Oikeusvoima
- Uutiset
9.11.2020 16.00
Hovioikeus arvioi hovioikeudenneuvokseen ja valtioon kohdistetun vahingonkorvauskanteen tutkimisen edellytyksiäHO katsoi, ettei VahL 3 luvun 5 §:n rajoitussäännös estä sellaisen kanteen ajamista, jossa vahingonkorvausta vaaditaan yhteisvastuullisesti sekä väitetyn virheen tehneeltä virkamieheltä että valtiolta. Näin ollen KO:n ei olisi tullut mainitsemallaan perusteella jättää kannetta tutkimatta. Aikaisemman tuomion oikeusvoiman osalta HO totesi, että valittaja oli aikaisemmin KKO:ssa vaatinut sekä HO:n tuomarilta että valtiolta vahingonkorvausta saman oikeustosiseikaston perusteella, jolla hän nyt vaatii mainituilta vastaajilta vahingonkorvausta. Kysymys oli näin ollen ollut samaan perusteeseen nojautuvasta samaa oikeusseuraamusta koskevasta kanteesta, joka oli KKO:n tuomiolla lainvoimaisesti ratkaistu. Näin ollen KKO:n tuomion oikeusvoimavaikutus esti nyt kyseessä olevan kanteen tutkimisen. KO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 9.11.2020) - Uutiset
13.10.2020 14.43
Hovioikeus: Ensiprosessissa annettu lainvoimainen tuomio esti valittajan liikennevakuutuskorvausta koskevan kanteen tutkimisenHO katsoi KO:n tavoin, että valittajan uudessa kanteessa oli kysymys samasta asiasta kuin ensiprosessissa. Sitä, että valittajan vammoista oli nyt saatavissa uutta selvitystä, ei voitu pitää sellaisena jälkisattumuksena, joka olisi oikeuttanut uuteen oikeudenkäyntiin tässä tilanteessa. Näin ollen kysymys oli erilaisesta tilanteessa kuin KKO:n ratkaisussa 2013:54 tarkoitetussa tapauksessa. Asiassa mainituin perustein HO katsoi, että ensiprosessissa annettu lainvoimainen tuomio esti valittajan kanteen tutkimisen. Vaikka asianosaisten asema oli toisiinsa nähden erilainen, HO katsoi, ettei asiassa ollut kokonaisuutena arvioiden kohtuutonta, että valittaja joutuisi korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikuluja HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 13.10.2020) - Uutiset
30.9.2020 11.20
Hovioikeus: Vakuutusoikeuden väitetyn virheellisen käsittelyn aiheuttamasta vahingosta tehty vahingonkorvausvaatimus oli voitu jättää tutkimattaKäsillä ei voitu katsoa olevan Suomen perustuslain eikä perus- ja ihmisoikeuksien vastaista tilannetta. KO oli voinut jättää kanteen tutkimatta myös puuttuvan toimivallan ja vakuutusoikeuden päätöksen oikeusvoimavaikutuksen vuoksi. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
10.9.2020 15.30
Saannon moite - hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että aiempien tuomioiden oikeusvoimavaikutus esti valittajan nyt esittämien vaatimusten ja seikkojen tutkimisenHO totesi että nyt kysymyksessä olevassa saannonmoitekanteessa valittaja oli paremman oikeutensa tueksi riitauttanut Kiinteistö Oy A -nimiselle yhtiölle 17.1.1991 myönnetyn lainhuudon, vaikka hän oli aiemmassa oikeudenkäynnissä osaltaan nimenomaisesti nojautunut sanottuun lainhuutoon. Edelleen valittaja oli vedonnut siihen, että hänen laatimansa ja allekirjoittamansa yhtiökokouspöytäkirja oli ollut osakeyhtiölain säännösten vastainen ja epäselvä. Aiemmassa oikeudenkäynnissä esitettyyn nähden sekä huomioon ottaen valittajan asema Kiinteistö Oy A -nimisen yhtiön hallituksen puheenjohtajana valittaja oli täytynyt olla tietoinen nyt vetoamistaan seikoista, joten hänen olisi tullut vedota niihin jo aiemmassa oikeudenkäynnissä. (Vailla lainvoimaa 10.9.2020) - Uutiset
