-
Oikeudenkäynti
- Asianosainen
- Asiantuntija
- Asiavaltuus
- Haaste
- Hallintolainkäyttö
- Laintulkinta
- Muutoksenhaku
- Noutomääräys
- Oikeudenkäynnin julkisuus
- Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Oikeudenkäyntikirjelmä
- Oikeudenkäyntikulut
- Oikeudenkäyntivirhe
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Oikeuspaikka
- Pääkäsittely
- Riita-asia
- Rikos oikeudenkäyttöä vastaan
- Sivuväliintulo
- Todistaja
- Tuomiovirhe
- Vastakanne
- Väite
- Väliintulo
- Yksipuolinen tuomio
- Äänestäminen tuomioistuimessa
Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Uutiset
8.3.2021 16.00
Hovioikeus: Käräjäoikeudessa oli tapahtunut menettelyvirhe, kun se ei vastaajan pääkäsittelyn alussa esittämästä pyynnöstä huolimatta ollut määrännyt hänelle uutta puolustajaaKO oli asiassa selostetulla tavalla vastaajan yhteydenoton johdosta määrännyt hänelle asiaan kahdesti puolustajan, mutta peruuttanut määräykset ennen asian pääkäsittelyä. Syyttäjä oli vaatinut vastaajan tuomitsemista ehdolliseen vankeusrangaistukseen kolmesta pahoinpitelystä. Asianomistaja, jolla oli ollut asiassa avustaja, oli yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen ja lisäksi kohdistanut vastaajaan määriltään huomattavia korvausvaatimuksia. Vastaaja, joka oli kiistänyt syytteen ja siihen perustuneet muut vaatimukset, oli ollut KO:ssa vastapuoliaan oleellisesti heikommassa asemassa. Nämä seikat ja vastaajan esittämästä lääketieteellisestä selvityksestä ilmenevä alentunut toimintakyky huomioon ottaen HO katsoi, ettei vastaaja ollut kyennyt yksin valvomaan etuaan ja puolustamaan itseään asian käsittelyssä ja että vastaajan oikeusturva oli edellyttänyt puolustajan määräämistä. KO:n virheellisen menettelyn vuoksi KO:n tuomio oli kumottava ja asia oli oikeusastejärjestys huomioon ottaen palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 8.3.2021) - Uutiset
25.2.2021 12.00
Sotilasoikeudenkäyntilainsäädäntöä uudistetaanTavoitteena on varmistaa, että sotilasoikeudenkäyntijärjestelmä täyttää kaikilta osin perustuslain ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset. Ehdotetut muutokset yhtenäistävät tuomioistuinten asiantuntijajäseniä koskevaa sääntelyä, vahvistavat tuomioistuinten sotilasjäsenten riippumattomuutta ja keventävät oikeusprosesseja sotilasoikeudenkäyntiasioissa. Lisäksi tavoitteena on varmistaa, että sotilaallinen erityisasiantuntemus turvataan myös vastaisuudessa sellaisissa asioissa, joiden ratkaiseminen edellyttää sotilaallista asiantuntemusta. Lausuntoaika päättyy 14.4.2021. - Uutiset
23.2.2021 11.50
Vierashuoneessa ma. vakuutusoikeustuomari Heli-Anna Haukilahti ja vakuutusoikeustuomari Anna Pitkänen: Suulliset käsittelyt vakuutusoikeudessaEuroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännöllä on ollut ohjaava vaikutus myös vakuutusoikeudessa järjestettäviin suullisiin käsittelyihin. Vakuutusoikeuden on silti puntaroitava suullisen käsittelyn merkitystä yksittäisessä muutoksenhakuasiassa aina tapauskohtaisesti. Lisäarvoa suullinen käsittely voisi tarjota esimerkiksi selvissä todisteluun liittyvissä ristiriitatilanteissa. - Uutiset
19.2.2021 9.20
KHO palautti sijaishuoltopaikan muuttamista koskevan asian HAO:lle suullisen käsittelyn toimittamiseksiKHO:ssa oli sijaisvanhemman (B) ja lapsen isän (C) valituksesta ratkaistavana, oliko HAO voinut ratkaista valitukset järjestämättä muutoksenhakijoiden asian selvittämiseksi pyytämää suullista käsittelyä. KHO totesi, että oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 57 §:n poikkeuksia suullisen käsittelyn järjestämisestä on tulkittava saman pykälän 1 momentin pääsäännön valossa ja ottaen huomioon EIT:n oikeuskäytäntö. Suullisen käsittelyn merkitys on tuomioistuimen näkökulman lisäksi myös siinä, että suullisessa käsittelyssä asianosaiset voivat esittää suoraan kysymyksiä toiselle osapuolelle ja kutsua paikalle todistajia. B:n osalta suullisella käsittelyllä oli myös erityistä merkitystä sen vuoksi, että sijaishuoltopaikan muuttamista koskeva päätös oli perustunut keskeisesti hänen väitettyyn toimintaansa. HAO:n päätös kumottiin ja asia palautettiin HAO:lle suullisen käsittelyn toimittamiseksi ja sen jälkeen uudelleen ratkaistavaksi. - Uutiset
