-
Oikeudenkäynti
- Asianosainen
- Asiantuntija
- Asiavaltuus
- Haaste
- Hallintolainkäyttö
- Laintulkinta
- Muutoksenhaku
- Noutomääräys
- Oikeudenkäynnin julkisuus
- Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Oikeudenkäyntikirjelmä
- Oikeudenkäyntikulut
- Oikeudenkäyntivirhe
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Oikeuspaikka
- Pääkäsittely
- Riita-asia
- Rikos oikeudenkäyttöä vastaan
- Sivuväliintulo
- Todistaja
- Tuomiovirhe
- Vastakanne
- Väite
- Väliintulo
- Yksipuolinen tuomio
- Äänestäminen tuomioistuimessa
Pääkäsittely
- Uutiset
9.1.2020 14.30
Törkeän rattijuopumuksen tunnustanut vaati hovioikeudessa syytteiden ja korvausvaatimusten hylkäämisen lisäksi pääkäsittelyn järjestämistä ja esitutkintakertomuksen asettamista hyödyntämiskieltoon - käräjäoikeuden tuomiota ei muutettuValituksessa oli kysymys esitutkinnassa ja KO:ssa annettujen tunnustuksien peruuttamisesta HO:sa ja peruuttamisen vaikutuksesta rikosten syyksilukemiseen. Lupalakimiehen laatimassa valituksessa ei ollut esitetty asiallisia perusteluja ensinnäkään sille, että valittajan tunnustukset olisivat olleet totuudenvastaisia ja toisekseen sille, miksi hän peruuttaa tunnustukset. Valittajalla oli ollut KO:ssa oikeus tulla kuulluksi, mutta hän oli luopunut tästä oikeudesta ja suostunut kirjalliseen menettelyyn. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 9.1.2020) - Uutiset
3.1.2020 14.43
Oliko kantaja oikeustoimikelpoinen käräjäoikeuden pääkäsittelyssäKantaja oli lausunut, ettei hän ollut ollut psyykkisen tilansa vuoksi oikeustoimikelpoinen KO:n pääkäsittelyssä. Hänen oli siten katsottava olleen poissa istunnosta ja tähän poissaoloon oli ollut laillinen este. Hän oli vaatinut, että asia oli hänen kuulemisekseen terveenä ja oikeustoimikelpoisena palautettava KO:een. Joka tapauksessa häntä oli kuultava HO:ssa. HO katsoi, ettei asiassa ollut perusteita asian palauttamiselle KO:een, pääkäsittelyn toimittamiselle HO:ssa eikä myöskään KO:n tuomion muuttamiselle. (Vailla lainvoimaa 3.1.2019) - Uutiset
12.12.2019 9.00
Hovioikeuskin hylkäsi lapsikaappauksesta esitetyn rangaistusvaatimuksenIsä oli vaatinut, että äiti tuomitaan rangaistukseen kahdesta lapsikaappauksesta sekä velvoitetaan korvaamaan hänelle kärsimyksestä 90 000 euroa, matkakuluista 8 000 euroa, ansionmenetyksestä 40 000 euroa ja asianajopalkkioista 30 000 euroa, kaikki määrät viivästyskorkoineen rikoksentekopäivästä lukien. Isä oli myös vaatinut, että äiti velvoitetaan korvaamaan hänelle asiakirjakuluista 4 000 euroa. Editiovaatimus ja vaatimus pääkäsittelyn toimittamisesta oli myös esitetty. HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty hyväksyttäviä perusteita rangaistusvaatimuksen tueksi. KO:n ratkaisua ei siten ollut aihetta muuttaa. Isän esittämät yksityisoikeudelliset korvausvaatimukset oli jätettävä vasta HO:ssa tehtyinä tutkimatta. Vaatimus asiakirjojen esittämisestä hylättiin. Myös vaatimus pääkäsittelyn toimittamisesta hylättiin. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 12.12.2019) - Uutiset
26.11.2019 9.57
Lasten vieraannuttaminen äidistä? Hovioikeus hylkäsi äidin kantelun ja valituksen, mutta muutti äidin oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuttaMuutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellä KO oli antanut ratkaisun neljään eri hakemukseen, joista kolme oli koskenut uhkasakon tuomitsemista ja yksi lasten (11 v. ja 9 v.) määräämistä noudattavaksi perustepäätöksen mukaisiin tapaamisiin ja toissijaisesti tapaamisten sallimista juoksevan uhkasakon uhalla. KO oli hylännyt kaikki äidin hakemukset. Äiti lausui valituksensa perusteinaan HO:ssa, ettei lasten isä ollut sallinut tapaamisia. Hän oli ainoastaan tuonut lapset vaihtopaikan pihaan kertomaan, että he eivät lähde äidin luokse. Äidin mukaan tilanteista ei ollut voinut tehdä sellaista johtopäätöstä, että lapset olisivat kieltäytyneet tapaamisista. Äiti väitti, että lapsia oli vieraannutettu hänestä. Isä oli lausunut uhkasakon tuomitsemista koskevien vaatimusten osalta, että hän oli sallinut tapaamiset, vienyt lapset vaihtopaikalle ja kannustanut näitä lähtemään äitinsä luokse. HO hylkäsi pääkäsittelyä pitämättä äidin vaatimukset. Lasten kuulemisen osalta HO totesi, ettei se HO:n pääkäsittelyssä olisi ollut heidän etunsa mukaista. (Vailla lainvoimaa 26.11.2019) - Uutiset