6.8.2020 13.00
Hovioikeus hylkäsi sen tuomareista tehdyn esteellisyysväitteen - käräjätuomariin kohdistettu rangaistusvaatimus virkarikoksesta jätettin tutkimattaHO katsoi, että käsiteltävän kaltaisen aikaisemman tuomion niin sanottua oikeusvoimavaikutusta koskevan kysymyksen ratkaiseminen ei lähtökohtaisesti muodosta sanotussa säännöksessä tarkoitettua ennakkoasenteeseen perustuvaa esteellisyyttä (ks. HE 78/2000 vp s. 42-43, KKO 1997:102 ja KKO 1997:175). Valituksessa ei ollut tuotu esiin seikkoja, joiden perusteella HO:n tuomareilla, jotka eivät olleet aikaisemmin olleet ratkaisemassa valituksessa tarkoitettua asiaa, olisi voitu katsoa olevan ennakkoasenne asiassa. Se, että jotkut hovioikeuden tuomarit olivat aikaisemmin käsitelleet yhtiön asiaa, ei tehnyt koko hovioikeutta esteelliseksi. Yhtiö oli vaatinut myös asian ratkaisseelle käräjätuomarille rangaistusta virkarikoksesta ja, että käräjätuomari ja Kymenlaakson käräjäoikeus velvoitetaan yhteisvastuullisesti B:n, C:n ja D:n kanssa korvaamaan oikeudenkäyntikulut asiassa 16.800 eurolla laillisine korkoineen. Koska rangaistusvaatimusta virkarikoksesta ei tutkittu, myös oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimus oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 6.8.2020) - Uutiset
20.7.2020 9.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu alv-direktiivin soveltamisesta asianajajan ammattia harjoittavaan henkilöön ja oikeusvoiman periaatteen soveltamisestaAlv-direktiivin 2006/112/EY 9 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että asianajajan ammattia harjoittavaa henkilöä on pidettävä kyseisessä säännöksessä tarkoitettuna verovelvollisena. Unionin oikeus on esteenä sille, että kansallinen tuomioistuin soveltaa arvonlisäveroa koskevassa oikeusriidassa oikeusvoiman periaatetta, kun kyseinen oikeusriita ei koske samaa verokautta kuin se, josta oli kyse oikeusvoimaiseen tuomioistuinratkaisuun johtaneessa oikeusriidassa, eikä sillä myöskään ole samaa kohdetta kuin viimeksi mainitulla oikeusriidalla, ja tämän periaatteen soveltaminen estäisi kyseistä tuomioistuinta ottamasta huomioon unionin arvonlisäverolainsäädäntöä. - Uutiset
3.4.2020 10.30
KHO: Hallinto-oikeuden ei olisi tullut poistaa Maahanmuuttoviraston päätöstä kansainvälistä ja toissijaista suojelua koskevassa asiassa päätöksen lainvoimaisuuden vuoksiMaahanmuuttovirasto ei ollut KHO:n ratkaisussa lausuttu huomioon ottaen toiminut lainvastaisesti, kun se oli ratkaissut A:n kansainvälistä suojelua koskevan asian uudelleen myös turvapaikan osalta. Tähän nähden hallinto-oikeuden ei olisi tullut poistaa mainittua Maahanmuuttoviraston päätöstä eikä siihen liitettyä valitusosoitusta. Hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
6.2.2020 13.30
Hovioikeuden tuomio asuinhuoneiston vuokrasopimuksen purkamista koskevassa riidassaAsiassa oli A:n kanteesta sekä B:n ja C:n vastakanteesta johtuen kysymys siitä, olivatko asuinhuoneiston vuokranantajat B ja C olleet 3.11.2016 vuokralaiselle A:lle tiedoksiannetulla purkuilmoituksella oikeutettuja purkamaan 1.9.2011 solmitun vuokrasopimuksen, joka oli koskenut kiinteistöllä olevaa osaa omakotitalosta ja pihamaata. Edelleen asiassa oli B:n ja C:n vastakanteesta johtuen kysymys siitä, oliko A velvollinen suorittamaan heille rahallista vuokraa. Lisäksi asiassa oli B:n ja C:n vastakanteesta