15.2.2021 10.32
Hovioikeus arvioi 5-vuotiaan lapsen kertomuksen luotettavuutta KKO:n palauttamassa vapaudenriistoa ja pahoinpitelyä koskevassa asiassa - oikeudenkäynnin viivästyminen hyvitettiin jättämällä äiti rangaistukseen tuomitsemattaKoska lapsi oli HO:n pääkäsittelyn aikaan ollut 10-vuotias, häntä ei ollut kuultu henkilökohtaisesti tuomioistuimessa. Lapsen esitutkintakertomukset oli otettu HO:ssa todisteena vastaan videotallenteelta. HO katsoi, että esitutkintakertomuksia oli voitu hyödyntää asiassa. Lapsen kertomuksen osalta HO totesi, että sitä voitiin pitää sisältönsä perusteella vakuuttavana ja syntytapansa sekä yksityiskohtaisuutensa johdosta luotettavana. Lapsen äidin vaihtoehtoisia tapahtumainkuvauksia ei voitu tähän nähden pitää luotettavina. Arvioituaan asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuudessaan, HO päätyi siihen, ettei äidin syyllisyydestä ollut jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja syyksilukemisen lopputuloksen. Yksittäisten tekokertojen ajankohta ja vapaudenriiston todellinen kesto oli jäänyt asiassa epäselväksi. Ottaen kuitenkin huomioon, että teon kohteena oli ollut pieni lapsi ja tekijänä oli ollut lapsen äiti, jonka kanssa lapsi oli asunut samassa taloudessa ja josta lapsi oli ollut riippuvainen, tekoja ei voitu kokonaisuutena arvostellen pitää lievinä. KO:n tuomitsema yhteinen sakkorangaistus oli oikeudenmukainen seuraamus äidin syyksi luetuista teoista, eikä sitä sinänsä ollut aihetta alentaa. HO kuitenkin asiassa ilmenevillä perusteilla päätyi siihen, että äiti jätettiin rangaistukseen tuomitsematta. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevista syistä noin vuodella, ja äidillä oli näin ollen oikeus hyvitykseen. HO päätyi siihen, että viivästyminen oli hyvitettävissä jättämällä äiti rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 15.2.2021) - Uutiset
2.2.2021 9.05
Hovioikeuden ratkaisu pakkokeinoasiassaTutkinnanjohtaja oli vaatinut rikoksesta epäillyn A:n määräämistä vangittavaksi. A oli vaatinut, että ennen vangitsemiskäsittelyä hänen tuli saada perehtyä asiakirjoihin, jotka hänen mukaansa olivat välttämättömiä vapaudenmenetyksen laillisuuden riitauttamiseksi. Kysymys vangitsemisen edellytyksistä sekä epäillyn tiedonsaantioikeuden laajuudesta ja sen merkityksestä vangitsemisen edellytysten arvioinnissa. (KKO myöntänyt valitusluvan; ks. VL:2021:20) - Uutiset
29.1.2021 16.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut ratkaista saatavaa koskevaa asiaa yksin kirjallisen valmistelun perusteella pääkäsittelyä toimittamattaAsiaa KO:ssa käsiteltäessä oli asiassa mainituin perustein tapahtunut menettelyvirhe, jolla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Sen vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaan 29.1.2021) - Uutiset
28.1.2021 11.45
Vierashuoneessa HTM, nuorempi tutkija Kimmo J. Nieminen: Osa oikaisuvaatimuksista käsitellään Verohallinnossa liian hitaastiVerotuksen oikaisuvaatimusmenettely täyttää Suomen perustuslain, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja EU:n perusoikeuskirjan vaatimukset, jos oikaisuvaatimukset käsitellään ilman aiheetonta viivytystä. Näin ei kuitenkaan aina käytännössä tapahdu. - Uutiset
21.1.2021 15.25
