Oikeustoimi
- Uutiset
13.3.2024 15.46
Vierashuoneessa professori Tuulikki Mikkola: Väärinymmärrystä vai sumutusta – avioehtosopimuksen oikeustoimiopillisesta pätemättömyydestäVoiko puoliso oikeustoimilain säännösten valossa menestyksekkäästi väittää, että ajallinen yhteys avioehtosopimuksen allekirjoittamisen ja vihkihetken välillä on luonut osapuolelle pelon häiden mahdollisesta peruuntumisesta ja tätä koskevista häpeällisistä seuraamuksista, jolloin kyseessä olisi pakottaminen? Tai, voiko puoliso vaatia avioehtosopimuksen julistamista pätemättömäksi siksi, että hän ei ole ymmärtänyt sopimuksen oikeusvaikutuksia ja se on lisäksi ollut selkeästi sisällöltään epäsuhtainen, koska se koituu varakkaamman puolison eduksi? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii professori Tuulikki Mikkola Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjaston artikkelissaan. - Uutiset
12.3.2024 15.58
Hovioikeus yritysasiakkaan asiakassuhteen irtisanomisesta: Pankin sopimusten irtisanomisehtojen kohtuuttomuusHovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että Ypankki Oyj:llä oli tosiasiassa ollut perusteltu syy sopimusten irtisanomiseen, vaikkeivat irtisanomisehdot olleet edellyttäneet irtisanomisperusteen olemassaoloa. Riidatonta oli, että Ypankki Oyj oli lisäksi pidentänyt irtisanomisaikaa kuukaudella. Tuomiossa mainittuja seikkoja kokonaisuutena arvioituaan hovioikeus katsoi, ettei irtisanomisehtojen soveltamisen voitu tässä tapauksessa katsoa myöskään johtaneen kohtuuttomuuteen. (Vailla lainvoimaa 12.3.2024) - Uutiset
7.12.2023 10.00
Liikejuridiikka 3/2023 on julkaistu EdilexissäLehden referee-artikkeleissa ja muussa kirjoituksessa käsitellään seuraavia aiheita:
- kilpailuviranomaisen yllätystarkastukset ja tarkastusmenettely kotimaisen lainsäädännön näkökulmasta
- luottolaitosten kriisinratkaisujärjestelmään kuuluvat hyväksyttävät velkojen instrumentit ja niihin liittyvät juridisia kysymykset
- suuntaamattoman osakeannin moiteperusteet
- Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2023:31 oikeustoimen kohtuullistamisen edellytyksistä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:n valossa - Uutiset
26.7.2023 13.00
Edilex-sarjan uudessa artikkelissa Mikael Koskinen käsittelee muotovirheestä aiheutuvia seuraamuksia perhevarallisuusoikeuden piirissäMuotomääräyksistä perhevarallisuusoikeudessa on kirjoitettu oikeuskirjallisuudessa runsaasti. Vaikka korkein oikeus antaa tasaisin väliajoin kysymystä koskevia ratkaisuja, on oikeustila edelleen epäselvä. Se, mikä seuraus muotovirheelle tulisi antaa on tasapainottelua oikeustilan ennakoitavuuden ja materiaalisen oikeudenmukaisuuden välillä. Oikeuskirjallisuudessa on kehitelty erilaisia oppeja ja periaatteita, joiden myötä joissain tilanteissa voitaisiin katsoa perhevarallisuusoikeudellisen oikeustoimen olevan pätevä siitä huolimatta, ettei sitä ole tehty noudattaen muotomääräyksiä. - Uutiset
15.5.2023 9.16
KKO kumosi hovioikeuden tuomion: Asuinhuoneiston vuokraukseen liittyvää takaussitoumusta soviteltiin varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:n nojallaA oli antanut vuokranantajalle omavelkaisen takauksen asuinhuoneiston vuokrasopimuksen mukaisten vuokrien maksamisesta ja muiden vuokraehtojen täyttämisestä. Vuokrasopimuksen oli sovittu olevan voimassa kolmen vuoden määräajan ja jatkuvan sen jälkeen toistaiseksi voimassa olevana. Vuokralaiset olivat laiminlyöneet vuokran maksun pian vuokrasuhteen alettua ja laiminlyönnit olivat jatkuneet lähes neljän vuoden ajan.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla takaussitoumusta soviteltiin varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:n nojalla. - Uutiset
9.2.2023 11.26
