Oikeusvoima
- Uutiset
15.4.2024 15.15
Hovioikeus: Ulosottovalitusasian ratkaisun oikeusvoimavaikutus sekä vaatimus häädön ihmisoikeusloukkausten ja terveyteen kohdistuneiden vaikutusten toteamisestaKäräjäoikeus oli päätöslauselmastaan ilmenevästi katsonut ulosottomiehen toimineen virheellisesti muuttokehotuksen tiedoksiannon ja omaisuuden hävittämisluvan osalta. Käräjäoikeus oli katsonut, että muilta osin häädön täytäntöönpanossa ei ilmennyt mitään lain vastaista. Hovioikeuden päätöksessä oikeusvoimavaikutuksen puuttumisesta lausuttu huomioon ottaen hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun olla lausumatta enemmälti siitä, mitä kansainvälisten sopimusten kohtia ulosottomiehen menettelyssä oli valittajan osalta mahdollisesti rikottu. Valittajan vaatimus käräjäoikeuden päätöksen täydentämisestä tältä osin oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 15.4.2024) - Uutiset
12.1.2024 15.30
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei olisi saanut jättää haastehakemusta sen puutteellisuuden perusteella tutkimatta antamatta valittajalle kirjallista täydentämiskehotustaKoska valittajaa ei ollut OK 5 luvun 5 §:ssä tarkoitetuin tavoin kehotettu täydentämään haastehakemustaan ja koska valittajan haastehakemusta ei olisi tullut jättää käräjäoikeuden mainitsemien aikaisempien ratkaisujen perusteella tutkimatta, käräjäoikeuden ratkaisu haastehakemuksen tutkimatta jättämisestä oli kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 12.1.2024) - Uutiset
26.10.2023 12.44
Hovioikeus: Hovioikeuden tuomiota ei rasittanut sellainen puute tai virhe, jonka perusteella tuomiota olisi voitu muuttaa ylimääräistä muutoksenhakua koskevien säännösten perusteella - Uutiset
2.10.2023 10.37
Hovioikeus: Oikeusvoima esti syytteiden käsittelemisen kiihottamisesta kansanryhmää vastaanNyt kysymyksessä olevassa asiassa Turun hovioikeus oli päätöksessä mainitulla ratkaisullaan jättänyt J:hin ja S:ään kohdistuneet syytteet kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tutkimatta Pirkanmaan käräjäoikeuden puuttuneen toimivallan vuoksi. Kyseinen ratkaisu on lainvoimainen. Tämä, ja päätöksessä oikeuskirjallisuudessa todettu huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että Turun hovioikeuden 24.2.2022 antaman ratkaisun numero 108157 oikeusvoima esti nyt kysymyksessä olevien, identiteetiltään aiempaa vastaavien syytteiden käsittelyn Pirkanmaan käräjäoikeudessa. (Vailla lainvoimaa 2.10.2023) - Uutiset
24.8.2023 15.59
Hovioikeus työsuhteen päättämistä koskevassa asiassa: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää yhtiön kannetta aikaisemmassa oikeudenkäynnissä annetun lainvoimaisen tuomion oikeusvoimavaikutuksen perusteella tutkimattaHovioikeuden ratkaistavana oli, estääkö korkeimman oikeuden asiassa S2018/137 antaman lainvoimaisen tuomion oikeusvoima yhtiön kanteen tutkimisen. Kysymys oli ensinnäkin siitä, oliko korkein oikeus tuomitessaan B:lle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ottanut huomioon yhtiön maksaman sopimusrahan korvausta alentavana seikkana. Mikäli katsottiin, ettei korkein oikeus ollut tuomitsemassaan korvauksessa ottanut sopimusrahaa huomioon, oli kysymys lisäksi siitä, olisiko yhtiön joka tapauksessa jo aikaisemmassa oikeusprosessissa kanteeseen vastatessaan tullut vaatia, että B:lle mahdollisesti tuomittavasta korvauksesta vähennetään yhtiön hänelle päättämissopimuksen perusteella maksama sopimusraha. (Vailla lainvoimaa 24.8.2023) - Uutiset
4.7.2023 16.16
Hovioikeus jätti tuomiovirhekantelun tutkimatta siltä osin kuin se koski käräjäoikeuden antamaa muutoksenhakuohjaustaNyt annettuun muutoksenhakuohjaukseen ei liittynyt vastaavia tosiasiallisia oikeusvaikutuksia kuin lainvoimaiseen tuomioon tai muuhun lopulliseen ratkaisuun. Käräjäoikeuden toimivaltaa koskeva ratkaisu ei ollut tullut lainvoimaiseksi, vaan siihen voi hakea muutosta pääasian ratkaisun yhteydessä tai toisen asianosaisen hakiessa muutosta vastapuoli voi muutoksenhakemukseen antamassaan vastauksessa myös hakea muutosta päätökseen, jolla hänen tekemänsä oikeudenkäyntiväite oli hylätty. Hovioikeus katsoi, että kantelu oli jätettävä tutkimatta siltä osin kuin se koski käräjäoikeuden antamaa muutoksenhakuohjausta. (Vailla lainvoimaa 4.7.2023) - Uutiset
20.1.2023 13.00
Hovioikeus arvioi tuliko syyte palvelusrikoksesta jättää tutkimatta tehtyjen syyttämättäjättämispäätösten vuoksiHO totesi yhteenvetonaan, että syyttämättäjättämispäätökset olivat koskeneet kunnianloukkausta ja esimiesaseman väärinkäyttöä, eivät palvelusrikosta. Päätökset ja KO:ssa käsitelty syyte koskivat siten eri rikoksia. Syyttäjän valittajaa vastaan nostaman syytteen tutkimiselle ei siten ollut ollut estettä. Asiassa mainitsemillaan perusteilla KO oli voinut tutkia palvelusrikosta koskevan syytteen. (Vailla lainvoimaa 20.1.2022) - Uutiset
