Osakaslaina
- Uutiset
18.4.2024 13.42
Hallinto-oikeus: Henkilökohtaisen tulon verotus – Pääomatulo – Osakaslaina – Osakaslainan anteeksianto – Kuolinpesä – Peitelty osingonjako - Uutiset
7.8.2023 14.30
Päivitetty ohje: Luonnollisen henkilön osakeyhtiöstä nostaman osakaslainan verotusRahalainan ja osakeyhtiön käsitteitä (luku 2.1), kuolinpesätilanteita (luku 2.6) ja osakaslainan takaisinmaksua kuittaamalla (luku 4.1) on täsmennetty. Ohjeen lukuun 8.3 on lisätty ohjeistus työnantajan lainojen ja korkojen vuosi-ilmoituksesta. Lisäksi ohjeeseen on lisätty selkeyttäviä esimerkkejä ja ohjeen rakennetta on selkeytetty. Ohje on voimasssa 2. elokuuta 2023 lukien toistaiseksi. - Uutiset
31.8.2022 11.00
Veroilmoituksesta puuttui 115.860,78 euron osakaslaina - hovioikeuskin piti vastaajan menettelyä tahallisena ja veropetosta törkeänä - 6 kk:n ehdollinen vankeusAsiassa oli riidatonta, että vastaaja oli palauttanut verovuodelta 2015 esitäytetyn veroilmoituksen, josta oli puuttunut hänen omistuksessaan olevalta A Oy:ltä saamansa 115.860,78 euron osakaslaina. Tuloveroa oli jäänyt tämän vuoksi määräämättä yhteensä 38.234 euroa. HO:ssa oli KO:n tavoin ensinnäkin kysymys siitä, oliko vastaaja menetellyt tahallisesti. Mikäli vastaajan katsottiin menetelleen tahallisesti, asiassa oli kysymys myös siitä, oliko vastaajan menettelyä pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä siten, että kysymys oli törkeästä veropetoksesta. Mikäli vastaajan katsottiin syyllistyneen rikokseen, asiassa oli kysymys vielä rangaistuksen määräämisestä. (Vailla lainvoimaa 31.8.2022) - Uutiset
18.2.2021 13.15
Osakaslainojen ilmoittamatta jättäminen - hovioikeus tuomitsi törkeästä veropetoksesta ja avunannosta törkeään veropetokseenAsiassa oli kysymys siitä, olivatko vastaajat V1 ja V2 laiminlyöneet velvollisuutensa ottaa selvää osakaslainan ilmoitustavasta ja sen verokohtelusta ja oliko heidän laiminlyöntinsä ollut asiassa siten tahallista, että heidän olisi täytynyt pitää vähintään varsin todennäköisenä, että jättämällä ilmoittamatta osakaslaina V1:n henkilökohtaisessa verotuksessa vero jätetään kokonaan määräämättä tai se tullaan määräämään liian alhaiseksi. Asiassa mainituilla perusteilla ja ottaen erityisesti huomioon, että laiminlyönti oli kohdistunut neljälle eri verovuodelle, HO katsoi, että V1:n ja V2:n menettelyä ei voitu pitää heidän katsomallaan tavalla huolimattomuudesta johtuvana, vaan V1:n ja tämän toimesta veroilmoitusten tekijänä toimineen V2:n oli täytynyt pitää varsin todennäköisenä, että virheellinen menettely johtaa veron määräämättä jättämiseen tai veron määräämiseen liian alhaisena V1:n henkilökohtaisessa verotuksessa. Asiassa oli näytetty, että V1 ja ja V2 olivat menetelleet syytteessä väitetyllä tavalla. HO piti oikeudenmukaisena seuraamuksena V1:lle 5 kuukauden vankeusrangaistusta ja V2:lle 4 kuukauden vankeusrangaistusta. Asiassa ei ollut estettä tuomita kummankin rangaistusta ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 18.2.2021) - Uutiset
8.6.2020 13.50
