Osa-aikatyö
- Uutiset
20.10.2023 10.25
EUT: Järjestelmät korotetun palkan saamiseksi tietyn työtuntimäärän ylittämisestä eivät saa asettaa osa-aikatyöntekijöitä epäedulliseen asemaanKansallista säännöstöä, jossa asetetaan osa-aikatyöntekijöille ja vastaaville kokoaikaisille työntekijöille maksettavan lisäkorvauksen yhtenäiseksi edellytykseksi saman työtuntimäärän ylittyminen tietyssä toiminnassa, kuten lentäjän lentotyössä, on pidettävä osa-aikatyöntekijöiden ”epäedullisempana” kohteluna. Osa-aikatyötä koskevan puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 ja 2 kohtaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa asetetaan osa-aikatyöntekijöille ja vastaaville kokoaikaisille työntekijöille maksettavan lisäkorvauksen yhtenäiseksi edellytykseksi saman työtuntimäärän ylittyminen tietyssä toiminnassa, kuten lentäjän lentotyössä, jotta tähän toimintaan liittyvä erityinen työstä aiheutuva rasitus voidaan kompensoida. - Uutiset
31.1.2023 10.30
Työtuomioistuin: Työnantajalla ei ollut asiallista ja painavaa syytä irtisanoa toisen työnantajan palveluksessa sairauslomansa aikana työskennelleen vartijan työsopimusta (ään.)Irtisanomiseen johtaneen menettelyn ei selvitetty ilmentäneen samantyyppistä välinpitämättömyyttä työtehtävien suorittamista kohtaan kuin varoitusten perusteena olevien rikkomusten. Asiassa ei esitetty selvitystä siitä, että sairausloman aikaisella työskentelyllä toisen työnantajan palveluksessa olisi ollut haitallisia seurauksia työntekijän työkyvyn palautumisen kannalta. Asiassa esitetyn näytön perusteella työntekijä ei ollut myöskään pyrkinyt tahallaan erehdyttämään työnantajaansa tai toiminut muutoin epärehellisesti siten, että työnantajalle olisi voitu katsoa muodostuneen irtisanomiseen oikeuttava luottamuspula. Näillä ja muilla tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei työnantajalla ollut asiallista ja painavaa syytä irtisanoa työntekijän työsopimusta. Työnantaja velvoitettiin suorittamaan työntekijälle 8 kk:n palkan työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. (Ään.) - Uutiset
20.9.2022 11.00
Hallitus esittää muutoksia työttömyysturvan sovitteluunEsityksen tavoitteena on edistää osittaisen työllistymisen ja lyhytkestoisen työn vastaanottamista sekä selkeyttää työttömyysetuuden maksuperusteista sovittelua. Esitys oli lausunnolla 16.6.-5.8.2022. - Uutiset
16.8.2022 11.45
Vaihtelevaa työaikaa koskeva lainsäädäntö muuttui 1. elokuuta 2022 - maksuttomassa verkkoseminaarissa käsitellään sekä uutta että aiemmin voimassa ollutta lainsäädäntöäVaihteleva työaika tarkoittaa nollatuntisopimusta, töihin kutsumista tarvittaessa tai työaikaa, joka vaihtelee esimerkiksi välillä 10–30 tuntia viikossa. Lakimuutosten myötä työnantajalla on aiempaa vahvempi velvollisuus tarkastella, vastaako sovittu työaika työvoiman todellista tarvetta. Tarkastelu tulee tehdä vähintään 12 kuukauden välein. Jos tarkastelu osoittaa, että työntekijän vähimmäistyöaika voitaisiin määritellä korkeammaksi, tulee työntekijälle tarjota vähimmäistyöajan nostamista. Työsuojeluhallinto järjestää 1.9.2022 klo 11–12 maksuttoman verkkoseminaarin, jossa käsitellään sekä uutta että aiemmin voimassa ollutta lainsäädäntöä koskien vaihtelevaa työaikaa. Tilaisuus on tarkoitettu sekä työntekijöille että työnantajille ja heidän edustajilleen. - Uutiset
6.5.2022 9.30