25.11.2022 11.30
54-vuotiasta eläinlääkäriä ei syrjitty iän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella viranhaussaAsiassa esitetty näyttö ei ollut osoittanut syrjintäolettamaa. Asiassa ei ollut näyttöä siitä, että kantajaa olisi syrjitty virkanimityksessä yhdenvertaisuuslain 8 §:n perusteella kantajan iän tai muun kantajaan liittyvän syyn perusteella. Kantajan kanne ja korvausvaatimukset hylättiin. Kantaja oli velvollinen korvaamaan AVI:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut asiassa. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. KO:n tuomio jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 25.11.2022) - Uutiset
17.5.2022 11.14
EUT kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista: Kansalliset prosessuaaliset periaatteet eivät voi olla esteenä yksityisten unionin oikeudesta johtuville oikeuksilleTehokkuusperiaate edellyttää ehtojen mahdollisen kohtuuttomuuden tehokasta valvontaa. - Uutiset
18.3.2022 15.00
Hovioikeus: Velallisella ei ollut yksin ja konkurssihallintonsa tietämättä oikeutta katkaista saatavien vanhentumista konkurssinsa aikana omaisuutensa turvaamiseksi vahingolta - käräjäoikeuden tuomio oli kumottavaHO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja lopputuloksen oikeusvoiman osalta. Toisin kuin KO, HO katsoi, ettei velallisella ollut yksin ja konkurssihallintonsa tietämättä ollut oikeutta katkaista saatavien vanhentumista konkurssinsa aikana omaisuutensa turvaamiseksi vahingolta, koska kysymyksessä ei ensinnäkään ollut ollut sellainen lain esitöissä ja oikeuskirjallisuudessa tarkoitettu kiiretilanne taikka yllättävä tai ennalta-arvaamaton ja velallisen omaisuudelle haitallinen seuraamus ottaen erityisesti huomioon, että saatavien peruste oli ollut velallisen tiedossa jo vuosia ennen konkurssia. Asiassa ei myöskään ollut edes väitetty, että velallinen olisi tiedustellut vanhentumisen katkaisemisesta konkurssipesän hoitajalta. Velan vanhentumisen katkaiseminen ei joka tapauksessa ollut tullut konkurssipesää sitovaksi. Koska velan vanhentumista ei ollut katkaistu konkurssipesää sitovasti, velka oli vanhentunut ja KO:n tuomio oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 18.3.2022. Valituslupa myönnetty) - Uutiset
25.2.2022 11.45
Hovioikeus palvelussopimusta koskevassa riidassa: Aiemmalla editiopäätöksellä ei ollut oikeusvoimavaikutusta eikä käräjäoikeuden olisi tullut jättää yhtiön editiovaatimusta tutkimattaTässä asiassa oli kysymys muun ohella siitä, voiko editiovaatimuksen kohteena olevilla asiakirjoilla olla merkitystä näyttönä nimenomaan tässä asiassa ja oliko olemassa erittäin tärkeää syytä murtaa liikesalaisuuksien suojaa ottaen huomioon nimenomaan tämän asian erityispiirteet. Näitä kysymyksiä ei ollut voitu sitovasti ratkaista aiemmassa toista asiaa koskevassa oikeudenkäynnissä. Asiassa mainituin perusteluin HO katsoi, että KO:n antamalla editiota koskevalla päätöksellä ei ollut oikeusvoimavaikutusta tässä asiassa. KO:n ei siten olisi tullut jättää yhtiön editiovaatimusta tutkimatta. (Lainvoimainen) - Uutiset
10.2.2022 11.00
Hovioikeus: Tuomioistuin ei ollut sidottu vahingonkorvauksena tuomittavan pysyvän haitan osalta aikaisemmin tuomitun kärsimyksen ja tilapäisen haitan osalta tehtyyn VahL 2 luvun 3 §:n mukaiseen kohtuullisuusharkintaanAsiassa oli kysymys siitä, oliko tuomioistuin sidottu vahingonkorvauksena tuomittavan pysyvän haitan osalta aikaisemmin 5.12.2017 tuomitun kärsimyksen ja tilapäisen haitan osalta tehtyyn VahL:n 2 luvun 3 §:n mukaiseen kohtuullisuusharkintaan. Asiassa oli siten kysymys siitä, miltä osin vastaajan maksettavaksi määrättyä vahingonkorvausta pysyvän haitan osalta oli soviteltava. Mainitsemillaan ja muutoin KO:n tuomiossa mainituilla perusteilla HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen sovittelusta. (Vailla lainvoimaa 10.2.2022) - Uutiset
25.1.2022 15.00
Hovioikeus tarkasteli huoltokysymystä uudelleen ja määräsi lapsen äidin yksihuollosta vanhempien yhteishuoltoonAsiassa esitetty selvitys ei osoittanut, että isän ja äidin keskinäiset välit olisivat äidin väittämin tavoin sellaiset, etteivät he olleet kyenneet tai kykenisi jatkossa keskustelemaan ja tekemään yhdessä päätöksiä lastaan (s. 2016) koskevissa asioissa. Asiassa esitetyn perusteella ei voitu tehdä sitä johtopäätöstä, että isä olisi vastaisuudessa kykenemätön osallistumaan lapsensa huoltoa koskevaan päätöksentekoon. Nämä seikat puolsivat yhteishuoltoa ottaen huomioon yhteishuollon merkitys sekä lapselle että vanhemmille. Ottaen huomioon kaikki asiassa mainitut seikat kokonaisuudessaan sekä vanhempien yhteishuollon ensisijaisuuden HO katsoi, että lapsen huolto oli uskottava yhteisesti vanhemmille. (Vailla lainvoimaa 25.1.2022) - Uutiset