6.11.2019 11.19
26 petoksesta tuomittua ei olisi tullut tuomita 4 kk vankeusrangaistukseen hänen poissaolostaan huolimattaVastaajalle oli annettu haaste tiedoksi 22.1.2019. Siinä oli ilmoitettu, että asia voidaan tutkia ja ratkaista vastaajan poissaolosta huolimatta, ja että tällöin voidaan rangaistukseksi tuomita sakkorangaistus tai enintään kolmen kuukauden vankeusrangaistus. KO oli menetellyt virheellisesti tuomitessaan vastaajan neljän kuukauden vankeusrangaistukseen. KO:ssa oli näin ollen tapahtunut oikeudenkäyntivirhe. KO:n tuomio oli kumottava rangaistusseuraamuksen osalta ja asia oli palautettava siltä osin KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 6.11.2019) - Uutiset
24.9.2019 8.26
Hovioikeus: Käräjäoikeudessa tapahtui menettelyvirhe huumausainerikosasiassaHovioikeus totesi, että A ei ollut esitutkinnassa myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla eli pitäneensä hallussaan syytteessä väitettyä määrää 40,4 grammaa amfetamiinia. Asiassa oli A:n esitutkinnassa lausuman johdosta ollut riitaa hallussapidetyn amfetamiinin määrästä, vaikka A olikin sinänsä myöntänyt syyllistyneensä asiassa huumausainerikokseen myös amfetamiinin osalta. Tämän vuoksi ja kun A oli syytteessä tarkoitetun teon tehdessään ollut 20-vuotias nuori rikoksentekijä, jota ei ollut aikaisemmin rikoksista rekisteröity, ja syyttäjä oli vaatinut hänen tuomitsemistaan vankeusrangaistukseen, A:n läsnäolo olisi ollut asian selvittämiseksi tarpeen. Näin ollen oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 11 §:n 1 momentissa tarkoitettuja edellytyksiä tutkia ja ratkaista asia A:n poissaolosta huolimatta ei ollut eikä käräjäoikeus olisi saanut kutsua A:ta käräjäoikeuden pääkäsittelyyn sellaisella uhalla. (Vailla lainvoimaa 24.9.2019) - Uutiset
5.9.2019 15.24
Hovioikeuskin piti selkänsä loukanneen 56-vuotiaan lähihoitajan työsuhteen irtisanomista perusteettomana - yksistään se seikka, että työntekijää on työnantajan taholta kehotettu hakemaan haluamiansa avoinna olleita tehtäviä, ei täytä työn tarjoamisvelvollisuuttaA oli työskennellyt X:n sotessa ja sen edeltäjällä toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa lähes 37 vuoden ajan. A:n työsuhteen päättämisen perusteeksi oli ilmoitettu A:n työkyvyn olennainen ja pitkäaikainen aleneminen. Hylättyään X:n soten vaatimuksen pääkäsittelyn toimittamisesta, HO totesi KO:n tuomion perusteluihin viitaten A:n työkyvyn olleen olennaisesti ja pysyvästi alentunut tämän lähihoitajan tehtävän hoitamiseksi. HO totesi myös, että X:n sotella oli ollut esitetyn selvityksen perusteella avoinna tehtäviä, joiden kelpoisuusvaatimukset A olisi voinut täyttää. X:n sote ei ollut osoittanut asiassa selvittäneensä A:n soveltuvuutta kyseisiin tehtäviin, eikä X:n sotella ollut ollut riittäviä perusteita olla tarjoamatta A:lle tilaisuutta osoittaa selviytyvänsä kyseisistä tehtävistä. HO hyväksyi asiassa mainitsemillaan lisäyksillä KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset irtisanomisperusteen ja siihen sisältyvän uudelleensijoittamisvelvollisuuden osalta. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut myös korvauksen (14 kk:n palkka) osalta. Korvauksen alentamiseen ei ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 6.9.2019) - Uutiset
8.8.2019 11.10