Apulaisoikeusasiamies: Asian käsittelyn jatkaminen pääkäsittelyn jälkeenKantelija pyysi tutkimaan Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomarin menettelyä hänen täydennettyään 26.6.2019 toimitetun rikosasian X pääkäsittelyä kirjallisessa menettelyssä, vaikka kantelijan yksityisoikeudellisten vaatimusten osalta käsittely oli jo päättynyt. Kantelun mukaan käräjäoikeus oli osin hylännyt kantelijan vaatimukset, vaikka vastaaja oli ne pääkäsittelyssä myöntänyt määrältään ja perusteeltaan oikeaksi. Kantelijan mukaan menettely oli loukannut oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Lisäksi menettelystä oli jäänyt tunne, ettei käräjätuomari ollut toiminut puolueettomasti. Apulaisoikeusasiamies saattoi asiassa (kohdassa 3.3, 3.5 ja 3.6) esittämänsä käsitykset käräjätuomarin tietoon. - Uutiset
18.1.2021 11.16
Hovioikeus: Käräjätuomarille varoitus tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisesta - hyvitysvaatimus rikosasian käsittelyn kohtuuttoman keston perusteella hylättiinVastaaja oli tunnustanut antaneensa A:lle haasteen vahingontekoa koskeneessa rikosasiassa siten, että syyteoikeus oli ollut jo vanhentunut. Vastaaja oli niin ikään tunnustanut ryhtyneensä käsittelemään asiaa pääkäsittelyssä ja sen jälkeen tuominneensa A:n vanhentuneesta teosta rangaistukseen. Jättäessään haasteen antamatta viipymättä ja tuomitessaan A:n RL 35 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta vahingonteosta, jonka syyteoikeus oli RL 8 luvun 1 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla vanhentunut, vastaaja oli rikkonut olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hänellä olisi ollut kyky ja tilaisuus sitä noudattaa. Huomioon ottaen erityisesti sen, että vastaajalla olisi ollut mahdollisuus käsittelyn useassa eri vaiheessa tarkistaa syyteoikeuden vanhentuminen ja että kysymys ei ollut ollut samanlaisesta teosta ja teko-olosuhteista kuin KKO:n ratkaisussa 2020:78, HO katsoi asiassa vähäisyyden puolesta ja sitä vastaan esitettäviä seikkoja punnittuaan, että vastaajan virkavelvollisuuden rikkomista ei voitu pitää vähäisenä. Oikeudenkäynnin keston osalta HO totesi, että oli selvää, että useita vuosia kestävä rikosasian vireilläolo on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ja muita haitallisia vaikutuksia. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa esitutkinta oli edennyt varsin nopeasti. Syyteharkintaan kaikkiaan oli mennyt noin 1 v 8 kk. Sanottu aika yksittäisessä rikosasiassa, jota ei voitu pitää erityisen vaikeana tai laajana, oli pitkähkö. Kokonaisuudessaan asian käsittely HO:n tuomioon saakka oli kestänyt vajaa 3 v, jota ei kuitenkaan vielä ollut pidettävä kohtuuttoman pitkänä. EIS 6 artiklan 1 kohtaan ja PL 21 §:ään perustuvia asianomistaja oikeuksia ei siten ollut loukattu. A:lla ei ollut oikeutettu saamaan hyvitystä rikosasian käsittelyn kohtuuttoman keston perusteella. (Ks. KKO:2022:31: HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu.) - Uutiset
20.11.2020 11.45
Vierashuoneessa vakuutusoikeustuomari Maija-Liisa Goebel: Hallintoprosessilain tarjoamat mahdollisuudet toimeentuloturvan muutoksenhaun kehittämiselle punnitaan nyt käytännössäOikeusasiamies on tuoreessa ratkaisussaan EOAK/1904/2019 käsitellyt vakuutusoikeuden menettelyyn kohdistuvaa kantelua. Ratkaisussa vakuutusoikeus oli perustellut päätöstään seikoilla, jotka kantelija oli tuonut esille aiemmin täysin toiseen etuusasiaan liittyvän valituksen yhteydessä. Ratkaisussaan oikeusasiamies kiinnitti huomionsa muutoksenhakulautakunnan ja Kansaneläkelaitoksen sopimaan toimintatapaan valittajan kuulemisesta todeten tämän menettelyn puutteelliseksi ja katsoen sen voivan vakavasti vaarantaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Toimintatavasta oli sovittu vuonna 1997 hallintolainkäyttölain voimaantulon yhteydessä ja kyse oli valittajan kuulemisesta muutoksenhakulautakunnassa hallintolainkäyttölain mukaisessa prosessissa. Hallintoprosessilaki on nyt uudistettu. Näkyyhän tämä myös muutoksenhakuelinten käytännöissä? - Uutiset
