-
Oikeudenkäynti
- Asianosainen
- Asiantuntija
- Asiavaltuus
- Haaste
- Hallintolainkäyttö
- Laintulkinta
- Muutoksenhaku
- Oikeudenkäynnin julkisuus
- Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Oikeudenkäyntikirjelmä
- Oikeudenkäyntikulut
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Oikeuspaikka
- Pääkäsittely
- Riita-asia
- Rikos oikeudenkäyttöä vastaan
- Sivuväliintulo
- Todistaja
- Tuomiovirhe
- Vastakanne
- Väite
- Väliintulo
- Yksipuolinen tuomio
- Äänestäminen tuomioistuimessa
Pääkäsittely
- Uutiset
29.7.2020 10.30
Oikeusasiamies: Oikeudenkäynnin käsittelyjärjestyksestä ilmoittaminen
Kantelija arvosteli Rovaniemen hovioikeuden menettelyä lapsen asumista ym. koskevassa asiassa. Kantelun mukaan hovioikeus oli ilmoittanut, että asiassa toimitetaan pääkäsittely 10.12.2019. Kantelijan yllätykseksi hovioikeus oli kuitenkin ratkaissut asian 30.10.2019 annetulla päätöksellä. Oikeusasiamiehen mielestä hovioikeuden taholta asiassa asianosaisille lähetettyjen, hovioikeuden selvityksessä kerrottujen viestien perusteella kantelija oli perustellusti voinut olla siinä käsityksessä, että asiassa toimitetaan viesteistä ilmenevänä ajankohtana pääkäsittely. Oikeusasiamies korostaa, että ajantasaisen tiedon saamisen tärkeys korostuu tilanteessa, jossa asian käsittelyjärjestys muuttuu siitä, mitä asianosainen on hänelle ilmoitetun perusteella voinut luottaa käsittelyjärjestyksen olevan. Mitä tuli alustavasti sovitun pääkäsittelyn peruuttamiseen muutoin, oikeusasiamies katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt oikeusasiamiehen toimenpiteitä edellyttävää menettelyä. Oikeusasiamies saattoi asiassa esittämänsä käsityksen hovioikeudenlaamannin tietoon. - Uutiset
22.6.2020 13.00
Hovioikeus arvioi takavarikon edellytyksiä ja pääkäsittelyn tarpeellisuutta
Asiassa mainituilla perusteilla HO hylkäsi vastaajan pyynnön pääkäsittelyn toimittamisesta. KO:n määräämä takavarikko ja sen mukaisesti täytäntöönpantu turvaamistoimi määrättiin pidettäväksi voimassa, kunnes Verohallinnon saaminen vastaajalta on maksettu tai kyseisen saamisen perimiseksi on laillisessa järjestyksessä toimitettu ulosmittaus, kuitenkin enintään 28.1.2021 asti. (Vailla lainvoimaa 22.6.2020) - Uutiset
12.6.2020 12.54
Hovioikeus: Näytöltään epäselvää rikosasiaa ei olisi tullut ratkaista kirjallisessa menettelyssä, kun tuottamuksen astetta ei ollut mahdollista arvioida pääkäsittelyä toimittamatta
HO katsoi, että kirjallisen menettelyn edellytyksiä arvioitaessa on pidettävä lähtökohtana sitä, että se soveltuu vain näytöltään selvään asiaan, jossa kaikki rikosvastuun perustavat seikat on selvitetty. Siten myös huolimattomuuden asteen asianmukainen arviointi edellyttää epäselvissä tilanteissa lähtökohtaisesti suullista pääkäsittelyä. Törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta syytetyn A:n esitutkintalausumat liittyivät sen arviointiin, oliko A:n menettely ollut törkeän huolimatonta. Asia oli siten ollut KO:ssa näytöltään epäselvä. Tuottamuksen astetta ei ollut tässä tilanteessa mahdollista arvioida pääkäsittelyä toimittamatta, joten asian käsittelemiseen ja ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä ei ollut ollut edellytyksiä. Näillä perusteilla asia oli palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 12.6.2020) - Uutiset
