-
Oikeudenkäynti
- Asianosainen
- Asiantuntija
- Asiavaltuus
- Haaste
- Hallintolainkäyttö
- Laintulkinta
- Muutoksenhaku
- Noutomääräys
- Oikeudenkäynnin julkisuus
- Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Oikeudenkäyntikirjelmä
- Oikeudenkäyntikulut
- Oikeudenkäyntivirhe
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Oikeuspaikka
- Pääkäsittely
- Riita-asia
- Rikos oikeudenkäyttöä vastaan
- Sivuväliintulo
- Todistaja
- Tuomiovirhe
- Vastakanne
- Väite
- Väliintulo
- Yksipuolinen tuomio
- Äänestäminen tuomioistuimessa
Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Uutiset
21.1.2020 7.22
Tuomariliitto peräänkuuluttaa resurssien lisäksi yhteistyötäTuomariliitto jakaa Suomen Asianajajaliiton huolen oikeudenkäyntien pitkittymisestä ja oikeudenkäyntikulujen kasvamisesta viitaten Asianajajapäivässä perjantaina (17.1.) nousseeseen keskusteluun oikeudenhoidon erinäisistä uudistamistarpeista. Tuomariliiton näkemyksen mukaan oikeudenkäynnin pitkittymisen keskeisenä syynä on rikosprosessissa mukana olevien poliisien, syyttäjien ja tuomioistuinten riittämättömät resurssit käsiteltävään juttumäärään nähden. Riita-asioiden viipymisen syynä on keskeisesti tuomioistuinten ruuhkautuminen, mikä on myös seurausta puutteellisista resursseista. Tuomariliitto korostaa, että kysymys on kaikkien toimijoiden yhteisestä ja kaikkien toimijoiden vastuulla olevasta asiasta. - Uutiset
20.1.2020 14.32
Väitti julkisyhteisön toimihenkilöiden estäneen hänen ja hänen huostaanotetun lapsensa tapaamiset - käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä äidin vahingonkorvauskannetta tuomiolla haastetta antamattaAsiassa todetut oikeusohjeet huomioon ottaen HO katsoi, että korvausvaatimuksia henkisestä kärsimyksestä tapaamisoikeuden loukkauksen perusteella lapsen ja vanhemman tai sisarusten välillä ei voitu pitää lain tarkoittamalla tavalla selvästi perusteettomina. KO oli näiltä osin päätynyt virheelliseen lopputulokseen. Sillä KO:n toteamalla seikalla, ettei äiti ollut hakenut muutosta sanottuihin yhteydenpidon rajoittamista koskeviin päätöksiin, ei ollut merkitystä harkittaessa vaatimusten perusteettomuutta. (Vailla lainvoimaa 20.1.2020) - Uutiset
3.1.2020 14.43
Oliko kantaja oikeustoimikelpoinen käräjäoikeuden pääkäsittelyssäKantaja oli lausunut, ettei hän ollut ollut psyykkisen tilansa vuoksi oikeustoimikelpoinen KO:n pääkäsittelyssä. Hänen oli siten katsottava olleen poissa istunnosta ja tähän poissaoloon oli ollut laillinen este. Hän oli vaatinut, että asia oli hänen kuulemisekseen terveenä ja oikeustoimikelpoisena palautettava KO:een. Joka tapauksessa häntä oli kuultava HO:ssa. HO katsoi, ettei asiassa ollut perusteita asian palauttamiselle KO:een, pääkäsittelyn toimittamiselle HO:ssa eikä myöskään KO:n tuomion muuttamiselle. (Vailla lainvoimaa 3.1.2019) - Uutiset
11.12.2019 9.15
KHO: HAO:n olisi tullut järjestää suullinen käsittely huostassapidon lopettamista koskevassa asiassaKHO totesi, että huostassapidon lopettamista koskevan asian ratkaiseminen HAO:ssa oli edellyttänyt valittajan vanhemmuuden ja henkilökohtaisten olosuhteiden arvioimista. Kysymys oli siten EIT:n ratkaisun Ramos Nunes De Carvalho e Sá v. Portugali kohdassa 191 tarkoitetusta asiasta, jossa valittajalle tulisi antaa mahdollisuus itse kertoa suullisesti tuomioistuimelle henkilökohtaisesta tilanteestaan. Kun lisäksi otettiin huomioon EIS 6 artiklan 1 kohta ja se, ettei A:n lapsen huostaanottoa koskevissa asioissa ollut aiemmin järjestetty suullista käsittelyä, HAO ei ollut voinut hylätä A:n pyyntöä suullisen käsittelyn toimittamisesta. HAO:n päätös kumottiin ja asia palautettiin HAO:lle suullisen käsittelyn toimittamiseksi ja sen jälkeen uudelleen ratkaistavaksi. - Uutiset
