveltanut liian korkeaa arvonlisäverokantaa, on oikeus esittää palautushakemus asianomaisen jäsenvaltion veroviranomaisille, ja veroviranomaiset voivat vedota kyseisen verovelvollisen saamaan perusteettomaan etuun vain, jos ne ovat kaikki merkitykselliset seikat huomioon ottavan taloudellisen analyysin päätteeksi osoittaneet, että perusteettomasti kannetusta verosta kyseiselle verovelvolliselle aiheutunut taloudellinen rasitus on poistettu kokonaisuudessaan. - Uutiset
4.12.2023 11.49
Asunto-osakeyhtiön vaatimus tontinvuokraan liittyvästä perusteettoman edun palautuksesta kaupungilta ei menestynyt hovioikeudessakaan – kaupungin käyttämä kerrosalan määrittelytapa ei ollut vääräPäätöksessä todetulla tavalla asunto-osakeyhtiö M:lle uuden sopimuksen perusteella maksettavaksi tuleva vuokra alittaa alueen tavanomaisen vuokratason. Sopimusoikeudellisesti oli kuitenkin arvioitava sitä, olivatko osapuolten suoritukset olleet sopimuksen mukaisia, eikä vuokran edullisuudesta voinut suoraan päätellä sitä, että M ei olisi kärsinyt vahinkoa sopimusrikkomuksen perusteella. Hovioikeus kuitenkin katsoi, että kaupungin käyttämä kerrosalan määrittelytapa ei ole ollut väärä. Osapuolet olivat sopineet vuokran määrästä, ja vuokra oli ollut sopimuksen mukainen. (Vailla lainvoimaa 4.12.2023) - Uutiset
27.10.2023 8.58
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota: Perusteettoman edun palautusAsiassa oli kysymys siitä, oliko K ostamalla S- ja V-nimiset kiinteistöt ja lainhuudattamalla ne omiin nimiinsä saanut L:n kustannuksella perusteetonta etua sen vuoksi, että K oli käyttänyt kiinteistöjen ostamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin L:ltä ja E:ltä haltuunsa saamiaan varoja. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, oliko K painostamalla ja/tai erehdyttämällä L:ää saanut L:n siirtämään tililleen ensin 15.000 euroa ja sen jälkeen vielä 4.000 euroa. Asiassa oli siten ratkaistava, oliko K:lle syntynyt etua, oliko etu ollut perusteetonta ja oliko K hyötynyt L:n kustannuksella eli oliko K:n saama etu syy-yhteydessä L:n menetykseen. Mikäli K:n katsottiin saaneen perusteetonta etua, asiassa oli vielä ratkaistava erikseen, voitiinko vaatimusta kiinteistöjen omistusoikeuden vahvistamisesta L:lle tässä yhteydessä tutkia. (Vailla lainvoimaa 27.10.2023) - Uutiset
18.10.2023 15.00
Hovioikeus: Vahinkovakuutusyhtiön oikeusturvavakuutuksen perusteella maksamat 30.000 euroa eivät kuuluneet B Oy:n konkurssipesään, vaan asianajotoimistolle sillä olevan paremman oikeuden perusteella - käräjäoikeuden tuomio kumottiin- Oliko asianajotoimistolla parempi oikeus vakuutuskorvaussaatavaan?
- Mikä oli velkakirjalain 31 §:n merkitys tässä asiassa?