28.12.2021 10.00
Hovioikeus: Rajoittamatonta takausvastuuta vuokrasaatavista ja niiden liitännäiskuluista ei ollut pidettävä kohtuullisenaTakaussitoumukseen liittyvät aikaisemmat ratkaisut ja niiden perusteluissa mahdollisesti esille tulleet takaussitoumuksen kohtuullisuutta koskevat lausumat eivät tässä asiassa saaneet sitovaa oikeusvoimavaikutusta. (KKO:2023:31: Hovioikeuden tuomio kumottiin) - Uutiset
23.6.2021 9.50
KHO: Vakuutusoikeus ei menetellyt virheellisesti hylätessään hakijan pyynnön suullisen käsittelyn toimittamisestaYlimääräinen muutoksenhaku – Purku – Vakuutusoikeuden päätös – Lisävakuutusmaksun maksuunpano – Menettelyvirhe – Oikeusvoima – Asian selvittäminen – Suullinen käsittely – Väärä lain soveltaminen – Korkeimman hallinto-oikeuden toimivalta - Uutiset
16.4.2021 11.10
Hovioikeuden päätöksen oikeusvoimavaikutus esti isän äitiin kohdistaman perusteettomasti maksettujen elatusapujen palauttamista koskevan kanteen tutkimisenVaikka isä oli uudessa kanteessaan kohdistanut perusteettoman edun palautusvaatimuksen äitiä kohtaan, vaatimuksen perusteena olivat kuitenkin nämä samat, elatusvelvollisuuden täyttämiseksi tosiasiallisesti tehdyt suoritukset, joihin isällä olisi ollut mahdollisuus vedota jo elatusvelvollisuuttaan koskeneessa oikeudenkäynnissä. Isällä olisi ollut mahdollisuus esittää myös KO:n päätöksen antamisen jälkeen 8.4.2019 maksamaansa 474,90 euron suoritusta koskeva vähentämisvaatimus elatusvelvollisuutta koskevaa asiaa HO:ssa käsiteltäessä. Siten HO:n lainvoimaisen päätöksen 2.3.2020 (KO:n päätös 22.2.2019) oikeusvoimavaikutus esti isän kanteen tutkimisen kaikilta asiassa tarkastelluilta osin toisin kuin KO oli katsonut. (Vailla lainvoimaa 16.4.2021) - Uutiset
7.4.2021 15.26
Hovioikeus hylkäsi tuomiovirhekantelun ja velvoitti kantelijan korvaamaan yhtiön vastauskulut hovioikeudessa 10.000 eurolla - yhtiön vaatimus kantelijan asiamiehen velvoittamisesta korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikuluja hylättiinVäite oikeudenkäyntivirheestä tuomionvoipaisuudessa - Väite etuoikeuden oikeusvoimaisesta aikaisemmasta ratkaisusta - Muut väitteet oikeudenkäyntivirheistä - Oikeudenkäyntikuluvaatimukset (Vailla lainvoimaa 7.4.2021) - Uutiset
24.3.2021 15.00
Vakuutusoikeuden ratkaisu selvitystilaan asetetun eläkekassan osakkaan vastuusta eläkekassan velvoitteistaPerustevalitus - Työeläkevakuutusmaksu - Maksuunpano - Eläkekassa - Selvitystila - Oikeusvoima - Uutiset
9.3.2021 15.00
Käräjäoikeuden vahvistaman sovintosopimuksen oikeusvoima esti käräjäoikeutta tutkimasta kantajan esittämiä vaatimuksia varaston vuokrariidassaKO oli jättänyt kanteen tutkimatta. Valittaja vaati HO:ssa, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja asia palautetaan käräjäoikeuteen. HO ei myöntänyt valittajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 9.3.2021) - Uutiset
21.12.2020 16.00
Hovioikeus: Kantaja vastaa siitä, että esitetyt vaatimukset ovat riittävän selviä siten, että niiden perusteella annettu yksipuolinen tuomio tarvittaessa voidaan panna täytäntöönSillä seikalla, että ulosottovirasto oli todennut, ettei korkoa voi yksipuolisen tuomion perusteella periä kuin 180 päivän osalta, ei ollut asian ratkaisun kannalta merkitystä. Vastaajan oikeusturva edellytti, että kantaja vastaa siitä, että kantajan esittämät vaatimukset ovat riittävän selviä siten, että niiden perusteella annettu yksipuolinen tuomio tarvittaessa voidaan panna täytäntöön. Velkojan valitus hylättiin. KO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 21.12.2020) - Uutiset
18.11.2020 13.06
Hovioikeus rahanpesua koskevassa asiassa: Aiemmilla tuomioilla oli vahva todistusvaikutus esirikoksestaRovaniemen hovioikeus katsoi, että Helsingin KO:n ja HO:n tuomioilla oli asiassa vahva todistusvaikutus esirikoksesta ja vastaajan roolista MV-lehden julkaisutoiminnassa. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätökset menettämisseuraamuksesta samoin kuin KO:n perustelut ja johtopäätökset menettämisseuraamuksesta. (Vailla lainvoimaa 18.11.2020) - Uutiset
9.11.2020 16.00
