Ositus
- Uutiset
13.3.2024 15.46
Vierashuoneessa professori Tuulikki Mikkola: Väärinymmärrystä vai sumutusta – avioehtosopimuksen oikeustoimiopillisesta pätemättömyydestäVoiko puoliso oikeustoimilain säännösten valossa menestyksekkäästi väittää, että ajallinen yhteys avioehtosopimuksen allekirjoittamisen ja vihkihetken välillä on luonut osapuolelle pelon häiden mahdollisesta peruuntumisesta ja tätä koskevista häpeällisistä seuraamuksista, jolloin kyseessä olisi pakottaminen? Tai, voiko puoliso vaatia avioehtosopimuksen julistamista pätemättömäksi siksi, että hän ei ole ymmärtänyt sopimuksen oikeusvaikutuksia ja se on lisäksi ollut selkeästi sisällöltään epäsuhtainen, koska se koituu varakkaamman puolison eduksi? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii professori Tuulikki Mikkola Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjaston artikkelissaan. - Uutiset
22.2.2024 14.34
Hovioikeus: Osituksessa huomioon otettavat velat ja osituksen sovitteluAsiassa oli ensisijaisesti kysymys pesänjakajan ja käräjäoikeuden ratkaisujen oikeellisuudesta siltä osin kuin ne eivät olleet ottaneet huomioon puheena olevien velkakirjojen mukaisia velkoja S:n velkoina osituslaskelmassa. Kysymys oli tältä osin yhtäältä velkakirjavelkojen luonteesta ja olemassaolosta todellisina velkoina sekä toisaalta niiden väitetystä lakkaamisesta kahden velan osalta vanhentuneina. Toissijaisesti asiassa oli kysymys osituksen sovittelun edellytyksistä sekä viimesijaisesti S:n ja N:n välillä vahvistettavasta tasingonmaksuvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 22.2.2024) - Uutiset
26.1.2024 10.11
Avio-oikeuden vanhentuminen lausunnoille 8. maaliskuuta 2024 astiOikeusministeriö pyytää lausuntoja arviomuistiosta, jossa ehdotetaan, että avioliittolaissa säädettäisiin avio-oikeuden (ositusvaateen) vanhentumisesta. Määräajan säätäminen osituksen toimittamiselle selkiyttäisi nykyistä tilannetta ja estäisi monimutkaisten ositustilanteiden syntymisen. - Uutiset
11.12.2023 11.25
Defensor Legis 4/2023 on julkaistu EdilexissäDefensor Legisin numerossa 4/2023 käsitellään muun muassa muistijälkitestin käyttöä rikosprosessissa, osituksen viivästymistä ja asumiskorvausta, yleisiä sopimusehtoja ja kauppatapaa, rikoshyödyn menettämistä, lisäsuojatodistuksen myöntämisedellytyksiä, tavaroiden tiekuljetuksia, perintö- ja lahjaverolakia, yhteistoimintalakia, EU:n hankintasääntelyä sekä asiantuntijatodistelua. - Uutiset
1.11.2023 10.00
Päivitetty ohje: Osakesäästötilin verotusVerohallinnon ohjeen lukuja 9 ja 11 on päivitetty. Luvussa 9 on täsmennetty osakesäästötilin lopettamishetkeä ja lukuun 11 on lisätty tekstiä osituksessa leskelle siirtyneiden osakkeiden hankintahinnan määräytymisestä. - Uutiset
10.10.2023 15.51
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota: Omaisuuden erottelu ei johtanut kohtuuttomaan lopputulokseenErottelukirjasta ilmenevin tavoin V:llä oli noin 168.000 euron varallisuus, ja S:n varallisuus oli hyvin vähäinen. Hovioikeus katsoi, että V oli saanut perusteetonta etua asunto-osakkeiden kauppahinnan jaon osalta. Tähän nähden ja ottaen huomioon, että avioehtosopimuksen sovittelu edellyttää vahvoja perusteita, hovioikeus katsoi asiaa kokonaisuutena harkittuaan, ettei omaisuuden erottelu johtanut V:n osalta kohtuuttomaan lopputulokseen. (Vailla lainvoimaa 10.10.2023) - Uutiset
26.7.2023 13.00