- Perusteettoman edun palautus
- Oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudesta
- Oikeudenkäyntikulut hovioikeudesta
(KKO:ssa; VL:2024-22) - Uutiset
25.9.2023 11.49
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion: Perusteeton etu ja takaisinsaanti konkurssipesäänAsiassa oli ensin ratkaistava, olivatko sopimukset R Oy:n, U Oy:n ja V Oy:n kanssa syntyneet X Oy:n vai Y Oy:n kanssa, ja oliko joko sopimuksista tai toissijaisesti Y Oy:n kaluston ja henkilöstön vastikkeettomasta käyttämisestä urakoiden suorittamisessa syntynyt perusteetonta etua X Oy:lle. Jollei perusteetonta etua katsottu syntyneen, asiassa oli ratkaistavana, tuliko oikeustoimet kuitenkin peräyttää takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (takaisinsaantilaki) 5 §:n perusteella. (Vailla lainvoimaa 25.9.2023) - Uutiset
13.9.2023 11.30
Hovioikeus: VR ei ollut voinut työnjohto-oikeutensa nojalla muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukoa palkallisesta palkattomaksi - osapuolten välille oli hiljaisesti muodostunut sitova sopimusehto palkallisesta ruokatauosta (ään.)Asiassa oli kysymys siitä, oliko ruokatauon palkallisuudesta sovittu osapuolten välillä nimenomaisesti tai konkludenttisesti ja siitä oliko veturinkuljettajien palkallinen 35 minuutin ruokatauko muuttunut työnantajaa sitovaksi sopimuksen veroiseksi käytännöksi, jota työnantaja ei olisi saanut yksipuolisesti muuttaa vai oliko VR voinut työnjohto-oikeutensa nojalla muuttaa ruokatauon palkallisesta palkattomaksi. Tähän liittyen oli arvioitava myös muun muassa ehdon olennaisuutta ja työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimuksen merkitystä. Mikäli katsottiin, että kysymyksessä oli työsopimuksen ehto, jota työnantaja ei olkut voinut yksipuolisesti muuttaa, oli lisäksi arvioitava edellytykset määrätä VR maksamaan valittajille perusteettoman edun palautusta ja perusteettoman edun määrä. Tällöin oli myös arvioitava edellytykset valittajien vaatiman kieltomääräyksen antamiselle ja sen noudattamista koskevan uhkasakon asettamiselle. Lisäksi oli arvioitava, oliko VR rikkonut yhteistoimintalakia siten, että valittajilla oli oikeus saada yhteistoimintalain 62 §:n mukaista hyvitystä sekä tämän hyvityksen määrä. (Vailla lainvoimaa 13.9.2023) - Uutiset
5.7.2023 10.20
Hovioikeus: Tarpeettoman oikeudenkäynnin aloittanut kantaja oli velvollinen korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulutHO totesi, että silloinkin, kun kantaja katsoo tarvitsevansa täytäntöönpanokelpoisen tuomion, kantajan tulee kuitenkin ennen kanteen nostamista selvittää, mikä on vastapuolen kanta tulevan kanteen sisältämiin vaatimuksiin ja onko vastapuoli valmis vapaaehtoiseen maksusuoritukseen. Vasta tämän jälkeen voidaan tehdä arvio siitä, onko täytäntöönpanokelpoiselle tuomiolle tarvetta. Kantaja ei ollut näyttänyt menetelleensä näin. (Vailla lainvoimaa 5.7.2023) - Uutiset
4.7.2023 10.30
Hovioikeus velvoitti hyvinvointialueeen suorittamaan osastonsihteereille tuomiossa eritellyt palkkasaatavatAsiassa oli kysymys ensinnäkin yleisen tuomioistuimen toimivallasta eli siitä, olisiko asia tullut tutkia työtuomioistuimessa. Mikäli yleinen tuomioistuin katsotiin asiassa toimivaltaiseksi, asiassa oli toiseksi kysymys osastonsihteereihin sovellettavasta oikeasta työaikamuodosta kanteessa tarkoitetulla ajanjaksolla. Mikäli oikeaksi työaikamuodoksi katsottiin toimistotyöaika, asiassa oli kolmanneksi kysymys siitä, tulivatko toimistotyöajan ylittävät työtunnit korvattaviksi ja korvataanko ne palkkasaatavana, vahingonkorvauksena tai perusteettoman edun palautuksena. Tähän liittyen asiassa oli kysymys myös vanhentumis- ja kanneajoista sekä viivästyskorosta. Vielä asiassa oli kysymys ajanjaksoa 7.11. – 23.12.2019 koskevasta sopimusjärjestelystä ja sen merkityksestä sekä oikeudenkäyntikuluista. HO velvoitti hyvinvointialueeen suorittamaan kantajittain eritellyt palkkasaatavat. (Vailla lainvoimaa 4.7.2023) - Uutiset