Hovioikeus arvioi hovioikeudenneuvokseen ja valtioon kohdistetun vahingonkorvauskanteen tutkimisen edellytyksiäHO katsoi, ettei VahL 3 luvun 5 §:n rajoitussäännös estä sellaisen kanteen ajamista, jossa vahingonkorvausta vaaditaan yhteisvastuullisesti sekä väitetyn virheen tehneeltä virkamieheltä että valtiolta. Näin ollen KO:n ei olisi tullut mainitsemallaan perusteella jättää kannetta tutkimatta. Aikaisemman tuomion oikeusvoiman osalta HO totesi, että valittaja oli aikaisemmin KKO:ssa vaatinut sekä HO:n tuomarilta että valtiolta vahingonkorvausta saman oikeustosiseikaston perusteella, jolla hän nyt vaatii mainituilta vastaajilta vahingonkorvausta. Kysymys oli näin ollen ollut samaan perusteeseen nojautuvasta samaa oikeusseuraamusta koskevasta kanteesta, joka oli KKO:n tuomiolla lainvoimaisesti ratkaistu. Näin ollen KKO:n tuomion oikeusvoimavaikutus esti nyt kyseessä olevan kanteen tutkimisen. KO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 9.11.2020) - Uutiset
13.10.2020 14.43
Hovioikeus: Ensiprosessissa annettu lainvoimainen tuomio esti valittajan liikennevakuutuskorvausta koskevan kanteen tutkimisenHO katsoi KO:n tavoin, että valittajan uudessa kanteessa oli kysymys samasta asiasta kuin ensiprosessissa. Sitä, että valittajan vammoista oli nyt saatavissa uutta selvitystä, ei voitu pitää sellaisena jälkisattumuksena, joka olisi oikeuttanut uuteen oikeudenkäyntiin tässä tilanteessa. Näin ollen kysymys oli erilaisesta tilanteessa kuin KKO:n ratkaisussa 2013:54 tarkoitetussa tapauksessa. Asiassa mainituin perustein HO katsoi, että ensiprosessissa annettu lainvoimainen tuomio esti valittajan kanteen tutkimisen. Vaikka asianosaisten asema oli toisiinsa nähden erilainen, HO katsoi, ettei asiassa ollut kokonaisuutena arvioiden kohtuutonta, että valittaja joutuisi korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikuluja HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 13.10.2020) - Uutiset
30.9.2020 11.20
Hovioikeus: Vakuutusoikeuden väitetyn virheellisen käsittelyn aiheuttamasta vahingosta tehty vahingonkorvausvaatimus oli voitu jättää tutkimattaKäsillä ei voitu katsoa olevan Suomen perustuslain eikä perus- ja ihmisoikeuksien vastaista tilannetta. KO oli voinut jättää kanteen tutkimatta myös puuttuvan toimivallan ja vakuutusoikeuden päätöksen oikeusvoimavaikutuksen vuoksi. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
10.9.2020 15.30
Saannon moite - hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että aiempien tuomioiden oikeusvoimavaikutus esti valittajan nyt esittämien vaatimusten ja seikkojen tutkimisenHO totesi että nyt kysymyksessä olevassa saannonmoitekanteessa valittaja oli paremman oikeutensa tueksi riitauttanut Kiinteistö Oy A -nimiselle yhtiölle 17.1.1991 myönnetyn lainhuudon, vaikka hän oli aiemmassa oikeudenkäynnissä osaltaan nimenomaisesti nojautunut sanottuun lainhuutoon. Edelleen valittaja oli vedonnut siihen, että hänen laatimansa ja allekirjoittamansa yhtiökokouspöytäkirja oli ollut osakeyhtiölain säännösten vastainen ja epäselvä. Aiemmassa oikeudenkäynnissä esitettyyn nähden sekä huomioon ottaen valittajan asema Kiinteistö Oy A -nimisen yhtiön hallituksen puheenjohtajana valittaja oli täytynyt olla tietoinen nyt vetoamistaan seikoista, joten hänen olisi tullut vedota niihin jo aiemmassa oikeudenkäynnissä. (Vailla lainvoimaa 10.9.2020) - Uutiset
6.8.2020 13.00
Hovioikeus hylkäsi sen tuomareista tehdyn esteellisyysväitteen - käräjätuomariin kohdistettu rangaistusvaatimus virkarikoksesta jätettin tutkimattaHO katsoi, että käsiteltävän kaltaisen aikaisemman tuomion niin sanottua oikeusvoimavaikutusta koskevan kysymyksen ratkaiseminen ei lähtökohtaisesti muodosta sanotussa säännöksessä tarkoitettua ennakkoasenteeseen perustuvaa esteellisyyttä (ks. HE 78/2000 vp s. 42-43, KKO 1997:102 ja KKO 1997:175). Valituksessa ei ollut tuotu esiin seikkoja, joiden perusteella HO:n tuomareilla, jotka eivät olleet aikaisemmin olleet ratkaisemassa valituksessa tarkoitettua asiaa, olisi voitu katsoa olevan ennakkoasenne asiassa. Se, että jotkut hovioikeuden tuomarit olivat aikaisemmin käsitelleet yhtiön asiaa, ei tehnyt koko hovioikeutta esteelliseksi. Yhtiö oli vaatinut myös asian ratkaisseelle käräjätuomarille rangaistusta virkarikoksesta ja, että käräjätuomari ja Kymenlaakson käräjäoikeus velvoitetaan yhteisvastuullisesti B:n, C:n ja D:n kanssa korvaamaan oikeudenkäyntikulut asiassa 16.800 eurolla laillisine korkoineen. Koska rangaistusvaatimusta virkarikoksesta ei tutkittu, myös oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimus oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 6.8.2020) - Uutiset
