Oppisopimus
- Uutiset
28.10.2022 11.50
Hovioikeus: Hiusalan oppisopimuksen palkkausehtoa ei ollut soviteltavaHO salli kantajan vedota OikTL 36 §:ään vasta hovioikeusvaiheessa valituksen täsmennyksessä esitetyllä tavalla. Pääasian osalta HO katsoi, ettei kantajan oppisopimuksen palkkaehdon kohtuullisuutta voitu arvioida TSL 10 luvun 2 §:n perusteella. Yksittäisen oppisopimuksen palkkausehdon kohtuullisuutta voitiin arvioida OikTL 36 §:n yleisen kohtuullistamissäännöksen perusteella. Asiassa ei ollut osoitettu sellaisia yksittäisiä olosuhteita, joiden nojalla olisi katsottava palkkausehdon soveltamisen johtaneen kantajan kohdalla kohtuuttomuuteen. Näin ollen oppisopimuksen palkkausehtoa ei ollut soviteltava siten, että tuntipalkaksi vahvistettaisiin 6,90 euroa, vaan kantajan kanne oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 28.10.2022) - Uutiset
14.10.2022 15.00
Tutkimus: Oppisopimus ja palkkatuki yksityiselle sektorille kustannustehokkaimpia aktiivisen työvoimapolitiikan palvelujaEduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaama tutkimus aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuudesta on valmistunut. Tutkimuksessa selvitetään aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannuksia, vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta Suomessa. Palveluihin osallistuvien, julkisen talouden ja yhteiskunnan näkökulmasta kustannustehokkaimmat palvelut ovat oppisopimus ja palkkatuki yksityiselle sektorille. - Uutiset
9.8.2022 8.18
Keskuskauppakamarin Valtonen: Oppisopimustuki ratkomaan osaajapulaaHallitus toisensa jälkeen on puhunut oppisopimuskoulutuksen tärkeydestä ja pyrkinyt lisäämään oppisopimuskoulutuksen määrää. Toivottua kasvua ei kuitenkaan tapahtunut ja moni yritys kokee edelleen, että oppisopimuskoulutus ei ole yritykselle toimiva vaihtoehto. Keskuskauppakamari ehdottaa oppisopimuskoulutuksen lisäämiseksi yrityksille suunnattua oppisopimustukea, joka pienenisi porrastetusti oppisopimuskoulutettavan osaamisen karttuessa. - Uutiset
14.4.2022 11.50
Diabetesta sairastanut liikuntakyvytön palvelutalon asiakas kuoli palovammoihin saunottamisen jälkeen - hovioikeus vapautti palveluesimiehen tuomitusta rangaistuksestaAsiassa mainitsemillaan perusteilla HO katsoi toisin kuin KO jääneen näyttämättä, että palveluasumisyksikön palveluesimies olisi rikkonut virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa jättämällä huolehtimatta siitä, että oppisopimuksella palkatun työntekijän työsuoritusta valvotaan riittävästi hänen saunottaessaan asiakkaita. Koska palveluesimiehen ei ollut katsottava 1 kohdassa väitetyin tavoin rikkoneen virkavelvollisuuttaan, oli syyte vammantuottamusta koskevan 2 kohdan osalta hylättävä. (Vailla lainvoimaa 14.4.2020) - Uutiset
14.12.2021 14.41
Ravintola-alan yrittäjälle sakkoja seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja työrikoksistaEtelä-Savon käräjäoikeus tuomitsi ravintolan omistajalle seksuaalisesta hyväksikäytöstä, työsyrjinnästä ja työturvallisuusrikoksesta 80 päiväsakon suuruisen yhteisen sakkorangaistuksen. (Lainvoimainen) - Uutiset
7.9.2021 8.30