13.2.2020 9.18
Erimielinen KKO katsoi suullista käsittelyä pitämättä etälamauttimella ampuneen poliisikonstaapelin syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen ja pahoinpitelyyn
KKO katsoi, ettei suullisen käsittelyn toimittaminen ollut tarpeen asian ratkaisemiseksi. Sen vuoksi sitä koskeva pyyntö hylättiin. KKO:n tuomiossa lausutuilla perusteilla katsottiin, että kuvatussa tilanteessa etälamauttimella ampuminen ei ollut ollut tarpeellista ja puolustettavaa ja ettei A ollut varoittanut etälamauttimen käytöstä riittävän selkeästi ja ymmärrettävästi ennen sen laukaisemista. A:n katsottiin syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen ja pahoinpitelyyn. (Ään.) - Uutiset
28.1.2020 14.59
Hovioikeuskin hylkäsi vuosina 2016–2018 velkaantuneen, sairauteensa vedonneen 32-vuotiaan velkajärjestelyhakemuksen - asiassa järjestettiin pääkäsittely
Hakijan velkaantumiseen johtaneita toimia oli pidettävä kokonaisuutena arvioiden piittaamattomina ja vastuuttomina. Velkajärjestelyn myöntämiselle oli siten KO:n katsomin tavoin VJL 10 §:n 7 kohdan mukainen este. VJL 10 a §:n osalta HO totesi mm., että asiassa todetun perusteella velkajärjestelyn myöntämistä puolsivat velkajärjestelyn merkitys hakijalle sekä jossain määrin velkojen vapaaehtoinen lyhentäminen ja hakijan olosuhteet eli sairauden vaikutus velkaantumisen alkamiseen. Ottaen kuitenkin huomioon asiassa esteperusteen osalta lausutun sekä mainitut vahvasti velkajärjestelyn myöntämistä vastaan puhuvat seikat HO katsoi, ettei edellytyksiä velkajärjestelyn myöntämiseen velkajärjestelyä puoltavista seikoista huolimatta tässä vaiheessa ollut. (Vailla lainvoimaa 28.1.2020) - Uutiset
9.1.2020 14.30
Törkeän rattijuopumuksen tunnustanut vaati hovioikeudessa syytteiden ja korvausvaatimusten hylkäämisen lisäksi pääkäsittelyn järjestämistä ja esitutkintakertomuksen asettamista hyödyntämiskieltoon - käräjäoikeuden tuomiota ei muutettu
Valituksessa oli kysymys esitutkinnassa ja KO:ssa annettujen tunnustuksien peruuttamisesta HO:sa ja peruuttamisen vaikutuksesta rikosten syyksilukemiseen. Lupalakimiehen laatimassa valituksessa ei ollut esitetty asiallisia perusteluja ensinnäkään sille, että valittajan tunnustukset olisivat olleet totuudenvastaisia ja toisekseen sille, miksi hän peruuttaa tunnustukset. Valittajalla oli ollut KO:ssa oikeus tulla kuulluksi, mutta hän oli luopunut tästä oikeudesta ja suostunut kirjalliseen menettelyyn. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 9.1.2020) - Uutiset
3.1.2020 14.43
Oliko kantaja oikeustoimikelpoinen käräjäoikeuden pääkäsittelyssä
Kantaja oli lausunut, ettei hän ollut ollut psyykkisen tilansa vuoksi oikeustoimikelpoinen KO:n pääkäsittelyssä. Hänen oli siten katsottava olleen poissa istunnosta ja tähän poissaoloon oli ollut laillinen este. Hän oli vaatinut, että asia oli hänen kuulemisekseen terveenä ja oikeustoimikelpoisena palautettava KO:een. Joka tapauksessa häntä oli kuultava HO:ssa. HO katsoi, ettei asiassa ollut perusteita asian palauttamiselle KO:een, pääkäsittelyn toimittamiselle HO:ssa eikä myöskään KO:n tuomion muuttamiselle. (Vailla lainvoimaa 3.1.2019) - Uutiset