Hovioikeus: Ei näyttöä pesänjakajaa sitovan sopimuksen syntymisestäHO katsoi, ettei valittaja ollut näyttänyt sellaista pesänjakajaa sitovaa sopimusta syntyneen, jossa kiinteistö olisi määrättävä kuuluvaksi P:n jako-osaan. (Vailla lainvoimaa 9.2.2023) - Uutiset
4.1.2023 11.44
Hovioikeus sopimuksen pätemättömyydestä, kohtuuttomuudesta ja kohtuullisesta ajasta: Osituksen virheellisyyden korjaaminen – käräjäoikeuden tuomio kumottiinHovioikeudessa oli A:n valituksen johdosta ratkaistavana, oliko hän vedonnut 27.4.2016 päivätyn sopimuksen väitettyyn pätemättömyyteen ja kohtuuttomuuteen kohtuullisessa ajassa. Mikäli A:n katsottiin vedonneen mainittuihin seikkoihin kohtuullisessa ajassa, ratkaistavana oli, oliko sopimus väitetyin tavoin pätemätön tai kohtuuton. Tällöin arvioitavaksi tuli ensin, oliko asia palautettava tältä osin käräjäoikeuden ratkaistavaksi vai tutkittiinko sopimuksen pätemättömyyttä ja kohtuuttomuutta koskevat väitteet hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 4.1.2023) - Uutiset
31.5.2022 9.00
Kuluttajariitalautakunta: Kuluttajan olisi pitänyt ymmärtää, että internetsivuilla oli virhe tuolien hinnassaKuluttaja tilasi 1.3.2021 myyjän verkkosivuilta kaksi tuolia. Yhden tuolin hinta oli 31 euroa. Kuluttaja maksoi kahdesta tuolista 62 euroa. Myyjän mukaan hinta oli virheellinen. Tuolin oikea hinta oli 279 euroa, kahden tuolin hinta oli 558 euroa. Erimielisyys koski sitä, oliko kauppa sitova vai olisiko kuluttajan pitänyt ymmärtää, että internetsivuilla oli virhe tuotteen hinnassa. Lautakunta ei suosittanut hyvitystä. - Uutiset
7.3.2022 11.28
Lääkeriippuvaisen naisen tekemän testamentin katsottiin vastanneen hänen viimeistä tahtoaan - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaRiidatonta oli ollut, että testaattori (s. 1979) oli ollut lääkeriippuvainen usean vuoden ajan, myös testamentin tekohetkellä. Asiassa todetuin tavoin KO oli katsonut testamentin vastanneen testaattorin viimeistä tahtoa. Siten vastaajan vetoaminen testamenttiin ei voinut olla OikTL 33 §:n nojalla kunnianvastaista tai arvotonta. Kantaja oli lisäksi esittänyt oikeudenkäynnin aikana väitteen, että testamenttiin vetoaminen olisi ollut myös kunnianvastaista ja arvotonta sillä perusteella, että kysymys oli suvun omaisuudesta. KO oli todennut, että myöskään siltä osin kysymys ei ollut oikeustoimilain mukaisesta kunnianvastaisesta tai arvottomasta menettelystä, kun testaattorin nimenomaisena tahtona ja tarkoituksena oli ollut testamentata hänelle kuuluva omaisuus sukunsa ulkopuolelle perintökaaren mukainen perimysjärjestys syrjäyttäen. Testamentin moitekanne oli hylätty. Kantaja oli velvoitettu korvaamaan vastaajalle hänen oikeudenkäyntikulunsa yht. 31.479,08 euroa viivästyskorkoineen. HO ei myöntänyt KO:n tuomioon muutosta hakeneelle kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 7.3.2022) - Uutiset
15.2.2022 9.00
Hovioikeus: Ei näyttöä, että vastaaja olisi henkilökohtaisesti tehnyt toimeksiantosopimuksen lakiasiaintoimiston kanssa - toimiston 12.515,12 euron velkomuskanne oli hylättäväAsiassa oli kysymys siitä, oliko vastaaja tehnyt toimeksiantosopimuksen Lakiasiaintoimisto Oy:n (nyk. Asianajotoimisto Oy) kanssa Lakiasiaintoimisto Oy:n väittämin tavoin omasta puolestaan vai vastaajan väittämän mukaisesti maanrakennusyhtiön puolesta. HO totesi, että palkkiota koskevan maksuvelvollisuuden syntyminen edellytti tapauksessa vahvoja sitä puoltavia perusteita. HO katsoi, että vastaajan ja kantajan toimiston välisen sopimuksen syntymistä vastaan puhuvat seikat horjuttivat tässä tapauksessa siinä määrin sopimuksen syntymistä puoltavia seikkoja, ettei osapuolten tosiasiallisen käyttäytymisen perusteella voitu riittävän yksiselitteisesti päätellä, että toimeksiantosopimus olisi ollut