16.11.2020 15.31
Hovioikeus: Väite kokoonpanon esteellisyydestä oli selvästi perusteetonHO katsoi, että asiaa käsittelevä kokoonpano oli toimivaltainen käsittelemään esteellisyysväitteen. Väite kokoonpanon esteellisyydestä oli selvästi perusteeton ja hylättiin. (Vailla lainvoimaa 16.11.2020) - Uutiset
16.11.2020 9.00
Hovioikeus: Vastaajaa ei olisi tullut kutsua istuntoon uhalla, että asia voidaan ratkaista hänen poissaolostaan huolimattaVaikka vastaaja oli esitutkinnassa ilmoittanut suostuvansa asiassa kirjalliseen menettelyyn ja sakkomenettelyyn, vastaajan läsnäolo asian selvittämiseksi KO:n käsittelyssä olisi ollut asiassa viitattujen oikeusohjeiden nojalla tarpeen eikä häntä olisi tullut kutsua istuntoon uhalla, että asia voidaan ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta. HO katsoi, että KO:n käsittelyssä oli tapahtunut menettelyvirhe KO:n ratkaistessa asian vastaajan poissaolosta huolimatta. Virheellä oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Sen vuoksi ja oikeusastejärjestys huomioon ottaen asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 16.11.2020) - Uutiset
13.11.2020 10.26
Hovioikeus: Oikeudenkäynti viivästyi 2 vuottaHyvityslain 5 §:n mukaan oikeudenkäynnin kestona huomioitava aika oli alkanut asian vireilletulosta 16.7.2014 KO:ssa. KO:n tuomio oli annettu 31.5.2018. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli tuomioistuimen vastuulla olevasta syystä viivästynyt kaksi vuotta, miltä ajalta kantajayhtiölle myönnettiin hyvitystä. Hyvityslain 6 §:n 2 momentin mukaan hyvityksen määrä on 1.500 euroa vuodessa kultakin vuodelta, joten valtio velvoitettiin maksamaan kantajayhtiölle oikeudenkäynnin viivästyksen hyvityksenä 3.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
13.11.2020 8.00
Oikeusasiamies: Kuulemisperiaate ei toteutunut sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnassaOA saattoi asiassa (kohdassa 3.2) esittämänsä käsityksen virheellisestä menettelystä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan ja Kelan tietoon. OA piti huolestuttavana sitä, että virheellisenä pidetty menettely oli saadun selvityksen mukaan ollut vakiintuneen käytännön mukainen. OA pyysi sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaa ja Kelaa ilmoittamaan hänelle 1.2.2021 mennessä, mihin toimenpiteisiin päätös on mahdollisesti antanut aihetta kuulemisperiaatteen ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen turvaamiseksi sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakuasioissa. - Uutiset
29.10.2020 15.30
Hovioikeus: Tuomari ei ollut esteellinenAsiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, ettei asiassa ollut tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella käräjätuomaria olisi voitu pitää esteellisenä hakijaa koskevassa rikosasiassa. Väite tuomarin esteellisyydestä hylättiin. - Uutiset
17.8.2020 15.00
Edunvalvonta-asia palautettiin käräjäoikeuteenKO ei ollut ennen asian ratkaisemista kuullut A:ta, koska digi- ja väestötietoviraston hakemukseen liitetyssä lääkärinlausunnossa oli todettu, ettei A ymmärrä edunvalvojan määräämistä koskevan asian merkitystä ja sen seurauksia itselleen. Samassa lausunnossa oli kuitenkin todettu, että A voidaan kuulla asian käsittelyn yhteydessä ja hän ymmärtää asian merkityksen. Näin ollen A:n kuuleminen ei ollut ollut asiaa ratkaistaessa ilmeisen tarpeetonta, vaan häntä olisi tullut asiassa kuulla. A oli valituksessaan ilmoittanut haluavansa tulla asiassa henkilökohtaisesti kuulluksi. (Vailla lainvoimaa 17.8.2020) - Uutiset