12.12.2019 9.00
Hovioikeuskin hylkäsi lapsikaappauksesta esitetyn rangaistusvaatimuksen
Isä oli vaatinut, että äiti tuomitaan rangaistukseen kahdesta lapsikaappauksesta sekä velvoitetaan korvaamaan hänelle kärsimyksestä 90 000 euroa, matkakuluista 8 000 euroa, ansionmenetyksestä 40 000 euroa ja asianajopalkkioista 30 000 euroa, kaikki määrät viivästyskorkoineen rikoksentekopäivästä lukien. Isä oli myös vaatinut, että äiti velvoitetaan korvaamaan hänelle asiakirjakuluista 4 000 euroa. Editiovaatimus ja vaatimus pääkäsittelyn toimittamisesta oli myös esitetty. HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty hyväksyttäviä perusteita rangaistusvaatimuksen tueksi. KO:n ratkaisua ei siten ollut aihetta muuttaa. Isän esittämät yksityisoikeudelliset korvausvaatimukset oli jätettävä vasta HO:ssa tehtyinä tutkimatta. Vaatimus asiakirjojen esittämisestä hylättiin. Myös vaatimus pääkäsittelyn toimittamisesta hylättiin. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 12.12.2019) - Uutiset
26.11.2019 9.57
Lasten vieraannuttaminen äidistä? Hovioikeus hylkäsi äidin kantelun ja valituksen, mutta muutti äidin oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta
Muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellä KO oli antanut ratkaisun neljään eri hakemukseen, joista kolme oli koskenut uhkasakon tuomitsemista ja yksi lasten (11 v. ja 9 v.) määräämistä noudattavaksi perustepäätöksen mukaisiin tapaamisiin ja toissijaisesti tapaamisten sallimista juoksevan uhkasakon uhalla. KO oli hylännyt kaikki äidin hakemukset. Äiti lausui valituksensa perusteinaan HO:ssa, ettei lasten isä ollut sallinut tapaamisia. Hän oli ainoastaan tuonut lapset vaihtopaikan pihaan kertomaan, että he eivät lähde äidin luokse. Äidin mukaan tilanteista ei ollut voinut tehdä sellaista johtopäätöstä, että lapset olisivat kieltäytyneet tapaamisista. Äiti väitti, että lapsia oli vieraannutettu hänestä. Isä oli lausunut uhkasakon tuomitsemista koskevien vaatimusten osalta, että hän oli sallinut tapaamiset, vienyt lapset vaihtopaikalle ja kannustanut näitä lähtemään äitinsä luokse. HO hylkäsi pääkäsittelyä pitämättä äidin vaatimukset. Lasten kuulemisen osalta HO totesi, ettei se HO:n pääkäsittelyssä olisi ollut heidän etunsa mukaista. (Vailla lainvoimaa 26.11.2019) - Uutiset
6.11.2019 11.19
26 petoksesta tuomittua ei olisi tullut tuomita 4 kk vankeusrangaistukseen hänen poissaolostaan huolimatta
Vastaajalle oli annettu haaste tiedoksi 22.1.2019. Siinä oli ilmoitettu, että asia voidaan tutkia ja ratkaista vastaajan poissaolosta huolimatta, ja että tällöin voidaan rangaistukseksi tuomita sakkorangaistus tai enintään kolmen kuukauden vankeusrangaistus. KO oli menetellyt virheellisesti tuomitessaan vastaajan neljän kuukauden vankeusrangaistukseen. KO:ssa oli näin ollen tapahtunut oikeudenkäyntivirhe. KO:n tuomio oli kumottava rangaistusseuraamuksen osalta ja asia oli palautettava siltä osin KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 6.11.2019) - Uutiset
24.9.2019 8.26
Hovioikeus: Käräjäoikeudessa tapahtui menettelyvirhe huumausainerikosasiassa