EUT:n ennakkoratkaisu kokoaikaista ja osa-aikasta opetustehtävää hoitavan akateemisen henkilöstön vakinaistamisestaOsa-aikatyötä koskevan puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle säännöstölle ja käytännölle, jonka mukaan kokoaikaista opetustehtävää hoitava akateemisen henkilöstön jäsen vakinaistetaan automaattisesti ilman muuta objektiivista perustetta kuin se, että mainittua tehtävää hoidetaan kokoaikaisesti, kun taas osa-aikaista opetustehtävää hoitava akateemisen henkilöstön jäsen joko vakinaistetaan tai nimitetään tehtävään määräaikaisesti. Direktiivin 97/81, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/23, liitteessä olevaa 6.6.1997 tehtyä osa-aikatyötä koskevaa puitesopimusta on tulkittava siten, että siinä ei määrätä osa-aikatyöntekijän palvelukseen ottavalle työnantajalle mitään vaatimusta osa-aikaisen tehtävän edustaman prosenttiosuuden laskentatavasta suhteessa vastaavaan kokoaikaiseen tehtävään. - Uutiset
17.2.2022 13.00
Hovioikeus: Yhdistyksellä oli ollut asiallinen ja painava syy kahden keittiössä työskennelleen irtisanomiseen - yhdistys oli täyttänyt sekä lojaliteetti- että takaisinottovelvoitteensa - toista työntekijää ei syrjitty tämän terveydentilan perusteellaKantajat hävisivät muutoksenhakunsa kokonaisuudessaan, joten he olivat velvollisia korvaamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikulut HO:sta. (Vailla lainvoimaa 17.2.2022) - Uutiset
15.2.2022 8.15
Valtion virkamieslakia ja Suomen Pankin virkamiehistä annettua lakia muutetaan - lausuntoja voi antaa 14.3.2022 saakkaEhdotetuilla muutoksilla pantaisiin täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi avoimista ja ennakoitavista työehdoista Euroopan unionissa. Virkamiehelle annettaisiin kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Lisäksi viranomaisen olisi osa-aikaisen tai määräaikaisen virkamiehen pyynnöstä annettava perusteltu vastaus mahdollisuudesta pidentää säännöllistä työaikaa tai nimityksen kestoaikaa. Jos työnantajalla on velvollisuus tarjota virkamiehelle työn edellyttämää koulutusta, sen olisi oltava virkamiehelle maksutonta ja sen olisi tapahduttava työaikana. Lisäksi valtion virkamiehen sairauden todistamista koskevaan säännökseen ehdotetaan muutoksia. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. elokuuta 2022. - Uutiset
14.12.2021 11.00
Työnantajalla oli ollut tyosopimuslain mukainen irtisanomisperuste yksipuolisesti muuttaa työsuhteet osa-aikaiseksiAsiassa oli ollut kysymys siitä, oliko työnantajalla ollut työsopimuslainmukainen irtisanomisperuste yksipuolisesti muuttaa kantajien työsuhteita osa-aikaiseksi. Ensisijaisesti oli ollut ratkaistava se, oliko työ ja sen tarjoamisen edellytykset vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi ja mikä merkitys asiassa oli sillä, että työnantaja oli palkannut uusia työntekijöitä samankaltaisiin tehtäviin. KO oli hylännyt kantajien vaatimukset. Kantajat peruuttivat valituksensa HO:ssa. - Uutiset
4.10.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Työsopimuksen purkautuneena pitäminen ja lojaliteettivelvoite – KKO:2021:66Työsopimuslain 8 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen, työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien. Työsopimuslain 8 luvun 3 §:n säännöstä on perusteltu muun ohella sillä, että työsopimuksen toinen osapuoli saattaa olla tavoittamattomissa ilman, että hän on ilmoittanut pätevää syytä poissaololleen, jolloin työsopimuksen purkaminen siihen liittyvien menettelytapasäännösten noudattamisineen ei välttämättä olisi mahdollista (HE 157/2000 vp s. 111). Työsopimuksen purkautuneena käsittelemistä koskeva säännös sisältää kuitenkin ns. sanamuotoharhan. Sitä koskeva oikeuskäytäntö jakaantuu sanamuodon mukaiseen sekä työnantajan lojaliteettivelvoitetta korostavaan. Jälkimmäistä luonnehtivat työnantajan päättelyvelvollisuus ja siitä seuraava selonottovelvollisuus. Korkein oikeus vahvisti uudella tuomiollaan näiden aseman ns. nollatuntisopimuksen yhteydessä. Nämä velvollisuudet ovat siinä määrin juridisesti vahvoja, että työnantajan on syytä ottaa ne huomioon aina, kun on kyse työnantajan oikeudesta käsitellä työsopimusta purkautuneena. - Uutiset