Anniskelulupa peruutettiin yrittäjän aiemman päihteiden väärinkäytön perusteella - ne bis in idem -periaate ei tullut sovellettavaksiKahdesta rattijuopumuksesta ja kahdesta huumausaineen käyttörikoksesta ilmenevä C:n aikaisempi päihteiden väärinkäyttö kokonaisuutena osoitti C:n ilmeisen sopimattomaksi harjoittamaan alkoholilain mukaista elinkeinotoimintaa. AVI:n oli alkoholilain 72 §:n 3 momentin nojalla tullut peruuttaa A Oy:n anniskelulupa pysyvästi. Suullisen käsittelyn osalta HAO katsoi, ettei suullisessa käsittelyssä C:tä sekä valituksessa nimettyjä todistajia kuulemalla ollut saatavissa sellaista selvitystä C:n päihteiden käytöstä, jolla olisi asiaa ratkaistaessa merkitystä. Suullinen käsittely oli siten ilmeisen tarpeeton. Kaksoisrangaistavuuden kiellon osalta HAO totesi, ettei anniskeluluvan peruuttamista voitu pitää rangaistusluonteisena seuraamuksena luvanhaltijan hallintoelimiin kuuluvan henkilön teosta. Asiassa ei näin ollen ollut kyse tilanteesta, jossa olisi tullut sovellettavaksi kaksoisrangaistavuuden kieltoa koskeva ne bis in idem -periaate. (Ei lainvoim. 8.8.2019) - Uutiset
12.6.2019 10.00
Tuomarin tulee varmistua siitä, että huoltoratkaisu on lapsen edun mukainen – asiaa ei olisi pitänyt ratkaista käräjäoikeudessa kirjallisen valmistelun perusteellaRatkaisu oli ollut asianosaisten oikeudenkäynnin osalta antamiin suostumuksiin nähden yllättävä. HO katsoi, että KO:n olisi tullut kuulla asianosaisia olosuhdeselvityksen johdosta ja tässä yhteydessä kiinnittää heidän huomiotaan siihen, että olosuhdeselvityksen laatijoiden näkemykset lapsen huollon ja tapaamisen järjestämisestä poikkesivat isän riidattomiksi käyneistä vaatimuksista ja että asia oli ratkaistava KO:ssa ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. HO katsoikin, ettei asiaa olisi pitänyt ratkaista KO:ssa kirjallisen valmistelun perusteella vaan asiassa olisi pitänyt toimittaa pääkäsittely. Asiassa oli näin ollen tapahtunut menettelyvirhe, jonka vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 12.6.2019) - Uutiset
9.4.2019 11.30
Veitsen teriä istuntosaliin tuonut mies tuomittiin 6 kuukauden valvontarangaistukseenKäsittelyn päätyttyä ja ennen tuomioharkintaa vastaaja oli mennyt käräjänotaarin pöydän luo ja laskenut pöydän kaiteelle useita veitsen teriä, jotka olivat olleet laadultaan mattoveitsen tai vastaavanlaisen veitsen teriä. Vastaaja oli ottanut yhden veitsen ja tehnyt viiltelyyn viittaavia liikkeitä. Myöhemmin, kun oli ilmoitettu, että tuomio annetaan kansliatuomiona, vastaaja oli poistuessaan istuntosalista sanonut käräjänotaarille ja käräjäsihteerille "muistakaa mitä äsken näitte" tai "muistakaa mitä äsken tein". (Vailla lainvoimaa 9.4.2019) - Uutiset
8.4.2019 7.56
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli voinut tehdä pääkäsittelyä toimittamatta oikeudellisen arvion siitä oliko vastaajan menettely perusmuotoista vai törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamistaHovioikeus totesi, että syyttäjän oli tullut ilmoittaa haastehakemuksessa syytteenalaisesta teosta sen kuvailemiseksi tarvittavat tiedot ja todisteet, joihin hän oli halunnut vedota asiassa. A:n tunnustaminen oli puolestaan käsittänyt syytteessä kuvatun historiallisen tapahtumainkulun eli sen, että A oli syytteessä kuvatussa tilanteessa kuljettanut henkilöautoa syytteessä mainitulla ylinopeudella. Syytteen teonkuvauksessa mainitut seikat tapahtumapaikasta ja -ajasta ja A:n käyttämästä ylinopeudesta olivat näin ollen riidattomia. Syyttäjä ei ollut haastehakemuksessa nimennyt todistelua. Käräjäoikeuden suorittama harkinta siitä, oliko rikos ollut omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle, oli koskenut teon oikeudellista arviointia eli sitä, oliko A:n menettelyssä ollut kysymys perusmuotoisesta vai törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Hovioikeus katsoi, että kuvatunlaisessa tilanteessa käräjäoikeus oli voinut syyttäjältä lausumaa pyytämättä ja asiaa pääkäsittelyyn siirtämättä ratkaista asian kirjallisessa menettelyssä. Näin ollen käräjäoikeuden ei ollut katsottava menetelleen virheellisesti käsitellessään ja ratkaistessaan asian. Sen vuoksi asiaa ei ollut syytä palauttaa käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 8.4.2019) - Uutiset