27.11.2019 11.00
Käräjäoikeus oli ollut lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen päättämisriidoissa täysin passiivinen lähes 4,5 vuoden ajan - hovioikeus korotti valtion maksettavaksi tuomitut hyvitykset 9 000 euroksiKO:ssa käsiteltävänä olleet kolme asiaa olivat liittyneet välittömästä valittajien oikeudelliseen ja taloudelliseen asemaan, joten asia oli ollut heille erityisen merkittävä (vrt. KHO 2019:16). KO oli lisäksi ollut asian käsittelyssä käytännössä täysin passiivinen lähes neljän ja puolen vuoden ajan vuosina 2012-2016. (Vailla lainvoimaa 27.11.2019) - Uutiset
6.11.2019 11.19
26 petoksesta tuomittua ei olisi tullut tuomita 4 kk vankeusrangaistukseen hänen poissaolostaan huolimattaVastaajalle oli annettu haaste tiedoksi 22.1.2019. Siinä oli ilmoitettu, että asia voidaan tutkia ja ratkaista vastaajan poissaolosta huolimatta, ja että tällöin voidaan rangaistukseksi tuomita sakkorangaistus tai enintään kolmen kuukauden vankeusrangaistus. KO oli menetellyt virheellisesti tuomitessaan vastaajan neljän kuukauden vankeusrangaistukseen. KO:ssa oli näin ollen tapahtunut oikeudenkäyntivirhe. KO:n tuomio oli kumottava rangaistusseuraamuksen osalta ja asia oli palautettava siltä osin KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 6.11.2019) - Uutiset
5.11.2019 14.22
Unionin tuomioistuin: Puolan heinäkuussa 2017 hyväksymät tuomareiden ja syyttäjien eläkeikää koskevat säännöt ovat EU-lainsäädännön vastaisiaUnionin tuomioistuin katsoo tiistaina (5.11.) antamassaan tuomiossaan, ettei Puola ole noudattanut EU:n lainsäädännöstä johtuvia velvoitteitaan, koska se on ottanut käyttöön erilaisen eläkeiän naisten ja miesten osalta ja koska se on valtuuttanut Puolan oikeusministerin antamaan luvan tai olemaan antamatta lupaa Puolan yleisten tuomioistuinten tuomareiden tehtävien hoitamisen jatkamiseen uuden eläkeiän saavuttamisen jälkeen. - Uutiset
4.11.2019 13.00
Koulutaksinkuljettaja tuomittiin 8-vuotiaan lapsen pahoinpitelystä sakkoihin - hovioikeus hylkäsi tuomiovirhekantelunSyytteessä kuvattua tilannetta oli kiistatta edeltänyt jonkinlainen kiista 8-vuotiaan lapsen mahdollisesti häiritsevästäkin puhelimen käytöstä koulutaksissa, mutta se ei ollut oikeuttanut taksinkuljettajaa, joka on aikuinen, menettämään malttiaan ja puuttumaan tilanteeseen menettelemällä siten kuin syytteessä oli kuvattu, eikä se vaikuttanut asian rikosoikeudelliseen arvioitiin. HO katsoi, ettei KO ollut laiminlyönyt velvollisuuttaan perustella tuomio. KO ei ollut myöskään menetellyt virheellisesti päiväsakon rahamäärän määräämisen osalta. (Vailla lainvoimaa 4.11.2019) - Uutiset
4.11.2019 10.00
Tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen syyllistyneelle käräjätuomarille varoitus - käräjätuomari ja valtio velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan 13 vuorokautta aiheettomasti vapautensa menettäneelle korvauksena kärsimyksestä 1.898,67 euroa ja tulojen vähentymisestä 338,67 euroaTuomari oli virkaa toimittaessaan huolimattomuudesta tuominnut asianomistajan rangaistukseen teoista, joiden syyteoikeus oli RL 8 luvun 1 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla vanhentunut. Tuomarin laiminlyönti oli ollut se, ettei hän ollut tarkistanut, oliko syyteoikeus kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta, huumausaineen käyttörikoksesta ja rattijuopumuksesta ollut vanhentunut, kun hän oli sittemmin lainvoimaiseksi tulleessa tuomiossaan lukenut A:n syyksi mainitut teot. Epäiltyjen rikosten tekoaika oli 1.12.2014, ja A oli haastettu vastaamaan syytteeseen 6.1.2017, eli vasta sen jälkeen, kun syyteoikeuden vanhentumiselle säädetty kahden vuoden määräaika oli päättynyt. Tämä oli johtanut siihen, että A oli KKO:n purkupäätöksen yhteydessä alentaman yhteisen vankeusrangaistuksen perusteella jälkikäteen arvioiden ollut aiheettomasti vapautensa menettäneenä 13 vuorokautta. (Vailla lainvoimaa 4.11.2019) - Uutiset
17.10.2019 16.00
EIT:n suuri jaosto: Salaisella kameravalvonnalla ei loukattu irtisanottujen espanjalaisten kassatyöntekijöiden yksityisyyttäEIT:n suuri jaosto katsoi torstaina (17.10.) antamassaan tuomiossa äänin 14-3, ettei EIS 8 artiklaa (yksityisyyden suoja) ollut loukattu. EIT katsoi yksimielisesti, ettei myöskään EIS 6 artiklan 1 kohtaa (oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin) ollut loukattu. - Uutiset
17.10.2019 10.00
Käräjäoikeus arvioi työeläkevakuutusyhtiön esittämän ja konkurssihakemuksen tehneen konkurssipesänhoitajan esteellisyyttä - yhtiön rangaistusvaatimus hylättiin näyttämättömänäAsiassa oli jäänyt näyttämättä, että pesänhoitajaksi määrätyllä AA:lla olisi ollut sellaista toimeksiantoa työeläkevakuutusyhtiöltä, joka olisi voinut aiheuttaa epäilyn AA:n riippumattomuudesta tai puolueettomuudesta pesänjakajan määräämiseen liittyen ja joka AA:n olisi tullut siten oma-aloitteisesti ilmoittaa tuomioistuimelle. Näyttötakka oli rangaistusvaatimuksen esittäneellä yhtiöllä. Näyttämättä oli jäänyt, että AA olisi menetellyt mitenkään rangaistusvaatimuksessa (perätön lausuma tuomioistuimessa) väitetyin tavoin moitittavalla tavalla. Tässä tilanteessa ei voinut minkään rikoksen tunnusmerkistö myöskään täyttyä. Rangaistusvaatimus / syyte oli sen vuoksi näyttämättömänä hylättävä. Yhtiö toisti KO:n tuomiosta ilmenevän rangaistusvaatimuksensa HO:ssa. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 17.10.2019) - Uutiset
16.10.2019 14.28
Käräjäoikeuden ei olisi tullut ratkaista liikenneturvallisuuden vaarantamista koskevaa asiaa kirjallisessa menettelyssä, vaan toimittaa asiassa pääkäsittelyVastaaja oli KO:lle toimittamassaan vastauksessa kiistänyt teon tahallisuuden ja teonkuvauksen siltä osin, että hänen kuljettamansa auton ikkunoiden huurtuminen olisi ollut toiseen autoon törmäämisen syy. Vastaaja oli myös katsonut, että vakuutusyhtiön korvausvaatimus on kohtuuton. KO:n tuomio kumottiin ja vastaaja vapautettiin hänelle tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta. Asia palautettiin KO:een, jonka tulee huomioon ottaen palauttamisen syy ottaa se omasta aloitteestaan käsiteltäväksi ja siinä laillisesti menetellä. (Vailla lainvoimaa 16.10.2019) - Uutiset
14.10.2019 10.30