johtuen kysymys siitä, oliko A velvollinen suorittamaan heille perusteettoman edun palautusta vuokrakohteen sähkö- ja vesikuluista. HO ei muuttanut KO:n tuomiota siltä osin kuin A:n kanne, jolla hän oli vaatinut, että hänelle 3.11.2016 tiedoksiannettu huoneenvuokrasopimuksen purkaminen todetaan pätemättömäksi/tehottomaksi, oli hylätty. A velvoitettiin suorittamaan B:lle ja C:lle yhteisesti korvauksena oikeudenkäyntikäyntikuluista KO:ssa 16.675,35 euroa viivästyskorkoineen. B:n ja C:n vaatimukset A:n velvoittamisesta korvaamaan kummankin asianosaiskulut KO:ssa jätettiin tutkimatta. A velvoitettiin suorittamaan B:lle ja C:lle yhteisesti korvauksena oikeudenkäyntikäyntikuluista HO:ssa 11.427,60 euroa viivästyskorkoineen. A velvoitettiin suorittamaan B:lle ja C:lle kummallekin korvauksena asianosaiskuluista HO:ssa 500 euroa viivästyskorkoineen. Oikeudenkäyntiavustajaan kohdistettu oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 6.2.2020) - Uutiset
11.9.2019 14.18
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu unionin oikeuden vastaisen lainvoimaisen tuomioistuinratkaisun purkamista koskevan vaatimuksen esittämiselle asetetusta määräajastaUnionin oikeus ei ole lähtökohtaisesti esteenä kansalliselle säännökselle, jossa asetetaan unionin oikeuden vastaisen lainvoimaisen tuomioistuinratkaisun purkamista koskevan vaatimuksen esittämiselle yhden kuukauden preklusiivinen määräaika, joka alkaa kulua siitä, kun ratkaisu, jonka purkamista vaaditaan, on annettu tiedoksi. Tehokkuusperiaatetta, luettuna yhdessä oikeusvarmuuden periaatteen kanssa, on kuitenkin tulkittava siten, että se on pääasiassa kyseessä olevan kaltaisissa olosuhteissa esteenä sille, että kansallinen tuomioistuin soveltaa yhden kuukauden preklusiivista määräaikaa lainvoimaisen tuomioistuinratkaisun purkuvaatimuksen esittämiselle silloin, kun tätä purkuvaatimusta esitettäessä tuomiota, jossa tämä määräaika vahvistettiin, ei ollut vielä julkaistu Monitorul Oficial al Românieissä. - Uutiset
24.7.2019 10.33
Hovioikeus arvioi, estikö sovinnon oikeusvoima vastakanteen tutkimisenAsiassa mainituin perustein HO katsoi, että asiassa vahvistetun sovinnon oikeusvoima ei estänyt valittajan vastakanteen tutkimista siltä osin, kun kannevaatimukset kohdistuivat 1.10.2016 jälkeiseen aikaan. Muilta osin valittajan vastakanne sen sijaan tuli jättää tutkimatta. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen asian käsittelyä tulee jatkaa KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 24.7.2019) - Uutiset
5.3.2019 16.00
Hovioikeuden tuomareista tehty esteellisyysväite hylättiin selvästi perusteettomanaHO katsoi, että käsiteltävän kaltaisen aikaisemman tuomion niin sanottua oikeusvoimavaikutusta koskevan kysymyksen ratkaiseminen ei lähtökohtaisesti muodosta sanotussa säännöksessä tarkoitettua ennakkoasenteeseen perustuvaa esteellisyyttä. Valituksessa ei ollut tuotu esiin seikkoja, joiden perusteella HO:n ratkaisukokoonpanoon kuuluvilla tuomareilla, jotka eivät olleet aikaisemmin olleet ratkaisemassa valituksessa tarkoitettua asiaa, olisi voitu katsoa olevan ennakkoasenne asiassa. Se, että jotkut HO:n tuomarit ovat aikaisemmin käsitelleet samaa asiaa, ei tee koko hovioikeutta esteelliseksi käsittelemään samaa asiaa. (Vailla lainvoimaa 5.3.2019) - Uutiset
29.1.2019 9.49