15.6.2023 16.00
Kela suoritti erehdyksessä vastaajan henkilökohtaiselle pankkitilille virheellisesti yhteensä 88.910,74 euroa - vastaaja oli velvollinen palauttamaan saamansa ja haltuunsa jääneen perusteettoman edun kokonaisuudessaan takaisinRiidatonta asiassa oli, että vastaajan pankkitili oli jäädytetty, ja pankin kautta Kelalle oli saatu palautettua 74.416,76 euroa, mutta 15.493,98 euroa oli jäänyt vastaajan haltuun. Riidatonta myös oli, ettei vastaaja ollut tätä summaa Kelalle tai työnantajalleen palauttanut. Asiassa oli ratkaistavana kysymykset siitä, tuliko vastaajan palauttaa Kelaalle hänelle maksettu ja hänen haltuunsa jäänyt 15.493,98 euron suoritus, ja mikäli palautusvelvollisuus katsottiin olevan, tuliko suoritus palauttaa kokonaisuudessaan, vai oliko asiassa perusteita palautettavan määrän sovittelulle / kohtuullistamiselle. KO oli katsonut, että vastaaja oli velvollinen palauttamaan saamansa ja haltuunsa jääneen perusteettoman edun kokonaisuudessaan takaisin Kelalle. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 15.6.2023) - Uutiset
9.3.2023 10.22
Hovioikeus: Avopuolisolla ei ollut oikeutta avoliittolain 8 §:n mukaiseen hyvitykseen - käräjäoikeuden tuomio kumottiinKO oli katsonut ottaen huomioon miehen varallisuuden karttumisen suhteessa naisen varallisuuden karttumiseen, että 12.000 euron hyvitystä oli pidettävä perusteltuna. Miehen naisen kustannuksella saama perusteeton etu ei ollut KO:n mukaan ollut vähäinen. HO:ssa oli ratkaistavana kysymys avoliittolain 8 §:n mukaisen hyvityksen tuomitsemisen edellytyksistä ja mahdollisesti tuomittavan hyvityksen määrästä sekä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. HO katsoi, ettei naisen ollut näytetty antaneen sellaista panosta hänen ja miehen yhteistalouden hyväksi, että miehen olisi voitu katsoa saaneen perusteetonta etua naisen kustannuksella. Naisella ei näin ollen ollut oikeutta avoliittolain 8 §:n mukaiseen hyvitykseen. (Vailla lainvoimaa 9.3.2023) - Uutiset
23.2.2023 15.15
Hovioikeus: Perusteettoman edun palautus - Uutiset
27.6.2022 9.07
KKO velvoitti Teoston palauttamaan televisioyhtiön sille maksamat musiikin käyttöä koskevat lisenssimaksut siltä osin kuin ne ylittivät kohtuulliseksi vahvistetun tasonKorkeimmassa oikeudessa oli kysymys siitä, oliko Teosto velvollinen palauttamaan X Oy:lle sen teosten käytöstä suorittamat korvaukset siltä osin kuin niiden määrä oli ylittänyt MAO:n kohtuulliseksi katsoman hinnan. MAO:n tuomiota muutettiin. - Uutiset
13.12.2021 16.00
Perusteettoman edun palauttamista koskeva kanne - EUT tulkitsi Bryssel I -asetustaBryssel I -asetuksen 44/2001 22 artiklan 5 alakohtaa on tulkittava siten, että perusteettoman edun palauttamista koskeva kanne ei kuulu kyseisessä säännöksessä säädettyyn yksinomaiseen toimivaltaan, vaikka se on nostettu sen määräajan päättymisen vuoksi, jonka kuluessa pakkotäytäntöönpanomenettelyssä aiheettomasti suoritettujen summien palauttamista voidaan vaatia tässä samassa täytäntöönpanomenettelyssä. Asetuksen N:o 44/2001 5 artiklan 3 alakohtaa on tulkittava siten, että perusteettoman edun palauttamista koskeva kanne ei kuulu tässä säännöksessä säädetyn toimivaltaperusteen soveltamisalaan. - Uutiset
8.12.2021 11.50