kantajan toimiston ja vastaajan välinen. Näissä olosuhteissa ei voitu pitää perusteltuna, että sopijaosapuolta koskeva epäselvyys olisi tullut vastaajan vahingoksi. HO katsoi, että kun asiassa ei ollut tehty kirjallista sopimusta ja kun kantajan tekemät toimet olivat pääasiallisesti koskeneet välittömästi osakeyhtiötä, riskin mahdollisesta epäselvyydestä kantoi kantaja. Asiassa lausutuilla perusteilla HO katsoi, ettei Lakiasiaintoimisto Oy ollut esittänyt uskottavana pidettävää näyttöä siitä, että vastaaja olisi henkilökohtaisesti tehnyt kyseessä olevan toimeksiantosopimuksen Lakiasiaintoimisto Oy:n kanssa. Tämän vuoksi Lakiasiaintoimisto Oy:n kanne oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 15.2.2022) - Uutiset
29.11.2021 14.00
Oliko käräjäoikeus ymmärtänyt ”sopimus-vastaus” mekanismin oikeinOsapuolet olivat käyneet 1.2. – 8.2.2019 sähköpostitse kauppaneuvotteluja X Oy:n osakkeiden ja maanvuokrasopimuksen myymisestä. Asiassa oli riidatonta, että osapuolet olivat olleet yksimielisiä kaupan kohteesta ja kauppahinnasta. Kantajien mukaan näiden neuvottelujen perusteella osapuolten välille oli syntynyt sopimus. Vastaaja oli puolestaan katsonut, että sopimusneuvottelut olivat olleet edelleen kesken, koska muista osakekauppaan olennaisesti liittyvistä seikoista ei ollut päästy sopimukseen. KO oli katsonut, ettei sitovaa sopimusta ollut syntynyt. Kantajien mukaan KO ei ollut ymmärtänyt oikein ”sopimus-vastaus” mekanismia, joka perustuu tahtojen yhtymiselle sekä luottamusmallille, jossa osapuolilla on oikeus luottaa toisen tekemään ilmaisuun. HO katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että osapuolten välillä olisi syntynyt sitova sopimus. Valitus hylättiin. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 29.11.2021) - Uutiset
25.11.2021 10.00
Hovioikeus: Saattohoidossa tehty asunnon lahjakirja ei ollut pätemätönAsiassa oli ollut KO:ssa ratkaistavana ensinnäkin kysymys siitä, oliko A ollut oikeustoimikelpoinen 2.5.2019 lahjoittaessaan asunto-osakkeet pojalleen, joka oli asunut kyseisessä asunnossa äitinsä kanssa yli vuosikymmenen ja auttanut äitiään päivittäisissä askareissa. Kysymys oli myös siitä, oliko poika tietoisesti käyttänyt lahjansaajana hyväkseen A:n sairauden tilasta johtuvaa pulaa tai ymmärtämättömyyttä OikTL 31 §:ssä tarkoitetulla tavalla ja sitoiko 2.5.2019 annettu lahja A:n kuolinpesää. Ratkaistavana kysymyksenä oli lisäksi ollut se, oliko A pakotettu allekirjoittamaan lahjakirja OikTL 29 §:ssä tarkoitetulla tavalla tai olivatko olosuhteet olleet sellaiset, että niistä tietoisen oli kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen OikTL 33 §:ssä tarkoitetulla tavalla. HO:ssa esitetty selvitys ei antanut aihetta päätyä asiassa miltään osin muuhun lopputulokseen kuin mihin KO oli päätynyt. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen. (Vailla lainvoimaa 25.11.2021) - Uutiset
11.11.2021 9.00
Kuluttajariitalautakunta: Helsinki-Krabi-Helsinki lentojen 398 euron hintaa ei voitu pitää niin edullisena, että kuluttajan olisi pitänyt ymmärtää hinnan olevan virheellinenKuluttaja varasi 3.2.2019 itselleen ja vaimolleen matkatoimiston nettisivuilta Helsinki-Krabi-Helsinki lennot ajalle 5.2.2020-20.2.2020 hintaan 398 euroa per matkustaja. Matkatoimisto ilmoitti 4.2.2019 kuluttajalle, että järjestelmässä olleen hinnoitteluvirheen vuoksi lentolippuja ei voida myöntää, sillä matkan todellinen hinta olisi tosiasiassa ollut 1025 euroa matkustajalta. Lautakunta katsoi, ettei hintaa voitu pitää niin edullisena, että kuluttajan olisi pitänyt ymmärtää hinnan olevan virheellinen. Kuluttajan varaamien lentojen ajankohta 5.2.-20.2.2020 oli kuitenkin jo mennyt. Lautakunta katsoi, että kuluttaja oli tehnyt sopimuksen lennoista juuri kyseisille päiville, eikä alkuperäisen sopimuksen täyttäminen ollut enää mahdollista. Selvityksen perusteella ei ollut todettavissa, että kuluttaja olisi ostanut uusia lentolippuja peruutettujen lentojen tilalle. Asiassa jäi siten näyttämättä, että kuluttajalle olisi syntynyt matkatoimiston menettelyn seurauksena korvattavaa vahinkoa. Lautakunta ei suosittanut hyvitystä. - Uutiset