Tasa-arvovaltuutettu: Oppisopimuskoulutuksesta valmistuneen määräaikaisen työntekijän työsuhteen jatkuminenA pyysi tasa-arvovaltuutettua selvittämään, oliko häntä syrjitty naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986i) kielletyllä tavalla, kun häntä ei vakinaistettu eikä hänen työsuhdettaan jatkettu määräaikaisena sen jälkeen, kun hän oli valmistunut oppisopimuskoulutuksen mukaisesti erityisammattitutkintoon. A oli ollut ainoa naispuolinen oppisopimustyöntekijä ja ainoa neljästä samalla työnantajalla oppisopimuksessa olleesta määräaikaisesta työntekijästä, jonka työsuhdetta ei jatkettu. A:n työsuhde oli päättynyt keväällä 2020 valmistumiseen, ja hän oli ollut kesän muualla töissä. Kun A oli ollut työnantajaan syksyllä yhteydessä, hän sai tietää, että oppisopimuksessa ollut työntekijä B oli valmistunut A:n tavoin ja otettu vakituiseen tehtävään. Samalla työnantajalla oppisopimuskoulutuksessa olleet C ja D olivat puolestaan jatkaneet työskentelyä määräaikaisessa työsuhteessa. - Uutiset
30.4.2021 11.25
Hovioikeus piti oppisopimuksessa ollutta lomautuksen kaltaista keskeytysehtoa työsopimuslain vastaisena - kantajalla oli ollut oikeus purkaa työsopimus TSL 8 luvun 1 §:n 2 momentin perusteellaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko kantajan oppisopimukseen sisällytetty ehto mahdollisesta lomautuksen kaltaisesta jaksosta marraskuun ja helmikuun välisenä aikana ollut pätevä vai oliko sitä pidettävä työsopimuslain vastaisena työnantajan lomautusoikeutta laajentavana sopimusehtona. Kysymys oli edelleen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja laittomasta lomauttamisesta tuomittavista korvauksista sekä odotusajan palkasta. Asiassa selostetuissa esitöissä lausuttu huomioon ottaen HO totesi, etteivät TSL:n säännökset sinänsä estä sopimusosapuolia myöskään määräaikaisissa työsopimuksissa sopimasta työnteon ja palkanmaksun yleisestä keskeyttämisestä ennalta määrättynä aikana, eikä tällaiseen sopimiseen ole sovellettava TSL:n lomautusta koskevia 5 luvun säännöksiä. HO katsoi, ettei asiassa mainituin perustein sopimusehto mahdollisesta lomautuksen kaltaisesta jaksosta ollut tapauksen olosuhteissa ollut pätevä ja kysymys oli ollut TSL:n vastaisesta lomautuksesta. Koska ehto oli ollut TSL:n vastainen, merkitystä ei ollut sillä, miten ehdosta oli oppisopimusta laadittaessa sovittu. Koska työnantaja oli lomauttanut kantajan työsopimuslain vastaisesti, kantajalla oli ollut oikeus purkaa työsopimus TSL 8 luvun 1 §:n 2 momentin perusteella. (Vailla lainvoimaa 30.4.2021) - Uutiset
14.10.2019 11.45
Seppo Koskinen: Koeaikaehto oppisopimussuhteen päättymisen jälkeen saman työnantajan kanssa tehdyssä työsopimuksessaHelsingin käräjäoikeuden tuomiossa 5.7.2018 nro 36212, josta tehty valitus Helsingin hovioikeuteen peruttiin (3.10.2019 S 18/2093), käräjäoikeus oli päätynyt siihen, että oppisopimussuhteen päättymisen jälkeen saman työnantajan kanssa tehtyyn työsopimukseen sovittu koeaikaehto oli työsopimuslain vastainen. Tuomion erityisenä ongelmana ei ole vain töiden mahdollinen samankaltaisuus, jota käräjäoikeus arvioi, vaan myös se, muuttuuko työntekijän asema (työsuhteen ”luonne”) olennaisesti siirryttäessä oppisopimuskoulutuksen työsuhteesta normaaliin työsuhteeseen. Jos muutos on olennainen ja vaikuttaa työnteon suorittamiseen, myös koeaikaehdon sopimisen on oltava tällöin mahdollista. Tässä kirjoituksessa ei käsitellä töiden samankaltaisuutta, vaan sitä, ovatko oppisopimustyösuhde ja tämän jälkeinen normaali työsuhde riittävän samanlaisia estämään koeaikaehdosta sopimisen oppisopimuksen jälkeisessä työsuhteessa. - Uutiset