Hovioikeus äänesti: Oliko kantajalla oikeus saada sopimusrikkomukseen perustuvaa vahingonkorvausta vastaajien omistaman paritalon rakennustyömiehille maksetuista pimeistä palkoistaHO katsoi, ettei asiassa ollut estettä hyväksyä kantajan esittämää 9.902 euron korvausvaatimusta, joka oli tullut paritalon omistavan vastaajien hyväksi. Asiassa ei ollut myöskään tullut esitetyn selvityksen perusteella esiin sellaisia eroja heidän varallisuusolosuhteissaan tai muitakaan syitä, joiden vuoksi vahingonkorvauksen määrää olisi ollut soviteltava. Vastaajat velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan vahingonkorvauksena kantajalle KO:n tuomitseman 18.072,84 euron asemesta 45.237,68 euroa viivästyskorkoineen korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisesti 9.2.2018 lukien. (Vailla lainvoimaa 8.12.2021) - Uutiset
29.10.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Lakia ja työehtosopimusta paremman taukokäytännön vakiintuminen ja perusteettoman edun palautus – KKO:2021:76Vakiintumistapauksissa sopimusosapuolten sitoutumistarkoitus ja sopimuksen syntyminen eivät ilmene osapuolten nimenomaisista tahdonilmaisuista, vaan ne joudutaan päättelemään osapuolten tosiasiallisen toiminnan tai käyttäytymisen perusteella. Kysymys on tilanteesta, jollaisessa sopimusosapuolten voidaan yleisten sopimusoikeudellisten periaatteidenkin mukaan katsoa hiljaisesti hyväksyneen käytännön ja sitä kautta sitoutuneen siihen. Siihen tulkintaan, onko jokin käytäntö muodostunut työsuhteen sitovaksi ehdoksi, vaikuttaa osaltaan myös työntekijän suojelun tarve samoin kuin vilpittömän mielen suojaa ja perusteltua luottamusta koskevat periaatteet. Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että työnantaja ei voi työnjohto-oikeutensa nojalla yksipuolisesti muuttaa työsuhteen olennaisia ehtoja. Tällaisten ehtojen yksipuolinen muuttaminen voi tapahtua vain irtisanomisaikaa noudattaen ja sillä edellytyksellä, että muuttamiselle on esitettävissä irtisanomisperusteen veroinen peruste (KKO 2010:60, kohta 3 ja KKO 2017:26, kohta 11 sekä niissä mainitut ratkaisut). Työnantaja ei saa tehdä esimerkiksi sovittuihin työtehtäviin merkittäviä muutoksia sillä perusteella, että uusi järjestely on työnantajan näkökulmasta perusteltu (KKO 2017:26, kohta 18). Korkeimmassa oikeudessa aikaisemmin käsitellyt tapaukset ovat etupäässä koskeneet erilaisia työntekijöiden saamia taloudellisia etuuksia (mm. KKO 1995:52 ja KKO 2010:93), mutta myös työtehtävien sisältöä ja työntekopaikkaa (KKO 2010:60, KKO 2017:26 ja KKO 2016:80). - Uutiset
15.10.2021 9.24
KKO: Osapuolten välillä pitkän ajan ja johdonmukaisesti noudatettu selkeä taukokäytäntö oli vakiintunut sitovaksi työsuhteen ehdoksi - työntekijöillä oli oikeus perusteettoman edun palautukseen, kun työnantaja oli taukokäytännön muutoksen jälkeen perusteettomasti hyötynyt työntekijöiden kustannuksella näiden työsuhteen ehtojen vastaisesta ylimääräisestä työpanoksesta (ään.)Työpaikalla oli vuodesta 1995 noudatettu käytäntöä, jonka mukaan raskasta lajittelutyötä tekevät työntekijät saivat päivittäin pitää lakisääteisiä ja työehtosopimuksessa määrättyjä taukoja pidemmät yhteensä 23 minuutin pituiset palkalliset, työaikaan kuuluvat tauot. Työnantaja päätti vuonna 2016, että taukokäytännöstä luovutaan. Korkein oikeus katsoi, että osapuolten välillä pitkän ajan ja johdonmukaisesti noudatettu selkeä taukokäytäntö oli vakiintunut sitovaksi työsuhteen ehdoksi. Kun tauot muodostivat olennaisen työsuhteen ehdon, työnantajalla ei ollut ollut oikeutta muuttaa käytäntöä yksipuolisella määräyksellään. Korkein oikeus vahvisti, että työntekijöillä oli oikeus perusteettoman edun palautukseen, kun työnantaja oli taukokäytännön muutoksen jälkeen perusteettomasti hyötynyt työntekijöiden kustannuksella näiden työsuhteen ehtojen vastaisesta ylimääräisestä työpanoksesta. (Ään.) HO:n ja KO:n tuomiot kumottiin. - Uutiset