20.2.2019 15.16
Hovioikeus alensi pääkäsittelyä pitämättä työsuhteen päättämisestä tuomitun 15 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen 9 kuukauden palkkaa vastaavaksiYhtiön vaatimus pääkäsittelyn toimittamisesta hylättiin. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut. Huomioon ottaen A:n työsuhteen suhteellisen lyhyt kesto ja se, että hän oli välittömästi irtisanomisensa jälkeen työllistynyt ammattiaan vastaavaan työhön, HO arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi 9 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. (Vailla lainvoimaa 20.2.2019) - Uutiset
12.2.2019 14.34
Selvitys: Vakuutusoikeuden muodollisista istunnoista luopumisen vaikutuksetVakuutusoikeudessa on vuoden 2016 alusta lukien otettu käyttöön muista hallintotuomioistuimista poikkeava asioiden ratkaisumenettely, jossa muodollista istuntoa ei enää kaikissa tilanteissa järjestetä. Selvityksessä arvioidaan yksimielisten asioiden ratkaisemista ilman muodollisen istunnon pitämistä koskevan sääntelyn toimivuutta ja vaikutuksia. Selvityksessä tarkastellaan, millaisissa ja kuinka suuressa osassa eri kokoonpanoissa ratkaistavia asioita menettelyä on sovellettu, miten se on toiminut ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut vakuutusoikeuden toimintaan ja asianosaisten oikeusturvaan. - Uutiset
15.10.2018 13.00
Hovioikeuden päätös avustajan palkkiosta ja pääkäsittelyn toimittamisesta hovioikeudessaKoska kyse oli oikeudellisesta arvioinnista, OTM:n henkilökohtainen kuuleminen asian selvittämiseksi ei ollut tarpeen eivätkä myöskään asian laatu ja merkitys hänen kannaltaan edellyttäneet pääkäsittelyn toimittamista. Näin ollen pääkäsittelyn toimittaminen oli selvästi tarpeetonta. HO katsoi, että OTM:n laskuttamat toimenpiteet olivat sinänsä olleet tarpeellisia asiassa. Oikeusapulain 17 §:n ja palkkioasetuksen 4 §:n mukaan palkkion tulee kuitenkin olla kohtuullinen asian laatuun ja laajuuteen nähden. HO katsoi, että OTM:lle voitiin maksaa lisää palkkiota viideltä tunnilta vähennettynä A:n omavastuuosuudella. OTM:n palkkiovaatimus HO:sta hylättiin lakiin perustumattomana. (Vailla lainvoimaa 15.10.2018) - Uutiset
5.9.2018 9.31
KKO: Hovioikeus ei olisi saanut käyttää todisteena esitutkintapöytäkirjaan eikä lääkärinlausuntoon merkittyä asianomistajan kertomusta kun todistelutarkoituksessa kuultava asianomistaja ei ollut paikalla hovioikeuden pääkäsittelyssäTodistelutarkoituksessa kuultava asianomistaja jäi kutsuttuna pois hovioikeuden pääkäsittelystä, minkä johdosta hovioikeus käytti kuulemisen sijasta näyttönä hänen esitutkinnassa antamaansa kertomusta. Hovioikeus nojautui näyttönä myös lääkärinlausunnon esitietoihin merkittyyn asianomistajan kertomukseen ja luki vastaajalle syyksi törkeän ryöstön.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla hovioikeus ei olisi saanut käyttää todisteena esitutkintapöytäkirjaan eikä lääkärinlausuntoon merkittyä asianomistajan kertomusta. Asia palautettiin hovioikeuteen. - Uutiset
24.8.2018 9.38
KKO: Hovioikeuden olisi tullut toimittaa asiassa pääkäsittely lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn osalta näytön vastaanottamiseksi sekä hyväksikäytön osalta myös asian laadun ja merkityksen vuoksiKäräjäoikeus oli lukenut A:n syyksi syytekohdassa 1 lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja syytekohdassa 2 pahoinpitelyn sekä tuominnut hänet näistä teoista ehdolliseen kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeuden näyttöratkaisu perustui kummankin syytekohdan osalta yksinomaan keskenään ristiriitaiseen henkilötodisteluun.