2.2.2021 11.00
Hovioikeuden tuomio nollatuntisopimuksella työskennellen lomauttamisesta ja työsuhteen päättämisestäKO:n tuomio kumottiin siltä osin kuin yhtiö oli velvoitettu suorittamaan kantajalle vahingonkorvauksena lomautuksen ennakkoilmoituksen laiminlyönnistä. (Vailla lainvoimaa 2.2.2021) - Uutiset
11.11.2020 10.30
Työtuomioistuin: Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukainen työsuojeluvaltuutetun korvaus tuli maksaa osa-aikatyössä työaikaan suhteutettunaErimielisyys koski sitä, oliko työsuojeluvaltuutetun korvaus tullut maksaa osa-aikatyön suhteessa vai täysimääräisenä (KVTES 2014–2016, 2017, 2018–2019). Kunnallinen työmarkkinalaitoksen esittämät seikat huomioon ottaen osa-aikaisena ja kokoaikaisena työskentelevien työsuojeluvaltuutettujen tilanteita ei voitu pitää vertailukelpoisina. Sote ry:n kanne hylättiin. - Uutiset
21.9.2020 13.32
Työntekijän katsottiin olleen ilman hyväksyttävää ja laillista syytä poissa työstäänAsian ratkaisemisen kannalta KO:ssa oli keskeistä se, mikä velvollisuus työntekijällä on saapua työpaikalleen työtä tekemään tilanteessa, jossa hänen ja hänen työnantajansa välillä on riitaa työajasta ja/tai maksettavasta palkasta. - Uutiset
22.6.2020 10.23
Perhevapaalta takaisin työhönsä yrittäneelle nollatyösopimuksella työskennelleelle kuorma-autonkuljettajalle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja syrjinnästä - osapuolet sovintoon hovioikeudessaKoska yhtiö ei ollut asiassa mainituilla perusteilla näyttänyt, ettei kantajalle olisi ollut tarjota lainkaan työtä, oli yhtiön katsottava syrjineen kantajaa tämän sukupuolen perusteella. Kun otettiin huomioon se, mitä asiassa oli esitetty, ja työnantajan edustajan menettely ja passiivisuus kantajan yrittäessä palata perhevapailta työhönsä, oli kantajalla ollut oikeus purkaa nollatyösopimuksensa päättyväksi heti. KO oli harkinnut TSL 12 luvun 2 §:n nojalla tuomittavan korvauksen kohtuulliseksi määräksi 7 kk:n palkkaa vastaavan määrän. Kantajan kokema loukkaus huomioon ottaen KO oli harkinnut oikeaksi tehdä kantajalle TSL 12 luvun 2 §:n nojalla määrättävästä korvauksesta vähennyksen, jonka määrä oli 50 prosenttia kantajalle ajalla 13.2.–16.4.2018 maksetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta. Ottaen huomioon, että TSL 12 luvun 2 §:n mukainen korvaus perustui tässä tapauksessa osittain myös aineettomaan vahinkoon, oli tasa-arvolain mukaisen hyvityksen kohtuullinen määrä 7.500 euroa. Asianosaisten päästyä asiassa sovintoon kantaja peruutti 5.6.2020 HO:een saapuneessa kirjelmässään KO:ssa tässä asiassa nostamansa kanteen. Yhtiö ilmoitti samana päivänä saapuneessa kirjelmässään, ettei sillä ollut asiassa vaatimuksia kantajaa kohtaan. KO:n tuomio kumottiin kanteen peruutuksen johdosta. Asia jäi sillensä. (Vailla lainvoimaa 22.6.2020) - Uutiset
14.4.2020 8.30