4.10.2019 11.49
Työsopimukseen otettua koeaikaehtoa oppisopimuskoulutusjakson jälkeen pidettiin työsopimuslain vastaisena - erittäin painavaa perustetta työsopimuksen purkamiselle ei ollutKO katsoi, että uuden työsopimuksen koeaikaa koskeva ehto oli työsopimuslain vastainen. Kantajan laiminlyönnit oppisopimuksen aikana ja hänelle tällöin annettu varoitus puolsivat osaltaan työsuhteen päättämistä. Varoitus oli kuitenkin annettu useita kuukausia ennen nyt todettuja laiminlyöntejä ja eri työsuhteen aikana. Sille ei siten voitu antaa ratkaisevaa merkitystä asiassa. Kantajan luvattomat poissaolot olivat olleet melko lyhyitä. Hänen menettelyänsä ei voitu katsoa toistuvaksi, vaikka laiminlyöntejä olikin ollut useita. Kantajalle ei esitetyn näytön perusteella ollut lainkaan huomautettu hänen menettelystään. Nämä seikat huomioon ottaen KO katsoi, ettei työnantajalla ollut ollut TSL:n mukaista erittäin painavaa perustetta työsopimuksen purkamiselle. Yhtiö tuomittiin maksamaan korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 9 kuukauden palkkaa vastaavan määrän, irtisanomisajan ja odotusajan palkan (määrät riidattomat) ja korvauksena oikeudenkäyntikuluista 14.438,56 euroa. Vaatimukset hylättiin enemmälti. Kantajan asiamiehen 280 euron tuntilaskutuksen osalta KO katsoi, että kysymyksessä on pääkaupunkiseudulla käytössä oleva normaali ja hyväksyttävä tuntihinta riita-asioissa. Yhtiö perui valituksensa HO:ssa. Asia jäi KO:n tuomion varaan. (Vailla lainvoimaa 4.10.2019) - Uutiset
10.8.2018 11.30
Hovioikeus: Ylinopeutta työajalla ajaneen, viiden ja puolen viikon mittaiseen ajokieltoon määrätyn ja luvattomasti työpaikaltaan poistuneen oppisopimuskoulutuksessa työskennelleen linja-autonkuljettajan työsopimuksen purkamiseen ei ollut erittäin painavaa syytäAsiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut työsopimuslaissa tarkoitettu erittäin painava syy purkaa kantajan työsopimus tämän ajokieltoon johtaneen menettelyn, ajokiellon sekä muun väitetyn moitittavan menettelyn vuoksi. Tarkemmin asiassa oli kysymys siitä, oliko kantaja jättänyt ilmoittamatta sairauslomansa päättymisestä kesällä 2014 tai poistunut työpaikalta luvattomasti ennen työvuoron päättymistä, ja muodostivatko nämä seikat yhdessä oppisopimuskoulutuksessa tapahtuneiden viivästysten, ajokieltoon johtaneen menettelyn ja määrätyn ajokiellon kanssa työsopimuslaissa tarkoitetun erittäin painavan syyn työsopimuksen purkamiseen. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, olisiko kantaja voinut ajokiellon aikana suorittaa oppisopimussuunnitelman mukaisia opintojaan, ja olisiko oppisopimuskoulutuksen loppuun saattaminen sopimuksen mukaisesti ollut mahdollista määrätystä ajokiellosta huolimatta. HO katsoi asiaa kokonaisuutena harkittuaan, ettei yhtiöllä ollut TSL 8 luvun 1 §:ssä edellytettyjä perusteita purkaa kantajan työsopimusta. KO:n ratkaisua ei siten ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 10.8.2018) - Uutiset
3.5.2018 15.18
Oppisopimusopiskelijan ottaminen helpottuu heinäkuun alussaTyönantaja voi jatkossa ottaa oppisopimusopiskelijan määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen työnantajalle lisätyön tarjoamisvelvollisuuden tai takaisinottovelvollisuuden estämättä. - Uutiset
16.3.2018 9.10
Laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaiset puitteet hyväksytty neuvostossaEuroopan unionin neuvosto on hyväksynyt suosituksen laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista. Ne helpottavat nuorten pääsyä työelämään. Suosituksessa kannustetaan kehittämään työmarkkinoiden tarpeita vastaavaa ammattitaitoista ja pätevää työvoimaa. Oppisopimuskoulutuksen yhteiset laatu- ja tehokkuuskriteerit auttavat jäsenmaita kehittämään ja tukemaan omia oppisopimuskoulutusjärjestelmiään. - Uutiset
5.2.2018 14.00
KHO alensi oppisopimuskoulutukseen maksettujen valtionosuuksien takaisinperittävää määrää sekä poisi koronAsiassa ei voitu tarkoin laskea sitä vuosilta 2007–2010 maksettujen valtionosuuksien määrää, jonka ministeriö oli voinut periä takaisin, joten takaisinperittäväksi hyväksyttävää määrää oli kohtuudella alennettava. Tässä arvioinnissa otettiin huomioon muun ohella, että koulutuksen järjestäjän oppisopimusasiakirjojen puutteet tulivat käytännössä todetuiksi vasta koulutuksen järjestäjän toimintaan tehdyn tarkastuksen jälkeen, jolloin saatu valtionosuus oli jo käytetty opiskelijalle annettuun koulutukseen. Lisäksi niiden oppisopimusasiakirjojen puutteiden ja virheiden osalta, joihin liittyi tulkinnanvaraisuutta, takaisinperintäpäätös saattoi olla koulutuksen järjestäjän kannalta lopputulokseltaan kohtuuton, etenkin kun puutteen tai virheen kohteena olevasta seikasta ei ollut ollut ministeriön ohjausta.
Korkein hallinto-oikeus alensi takaisinperittävää määrää sekä poisti koron suorittamista koskevan velvollisuuden kokonaisuudessaan. - Uutiset
14.12.2017 14.15
Oppisopimuspaikkojen syntymistä halutaan helpottaaHallitus antoi asiaa koskevan esityksen torstaina 14. joulukuuta. Esityksen mukaan työnantaja voisi jatkossa ottaa oppisopimusopiskelijan määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen työnantajalle lisätyön tarjoamisvelvollisuuden tai takaisinottovelvollisuuden estämättä. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. - Uutiset
6.10.2017 10.00
Komissiolta aloite oppisopimuskoulutuksen edistämiseksi EuroopassaKomissio hyväksyi torstaina (5.10.) ehdotuksen laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista. Laajojen kuulemisten perusteella suosituksessa yksilöidään 14 keskeistä kriteeriä, joita jäsenvaltioiden ja sidosryhmien olisi käytettävä kehittäessään laadukasta ja tehokasta oppisopimuskoulutusta. - Uutiset
12.4.2017 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Työvuorosuunnittelun vaikeudet eivät syrjäytä lisätyön tarjoamisvelvollisuuttaKorkein oikeus antoi vastikään merkittävän uuden tuomion lisätyön tarjoamisvelvollisuudesta osa-aikaiselle työntekijälle. Korkein oikeus linjasi, että perhevapaa tai oppisopimusopiskelijan palkkaaminen eivät poista työnantajalta velvoitetta tarjota osa-aikaiselle työntekijälle lisätunteja. Tapauksessa loukattiin työsopimuslaissa määriteltyä lisätyön tarjoamisvelvollisuutta. Gigantti oli syyllistynyt tilanteessa myös tasa-arvolaissa kiellettyyn syrjintään. - Uutiset
3.2.2017 9.38