Valituksessaan hovioikeudelle A vaati pääkäsittelyn toimittamista suullisen todistelun uskottavuuden ja riittävyyden uudelleenarvioimiseksi sekä A:n henkilökohtaiseksi kuulemiseksi. Hovioikeus, joka ratkaisi asian pääkäsittelyä toimittamatta, ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Viitaten aiempaan oikeuskäytäntöönsä Korkein oikeus totesi, että asianosaisten ja todistajien suullisten lausumien uskottavuutta ei voida arvioida pelkästään käräjäoikeuden tuomioon kirjattujen seikkojen perusteella. Lisäksi asian laatu ja merkitys vastaajalle olivat edellyttäneet pääkäsittelyn toimittamista syytekohdassa 1. - Uutiset
17.5.2018 14.12
Hovioikeus: Velkasaatava-asia olisi edellyttänyt pääkäsittelyn toimittamistaHovioikeus totesi, ettei yhtiö ollut kanteessaan eikä A vastauksessaan tarjonnut asiassa henkilötodistelua. Tämä oli sinällään tukenut johtopäätöstä siitä, että pääkäsittelyn toimittaminen asiassa ei ollut tarpeen. Asiassa oli riidatonta, että A oli allekirjoittanut velkakirjan 1.7.2013. Kanteesta ja siihen annetusta vastauksesta oli kuitenkin ilmennyt väitteitä muun muassa velkakirjan allekirjoittamista edeltäneistä tapahtumista, jotka eivät olleet riidattomia, ja joiden osalta lisäkysymysten tekeminen ja suullinen argumentaatio oli ollut tarpeellista. Koron kohtuuttomuutta koskeva kysymys oli näyttökysymys, josta oli esitetty kirjallista todistelua. Myös tältä osin on tarpeen saada esittää suullista argumentaatiota. Asia oli näin ollen laadultaan sellainen, että sen käsittely olisi edellyttänyt pääkäsittelyn toimittamista eikä sitä oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 27 a §:n nojalla olisi tullut ratkaista kirjallisessa valmistelussa. Tämän vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 17.5.2018) - Uutiset
26.3.2018 15.15
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut ratkaista osakeyhtiöasiaa pääkäsittelyä toimittamattaKäräjäoikeus oli ratkaissut asian yksin kirjallisen valmistelun perusteella pääkäsittelyä toimittamatta. Asiaan liittyi valmistelun päättyessä useita tulkintakysymyksiä, joiden johdosta asia oli laadultaan sellainen, että sen käsittely olisi edellyttänyt pääkäsittelyn toimittamista käräjäoikeudessa. Asiaa käräjäoikeudessa käsiteltäessä oli näin ollen tapahtunut menettelyvirheitä, joilla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Sen vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 26.3.2018) - Uutiset
6.3.2018 15.02
Pääkäsittelyä toimittamatta ratkaistu asia palautettiin käräjäoikeuteenAsiaa KO:ssa käsiteltäessä oli tapahtunut menettelyvirheitä, joilla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Sen vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 6.3.2018) - Uutiset
31.10.2017 12.10
KKO:n ratkaisu pääkäsittelyn tarpeesta käräjäoikeudessaKäräjäoikeus oli riita-asiassa hylännyt kanteen vastaajan vaatimuksesta kirjallisessa valmistelussa antamallaan tuomiolla sen jälkeen kun asia oli muuttunut riitaiseksi vastaajan vastauksen johdosta eikä kantaja ollut antanut häneltä pyydettyä lausumaa vastaajan vastaukseen. Kantajan valituksen johdosta hovioikeus katsoi, ettei asiaa olisi saanut ratkaista tuomiolla kirjallisessa valmistelussa, ja palautti asian käräjäoikeuteen uutta käsittelyä varten. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevin perustein katsottiin, että oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 27 a §:n säännös asian ratkaisemisesta yksin kirjallisen valmistelun perusteella tuli sovellettavaksi asiaan, mutta asian laatu edellytti pääkäsittelyn toimittamista käräjäoikeudessa. Hovioikeuden olisi siten tullut palauttaa asia käräjäoikeuteen pääkäsittelyn toimittamiseksi.