Yhtiö tuomittiin 6 000 euron hyvityssakkoon lomarahan maksamatta jättämisestä tuntityöntekijälle - sakon määrää arvioitaessa huomioitiin menettelyn toistaminenTuomion TT 2019:15 perusteella oli selvää, että työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisen tulkinnan mukaan lomaraha tuli maksaa työehtosopimuksen 18 §:n 6 kohdan nojalla tuntityöntekijälle. Riidatonta oli, että yhtiö oli ollut tietoinen edellä mainitusta tulkinnasta 23.3.2017 lukien ja että se ei ollut maksanut A:lle lomarahaa loppupalkan 13.6.2019 yhteydessä. Työtuomioistuin katsoi, että yhtiö oli näin menetellessään tieten rikkonut ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen 18 §:n 6 kohdan määräystä. Hyvityssakon määrää arvioitaessa oli otettu huomioon se, että yhtiö oli toistanut samaa menettelyä, josta se oli jo ratkaisulla TT 2019:15 tuomittu 4.000 euron hyvityssakkoon. - Uutiset
3.4.2020 11.00
Hovioikeus arvioi työnantajan oikeutta pitää työsuhdetta purkautuneena - käräjäoikeuden tuomio kumottiinAsiassa oli näytetty, että kantajalle oli 31.7.2017 lukien määrätty työntekovelvoite. Mainituissa oloissa kantajan olisi tullut annetun ohjeistuksen mukaan selvittää työnantajalta uusi työkohde. Kun hän ei ollut näin tehnyt, eikä hän ollut ilmoittanut pätevää syytä poissaololleen, oli yhtiöllä ollut oikeus pitää työsuhdetta seitsemän päivän luvattoman poissaolon johdosta purkautuneena. Kun otettiin huomioon se, että vastaajayhtiö oli yksiselitteisesti kehottanut kantajaa palaamaan töihin maanantaina 31.7.2017 ja että kantaja oli työskennellyt vastaajayhtiössä vuodesta 2013 lukien ja ennen työsuhteen purkautumista täysipäiväisesti kesällä 2017, kantajalla ei ollut ollut perusteltua syytä olettaa, että vastaajayhtiöllä ei olisi tarjota hänelle töitä ja että hänellä olisi velvollisuus aloittaa työt vuosiloman jälkeen vasta työnantajan erillisen kutsun johdosta ja siinä yhteydessä osoittamassa työkohteessa. Vastaajayhtiöllä ei ollut myöskään näissä olosuhteissa ollut velvollisuutta ryhtyä selvittämään kantajan poissaolon tarkempaa syytä, johon kantajan taholla oli mitä ilmeisimmin vaikuttanut tyytymättömyys lomarahakiistan lopputulokseen. Kantajalla ei ollut ollut estettä ilmoittaa poissaolostaan työnantajalle. Kantajan kanne hylättiin ja yhtiö vapautettiin tuomitusta korvausvelvollisuudesta kantajalle ja Suomen valtiolle. Kantaja velvoitettiin korvaamaan vastaajayhtiön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut KO:sta ja HO:sta. (KKO on kumonnut HO:n tuomion 23.9.2021. Ks. KKO:2021:66) - Uutiset
24.3.2020 10.30
Hallinto-oikeus: Työstä poissaolleen virkamiehen virkasuhde voitiin irtisanoaAsiassa kuvatuissa oloissa valittajan menettely oli osoittanut kokonaisuutena arvioiden sellaista piittaamattomuutta virkamiehen virkavelvollisuuksiin kuuluvaa työskentelyvelvollisuutta sekä työnantajan antamia määräyksiä kohtaan, että työnantajalla oli ollut valtion virkamieslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityisen painava syy valittajan virkasuhteen irtisanomiselle. Asiaa ei ollut syytä arvioida toisin valittajan pitkän virkauran tai muiden valittajan esittämien seikkojen perusteella. Valittajan virkasuhdetta ei ollut irtisanottu hänen sairautensa vuoksi. Kun otettiin huomioon valittajan menettelyn toistuvuus, irtisanominen oli ollut myös suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraamus valittajan toiminnasta. Kun otettiin huomioon valittajan työskentelyn osa-aikaisuus sekä valittajan vuosiloma, HAO katsoi, että työnantaja oli ryhtynyt asiassa toimenpiteisiin ja valittajan selvityksen kuulemistilaisuudessa saatuaan kohtuullisessa ajassa päättänyt irtisanomisesta. (Ei lainvoim. 24.3.2020) - Uutiset
14.2.2020 11.51