10.8.2020 11.00
Vierashuoneessa Kimmo J. Nieminen: Verotuksen oikaisulautakunta - uskottava muutoksenhakuelin vai turha välivaihe ennen oikeudenmukaista oikeudenkäyntiäVerotuksen ensimmäinen muutoksenhakuaste on verotuksen oikaisulautakunta, joka ei kuitenkaan ole tuomioistuin. Tästä huolimatta verotuksen oikaisulautakunta halutaan nähdä uskottavana muutoksenhakuelimenä, vaikka sen menettely onkin hallinnon sisäistä asian jatkokäsittelyä, johon sovelletaan hallintolakia ja verotusmenettelylakeja, eikä tuomioistuimissa sovellettavia hallintoprosessilain säännöksiä. Tällöin esteellisyyssäännökset eivät estä samaa verovirkailijaa käsittelemästä asiaa ensivaiheessa ja oikaisuvaiheessa, mikä ei tuomioistuinprosessissa olisi mahdollista. Toisin kuin tuomioistuimet, verotuksen oikaisulautakunta toimii myös Verohallinnon organisaation alla, mikä osaltaan voi johtaa siihen, että verovelvollisten usko asian puolueettomaan käsittelyyn horjuu. Lisäksi on kritisoitu oikaisumenettelyn käsittelyaikojen pituutta sekä sitä, ettei verovelvollinen voi saada oikeudenkäyntikulujaan oikaisuvaatimusmenettelyssä korvatuksi. Onkin siten selvää, että jatkossa tulisi lisätä verovelvollisten kokemaa oikeudenmukaisuuden tunnetta oikaisuvaatimusmenettelyssä. Ei ole samantekevää, kokevatko verovelvolliset oikaisuvaatimusmenettelyn oikeudenmukaiseksi. Edilexissä julkaistusssa artikkelitutkimuksessa tarkastellaan verotuksen oikaisuvaatimusmenettelylle asetettuja vaatimuksia, verotuksen oikaisulautakunnan asemaa sekä oikaisuvaatimusmenettelyn oikeudenmukaisuutta. - Uutiset
6.8.2020 13.00
Hovioikeus hylkäsi sen tuomareista tehdyn esteellisyysväitteen - käräjätuomariin kohdistettu rangaistusvaatimus virkarikoksesta jätettin tutkimattaHO katsoi, että käsiteltävän kaltaisen aikaisemman tuomion niin sanottua oikeusvoimavaikutusta koskevan kysymyksen ratkaiseminen ei lähtökohtaisesti muodosta sanotussa säännöksessä tarkoitettua ennakkoasenteeseen perustuvaa esteellisyyttä (ks. HE 78/2000 vp s. 42-43, KKO 1997:102 ja KKO 1997:175). Valituksessa ei ollut tuotu esiin seikkoja, joiden perusteella HO:n tuomareilla, jotka eivät olleet aikaisemmin olleet ratkaisemassa valituksessa tarkoitettua asiaa, olisi voitu katsoa olevan ennakkoasenne asiassa. Se, että jotkut hovioikeuden tuomarit olivat aikaisemmin käsitelleet yhtiön asiaa, ei tehnyt koko hovioikeutta esteelliseksi. Yhtiö oli vaatinut myös asian ratkaisseelle käräjätuomarille rangaistusta virkarikoksesta ja, että käräjätuomari ja Kymenlaakson käräjäoikeus velvoitetaan yhteisvastuullisesti B:n, C:n ja D:n kanssa korvaamaan oikeudenkäyntikulut asiassa 16.800 eurolla laillisine korkoineen. Koska rangaistusvaatimusta virkarikoksesta ei tutkittu, myös oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimus oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 6.8.2020) - Uutiset
7.7.2020 11.25
Hovioikeus: Poliisin menettelystä ei ollut aiheutunut valittajalle väitettyä perus- ja ihmisoikeusloukkausta, joten valtio ei ollut hänelle vahingonkorvausvelvollinenMuutoksenhakija TS ei esittänyt asiassa selvitystä siitä, että väliaikainen ajokielto olisi koskenut TS:n yksityisluontoisia oikeuksia. Siten myöskään Euroopan neuvoston oikeuden (EIS ja EIT) perusteella väliaikaisella ajokiellolla ei ollut päätetty TS:n yksityisluonteisista oikeuksista. Kanne perustui poliisin menettelystä aiheutuneeseen väitettyyn perus- ja ihmisoikeusloukkaukseen. Koska perustuslain 21 § ja EIS 6 artiklan 1 kappale eivät soveltuneet nyt kyseessä olevaan tapaukseen, TS:lle ei ollut aiheutunut poliisin menettelystä väitettyä perus- ja ihmisoikeusloukkausta. Valitus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 7.7.2020)