Hallinto-oikeus arvioi oliko työntekijän yhtiöltä saamaa lainaa sen osakkeiden hankintaa varten pidettävä verotuksessa osakaslainana, vaikka hän ei lainanantohetkellä vielä ollut yhtiön osakasYhtiön työntekijä A oli saanut yhtiöltä lainaa sen osakkeiden hankintaa varten. Asiassa oli kysymys siitä, oliko A:n yhtiöltä saamaa lainaa pidettävä verotuksessa osakaslainana, vaikka hän ei lainanantohetkellä vielä ollut yhtiön osakas. HAO katsoi, että omistusosuus oli määritettävä verovuoden päättymisajankohdan perusteella. Kun vielä otettiin huomioon, että A:n saama laina oli myönnetty osakkeiden ostoon ja se oli ollut ehdoiltaan sellainen, ettei yhtiö mitä ilmeisimmin olisi vastaavin ehdoin lainannut varojaan ulkopuoliselle, asiaa ei ollut syytä arvioida valituksessa esitetyn säännöksen tarkoituksenkaan perusteella toisin. Koska A oli verovuoden päättyessä omistanut yhtiön osakkeista yli kymmenen prosenttia, rahalainasta tuolloin maksamatta ollut määrä oli verotuksessa pääomatuloksi luettavaa osakaslainaa. (Ei lainvoim. 8.6.2020) - Uutiset
3.3.2020 15.00
Uusi ohje: Luonnollisen henkilön osakeyhtiöstä nostaman osakaslainan verotusVerohallinnon ohjeessa käsitellään luonnollisen henkilön osakeyhtiöstä nostamien osakaslainojen verotusta. Ohje korvaa 1.6.2010 annetun ohjeen "Pääomatuloksi luettava osakaslaina". Ohjeessa ei käsitellä työsuhteen perusteella saadun lainan korkoedun verotusta. Työsuhdelainan korkoedusta on kerrottu tarkemmin ohjeessa "Luontoisedut verotuksessa". Osakaslainan vähentämistä osakkeiden matemaattisesta arvosta käsitellään ohjeessa "Osinkotulojen verotus". - Uutiset
5.2.2020 13.00
Hovioikeuden tuomio törkeästä velallisen epärehellisyydestä - osakkaalle maksetut palkat ja osakaslainatHO:ssa oli ensin kysymys siitä, olivatko vastaajat syyllistyneet törkeään velallisen epärehellisyyteen maksamalla A:lle ylisuurta palkkaa myös 31.12.2013 päättyneen tilikauden jälkeen. Toisin kuin KO HO katsoi siten, että myös siltä osin kuin yhtiöstä vuonna 2014 A:lle luovutetut palkaksi kirjatut varat ylittivät A:lle hänen yhtiön hyväksi tekemästään työstä kohtuulliseksi palkkioksi arvioidun määrän, vastaajat olivat luovuttaneet yhtiön varoja tahallisesti ilman liiketaloudellisia perusteita ja hyväksyttävää syytä sekä aiheuttaneet menettelyllään yhtiön maksukyvyttömyyden tai sen oleellisen pahentumisen ja siten syyllistyneet törkeään velallisen epärehellisyyteen. Seuraavaksi HO:ssa oli ratkaistavana kysymys siitä, mitä oli pidettävä A:lle maksetun palkan hyväksyttävänä määränä. HO arvioi A:lle maksetun palkan kohtuulliseksi määräksi vuosina 2012-2014 3.500 euroa kuukaudessa, eli yht. 126.000 euroa. Yhtiöstä oli siten ilman liiketaloudellista perustetta luovutettu A:lle palkaksi kirjattuja varoja yhteensä 303.220 euroa. HO:ssa oli vielä kysymys siitä, oliko osaa syytteessä tarkoitetusta vastaajille myönnetystä osakaslainasta pidettävä B:lle maksettuna palkkana ja oliko varojen luovutukselle tältä osin ollut hyväksyttävä syy. HO katsoi, että tarkoitetut osakaslainat (109.895 euroa) oli katsottava kokonaisuudessaan yhtiöstä ilman hyväksyttävää syytä luovutetuiksi varoiksi. Se, että osakaslainat oli ilmoitettu verottajalle ja huomioitu B:n tuloina, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