2.11.2021 14.30
Kuluttaja osti käytetyn BMW Z4:n virheellisesti ilmoitetulla 3 019 euron hinnalla - myyjän mukaan oikea hinta oli 21 890 euroa - sitovaa sopimusta ei ollut syntynytKuluttajariitalautakunta totesi, että tässä tapauksessa virheellisesti ilmoitetun ja oikean hinnan ero oli ollut niin suuri, että kuluttajan oli täytynyt ymmärtää kyseessä olevan virheellisesti ilmoitettu hinta. Sitovaa sopimusta ei ollut syntynyt myyjäliikkeen ja kuluttajan välille. - Uutiset
28.10.2021 9.30
Kuluttajariitalautakunta: Myyjällä ei ollut velvollisuutta toimittaa verkkokaupasta ostettua esittelykäytössä ollutta autoa ostajalle tilaussopimuksessa mainitulla hinnalla, kun hinnasta oli järjestelmävirheen vuoksi jäänyt puuttumaan arvioitu autovero (ään.)Lautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan ostajan saamassa tilausvahvistuksessa mainittu hinta oli ollut auton todellista hintaa pienempi, minkä vuoksi myyjä oli vetäytynyt kaupasta. Myyjän esittämien tietojen mukaan hintaero oli ollut 11 911 euroa, koska hinnasta oli järjestelmävirheen vuoksi jäänyt puuttumaan arvioitu autovero. Lautakunta piti myyjän ilmoittamaa hinnaneroa uskottavana, kun vastaavien autojen yleinen hintataso otettiin huomioon. Henkilöautojen markkinahinnat vaihtelevat yleisesti ottaen melko vähän, ja ostajilla on tavanomaisesti hyvät tiedot autojen markkinahinnoista. Lautakunnan näkemyksen mukaan nyt kyseessä oleva hintaero oli määrältään niin huomattava, että ostajan oli täytynyt ymmärtää OikTL 32 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, että kyse oli myyjän virheellisesti liian alhaisena ilmoittamasta hinnasta, vaikka kyse oli esittelyautosta. Tämän hinnan sisältävä tarjous ei ollut myyjää sitova. Eri mieltä olleiden jäsenten näkemyksen mukaan nyt kyseessä oleva hintaero ei ollut siinä määrin huomattava, että ostajan olisi kohtuudella pitänyt ymmärtää OikTL 32 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, että kyse oli myyjän virheellisesti liian alhaisena ilmoittamasta hinnasta. - Uutiset
13.10.2021 11.30
Hovioikeus: Sopimukset autopaikoista eivät olleet kokonaisuutenakaan arvioituna kohtuuttomia tai johtaneet kohtuuttomuuteenAsiassa oli myös jäänyt näyttämättä, että olosuhteissa olisi sopimusten laatimisen jälkeen joko sopijakumppanin vaihtumisen tai muunkaan seikan myötä tapahtunut sellainen olennainen muutos, että sopimusvelvoitteiden noudattamisesta olisi tullut kohtuuttoman rasittavaa. (Vailla lainvoimaa 13.10.2021) - Uutiset
26.7.2021 11.00
Osoitteettomien kaupunkilehtien ja mainosten jakajan työsuhteen palkkaehtoihin oli tullut noudattaa Erillisjakelu-TES:n sijasta yleissitovaa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta (Ään.) - jakeluyhtiölle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaVastaajayhtiöllä ei katsottu olleen oikeutta soveltaa kantajan työsuhteessa SME ry:n kanssa solmittua Erillisjakelu-TES:ta normaalisitovuuden perusteella, vaan kantajan työsuhteen palkkaehtoihin oli tullut noudattaa Erillisjakelu-TES:n sijasta yleissitovaa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta. Kantajan saatavat olivat olleet laskennallisesti riidattomia. Vastaajayhtiö oli siten velvollinen suorittamaan kantajalle kanteen mukaiset palkkasaatavat. Saatavien suorittamiseen velvoittamista ei ollut pidettävä hyvän tavan vastaisena tai muutoin kohtuuttomana. KO:n tuomio oli ollut erimielinen kantajien työsuhteisiin sovellettavasta työehtosopimuksesta. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.7.2021) - Uutiset