Hovioikeus totesi, että A ei ollut esitutkinnassa myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla eli pitäneensä hallussaan syytteessä väitettyä määrää 40,4 grammaa amfetamiinia. Asiassa oli A:n esitutkinnassa lausuman johdosta ollut riitaa hallussapidetyn amfetamiinin määrästä, vaikka A olikin sinänsä myöntänyt syyllistyneensä asiassa huumausainerikokseen myös amfetamiinin osalta. Tämän vuoksi ja kun A oli syytteessä tarkoitetun teon tehdessään ollut 20-vuotias nuori rikoksentekijä, jota ei ollut aikaisemmin rikoksista rekisteröity, ja syyttäjä oli vaatinut hänen tuomitsemistaan vankeusrangaistukseen, A:n läsnäolo olisi ollut asian selvittämiseksi tarpeen. Näin ollen oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 11 §:n 1 momentissa tarkoitettuja edellytyksiä tutkia ja ratkaista asia A:n poissaolosta huolimatta ei ollut eikä käräjäoikeus olisi saanut kutsua A:ta käräjäoikeuden pääkäsittelyyn sellaisella uhalla. (Vailla lainvoimaa 24.9.2019) - Uutiset
5.9.2019 15.24
Hovioikeuskin piti selkänsä loukanneen 56-vuotiaan lähihoitajan työsuhteen irtisanomista perusteettomana - yksistään se seikka, että työntekijää on työnantajan taholta kehotettu hakemaan haluamiansa avoinna olleita tehtäviä, ei täytä työn tarjoamisvelvollisuutta
A oli työskennellyt X:n sotessa ja sen edeltäjällä toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa lähes 37 vuoden ajan. A:n työsuhteen päättämisen perusteeksi oli ilmoitettu A:n työkyvyn olennainen ja pitkäaikainen aleneminen. Hylättyään X:n soten vaatimuksen pääkäsittelyn toimittamisesta, HO totesi KO:n tuomion perusteluihin viitaten A:n työkyvyn olleen olennaisesti ja pysyvästi alentunut tämän lähihoitajan tehtävän hoitamiseksi. HO totesi myös, että X:n sotella oli ollut esitetyn selvityksen perusteella avoinna tehtäviä, joiden kelpoisuusvaatimukset A olisi voinut täyttää. X:n sote ei ollut osoittanut asiassa selvittäneensä A:n soveltuvuutta kyseisiin tehtäviin, eikä X:n sotella ollut ollut riittäviä perusteita olla tarjoamatta A:lle tilaisuutta osoittaa selviytyvänsä kyseisistä tehtävistä. HO hyväksyi asiassa mainitsemillaan lisäyksillä KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset irtisanomisperusteen ja siihen sisältyvän uudelleensijoittamisvelvollisuuden osalta. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut myös korvauksen (14 kk:n palkka) osalta. Korvauksen alentamiseen ei ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 6.9.2019) - Uutiset
8.8.2019 11.10
Anniskelulupa peruutettiin yrittäjän aiemman päihteiden väärinkäytön perusteella - ne bis in idem -periaate ei tullut sovellettavaksi
Kahdesta rattijuopumuksesta ja kahdesta huumausaineen käyttörikoksesta ilmenevä C:n aikaisempi päihteiden väärinkäyttö kokonaisuutena osoitti C:n ilmeisen sopimattomaksi harjoittamaan alkoholilain mukaista elinkeinotoimintaa. AVI:n oli alkoholilain 72 §:n 3 momentin nojalla tullut peruuttaa A Oy:n anniskelulupa pysyvästi. Suullisen käsittelyn osalta HAO katsoi, ettei suullisessa käsittelyssä C:tä sekä valituksessa nimettyjä todistajia kuulemalla ollut saatavissa sellaista selvitystä C:n päihteiden käytöstä, jolla olisi asiaa ratkaistaessa merkitystä. Suullinen käsittely oli siten ilmeisen tarpeeton. Kaksoisrangaistavuuden kiellon osalta HAO totesi, ettei anniskeluluvan peruuttamista voitu pitää rangaistusluonteisena seuraamuksena luvanhaltijan hallintoelimiin kuuluvan henkilön teosta. Asiassa ei näin ollen ollut kyse tilanteesta, jossa olisi tullut sovellettavaksi kaksoisrangaistavuuden kieltoa koskeva ne bis in idem -periaate. (Ei lainvoim. 8.8.2019) - Uutiset