18.12.2019 9.50
Vuosi-ilmoitukset vuodelta 2020Vuodelta 2020 annettaviin vuosi-ilmoituksiin tulee kaksi uutta ilmoitusta: vuosi-ilmoitus osakesäästötilistä ja vuosi-ilmoitus välitetyistä palveluista. Vuosi-ilmoitus välitetyillä palveluilla tarkoitetaan kuljetuspalveluita ja vuokraustoimintaa. Lisäksi nykyisiin vuosi-ilmoituksiin on tulossa muutamia muutoksia. Myös nämä muutokset koskevat vuodelta 2020 annettavia vuosi-ilmoituksia. - Uutiset
23.9.2019 10.35
KHO:n kaksi ratkaisua varainsiirtoverostaTapauksessa KHO:2019:121 katsottiin, ettei varainsiirtoveroa ollut suoritettava siltä osin kuin kauppahinnan oli katsottava kohdistuneen osakaslainasaataviin. Tapauksessa KHO:2019:122 katsottiin, ettei urakkahinnan maksamista koskevaa myöhempää suoritusvelvoitetta tai urakkahinnan johdosta syntyvää velkaosuutta ollut luettava osakekaupan yhteydessä vastikkeeseen varainsiirtoverolain 20 §:n 1 tai 5 momentin nojalla. - Uutiset
11.9.2019 16.00
Osakaslainoja yhtiöstään nostanut tuomittiin törkeästä velallisen epärehellisyydestä 7 kuukauden vankeusrangaistukseenVastaaja (tj, yhtiön hallituksen varsinainen jäsen) oli menettelyllään aiheuttanut yhtiön maksukyvyttömäksi tulemisen ja oleellisesti pahentanut sitä. Törkeysarvostelun osalta ei voitu antaa merkitystä vastaajan jälkikäteisille, osakaslainojen takaisinmaksua koskeville toimenpiteille. Vastaajan tavoitteleman hyödyn määrä 34 527 euroa ylitti selvästi sen, mitä velallisen epärehellisyyden arvioiminen törkeäksi vähintään edellyttää. Tähän nähden ja ottaen huomioon myös rikoksen suhteellisen pitkä tekoaika KO oli pitänyt velallisen epärehellisyyttä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Vaikka rikoksen tekemisestä olikin jo kulunut varsin pitkä aika (tekoaika 30.6.2008 - 30.9.2011), vakiintuneen käytännön mukainen rangaistus ei kuitenkaan tästä syystä johtanut kohtuuttomaan lopputulokseen RL 6 luvun 7 §:n tarkoittamalla tavalla. Perustetta jättää vastaajaa rangaistukseen tuomitsematta ei myöskään ollut. Vastaajan oli selvitetty pyrkineen palauttamaan yhtiöstä ottamiaan varoja, mikä voitiin ottaa rangaistuksen mittaamisessa huomioon sitä jossain määrin alentavana seikkana. Toisaalta rikoksella oli aiheutettu velkojille huomattava taloudellinen vahinko. KO oli pitänyt oikeudenmukaisena rangaistuksena 7 kuukauden mittaista vankeusrangaistusta, jonka määräämiselle ehdolliseksi ei ollut RL 6 luvun 9 §:n 1 momentin tarkoittamaa estettä. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 11.9.2019) - Uutiset
11.1.2016 10.49