20.7.2020 9.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu alv-direktiivin soveltamisesta asianajajan ammattia harjoittavaan henkilöön ja oikeusvoiman periaatteen soveltamisestaAlv-direktiivin 2006/112/EY 9 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että asianajajan ammattia harjoittavaa henkilöä on pidettävä kyseisessä säännöksessä tarkoitettuna verovelvollisena. Unionin oikeus on esteenä sille, että kansallinen tuomioistuin soveltaa arvonlisäveroa koskevassa oikeusriidassa oikeusvoiman periaatetta, kun kyseinen oikeusriita ei koske samaa verokautta kuin se, josta oli kyse oikeusvoimaiseen tuomioistuinratkaisuun johtaneessa oikeusriidassa, eikä sillä myöskään ole samaa kohdetta kuin viimeksi mainitulla oikeusriidalla, ja tämän periaatteen soveltaminen estäisi kyseistä tuomioistuinta ottamasta huomioon unionin arvonlisäverolainsäädäntöä. - Uutiset
3.4.2020 10.30
KHO: Hallinto-oikeuden ei olisi tullut poistaa Maahanmuuttoviraston päätöstä kansainvälistä ja toissijaista suojelua koskevassa asiassa päätöksen lainvoimaisuuden vuoksiMaahanmuuttovirasto ei ollut KHO:n ratkaisussa lausuttu huomioon ottaen toiminut lainvastaisesti, kun se oli ratkaissut A:n kansainvälistä suojelua koskevan asian uudelleen myös turvapaikan osalta. Tähän nähden hallinto-oikeuden ei olisi tullut poistaa mainittua Maahanmuuttoviraston päätöstä eikä siihen liitettyä valitusosoitusta. Hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
6.2.2020 13.30
Hovioikeuden tuomio asuinhuoneiston vuokrasopimuksen purkamista koskevassa riidassaAsiassa oli A:n kanteesta sekä B:n ja C:n vastakanteesta johtuen kysymys siitä, olivatko asuinhuoneiston vuokranantajat B ja C olleet 3.11.2016 vuokralaiselle A:lle tiedoksiannetulla purkuilmoituksella oikeutettuja purkamaan 1.9.2011 solmitun vuokrasopimuksen, joka oli koskenut kiinteistöllä olevaa osaa omakotitalosta ja pihamaata. Edelleen asiassa oli B:n ja C:n vastakanteesta johtuen kysymys siitä, oliko A velvollinen suorittamaan heille rahallista vuokraa. Lisäksi asiassa oli B:n ja C:n vastakanteesta johtuen kysymys siitä, oliko A velvollinen suorittamaan heille perusteettoman edun palautusta vuokrakohteen sähkö- ja vesikuluista. HO ei muuttanut KO:n tuomiota siltä osin kuin A:n kanne, jolla hän oli vaatinut, että hänelle 3.11.2016 tiedoksiannettu huoneenvuokrasopimuksen purkaminen todetaan pätemättömäksi/tehottomaksi, oli hylätty. A velvoitettiin suorittamaan B:lle ja C:lle yhteisesti korvauksena oikeudenkäyntikäyntikuluista KO:ssa 16.675,35 euroa viivästyskorkoineen. B:n ja C:n vaatimukset A:n velvoittamisesta korvaamaan kummankin asianosaiskulut KO:ssa jätettiin tutkimatta. A velvoitettiin suorittamaan B:lle ja C:lle yhteisesti korvauksena oikeudenkäyntikäyntikuluista HO:ssa 11.427,60 euroa viivästyskorkoineen. A velvoitettiin suorittamaan B:lle ja C:lle kummallekin korvauksena asianosaiskuluista HO:ssa 500 euroa viivästyskorkoineen. Oikeudenkäyntiavustajaan kohdistettu oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 6.2.2020) - Uutiset
11.9.2019 14.18
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu unionin oikeuden vastaisen lainvoimaisen tuomioistuinratkaisun purkamista koskevan vaatimuksen esittämiselle asetetusta määräajastaUnionin oikeus ei ole lähtökohtaisesti esteenä kansalliselle säännökselle, jossa asetetaan unionin oikeuden vastaisen lainvoimaisen tuomioistuinratkaisun purkamista koskevan vaatimuksen esittämiselle yhden kuukauden preklusiivinen määräaika, joka alkaa kulua siitä, kun ratkaisu, jonka purkamista vaaditaan, on annettu tiedoksi. Tehokkuusperiaatetta, luettuna yhdessä oikeusvarmuuden periaatteen kanssa, on kuitenkin tulkittava siten, että se on pääasiassa kyseessä olevan kaltaisissa olosuhteissa esteenä sille, että kansallinen tuomioistuin soveltaa yhden kuukauden preklusiivista määräaikaa lainvoimaisen tuomioistuinratkaisun purkuvaatimuksen esittämiselle silloin, kun tätä purkuvaatimusta esitettäessä tuomiota, jossa tämä määräaika vahvistettiin, ei ollut vielä julkaistu Monitorul Oficial al Românieissä. - Uutiset
24.7.2019 10.33
Hovioikeus arvioi, estikö sovinnon oikeusvoima vastakanteen tutkimisenAsiassa mainituin perustein HO katsoi, että asiassa vahvistetun sovinnon oikeusvoima ei estänyt valittajan vastakanteen tutkimista siltä osin, kun kannevaatimukset kohdistuivat 1.10.2016 jälkeiseen aikaan. Muilta osin valittajan vastakanne sen sijaan tuli jättää tutkimatta. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen asian käsittelyä tulee jatkaa KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 24.7.2019) - Uutiset
5.3.2019 16.00
Hovioikeuden tuomareista tehty esteellisyysväite hylättiin selvästi perusteettomanaHO katsoi, että käsiteltävän kaltaisen aikaisemman tuomion niin sanottua oikeusvoimavaikutusta koskevan kysymyksen ratkaiseminen ei lähtökohtaisesti muodosta sanotussa säännöksessä tarkoitettua ennakkoasenteeseen perustuvaa esteellisyyttä. Valituksessa ei ollut tuotu esiin seikkoja, joiden perusteella HO:n ratkaisukokoonpanoon kuuluvilla tuomareilla, jotka eivät olleet aikaisemmin olleet ratkaisemassa valituksessa tarkoitettua asiaa, olisi voitu katsoa olevan ennakkoasenne asiassa. Se, että jotkut HO:n tuomarit ovat aikaisemmin käsitelleet samaa asiaa, ei tee koko hovioikeutta esteelliseksi käsittelemään samaa asiaa. (Vailla lainvoimaa 5.3.2019) - Uutiset
