-
- Oikeudenkäynti
- Asianosainen
- Asiantuntija
- Asiavaltuus
- Haaste
- Hallintolainkäyttö
- Laintulkinta
- Muutoksenhaku
- Noutomääräys
- Oikeudenkäynnin julkisuus
- Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Oikeudenkäyntikirjelmä
- Oikeudenkäyntikulut
- Oikeudenkäyntivirhe
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Oikeuspaikka
- Pääkäsittely
- Riita-asia
- Rikos oikeudenkäyttöä vastaan
- Sivuväliintulo
- Todistaja
- Tuomiovirhe
- Vastakanne
- Väite
- Väliintulo
- Yksipuolinen tuomio
- Äänestäminen tuomioistuimessa
- Oikeudenkäynti
Oikeudenkäynti
- Uutiset
18.10.2023 13.10
Viittomakielen tulkkaus olisi tullut järjestää lähestymiskieltoasiassa - apulaisoikeuskanslerilta ehdotus oikeussääntöjen kehittämiseksiKuurojen liitto ry arvosteli tekemässään kantelussaan käräjäoikeutta siitä, ettei se järjestänyt kuulovammaiselle lähestymiskieltoa hakeneelle henkilölle viittomakielen tulkkausta käräjäoikeuden istuntoon. Apulaisoikeuskansleri korosti, ettei tilanne ollut hakijan kannalta kohtuullinen tai oikeudenmukainen. Hakijan perusoikeuksien ja oikeusturvan vaarantuminen estyi myös osittain sattumanvaraisista syistä paikalla olleen tukihenkilön pystyttyä tulkkaamaan viittomakielellä. Apulaisoikeuskansleri pyytää oikeusministeriötä arvioimaan lähestymiskieltoa koskevan lainsäädännön tulkinnallisuutta, jolla on myös perus- ja ihmisoikeuksien vaarantumista koskevaa merkitystä. Ministeriön on esitettävä arvionsa viimeistään 30. tammikuuta 2024. - Uutiset
17.10.2023 8.00
Lautamies nukkui / nukahteli murhaa koskevan rikosasian istunnossa - hovioikeus palautti asiat käräjäoikeuteenLautamiehen nukkuminen murhaa koskevan rikosasian istunnossa vaaransi merkittävällä tavalla oikeudenkäyntiin osallistuvien henkilöiden oikeusturvaa sekä myös yleistä luottamusta tuomioistuimeen. (Vailla lainvoimaa 17.10.2023) - Uutiset
16.10.2023 16.00
Hovioikeus: Asiamiehen terveydentila ei muodostanut laillista estettä ilmoittaa tyytymättömyyttä käräjäoikeuden ratkaisuunVakiintuneen oikeuskäytännön mukaan OK 31 luvun 17 §:n säännöstä on tulkittu varsin tiukasti, jos määräajan menettäminen on johtunut avustajan erehdyksestä tai virheestä. Asianosaiselle ei ole palautettu menetettyä määräaikaa, kun asianosaisen julkinen oikeusavustaja tai asianajaja on laiminlyönyt hakea muutosta määräajassa (ks. esim. KKO 2019:85, kohta 12 siinä viitattuine ratkaisuineen). (Vailla lainvoimaa 16.10.2023) - Uutiset
16.10.2023 9.13
KKO: Puheenjohtajan määräyksen vastaisesta istunnon tallentamisesta voitiin määrätä järjestyssakko, vaikka tallentaminen ei ollut aiheuttanut häiriötä ja se oli tullut oikeuden tietoon vasta pääkäsittelyn päätyttyäA oli tallentanut äänitallenteelle käräjäoikeuden pääkäsittelyä vastoin puheenjohtajan antamia määräyksiä. Käräjäoikeus oli määrännyt A:lle järjestyssakon. Korkein oikeus katsoi, että järjestyssakko oli voitu määrätä istunnon tallentamista koskevan määräyksen noudattamatta jättämisen perusteella, vaikka tallentaminen ei ollut aiheuttanut istunnossa havaittavaa häiriötä ja vaikka se oli tullut käräjäoikeuden tietoon vasta pääkäsittelyn päätyttyä. - Uutiset
12.10.2023 8.00
Hovioikeus: Lievästä pahoinpitelystä tuomitun oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ei täysimääräisesti toteutunutVastaajan ei ollut KO:ssa katsottava yksiselitteisesti luopuneen oikeudestaan avustajaan ainakaan niin, että hän olisi ymmärtänyt luopumisen merkityksen. Näin ollen vastaajan oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin KO:ssa ei ollut täysimääräisesti toteutunut. Myös vastaajan HO:ssa esittämän rangaistusvaatimuksen käsittely puolsi asiassa todettu huomioon ottaen asian palauttamista KO:een. Edellä lausutuista syistä KO:n ratkaisu oli kumottava ja asia on palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 12.10.2023) - Uutiset