12.6.2019 10.00
Tuomarin tulee varmistua siitä, että huoltoratkaisu on lapsen edun mukainen – asiaa ei olisi pitänyt ratkaista käräjäoikeudessa kirjallisen valmistelun perusteella
Ratkaisu oli ollut asianosaisten oikeudenkäynnin osalta antamiin suostumuksiin nähden yllättävä. HO katsoi, että KO:n olisi tullut kuulla asianosaisia olosuhdeselvityksen johdosta ja tässä yhteydessä kiinnittää heidän huomiotaan siihen, että olosuhdeselvityksen laatijoiden näkemykset lapsen huollon ja tapaamisen järjestämisestä poikkesivat isän riidattomiksi käyneistä vaatimuksista ja että asia oli ratkaistava KO:ssa ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. HO katsoikin, ettei asiaa olisi pitänyt ratkaista KO:ssa kirjallisen valmistelun perusteella vaan asiassa olisi pitänyt toimittaa pääkäsittely. Asiassa oli näin ollen tapahtunut menettelyvirhe, jonka vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 12.6.2019) - Uutiset
9.4.2019 11.30
Veitsen teriä istuntosaliin tuonut mies tuomittiin 6 kuukauden valvontarangaistukseen
Käsittelyn päätyttyä ja ennen tuomioharkintaa vastaaja oli mennyt käräjänotaarin pöydän luo ja laskenut pöydän kaiteelle useita veitsen teriä, jotka olivat olleet laadultaan mattoveitsen tai vastaavanlaisen veitsen teriä. Vastaaja oli ottanut yhden veitsen ja tehnyt viiltelyyn viittaavia liikkeitä. Myöhemmin, kun oli ilmoitettu, että tuomio annetaan kansliatuomiona, vastaaja oli poistuessaan istuntosalista sanonut käräjänotaarille ja käräjäsihteerille "muistakaa mitä äsken näitte" tai "muistakaa mitä äsken tein". (Vailla lainvoimaa 9.4.2019) - Uutiset
8.4.2019 7.56
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli voinut tehdä pääkäsittelyä toimittamatta oikeudellisen arvion siitä oliko vastaajan menettely perusmuotoista vai törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista
Hovioikeus totesi, että syyttäjän oli tullut ilmoittaa haastehakemuksessa syytteenalaisesta teosta sen kuvailemiseksi tarvittavat tiedot ja todisteet, joihin hän oli halunnut vedota asiassa. A:n tunnustaminen oli puolestaan käsittänyt syytteessä kuvatun historiallisen tapahtumainkulun eli sen, että A oli syytteessä kuvatussa tilanteessa kuljettanut henkilöautoa syytteessä mainitulla ylinopeudella. Syytteen teonkuvauksessa mainitut seikat tapahtumapaikasta ja -ajasta ja A:n käyttämästä ylinopeudesta olivat näin ollen riidattomia. Syyttäjä ei ollut haastehakemuksessa nimennyt todistelua. Käräjäoikeuden suorittama harkinta siitä, oliko rikos ollut omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle, oli koskenut teon oikeudellista arviointia eli sitä, oliko A:n menettelyssä ollut kysymys perusmuotoisesta vai törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Hovioikeus katsoi, että kuvatunlaisessa tilanteessa käräjäoikeus oli voinut syyttäjältä lausumaa pyytämättä ja asiaa pääkäsittelyyn siirtämättä ratkaista asian kirjallisessa menettelyssä. Näin ollen käräjäoikeuden ei ollut katsottava menetelleen virheellisesti käsitellessään ja ratkaistessaan asian. Sen vuoksi asiaa ei ollut syytä palauttaa käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 8.4.2019) - Uutiset