29.1.2019 9.49
KHO:n ratkaisu sijaishuollon kustannusten korvaamista koskevan hakemuksen tutkimisestaTurun HAO oli 5.9.2016 antamallaan päätöksellä Kosken kunnan hallintoriita-asiassa tekemästä hakemuksesta velvoittanut Loimaan kaupungin korvaamaan Kosken kunnalle 3.9.1999 syntyneen A:n sijaishuollon kustannukset 8.12.2014 alkaen. Päätös on lainvoimainen. Loimaan kaupunki oli Helsingin HAO:een 20.9.2016 saapuneessa hakemuksessaan vaatinut, että Nurmijärven kunta velvoitetaan korvaamaan Loimaan kaupungille A:n sijaishuollosta aiheutuneet kustannukset. Helsingin HAO oli jättänyt Loimaan kaupungin hakemuksen tutkimatta. Loimaan kaupunki oli pyytänyt lupaa valittaa HAO:n päätöksestä. Kaupunki oli vaatinut, että KHO kumoaa HAO:n päätöksen ja tutkii Nurmijärven kunnan vastuun A:n sijaishuollosta aiheutuneista kustannuksista. KHO myönsi valitusluvan. KHO tutki Loimaan kaupungin valituksen ja hylkäsi sen. HAO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
23.1.2019 12.38
Hovioikeus: Oikeusvoimavaikutus esti velkomuskanteen tutkimisenHovioikeus totesi, että tuomion oikeusvoimavaikutuksen tarkoituksena on, että tuomiolla jo kertaalleen ratkaistut oikeudelliset olosuhteet pysyvät vakaina. Prosessijärjestys ei hyväksy toistuvia oikeudenkäyntejä ja tuomioita samassa asiassa. Erityisesti jutun asianosaisten on voitava luottaa tuomiolla vahvistetun oikeustilan pysyvyyteen. Työsuhderiitaa koskeva Rovaniemen hovioikeuden tuomio (RHO 5.9.2018 numero 295) oli B:n avustajan käräjäoikeusvaiheen palkkiota lukuun ottamatta lainvoimainen. Puukauppasaatavan perusteen olemassaolo oli asiallisesti ratkaistu ja ratkaisuun oli voinut hakea muutosta valittamalla. Hovioikeus katsoi, että Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden vastasaatavan olemassaolosta antaman ratkaisun oikeusvoimavaikutus esti tutkimasta A:n nyt nostamaa velkomuskannetta. (Vailla lainvoimaa 23.1.2019) - Uutiset
15.1.2019 14.23
Sovinnon vahvistamisratkaisun oikeusvoimavaikutus esti kanteen tutkimisen mainituilta osinKanne jätettiin tutkimatta siltä osin, kuin se koski asunnon kuntokartoituksen teettämistä tavarantarkastajalla, korjaussuunnitelman ja sen tekijän hyväksyttämistä kantajalla tai korjaustyön valvojaksi määrättävää henkilöä koskevia vaatimuksia. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019) - Uutiset
15.1.2019 11.00
Hovioikeuden päätös kanteenmuutoksesta perintöriidassa - käräjäoikeuden päätös kumottiinEstettä kannevaatimusten käsittelemiselle ei ollut, joten asia oli palautettava KO:n ratkaistavaksi myös kyseisen kannekohdan osalta. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019) - Uutiset
8.10.2018 13.10
Käräjäoikeus pohti oikeusvoimavaikutusta keskeisen oikeuskäytännön valossa – hovioikeus ei myöntänyt velkomusasiassa jatkokäsittelylupaaKantajan kannevaatimuksia ei voitu ottaa tutkittavaksi, koska Keski-Suomen käräjäoikeus oli jo lainvoimaisesti ratkaissut vaatimukset asiassa 26.4.2013 antamallaan lainvoimaisella tuomiolla. Siten sanotun tuomion negatiivinen oikeusvoimavaikutus esti nyt esitettyjen vaatimusten tutkimisen uudelleen. (Vailla lainvoimaa 8.10.2018) - Uutiset
4.10.2018 9.44
KKO:n ratkaisu oikeusvoimasta keksinnön hyväksikäyttämistä koskevassa asiassaM oli vaatinut kanteella patenttilain 58 §:n nojalla R:ltä korvausta patentilla ja lisäsuojatodistuksella suojatun keksinnön hyväksikäyttämisestä. M:n vaatimus perustui patenttia loukkaavan tuotteen joulukuun 2007 ja helmikuun 2009 välisen ajan liikevaihdon pohjalta laskettuun arvioituun lisenssimaksuun. Hovioikeus oli 30.12.2010 antamallaan lainvoimaiseksi jääneellä tuomiolla velvoittanut R:n suorittamaan M:lle korvausta keksinnön hyväksikäyttämisestä. M vaati vuonna 2012 nostamallaan uudella kanteella, että R velvoitetaan suorittamaan M:lle kohtuullinen korvaus keksinnön hyväksikäyttämisestä ajalla 1.3.2009 - 1.3.2010. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla katsottiin, että hovioikeuden tuomio esti uuden kanteen tutkimisen. (Ään.) - Uutiset
10.4.2018 13.00