Hovioikeus kumosi pesänselvittäjän päätöksen moitteesta tehdyn tuomion ja palautti asian käräjäoikeuteen, kun valittajalle oli saattanut jäädä valmistelun yhteydessä epäselväksi, otetaanko ja missä laajuudessa hänen esittämänsä todistelu vastaanHO katsoi, että valittajalle oli saattanut jäädä valmistelun yhteydessä epäselväksi se, otetaanko ja missä laajuudessa hänen esittämänsä todistelu vastaan. Tämän vuoksi, ja kun hän ei ollut saanut valituskelpoista päätöstä siltä osin kuin hänen esittämäänsä todistelua ei otettu vastaan ja kun hänelle ei myöskään ollut annettu kirjallista täydennyskehotusta todisteluteemojen esittämisen osalta, valittajalle oli oikeus vedota asiassa uuteen todisteluun. Kun todistelua tältä osin ei ollut lainkaan otettu vastaan KO:ssa, asia oli palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 14.10.2019) - Uutiset
11.10.2019 13.09
Hovioikeus kumosi puutteellisesti perustellun rikostuomion ja palautti asian käräjäoikeuteenPerusteluvelvollisuuden yhtenä tehtävänä on varmistaa se, että varsinainen ratkaisuharkinta on tullut huolellisesti suoritetuksi. Tätä kautta perusteluvelvollisuuden laiminlyönti saa merkitystä myös OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdan oikeudenkäyntivirheen kannalta. Lisäksi tuomion perusteluilla on merkitystä asian asianosaiselle tämän hakiessa muutosta KO:n tuomioon. Puutteellisesti perusteltu tuomio ei anna valittajille mahdollisuutta kyseenalaistaa tuomioistuimen tekemiä päätelmiä eikä arvioida sitä, mihin seikkoihin heidän tulisi kiinnittää huomiota valituskirjelmissään. Asianmukaisten perustelujen puuttumisen johdosta myöskään HO ei voi arvioida KO:n ratkaisun oikeellisuutta, mikä on välttämätöntä valituksen käsittelyn valmistelemiseksi. Asiassa mainitut näkökohdat huomioon ottaen HO piti tässä tapauksessa tuomion perusteluja niin puutteellisina, ettei niiden korjaaminen HO:n toimesta ollut soveliasta. KO:n tuomio kumottiin. Asia palautettiin KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Lainvoimainen) - Uutiset
11.10.2019 6.00
Komissio haastaa Puolan EU:n tuomioistuimeen suojellakseen tuomareita poliittiselta valvonnaltaEuroopan komissio päätti torstaina (10.11.) haastaa Puolan EU:n tuomioistuimeen. Se pyytää Puolan tuomareita koskevan uuden kurinpitojärjestelmän vuoksi aloitetussa rikkomusmenettelyssä nopeutettua käsittelyä. - Uutiset
9.10.2019 15.00
Asian ratkaisseella käräjänotaarilla ei ollut oikeutta hakea tuomion poistamista, kun sakonmuuntoratkaisun poistaminen olisi johtanut tosiasiassa siihen, että vastaajalle myöhemmin määrättäisiin pidempi vankeusKorkeimman oikeuden ratkaisussa KKO:2014:10 mainittuja periaatteita on noudatettava myös OK 31 luvun 1 §:ssä tarkoitettua tuomiovirhekantelua ratkaistaessa niissä tilanteissa, joissa tuomion poistaminen selvästi tapahtuisi vastaajan vahingoksi. Tapauksessa oli selvää, että sakonmuuntoratkaisun poistaminen johtaisi tosiasiassa siihen, että vastaajalle myöhemmin määrättäisiin pidempi vankeus kuin poistettavaksi vaaditussa ratkaisussa oli määrätty. Näin ollen asian ratkaisseella käräjänotaarilla ei ollut oikeutta hakea tuomion poistamista. Kantelu jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 9.10.2019) - Uutiset
3.10.2019 11.00