KHO:n ratkaisu sijaishuollon kustannusten korvaamista koskevan hakemuksen tutkimisestaTurun HAO oli 5.9.2016 antamallaan päätöksellä Kosken kunnan hallintoriita-asiassa tekemästä hakemuksesta velvoittanut Loimaan kaupungin korvaamaan Kosken kunnalle 3.9.1999 syntyneen A:n sijaishuollon kustannukset 8.12.2014 alkaen. Päätös on lainvoimainen. Loimaan kaupunki oli Helsingin HAO:een 20.9.2016 saapuneessa hakemuksessaan vaatinut, että Nurmijärven kunta velvoitetaan korvaamaan Loimaan kaupungille A:n sijaishuollosta aiheutuneet kustannukset. Helsingin HAO oli jättänyt Loimaan kaupungin hakemuksen tutkimatta. Loimaan kaupunki oli pyytänyt lupaa valittaa HAO:n päätöksestä. Kaupunki oli vaatinut, että KHO kumoaa HAO:n päätöksen ja tutkii Nurmijärven kunnan vastuun A:n sijaishuollosta aiheutuneista kustannuksista. KHO myönsi valitusluvan. KHO tutki Loimaan kaupungin valituksen ja hylkäsi sen. HAO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
23.1.2019 12.38
Hovioikeus: Oikeusvoimavaikutus esti velkomuskanteen tutkimisenHovioikeus totesi, että tuomion oikeusvoimavaikutuksen tarkoituksena on, että tuomiolla jo kertaalleen ratkaistut oikeudelliset olosuhteet pysyvät vakaina. Prosessijärjestys ei hyväksy toistuvia oikeudenkäyntejä ja tuomioita samassa asiassa. Erityisesti jutun asianosaisten on voitava luottaa tuomiolla vahvistetun oikeustilan pysyvyyteen. Työsuhderiitaa koskeva Rovaniemen hovioikeuden tuomio (RHO 5.9.2018 numero 295) oli B:n avustajan käräjäoikeusvaiheen palkkiota lukuun ottamatta lainvoimainen. Puukauppasaatavan perusteen olemassaolo oli asiallisesti ratkaistu ja ratkaisuun oli voinut hakea muutosta valittamalla. Hovioikeus katsoi, että Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden vastasaatavan olemassaolosta antaman ratkaisun oikeusvoimavaikutus esti tutkimasta A:n nyt nostamaa velkomuskannetta. (Vailla lainvoimaa 23.1.2019) - Uutiset
15.1.2019 14.23
Sovinnon vahvistamisratkaisun oikeusvoimavaikutus esti kanteen tutkimisen mainituilta osinKanne jätettiin tutkimatta siltä osin, kuin se koski asunnon kuntokartoituksen teettämistä tavarantarkastajalla, korjaussuunnitelman ja sen tekijän hyväksyttämistä kantajalla tai korjaustyön valvojaksi määrättävää henkilöä koskevia vaatimuksia. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019) - Uutiset
15.1.2019 11.00
Hovioikeuden päätös kanteenmuutoksesta perintöriidassa - käräjäoikeuden päätös kumottiinEstettä kannevaatimusten käsittelemiselle ei ollut, joten asia oli palautettava KO:n ratkaistavaksi myös kyseisen kannekohdan osalta. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019) - Uutiset
8.10.2018 13.10
Käräjäoikeus pohti oikeusvoimavaikutusta keskeisen oikeuskäytännön valossa – hovioikeus ei myöntänyt velkomusasiassa jatkokäsittelylupaaKantajan kannevaatimuksia ei voitu ottaa tutkittavaksi, koska Keski-Suomen käräjäoikeus oli jo lainvoimaisesti ratkaissut vaatimukset asiassa 26.4.2013 antamallaan lainvoimaisella tuomiolla. Siten sanotun tuomion negatiivinen oikeusvoimavaikutus esti nyt esitettyjen vaatimusten tutkimisen uudelleen. (Vailla lainvoimaa 8.10.2018) - Uutiset
4.10.2018 9.44