31.8.2021 14.30
Kantajayhtiöllä oli asialegitimaatio, mutta sopimusta ei ollut syntynyt - hovioikeus vapautti vastaajan kaikesta käräjäoikeuden tuomitsemasta korvausvelvollisuudestaHO:ssa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko kantajalla (A Oy:llä) oikeus ajaa kannetta omissa nimissään. Jos asialegitimaatio oli olemassa, arvioitavaksi tuli se, oliko vastaajan ja kantaja Oy:n välille syntynyt sopimus ja oliko kantaja Oy:llä oikeus saada sopimuksen perusteella vahingonkorvausta vastaajalta. Kysymys oli lisäksi mahdollisen vahingonkorvauksen määrästä. Toissijaisesti kysymys oli siitä, oliko vastaaja saanut sellaista perusteetonta etua, jonka hän oli velvollinen palauttamaan kantaja Oy:lle ja mikä oli mahdollisen perusteettoman edun määrä. HO katsoi, että kantaja Oy:llä oli asialegitimaatio asiassa. Kantaja Oy:n ja vastaajan välille ei kuitenkaan katsottu syntyneen sopimusta. Kun vastaaja ei asiassa lausutun perusteella ollut velvollinen suorittamaan kantaja Oy:lle myöskään sen vaatimaa perusteettoman edun palatusta, kanne oli hylättävä ja vastaaja vapautettava kaikesta KO:n tuomitsemasta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 31.8.2021) - Uutiset
10.8.2021 10.00
Hovioikeus: Urakkariitaa ei olisi pitänyt ratkaista kirjallisessa valmistelussaAsiassa lausutuilla perusteilla asia oli ollut laadultaan sellainen, että sen käsittely olisi edellyttänyt pääkäsittelyn toimittamista eikä sitä OK 5 luvun 27 a §:n nojalla olisi pitänyt ratkaista kirjallisessa valmistelussa. Menettelyvirheen voitiin otaksua vaikuttaneen olennaisesti jutun lopputulokseen. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen menettelyvirhe ei ollut korjattavissa HO:ssa. Asia oli palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 10.8.2021) - Uutiset
27.7.2021 11.00
Asuntojen kylpyhuoneisiin ja WC-tiloihin tehtävien töiden katsottiin kuuluneen urakkasopimuksen mukaiseen kiinteähintaiseen urakkasuoritukseen - yhtiöllä oli oikeus saada perusteettoman edun palautuksena 24.833 euroaKantajayhtiön kanne oli asiassa mainituilla sitä tukevan näytön ja oikeudellisen arvioinnin perusteella hyväksyttävä ja vastaajayhtiö velvoitettava palauttamaan kantajayhtiölle sen kanteessaan vaatimat summat (24.833 euroa, alv 0) vaadittuine korkoineen perusteettomana etuna. Samoilla perusteilla vastaajayhtiön vastakanne oli hylättävä. Vastaajayhtiö velvoitettiin korvaamaan kantajayhtiön oikeudenkäyntikulut asiassa 27.846,25 eurolla (alv 0) viivästyskorkoineen. HO ei myöntänyt vastaajayhtiölle jatkokäsittelylupaa. KO:n tuomio jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 27.7.2021) - Uutiset
28.5.2021 12.00
Hovioikeus: Kanteessa väitettyä konkludenttista sopimusta tai muutakaan korvausvastuun perustavaa sopimusta ei ollut syntynyt eikä vastaaja ollut saanut perusteetonta etua – kysymys myös kuolinpesän edustamisesta ja uuteen todisteeseen vetoamisestaHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun perusteluineen siltä osin kuin käräjäoikeus oli katsonut, ettei kanteessa väitettyä konkludenttista sopimusta tai muutakaan korvausvastuun perustavaa sopimusta ole syntynyt eikä vastaaja ole saanut perusteetonta etua. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen siltä osin kuin kanne oli hylätty ei siten ollut. Kanteen tullessa hylätyksi tällä perusteella hovioikeuden ei ollut tarpeen lausua vaatimusten vanhentumisesta. (Vailla lainvoimaa 28.5.2021)