20.2.2019 15.16
Hovioikeus alensi pääkäsittelyä pitämättä työsuhteen päättämisestä tuomitun 15 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen 9 kuukauden palkkaa vastaavaksi
Yhtiön vaatimus pääkäsittelyn toimittamisesta hylättiin. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut. Huomioon ottaen A:n työsuhteen suhteellisen lyhyt kesto ja se, että hän oli välittömästi irtisanomisensa jälkeen työllistynyt ammattiaan vastaavaan työhön, HO arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi 9 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. (Vailla lainvoimaa 20.2.2019) - Uutiset
12.2.2019 14.34
Selvitys: Vakuutusoikeuden muodollisista istunnoista luopumisen vaikutukset
Vakuutusoikeudessa on vuoden 2016 alusta lukien otettu käyttöön muista hallintotuomioistuimista poikkeava asioiden ratkaisumenettely, jossa muodollista istuntoa ei enää kaikissa tilanteissa järjestetä. Selvityksessä arvioidaan yksimielisten asioiden ratkaisemista ilman muodollisen istunnon pitämistä koskevan sääntelyn toimivuutta ja vaikutuksia. Selvityksessä tarkastellaan, millaisissa ja kuinka suuressa osassa eri kokoonpanoissa ratkaistavia asioita menettelyä on sovellettu, miten se on toiminut ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut vakuutusoikeuden toimintaan ja asianosaisten oikeusturvaan. - Uutiset
15.10.2018 13.00
Hovioikeuden päätös avustajan palkkiosta ja pääkäsittelyn toimittamisesta hovioikeudessaKoska kyse oli oikeudellisesta arvioinnista, OTM:n henkilökohtainen kuuleminen asian selvittämiseksi ei ollut tarpeen eivätkä myöskään asian laatu ja merkitys hänen kannaltaan edellyttäneet pääkäsittelyn toimittamista. Näin ollen pääkäsittelyn toimittaminen oli selvästi tarpeetonta. HO katsoi, että OTM:n laskuttamat toimenpiteet olivat sinänsä olleet tarpeellisia asiassa. Oikeusapulain 17 §:n ja palkkioasetuksen 4 §:n mukaan palkkion tulee kuitenkin olla kohtuullinen asian laatuun ja laajuuteen nähden. HO katsoi, että OTM:lle voitiin maksaa lisää palkkiota viideltä tunnilta vähennettynä A:n omavastuuosuudella. OTM:n palkkiovaatimus HO:sta hylättiin lakiin perustumattomana. (Vailla lainvoimaa 15.10.2018) - Uutiset
5.9.2018 9.31
KKO: Hovioikeus ei olisi saanut käyttää todisteena esitutkintapöytäkirjaan eikä lääkärinlausuntoon merkittyä asianomistajan kertomusta kun todistelutarkoituksessa kuultava asianomistaja ei ollut paikalla hovioikeuden pääkäsittelyssä
Todistelutarkoituksessa kuultava asianomistaja jäi kutsuttuna pois hovioikeuden pääkäsittelystä, minkä johdosta hovioikeus käytti kuulemisen sijasta näyttönä hänen esitutkinnassa antamaansa kertomusta. Hovioikeus nojautui näyttönä myös lääkärinlausunnon esitietoihin merkittyyn asianomistajan kertomukseen ja luki vastaajalle syyksi törkeän ryöstön.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla hovioikeus ei olisi saanut käyttää todisteena esitutkintapöytäkirjaan eikä lääkärinlausuntoon merkittyä asianomistajan kertomusta. Asia palautettiin hovioikeuteen.