Käräjäoikeuden huolimattomuudesta johtunut edunvalvontamääräys kumottiinKO:n puheenjohtajan antaman selityksen mukaan yleisen edunvalvojan määrääminen pyydetyn edunvalvottavan pojan asemesta edunvalvojaksi oli johtunut huolimattomuudesta. HO totesi, ettei edunvalvojan määräyksen antamiseen hakemuksesta poiketen ollut ollut syytä. Perusteet KO:n päätöksen kumoamiselle olivat olemassa. HO katsoi, että edunvalvottavan poikaa oli pidettävä edunvalvojan tehtävään sopivana ja hän oli antanut tehtävään suostumuksensa. (Vailla lainvoimaa 3.10.2019) - Uutiset
3.10.2019 9.00
Rangaistus- ja korvausvaatimuksen esittäminen hovioikeudenneuvosta ja käräjätuomaria kohtaan ei tehnyt hovioikeuden kokoonpanosta esteellistä - esteellisyysväite ja pyyntö asian siirtämisestä toiseen tuomioistuimeen hylättiinHO:n lainkäyttö- ja muu henkilökunta eivät olleet esteellisiä käsittelemään valittajan HO:sssa nyt vireillä olevaa valitusasiaa tai hänen siinä esittämäänsä esteellisyysväitettä sillä perusteella, että valittaja oli esittänyt rangaistus- ja korvausvaatimuksia HO:n hovioikeudenneuvosta ja KO:n käräjätuomaria kohtaan tai että HO:ssa olisi syyllistytty väärinkäytöksiin valittajaa kohtaan. HO katsoi, etteivät sen jäsenet olleet yleisellä tasolla esteellisiä käsittelemään valittajan valitusasiaa tai hänen siinä tekemäänsä esteellisyysväitettä. Nyt esteellisyysväitteen käsittelevällä kokoonpanolla ei ollut sellaista yhteyttä hovioikeudenneuvoksen, käräjätuomarin tai valittajan aikaisempiin asioihin, että olisi ollut perusteltua aihetta epäillä kokoonpanon puolueettomuutta asiassa. Valittaja esittämä esteellisyysväite ja pyyntö asian siirtämisestä toiseen tuomioistuimeen hylättiin. (Ratkaisuun ei saa hakea erikseen muutosta) - Uutiset
1.10.2019 15.00
Noin 2 vuotta ja 3 kuukautta kestänyt oikeudenkäynti käräjäoikeudessa ei viivästynytMainitsemillaan ja KO:n muutoin lausumilla perusteilla HO päätyi kokonaisarviossaan siihen, ettei oikeudenkäynti KO:ssa ollut viivästynyt siten, että valittajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa olisi loukattu. (Vailla lainvoimaa 1.10.2019) - Uutiset
1.10.2019 13.00
Käräjäoikeus ei menetellyt virheellisesti jättäessään siirtämättä valmisteluistuntoa kanteensa peruuttaneen kantajan pyynnön mukaisestiHO totesi mm., ettei KO ollut menetellyt virheellisesti jättäessään siirtämättä valmisteluistuntoa kantajan pyynnön mukaisesti pidettäväksi myöhemmin. Siltä osin kuin kysymys oli oikeudenkäyntikulujen ratkaisemisesta KO:n istunnossa HO totesi, että kantajalle annettu kutsu saapua tähän asian valmisteluistuntoon asian ratkaisemisen uhalla oli ollut edelleen voimassa kanteen peruuttamisen jälkeen. Se, että kantaja oli mahdollisesti ollut siinä käsityksessä, ettei kutsu ollut enää voimassa kanteen peruuttamisesta johtuen, oli kantajan vastuulla oleva seikka. KO oli kuitenkin päättänyt ratkaista oikeudenkäyntikulut suullisessa käsittelyssä, jolloin asianosaisten oli tullut toimia KO:n kutsujen mukaisesti. KO ei myöskään ollut menetellyt virheellisesti tuomitessaan kantajan maksettavaksi taloyhtiön oikeudenkäyntikulut yhtiön istunnossa vaatimalla suuremmalla määrällä kuin mikä kulujen määrä oli ollut kantajalle tiedoksi annetussa vaatimuksessa. Muutkaan kantajan kantelukirjoituksessa esitetyt seikat eivät olleet sellaisia, joiden perusteella oikeudenkäynnissä KO:ssa olisi katsottava tapahtuneen oikeudenkäyntivirhettä. (Vailla lainvoimaa 1.10.2019)