KKO:n ratkaisu oikeusvoimasta keksinnön hyväksikäyttämistä koskevassa asiassaM oli vaatinut kanteella patenttilain 58 §:n nojalla R:ltä korvausta patentilla ja lisäsuojatodistuksella suojatun keksinnön hyväksikäyttämisestä. M:n vaatimus perustui patenttia loukkaavan tuotteen joulukuun 2007 ja helmikuun 2009 välisen ajan liikevaihdon pohjalta laskettuun arvioituun lisenssimaksuun. Hovioikeus oli 30.12.2010 antamallaan lainvoimaiseksi jääneellä tuomiolla velvoittanut R:n suorittamaan M:lle korvausta keksinnön hyväksikäyttämisestä. M vaati vuonna 2012 nostamallaan uudella kanteella, että R velvoitetaan suorittamaan M:lle kohtuullinen korvaus keksinnön hyväksikäyttämisestä ajalla 1.3.2009 - 1.3.2010. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla katsottiin, että hovioikeuden tuomio esti uuden kanteen tutkimisen. (Ään.) - Uutiset
10.4.2018 13.00
Hovioikeuden ratkaisu oikeusvoimavaikutuksesta osamaksukauppaan perustuvassa velkomusasiassa ja oikeudenkäyntikuluistaA oli vedonnut kanteensa perusteina siihen, että yhtiö oli veneen myyjänä kauppalain ja kuluttajansuojalain mukaisessa myyjän vastuussa ostajaan eli A:han nähden. Yhtiöllä oli tuottamuksesta riippumaton eli objektiivinen vahingonkorvausvastuu sekä vaaranvastuu veneestä. A:n vetoamat seikat eivät olleet oikeudenkäynnin kohteena rikosasiassa ja niitä ei rikostuomion teonkuvauksessa käsitelty. A olisi kuitenkin voinut vedota näihin kanneperusteisiinsa jo rikosasiaa koskevassa oikeudenkäynnissä. Vastakanteen tutkiminen merkitsisi puuttumista rikosasian yhteydessä lainvoimaisella tuomiolla vahvistettuun ja oikeusvoimaisesti ratkaistuun A:n rikolliseen menettelyyn perustuvaan vahingonkorvausvelvollisuuteen yhtiölle. A:n vastakanteessaan esittämät oikeustosiseikat olivat oikeusvoimavaikutuksen vuoksi lopullisesti prekludoituneet eli A oli menettänyt mahdollisuuden vedota niihin. A ei voinut vaatia vastakanteella yhtiöltä tosiasiallisesti samaa korvausta, joka hänet oli rikollisen teon perusteella velvoitettu maksamaan vahingonkorvauksena yhtiölle. A:lla ei ollut asiassa hyväksyttävää oikeudellista intressiä. Oikeusvoimavaikutus esti myös oikeudenkäyntikuluvaatimuksen tutkimisen uudelleen toisessa oikeudenkäynnissä. Hovioikeus totesi, että yhtiö on arvonlisäverovelvollisuusrekisterissä. Yhtiö saa vähentää verollista liiketoimintaa varten toiselta verovelvolliselta ostamastaan palvelusta suoritettavan veron. Näin ollen yhtiöllä ei ollut perustetta vaatia oikeudenkäyntikuluilleen arvonlisäveroa. (Vailla lainvoimaa 10.4.2018) - Uutiset
2.2.2018 16.00
Hovioikeus: Tosiasiallista määräsyvaltaa työnantajayhtiössä käyttänyt johtaja ei ollut henkilökohtaisesti vastuussa veloista kantajia kohtaan yhtiön ja kantajien välisten työsopimusten, osakeyhtiölain tai vahingonkorvauslain nojalla - myös tuomion oikeusvoimavaikutusta pohdittiinHO:n tuomiossa (rikokseen perustuva vahingonkorvaus) arvioitiin sopimusperusteista, osakeyhtiölakiin perustuvaa ja vahingonkorvauslakiin perustuvaa vastuuta. Toisin kuin käräjäokeus HO vapautti vastaajan (tj ja hallituksen pj) velvollisuudesta suorittaa vahingonkorvausta kantajina olleille työntekijöille. Työntekijöiden esittämän väitteen johdosta tuomiossa pohdittiin myös tuomion oikeusvoimavaikutusta (positiivista ja negatiivista) eli sitä, mikä merkitys aikaisemmalla lainvoimaisella tuomiolla oli myöhemmän oikeudenkäynnin kannalta. (Vailla lainvoimaa 2.2.2018) - Uutiset
1.8.2017 14.55
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalla 7.7.–12.7.2017 koskevat muun muassa avustajalle oikeusapulain nojalla korvattavia kustannuksia, vakuutuksenottajan kevennettyä todistustaakkaa sekä välitystuomion oikeusvoimaa.