KKO:n ratkaisu lisätyön tarjoamisvelvollisuudesta osa-aikaiselle työntekijälle ja syrjinnästä raskauden perusteella - hovioikeuden tuomio kumottiinA oli työskennellyt osa-aikaisesti, kun työnantaja oli tehnyt oppisopimuksen henkilön kanssa, joka ei ennestään ollut sen palveluksessa. Lisäksi työnantaja oli A:n äitiysvapaan aikana palkannut uuden työntekijän vakituiseen työsuhteeseen. Molemmat uudet työntekijät olivat toimineet A:n tavoin kodinkonemyyjinä. Kysymys siitä, oliko oppisopimus koskenut sellaisia työtehtäviä, joita työnantajan olisi tullut tarjota ensisijaisesti A:lle, ja oliko työnantaja myöhemmin syrjinyt A:ta raskauden ja synnytyksen perusteella. KKO katsoi, että lisätyön tarjoamisvelvollisuuden osalta oppisopimukseen perustuva työsopimus voidaan lähtökohtaisesti rinnastaa muihin työsopimuksiin. Yhtiön katsottiin tahallaan tai huolimattomuudestaan rikkoneen työsopimuslaista johtuvia velvoitteitaan, kun se ei ollut tarjonnut osa-aikatyössä olleelle A:lle yhtiössä tarjolla ollutta ja hänelle sopivaa lisätyötä. Kun yhtiö oli A:n äitiysvapaan vuoksi jättänyt tarjoamatta hänelle sopivaa tehtävää, A oli yhtiön menettelyn johdosta joutunut raskauden ja synnytyksen perusteella epäedulliseen asemaan. Rikkomalla lisätyön tarjoamisvelvollisuuttaan yhtiö oli syyllistynyt myös tasa-arvolaissa kiellettyyn syrjintään. - Uutiset
13.4.2016 11.29
Selvitysmiehet: Uusi koulutussopimusmalli lisäämään käytännön työssä oppimistaSelvityshenkilöiden rehtori Maija Aaltolan ja OTK Rauno Vanhasen ehdotus yksinkertaistaisi ja uudistaisi nykyisiä työpaikalla tapahtuvan oppimisen malleja. Työpaikalla järjestettävän koulutuksen tapoja olisivat oppisopimus ja koulutussopimus. Koulutussopimus korvaisi nykyisen työssäoppimisen ja muodostaisi suurelta osin yhtenäisen toimintamallin oppisopimuksen kanssa. Koulutussopimus ei perustu työsuhteeseen, kun taas oppisopimuksella sovittaisiin jatkossakin työsuhteisesta työssä oppimisesta. Selvityshenkilöt ehdottavat, että koulutussopimusmalli ja laajemmin uudenlainen työpaikalla järjestettävän koulutuksen malli otetaan käyttöön 1. tammikuuta 2018 mennessä. - Uutiset
4.2.2016 10.41
Oppisopimuksen kiinteistönvälitysliikkeen toimitusjohtajana toimineen äitinsä kanssa tehneelle tyttärelle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä – varajäsenyys äidin omistaman yhtiön hallituksessa ei oikeuttanut työsuhteen päättämistäKO oli katsonut, että kantajan noin 1,5 vuotta kestänyt työsuhde oli päätetty työnantajan menettelyn vuoksi. Vastaajan toimitusjohtajana kantajan äiti oli asemansa puolesta ollut oikeutettu yhtiön puolesta allekirjoittamaan sopimuksen, eikä hänen sukulaissuhteensa kantajaan tehnyt sopimusta pätemättömäksi. Asiassa ei ollut esitetty selvitystä sen väitteen tueksi, että kantajan työsopimus olisi laadittu vasta jälkikäteen. Kantajan ei itse ollut näytetty antaneen aihetta työsuhteen päättämiseen. Kantajan varajäsenyyttä äitinsä omistaman yhtiön hallituksessa ei yksinään voinut pitää osoituksena kilpailevasta toiminnasta ja perusteena työsuhteen päättämiseen. Oikeana vahingonkorvauksen määränä pidettiin 5 kuukauden palkkaa. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 4.2.2016) - Uutiset
20.10.2014 13.30
Lähihoitajina työskentelevät oppisopimusopiskelijat rinnastettiin vähimmäispalkan laskennassa harjoittelijoihinPalvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen palkkaryhmittelyliitteen mukaan vähimmäisperuspalkkaa sovelletaan harjoittelijaan ja harjoittelijaan verrattavassa asemassa olevaan. Oppisopimusopiskelijoiden katsottiin rinnastuvan palkkaryhmittelyliitteessä tarkoitettuihin harjoittelijoihin ja näin ollen heihin tuli soveltaa palkkaryhmittelyliitteen mukaista vähimmäisperuspalkkaa.