Edilex-sarjan uudessa artikkelissa Mikael Koskinen käsittelee muotovirheestä aiheutuvia seuraamuksia perhevarallisuusoikeuden piirissäMuotomääräyksistä perhevarallisuusoikeudessa on kirjoitettu oikeuskirjallisuudessa runsaasti. Vaikka korkein oikeus antaa tasaisin väliajoin kysymystä koskevia ratkaisuja, on oikeustila edelleen epäselvä. Se, mikä seuraus muotovirheelle tulisi antaa on tasapainottelua oikeustilan ennakoitavuuden ja materiaalisen oikeudenmukaisuuden välillä. Oikeuskirjallisuudessa on kehitelty erilaisia oppeja ja periaatteita, joiden myötä joissain tilanteissa voitaisiin katsoa perhevarallisuusoikeudellisen oikeustoimen olevan pätevä siitä huolimatta, ettei sitä ole tehty noudattaen muotomääräyksiä. - Uutiset
5.7.2023 10.20
Hovioikeus: Tarpeettoman oikeudenkäynnin aloittanut kantaja oli velvollinen korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulutHO totesi, että silloinkin, kun kantaja katsoo tarvitsevansa täytäntöönpanokelpoisen tuomion, kantajan tulee kuitenkin ennen kanteen nostamista selvittää, mikä on vastapuolen kanta tulevan kanteen sisältämiin vaatimuksiin ja onko vastapuoli valmis vapaaehtoiseen maksusuoritukseen. Vasta tämän jälkeen voidaan tehdä arvio siitä, onko täytäntöönpanokelpoiselle tuomiolle tarvetta. Kantaja ei ollut näyttänyt menetelleensä näin. (Vailla lainvoimaa 5.7.2023) - Uutiset
29.3.2023 15.00
Pesänjakajan lasku oli maksettava - jatkokäsittelylupaa ei myönnettyKO:ssa oli ollut riitaista:
- Vastaajan mukaan myös osituksen toimittamiseen liittyvät seikat mukaan lukien KO:n pesänjakajan määräystä koskeva 7.10.2013 päätös oli riitainen, koska vastaaja ei ollut saanut henkilökohtaisesti kyseistä päätöstä
- Kantajan oikeus laskuttaa vastaajaa
- Oliko kantaja toimittanut laskun ja toimenpide-erittelyn vastaajalle
- Oliko saatava vanhentunut (Vailla lainvoimaa 29.3.2023) - Uutiset
27.3.2023 11.38
Hovioikeus: Rakennushankkeiden ja pääomalainasaatavan ositusarvoAsiassa oli hovioikeudessa ratkaistavana N:n valituksen johdosta kahden ositusperusteen syntyhetkellä rakentamisen osalta kesken olevien kiinteistöjen sekä N:n pääomalainasaatavan arvo N:n ja S:n välisessä osituksessa. Hovioikeus katsoi avioliittolain 90 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla, että siltä osin kuin kiinteistöt olivat kehittyneet ositusperusteen syntyhetken jälkeen, kysymys oli ollut N:n omalla työllään ansaitsemastaan omaisuudesta, jonka ei voitu katsoa kuuluvan osituksen piiriin. N:n ositettavina varoina oli siten pidettävä kiinteistöjä sekä niihin kohdistunutta keskeneräisten rakennustöiden arvoa sellaisena kuin se oli ositusperusteen syntyhetkellä ollut. Pääomalainasaatavan osalta hovioikeus katsoi, että asiassa jäi näyttämättä, että se olisi N:lle arvoton. (Vailla lainvoimaa 27.3.2023) - Uutiset
20.1.2023 11.49
Hovioikeus: Ositus, tasinko ja oikeudenkäyntikulutJK:n valituksen johdosta hovioikeudessa oli kysymys siitä, olivatko PK:n 10.000 euron ja 20.000 euron suoritukset (tilisiirrot) JK:lle lahjoja vai osituksessa huomioon otettavia tasinkosuorituksia. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, miten JK:n Filippiinien asunto sekä siitä oleva velka oli otettava huomioon osituksessa. Vielä asiassa oli kysymys oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 20.1.2023) - Uutiset
4.1.2023 11.44