20.7.2021 14.00
Edunvalvottavan kanssa solmittu vuokrasopimus oli pätemätönKantaja oli tiennyt vastaajan heikosta terveydentilasta ja siitä, että hänellä oli taloudellisiin asioihin määrätty edunvalvoja, mutta oli tästä huolimatta solminut vastaajan kanssa vuokrasopimuksen, jolla oli olennainen taloudellinen merkitys vastaajalle. Nämä seikat huomioon ottaen KO oli katsonut, että kantajan olisi ollut kunnian vastaista ja arvotonta vedota puheena olevaan oikeustoimeen. Todistajan ja vastaajan kertomukset vastaajan olosuhteista ja terveydentilasta tukivat myös tätä johtopäätöstä. Näin ollen kanne oli hylättävä. Kanteen tultua tällä perusteella hylätyksi, asiassa ei ollut tarpeen lausua muista riitaisista seikoista tai perusteista. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 20.7.2021) - Uutiset
9.7.2021 15.32
Hovioikeus: Riittävän vahvoja perusteita poiketa lainsäätäjän pääsäännöksi määrittelemästä pesänselvittäjän kanneoikeudesta oli - käräjäoikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksiAsiakirjoista ilmeni, että A:n kuolinpesän pesänselvitys on edelleen kesken, ja asunto-osakkeen myynnistä saadut varat on talletettu sulkutilille pesänselvittäjän kieltäydyttyä ajamasta peräytettäväksi vaadittuja kanteita. HO totesi, että kanteiden käsitteleminen ennen pesänselvityksen päättämistä edistäisi tässä tapauksessa selvityksen päätymistä oikeaan lopputulokseen, ja selvityksen jälkeen perinnönjaossa tulisivat jaetuksi kaikki jäämistövarat, mikäli valittajan kanteet hyväksyttäisiin ja ne johtaisivat kuolinpesän varojen lisääntymiseen. Selvää oli, että pesänselvittäjän kieltäydyttyä nostamasta kanteita muun muassa varojen puutteen vuoksi, kysymys ei nyt ollut tilanteesta, jossa pesänselvityksen tavoitteet tulisivat paremmin toteutetuiksi pesänselvittäjän toimin. Tässä tapauksessa pesänselvitysjärjestelmän tavoitteet puolsivat HO:n mielestä sitä, että valittajan kuolinpesän osakkaana omissa nimissään, mutta kuolinpesän lukuun ajamat kanteet oli otettava tutkittaviksi. Asiassa lausutut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että asiassa oli esitetty riittävän vahvoja perusteita poiketa lainsäätäjän PK1 9 luvun 13 §:ssä pääsäännöksi määrittelemästä pesänselvittäjän kanneoikeudesta ja että valittajalla oli oikeus ajaa kanteita saamansa valtuutuksen nojalla omissa nimissään, mutta kuolinpesän lukuun. (KKO: Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
24.6.2021 11.50
Hovioikeus tulkitsi oikeustoimilain säännöksiä - paritalon osakkeista oli syntynyt sitova sopimusHO:ssa oli ensiksikin myyjän valituksen johdosta kysymys siitä, oliko KO:n tuomio kumottava ja kysymyksessä oleva, 14.2.2018 allekirjoitetun kauppakirjan tarkoittama asunto-osakkeiden kauppa julistettava pätemättömäksi OikTL 31 §:n tai 33 §:n nojalla. Mikäli kauppaa ei julistettu pätemättömäksi, kysymys oli edelleen ostajien vastavalituksen johdosta myyjän ostajille hallinnan luovutuksen viivästymisestä suoritettavan korvauksen määrästä ja myyjän ostajille korvattavien käräjäoikeuskulujen määrästä. KO:n tuomiota muutettiin myyjän maksettavaksi tuomitun asunnon hallinnan luovutuksen viivästymisestä suoritettavan vahingonkorvauksen määrän osalta (korotettiin 1 000 eurosta 1 500 euroon). Myyjän ostajille KO:ssa maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen korvaus korotettiin 68.715,22 euroksi Myyjä velvoitettiin suorittamaan ostajille yhteisesti korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 34.815,10 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 24.6.2021)