Hovioikeuden ratkaisu oikeusvoimavaikutuksesta osamaksukauppaan perustuvassa velkomusasiassa ja oikeudenkäyntikuluistaA oli vedonnut kanteensa perusteina siihen, että yhtiö oli veneen myyjänä kauppalain ja kuluttajansuojalain mukaisessa myyjän vastuussa ostajaan eli A:han nähden. Yhtiöllä oli tuottamuksesta riippumaton eli objektiivinen vahingonkorvausvastuu sekä vaaranvastuu veneestä. A:n vetoamat seikat eivät olleet oikeudenkäynnin kohteena rikosasiassa ja niitä ei rikostuomion teonkuvauksessa käsitelty. A olisi kuitenkin voinut vedota näihin kanneperusteisiinsa jo rikosasiaa koskevassa oikeudenkäynnissä. Vastakanteen tutkiminen merkitsisi puuttumista rikosasian yhteydessä lainvoimaisella tuomiolla vahvistettuun ja oikeusvoimaisesti ratkaistuun A:n rikolliseen menettelyyn perustuvaan vahingonkorvausvelvollisuuteen yhtiölle. A:n vastakanteessaan esittämät oikeustosiseikat olivat oikeusvoimavaikutuksen vuoksi lopullisesti prekludoituneet eli A oli menettänyt mahdollisuuden vedota niihin. A ei voinut vaatia vastakanteella yhtiöltä tosiasiallisesti samaa korvausta, joka hänet oli rikollisen teon perusteella velvoitettu maksamaan vahingonkorvauksena yhtiölle. A:lla ei ollut asiassa hyväksyttävää oikeudellista intressiä. Oikeusvoimavaikutus esti myös oikeudenkäyntikuluvaatimuksen tutkimisen uudelleen toisessa oikeudenkäynnissä. Hovioikeus totesi, että yhtiö on arvonlisäverovelvollisuusrekisterissä. Yhtiö saa vähentää verollista liiketoimintaa varten toiselta verovelvolliselta ostamastaan palvelusta suoritettavan veron. Näin ollen yhtiöllä ei ollut perustetta vaatia oikeudenkäyntikuluilleen arvonlisäveroa. (Vailla lainvoimaa 10.4.2018) - Uutiset
2.2.2018 16.00
Hovioikeus: Tosiasiallista määräsyvaltaa työnantajayhtiössä käyttänyt johtaja ei ollut henkilökohtaisesti vastuussa veloista kantajia kohtaan yhtiön ja kantajien välisten työsopimusten, osakeyhtiölain tai vahingonkorvauslain nojalla - myös tuomion oikeusvoimavaikutusta pohdittiinHO:n tuomiossa (rikokseen perustuva vahingonkorvaus) arvioitiin sopimusperusteista, osakeyhtiölakiin perustuvaa ja vahingonkorvauslakiin perustuvaa vastuuta. Toisin kuin käräjäokeus HO vapautti vastaajan (tj ja hallituksen pj) velvollisuudesta suorittaa vahingonkorvausta kantajina olleille työntekijöille. Työntekijöiden esittämän väitteen johdosta tuomiossa pohdittiin myös tuomion oikeusvoimavaikutusta (positiivista ja negatiivista) eli sitä, mikä merkitys aikaisemmalla lainvoimaisella tuomiolla oli myöhemmän oikeudenkäynnin kannalta. (Vailla lainvoimaa 2.2.2018) - Uutiset
1.8.2017 14.55
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalla 7.7.–12.7.2017 koskevat muun muassa avustajalle oikeusapulain nojalla korvattavia kustannuksia, vakuutuksenottajan kevennettyä todistustaakkaa sekä välitystuomion oikeusvoimaa. - Uutiset
27.6.2017 11.15
KKO:n ratkaisu maantietoimitusta koskevassa asiassa – korvausvaatimukset olisi tullut tutkia uudessa maantietoimituksessa, vaikka niitä ei ollut esitetty toimituskokouksessaKiinteistön omistajat, joilta ei lunastettu aluetta maantietoimituksessa mutta jotka oli kutsuttu toimituskokoukseen, eivät olleet esittäneet toimituksessa haitan- ja vahingonkorvausvaatimuksia. Korvausvaatimus esitettiin maaoikeudelle tehdyssä muutoksenhakukirjelmässä. Maaoikeus jätti valituksen tutkimatta, koska korvausasiaa ei ollut käsitelty toimituksessa. Kiinteistön omistaja haki maantielain 74 §:n mukaista maantietoimitusta korvauskysymysten käsittelemiseksi. Korvausvaatimukset jätettiin maantietoimituksessa käsittelemättä, koska vaatimukset olisi tullut esittää jo varsinaisessa maantietoimituksessa. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että uudessa maantietoimituksessa korvausvaatimukset olisi tullut tutkia. Asia palautettiin toimitukseen. - Uutiset
6.2.2017 15.51
Hovioikeuden tuomio yhtiön velvollisuudesta suorittaa 28-vuotiaana vuonna 1978 työtapaturmassa loukkaantuneelle työntekijälle korvausta työkyvyttömyyden aiheuttamasta ansionmenetyksestäYhtiö velvoitettiin maksamaan A:lle korvausta ansionmenetyksestä vuodesta 1999 alkaen siihen saakka kun hän on täyttänyt 65 vuotta. Valtio velvoitettiin suorittamaan A:lle hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä 8 000 euroa. Asian käsittely oli kestänyt yhteensä noin 8 vuotta. (Vailla lainvoimaa 6.2.2017) - Uutiset
5.12.2016 9.24
Hovioikeus: Vahvistetun sovinnon oikeusvoimavaikutus esti sovinnon sisältöön tosiasiassa kohdistuvan erillisen kanteen tutkimisenVuokralaisen kanne kohdistui vahvistetun sovinnon sisältöön tavalla, joka tosiasiassa tarkoitti vaatimusta sovinnon sisällön muuttamisesta. Tällaisen vaatimuksen esittäminen ei ollut mahdollista. HO:n mainitsemilla perusteluilla vuokralaisen valitus ja vuokranantajan vastavalitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 5.12.2016) - Uutiset
28.11.2016 12.40
Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja tuomioistuimeen pääsyn vaatimus ei ollut esteenä sille että lainvoimainen yksipuolinen tuomio esti myös vahvistuskanteen nostamisenVahvistuskanteessa oli kysymys yksipuoliseen tuomioon johtaneen kanteen perusteen riitauttamisesta. Asiassa oli kysymys siitä, estikö 14.4.1997 annettu yksipuolinen tuomio kanteen tutkimisen. Yksipuolisen tuomion lainvoimaisuudesta ja sen oikeusvoiman negatiivisesta vaikutuksesta johtui, ettei yksipuolisessa tuomiossa kanneperusteena ollutta takausvastuuta voitu riitauttaa uudella kanteella. Merkitystä asiassa ei ollut sillä seikalla, että alkuperäisen yksipuoliseen tuomioon johtaneen kanteen peruste oli riitautettu vahvistuskanteella. Mainitun yksipuolisen tuomion negatiivisesta oikeusvoimavaikutuksesta johtui, ettei vahvistuskannetta voitu ottaa tutkittavaksi. Käräjäoikeus totesi edelleen, että tuomioiden oikeusvoimajärjestelmä, jossa ylimääräinen muutoksenhaku toimii lainvoimaisen tuomion pysyvyyden vastapainona, edistää oikeusvarmuutta ja asianmukaista oikeudenhoitoa ja se merkitsi asiallista ja hyväksyttävää rajoitusta pääsylle tuomioistuimeen. Tämän vuoksi oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä perus- ja ihmisoikeutena ei johtunut estettä jättää A:n kannetta tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 28.11.2016) - Uutiset
30.8.2016 10.05
Käräjäoikeus ei olisi saanut hylätä perättömästä lausumasta tehtyä kannetta selvästi perusteettomana haastetta antamattaSiinäkin tapauksessa, että kantajan kanteessa olisi ollut kysymys samoista teoista kuin lainvoimaiseksi jääneessä tuomiossa, kanne olisi tullut jättää ROL 7 luvun 5 §:n 1 momentin nojalla tutkimatta, koska lainvoimaisen ratkaisun oikeusvoimavaikutus muodostaa sellaisen esteen, jonka vuoksi tuomioistuin ei lainkohdassa tarkoitetulla tavalla voi ottaa asiaa tutkittavakseen. KO:n tuomio kumottiin ja poistettiin (Vailla lainvoimaa 30.8.2016) - Uutiset
19.5.2016 16.00
Hovioikeudessa pohdittiin oliko sovinto vahvistettu liian laajana ja tuliko kanne käsitellä uudelleenSovinnon oikeusvoimavaikutus merkitsee tosiasiassa sitä, että A:t eivät voineet saada kannettaan uudelleen tutkittavaksi. Pääsy tuomioistuimeen on osa perustuslain 21 §:n 1 momentissa tarkoitettua oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, jota turvaa myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artikla. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössään toteamalla tavalla ottanut useissa ratkaisussaan kantaa siihen, milloin sanottua 6 artiklaa on tässä suhteessa rikottu. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut, että pääsy tuomioistuimeen ei ole ehdoton oikeus, vaan artikla sallii myös sen rajoittamisen. (Vailla lainvoimaa 19.5.2016) - Uutiset
1.4.2016 11.35
KKO:n ratkaisu oikeusvoimavaikutuksesta osakeyhtiön purkautuessaA oli nostanut purkautunutta osakeyhtiötä X Oy:tä vastaan kanteen, jossa hän oli vaatinut vahvistettavaksi, että X Oy oli velvollinen suorittamaan hänelle korvauksia työtapaturmasta aiheutuneen vamman pahentumisen vuoksi. A:n kanne oli hyväksytty. Purkautumishetkellä X Oy:n ainoa osakkeenomistaja oli ollut Y Oy, jolle purkautuneen X Oy:n varat oli siirretty. A nosti myöhemmin kanteen Y Oy:tä vastaan ja vaati tätä suorittamaan korvausta edellä mainitun vamman pahentumisen vuoksi. X Oy:tä vastaan annetun tuomion oikeusvoimavaikutuksen katsottiin ulottuvan A:n ja Y Oy:n väliseen oikeudenkäyntiin. Asia palautettiin hovioikeuteen. - Uutiset
23.12.2015 7.46
Hovioikeus: Työkyvyttömyyden korvaamisesta 26.10.2012 annettu puolison tappoa koskevan rikosasian ratkaisun oikeusvoima ei ollut esteenä vaimon työansion menetyksestä 1.9.2012 jälkeiseltä ajalta koskevan vaatimuksen tutkimiselleRikosasian vastaaja oli 28.11.2010 tappanut A:n puolison ja KO oli 26.10.2012 rikosasiassa velvoittanut vastaajan suorittamaan A:lle korvausta työansion menetyksestä loka-joulukuulta 2011 sekä maalis- ja elokuulta 2012. Ratkaisun oikeusvoima ei estänyt A:ta esittämästä vaatimusta työansion menetyksestä sillä perustelle, että vaatimus perustui samaan tapahtumainkulkuun. Pääasian osalta KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 23.12.2015) - Uutiset
17.9.2015 11.00
KKO:n ratkaisu puhevallasta lohkomistoimituksessaLohkomistoimituksen yhteydessä oli suoritettu rajankäynti osakaskunnan järven rannalla sijainneesta vesijättöalueesta myymän määräalan ja kiinteistön X välillä, ja määräala oli siirretty mainittuun kiinteistöön. Saman järven rannalla kiinteistön Y omistanut R valitti toimituksesta maaoikeuteen, joka tutki hänen valituksensa ja hylkäsi sen. Kysymys siitä, onko R ollut toimituksen asianosainen ja onko hänellä oikeus vaatia maaoikeuden tuomion purkamista. R:n purkuhakemus jättiin tutkimatta.