Hovioikeus sopimuksen pätemättömyydestä, kohtuuttomuudesta ja kohtuullisesta ajasta: Osituksen virheellisyyden korjaaminen – käräjäoikeuden tuomio kumottiinHovioikeudessa oli A:n valituksen johdosta ratkaistavana, oliko hän vedonnut 27.4.2016 päivätyn sopimuksen väitettyyn pätemättömyyteen ja kohtuuttomuuteen kohtuullisessa ajassa. Mikäli A:n katsottiin vedonneen mainittuihin seikkoihin kohtuullisessa ajassa, ratkaistavana oli, oliko sopimus väitetyin tavoin pätemätön tai kohtuuton. Tällöin arvioitavaksi tuli ensin, oliko asia palautettava tältä osin käräjäoikeuden ratkaistavaksi vai tutkittiinko sopimuksen pätemättömyyttä ja kohtuuttomuutta koskevat väitteet hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 4.1.2023) - Uutiset
21.12.2022 11.40
Epävarmat velat ositusta toimittaessa ja takaisinsaantilain mukaisessa ylivelkaisuus- ja maksukyvyttömyysarvioinnissa: Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomiolauselman ja määräsi osituksen peräytymäänHovioikeus totesi, että osituksen peräyttäminen ei edellytä, että kysymys olisi valeoikeustoimesta. PH oli osituksessa luovuttanut omaisuuttaan 78.545,09 euroa liikaa eli huomattavasti enemmän kuin hän olisi ollut velvollinen luovuttamaan. Asiassa oli riidatonta, ettei osituskirjaa ollut annettu Digi- ja väestötietovirastoon (ent. Maistraatti) rekisteröitäväksi. Tuomiossa mainituilla perusteilla ositus oli peräytettävä takaisinsaantilain 9 §:n ja avioliittolain 104 §:n mukaisesti. SH:n korvausvastuun enimmäismääränä oli pidettävä määrää, jonka PH oli osituksessa luovuttanut ilman sitä koskevaa velvollisuutta. Näin ollen kannevaatimukset 1) ja 2) oli hylättävä 78.545,09 euroa ylittävältä osalta ja kannevaatimus 3) edellisten vaatimusten kanssa samassa suhteessa eli 10.635,50 euroa ylittävältä osin. Muilta osin kannevaatimukset hyväksyttiin. (KKO:ssa; VL:2023-108) - Uutiset
30.11.2022 11.20
Hovioikeus: Oliko muistisairas kyennyt ymmärtämään avioeroasian merkityksen ja ollut siten oikeudenkäyntikelpoinen avioeroa koskevassa asiassaSillä, että nainen oli mahdollisesti pidemmän aikaa kokenut avioliittonsa epämielekkääksi, ei ollut merkitystä hänen toiminta- ja ymmärryskykynsä arvioimisen kannalta. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi asiassa näytetyn, ettei nainen ollut enää 18.2.2020 ollut oikeudenkäyntikelpoinen avioeroa ja pesänjakajan määräämistä koskevassa asiassa. Hakemus oli näin ollen jätettävä tutkimatta. (Vaila lainvoimaa 30.11.2022) - Uutiset
23.9.2022 14.30
Tiina Väisäsen väitös: Eläkkeet avioero-osituksessa – Tutkimus lakisääteisten työeläkeoikeuksien merkityksestä avioeron jälkeen toimitettavassa omaisuuden osituksessaAvioerotilanteessa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan lähtökohtaisesti tasan. Työeläkeoikeudet muodostavat kuitenkin merkittävän poikkeuksen tähän pääsääntöön – osituksessa niitä ei huomioida, vaikka ne ovatkin taloudellisesti merkittävä varallisuuserä. OTL Tiina Väisäsen väitöstutkimuksessa ”Eläkkeet avioero-osituksessa" tarkastellaan yhtä puolisoiden tärkeintä varallisuuserää: lakisääteisiä työeläkeoikeuksia ja niiden merkitystä avioeron jälkeen toteutettavassa omaisuuden jaossa eli osituksessa. - Uutiset
29.8.2022 10.10
Hovioikeus sovitteli ositustaHovioikeus harkittuaan tuomiossa sovittelun puolesta ja vastaan esitettyjä seikkoja päätyi kokonaisharkinnassaan siihen, että sovittelua puoltavat seikat olivat sovittelua vastaan puhuvia painavampia. SA:n TA:lle maksettavaksi määrätyn tasingon määrä 125.356,98 euroa johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Asiassa oli avioliittolain 103 b §:n nojalla edellytykset SA:n ja TA:n välisen osituksen sovittelulle siten, että SA:n TA:lle maksettavaksi määrätyn tasingon määrä alennettiin hovioikeuden kohtuulliseksi harkitsemaksi 75.000 euroksi. (Vailla lainvoimaa 29.8.2022) - Uutiset