Työnantajan katsottiin päättäneen työsuhteen jättämällä tarjoamatta työntekijälle töitä ns. nollatuntisopimuksen mahdollistamalla varsin joustavalla tavallaKO katsoi asiassa mainituin perustein tulleen näytetyksi, että vastaaja oli ilman työsopimuslain mukaista perustetta päättänyt sen ja kantajan välisen työsuhteen jättämällä tarjoamatta kantajalle töitä KO:n tuomion perusteluissa selostetun ns. nollatuntisopimuksen mahdollistamalla varsin joustavalla tavalla. Vastaaja ei ollut KO:ssa vedonnut siihen, että työvuorojen tarjoamatta jättämiseen olisi ollut syynä vastaajan saamien työtilausten määrän väheneminen. KO harkitsi oikeudenmukaiseksi korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 4 kk:n palkkaa vastaavan korvauksen, josta puolet oli kantajan vaatimuksen mukaisesti katsottava korvaukseksi aineettomasta vahingosta. Ottaen huomioon tuomittavan korvauksen vähäinen määrä KO harkitsi kohtuulliseksi jättää tekemättä TSL 12 luvun 3 §:ssä tarkoitetun vähennyksen tuomittavasta korvauksesta. Mitä tuli kantajan vaatimuksiin irtisanomisajan palkan, irtisanomisajan lomakorvauksen ja odotusajan palkan osalta, KO katsoi, ettei vastaajan vetoamalla ns. nollatuntisopimuksella ollut merkitystä korvauksen perusteen tai määrän osalta ottaen huomioon, ettei vastaaja ollut väittänyt, että sen työvoiman tarve olisi vähentynyt nyt tarkastelun kohteena olleena aikana. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 14.2.2020) - Uutiset
3.2.2020 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Tiedonantovelvollisuuden rikkominen yhteistoimintamenettelyssä – KKO:2020:7Korkeimman oikeuden tuomion mukaan ”ei ole uskottavaa, että virasto ei olisi voinut ilmoittaa neuvotteluesityksessä tarkemmin tietoja niistä periaatteista, joiden mukaan toimenpiteiden kohteeksi joutuvat virkamiehet valikoituvat. Virasto ei siten ole näyttänyt, että se olisi liittänyt neuvotteluesitykseensä kaiken käytettävissään olleen tiedon.…” Neuvotteluesityksessä ei ole aikaisemmin vaadittu esitettäväksi kaikkia käytettävissä olevia tietoja, vaikka tiedonantovelvollisuus onkin ”suhteellisen laaja”. Lähtökohtana on ollut vaatimus riittävien tietojen esittämisestä neuvottelujen aloittamiseksi ja käymiseksi. Viraston menettelyn katsominen myös huolimattomaksi herättää kysymyksen siitä, kuinka moni yhteistoimintalakia noudattamaan pyrkivä osaa sitä noudattaa. Tässäkin tapauksessa työnantaja pyrki noudattamaan lakia. Korkein oikeuskaan ei totea, että yhteistoimintamenettely muilta osin olisi ollut lain vastaista. Yhteistoimintalainsäädännön noudattaminen alkaa olla asia, jossa juristijoukolla on etukäteen varmistettava, että lakia ei ”huolimattomuudesta” rikota. - Uutiset
9.1.2020 11.00
Työntekijän omaa työaikakirjanpitoa pidettiin uskottavana näyttönä - valvontakameran tallenteelle ei annettu merkitystäTyöntekijän esittämää omaa työaikakirjanpitoa ja siitä ilmeneviä työpäivien pituuksia pidettiin uskottavina. Työntekijän oli näytetty työskennelleen pitämästään työaikakirjanpidosta ilmenevät työtunnit. Työnantaja velvoitettiin korvaamaan työntekijän palkkasaatavat vaatimuksen mukaisina ja oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 9.1.2020) - Uutiset
9.12.2019 13.43
Työtuomioistuin arvioi osa-aikaisen luokanopettajan työvelvoitettaOsa-aikaisesti virkaansa hoitavan luokanopettajan velvollisuus osallistua kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaisiin opettajatyöpäiviin eli niin kutsuttuihin VESO-päiviin ja yhteissuunnittelutyöaikaan tuli suhteuttaa vastaamaan osa-aikaisesti virkaansa hoitavan osa-aikaprosenttia. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oli virkaehtosopimukseen osallisena tullut olla selvillä myös osa-aikatyöntekijöitä koskevista säädöksistä ja oikeuskäytännöstä. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.