Hovioikeus: Vasta jälkikäteen toimitusjohtajan palkaksi selitetyille osakaslainoille ei ollut hyväksyttävää syytä – toimitusjohtaja syyllistyi törkeään velallisen epärehellisyyteenEnnakkoratkaisujen KKO 2005:68 ja KKO 2005:119 tavoin myös nyt käsiteltävässä tapauksessa oli kysymys siitä, että osakaslainoja selitetään vasta jälkikäteen A:n palkaksi. Edellä mainitut korkeimman oikeuden ratkaisut huomioon ottaen syytteessä tarkoitettujen varojen luovuttamiselle ei ollut hyväksyttävää syytä, vaikka A:lla olisikin ollut oikeus saada yhtiöltä korvausta tekemästään työstä. Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus katsoi, ettei ratkaisun KKO 2011:64, jossa nostoja ei ollut merkitty kirjanpitoon lainkaan, perusteella ollut aihetta päätyä toisenlaiseen johtopäätökseen. Sillä, olivatko yhtiön muut johtohenkilöt hyväksyneet A:n menettelyn, ei ollut luovutusten hyväksyttävyyden kannalta oikeudellista merkitystä. (Vailla lainvoimaa 11.1.2016) - Uutiset
25.6.2015 14.14
Hovioikeus pohti kanteen myöntämisen peruuttamisen edellytyksiä osakaslaina-asiassaKäräjäoikeus katsoi, ettei asiassa näytetty, että osakaslainoilla olisi ollut liiketaloudellinen peruste. Näin ollen osakaslainoissa kyse oli ollut osakeyhtiölain vastaisesta varojenjaosta. Osakeyhtiölain 13 luvun 4 §:n perusteella A oli siten velvollinen palauttamaan yhtiöstä saamansa varat korkoineen. Käräjäoikeus katsoi, että A ei ollut oikeutettu kuittaamaan yhtiöltä saamastaan osakaslainasta pankeille maksamia yhtiön lainoja. A:n yhtiöltä saama osakaslainan määrä oli 168.249,79 euroa, minkä määrän A oli velvollinen suorittamaan yhtiölle korkoineen kantajan vaatimuksen mukaisesti. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota ja totesi lisäksi muun muassa, että A ei esittänyt hovioikeudessa hyväksyttävää syytä kanteen osittaisen myöntämisen peruuttamiselleen. (Vailla lainvoimaa 25.6.2015) - Uutiset
11.3.2015 8.00
KHO: Kymmenen vuoden päästä erääntyvän osakasalainan korko oli sen verovuoden veronalaista tuloa, jona korkojakso päättyi – ei sen verovuoden, jona korko tosiasiassa maksettiinX:n tarkoituksena oli antaa laina A Oy:lle, jonka osakas X oli. Velkakirjan ehtojen mukaan laina erääntyisi kokonaisuudessaan yhdessä erässä 10 vuoden kuluttua nostopäivästä. Ehtojen mukaan korkoa ei maksettu laina-aikana. Maksamattomalle korolle kertyi korkoa kunkin vuoden mittaisen korkojakson päättymisestä lähtien samoin ehdoin kuin lainan pääomalle, eikä X:llä ollut oikeutta vaatia koron maksamista ennen koron takaisinmaksupäivää. KHO katsoi, että X sai kertyneen koron TVL 110 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vallintaansa kunkin korkojakson päättyessä. Korko oli siten sen verovuoden veronalaista tuloa, jona kyseinen korkojakso päättyi. - Uutiset
5.7.2013 13.10
Hallinto-oikeuden ratkaisu peitellyn osingon verotuksestaB:n velat yhtiölle olivat kertyneet usealta vuodelta. Vasta verotarkastuksessa oli havaittu, että velkamäärät olivat jatkuvasti kasvaneet eikä veloista myöskään ollut saatu korkoja ja lyhennyksiä asianmukaisesti. Tuolloin oli myös voitu todeta, että tilintarkastajat olivat vuodelta 2007 puuttuneet osakeyhtiölain vastaisiin lainajärjestelyihin ja vuodelta 2008 todenneet, ettei yhtiö ollut ryhtynyt korjaaviin toimiin, vaan lainat olivat entisestään lisääntyneet. Näissä oloissa peitelty osinko oli voitu verottaa A:n vuoden 2008 tulona, vaikka B:n saamat etuudet eivät välttämättä kaikki olleetkaan konkretisoituneet tuona vuonna.