26.4.2022 9.05
Hovioikeus: Omistusoikeuden tasinkona saatuihin osakkeisiin ja siihen perustuvien velvollisuuksien katsottiin siirtyneen osituspäätöksellä eikä vasta osituksen tultua lainvoimaiseksiValituksessa esitettiin, että jo mahdollisuus moitekanteen nostamiseen estäisi omistusoikeuden siirtymisen ennen osituksen lainvoimaiseksi tuloa. Korkein oikeus on kuitenkin ennakkopäätöksessä KKO 1985 II 190 katsonut, ettei moitekanteen vireilläolo estänyt tasinkoon perustuvan suorituskanteen ajamista ja että tasinkoa saavalla puolisolla oli ollut oikeudellinen tarve kanteensa nostamiseen välittömästi sen jälkeen, kun tasingon suorittamisesta oli kieltäydytty. Tuomiossa todetun perusteella ja koska ei ollut edes väitetty, että tasinkosuoritusta ei olisi tehty asianmukaisella tavalla, osakkeiden omistusoikeus siihen perustuvine velvollisuuksineen oli siirtynyt B:lle osituksen tultua toimitetuksi. (Vailla lainvoimaa 26.4.2022) - Uutiset
23.12.2021 15.30
Turvaamistoimihakemus hylättiin - hovioikeus ei vapauttanut avustajaa kuluvastuustaSelvästi perusteettoman hakemuksen laatimisen taustalla olleet ymmärrettävät tai hyväksyttävätkään motiivit eivät olleet peruste vapauttaa avustaja kuluvastuusta säännöksen soveltamisedellytysten muuten täyttyessä. Hakemusta laadittaessa oli ollut mahdollista huomioida perusteettomasta hakemuksesta mahdollisesti seuraava kuluvastuu ja punnita tätä taloudellista riskiä suhteessa hakemuksen tavoitteeseen. Asiassa kerrotun perusteella KO:n päätöksen muuttamiseen ei ollut aihetta. Koska AA hävisi muutoksenhaun, hänet oli OK 21 luvun 6 §:n perustella velvoitettava korvaamaan A:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 23.12.2021) - Uutiset
13.12.2021 12.50
Hovioikeus: Menetettyä moiteaikaa oikeuden määräämän pesänjakajan toimittamasta osituksesta ei voida palauttaaRatkaisussa KKO 2002:94 on katsottu, ettei menetetty moiteaika oikeuden määräämän pesänjakajan toimittamasta osituksesta ole sellainen määräaika, joka voitaisiin oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:n nojalla palauttaa. Näin ollen hakemus oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 13.12.2021) - Uutiset
26.10.2021 11.30
Hovioikeus: Valvontalautakunta oli voinut harkintavaltansa puitteissa määrätä asianajajalle lievemmän seuraamuksen kuin jäsenyyden menettämisen (ään.)Valvontalautakunta oli lieventävänä seikkana pitänyt sitä, ettei AA:lla ollut ollut asianajajana toimiessaan merkittävää valvontahistoriaa, ja oli tämän vuoksi määrännyt seuraamukseksi seuraamusmaksun erottamisen sijasta. Asiassa esitettyjä seikkoja kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, ettei valvontalautakunnan ratkaisu ollut valituksessa esitetyin tavoin ilmeisen virheellinen. Valvontalautakunta oli siten toiminut harkintavaltansa puitteissa ottaessaan seuraamusharkinnassa lieventävänä seikkana huomioon sen, ettei AA:lla asianajajana toimiessaan ollut merkittävää valvontahistoriaa. Eri mieltä ollut oikeusneuvos puolestaan kumosi valvontalautakunnan AA:lle kurinpidollisena seuraamuksena määräämän seuraamusmaksun ja määräsi sen sijasta, että AA erotetaan yhdistyksestä. (Vailla laivnoimaa 26.10.2021)