9.10.2023 11.55
Hovioikeus: Oliko kantaja ollut työsuhteessa yhtiöön (ään.) - yhtiö ei voinut hovioikeudessa vedota kanteen hylkäämisen perusteena siihen, että työntekijän oikeus vaatia palkkasaataviaan ja yhdenvertaisuuslain mukaisia hyvityssaataviaan olisi vanhentunutHO katsoi käsittelyratkaisussaan, ettei yhtiö voinut HO:ssa vedota kanteen hylkäämisen perusteena siihen, että kantajan oikeus vaatia palkka- ja hyvityssaataviaan olisi vanhentunut. Pääasiassa oli kysymys siitä, oliko kantajan ja yhtiön välillä ollut työsuhde. HO katsoi KO:n tavoin, että näyttötaakka työsuhteen olemassaolosta oli siihen vedonneella kantajalla. Mikäli työsuhde katsottiin näytetyksi, ratkaistaviksi tulivat riitakysymykset siitä, kuinka pitkään työsuhde oli jatkunut ja minkä verran kantaja oli työskennellyt. Kun yhtiö oli kiistänyt työsuhteen olemassaolon kokonaan, kantajalla oli velvollisuus osoittaa väittämänsä työsuhteen kesto. Hänen oli tullut varautua siihen jo KO:ssa, eikä KO:n ratkaisua katsoa työsuhteen päättyneen kantajan kanteessaan esittämää aiemmin ollut sinänsä pidettävä väittämistaakkaa koskevan OK 24 luvun 3 §:n 2 momentin vastaisena lopputuloksena. Väitetysti tehtyjen työtuntien määrän osalta HO hyväksyi KO:n johtopäätökset näyttötaakan jaosta. Lisäksi jos työsuhteen katsottiin olleen olemassa, arvioitavaksi tuli myös se, oliko kantajaa syrjitty yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä säädetyn vastaisesti työsuhteen aikana. Erimielisyys koski sitä, oliko kantaja ollut työsuhteessa yhtiöön. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaaa 9.10.2023) - Uutiset
9.10.2023 11.00
Hovioikeus: Isännöitsijäyhtiön ja asunto-osakeyhtiön välisessa korvausriidassa oli tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, jonka vuoksi käräjäoikeuden tuomio oli poistettavaKantajan vetoaminen uuteen seikkaan pääkäsittelyssä oli ollut osittain seurausta KO:n puutteellisesta prosessinjohdosta asian valmistelussa eli siitä, että KO oli laiminlyönyt selvittää kanneperusteen epäselvyydet ja tulkinnanvaraisuudet sekä laiminlyönyt varmistaa sen, että asianosaiset mainitsevat jo valmistelussa kaikki ne seikat, joihin he haluavat vedota. Tästä oli seurauksena ollut se, ettei isännöitsijäyhtiö ollut voinut esittää laskutuksen oikeellisuudesta vastanäyttöä. Tuomio oli ollut perusteluiltaan siinä määrin sekava ja epätäydellinen, ettei siitä ilmennyt, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustui. Koska asunto-osakeyhtiö oli isännöitsijäyhtiön syystä menettänyt reklamaatio- ja kanneoikeutensa urakoitsijan loppulaskutuksesta, oli laskutuksen oikeellisuus ratkaistava tässä oikeudenkäynnissä niin, että molemmilla asianosaisille on mahdollisuus esittää asiasta näyttöä. Asiassa oli siten tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, jonka vuoksi KO:n tuomio oli poistettava. (Vailla lainvoimaa 9.10.2023) - Uutiset
4.10.2023 11.00
EIT: Sananvapautta loukattiin, kun tuomioiden vaikutuksia lykättiin valittajien sosiaalisessa mediassa jakaman sisällön vuoksiAsia koski turkkilaisten valittajien tuomioita ja vankeusrangaistuksia, kun tuomioiden vaikutuksia lykättiin heidän sosiaalisessa mediassa jakaman sisällön vuoksi. - Uutiset
3.10.2023 10.30
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei olisi saanut tutkia Digi- ja väestötietoviraston edunvalvontahakemusta lis pendens -vaikutuksen vuoksi - menettely oli käsittelyjärjestyksen osalta ollut siinä määrin virheellistä, että asia oli sen vuoksi palautettava käräjäoikeuteenAsiassa oli perusteltua ensin ratkaista valituksessa esitetyt väitteet KO:n virheellisestä menettelystä. Siltä osin HO:ssa oli ensiksi kysymys siitä, oliko KO saanut tutkia myöhemmin vireille tulleen Digi- ja väestötietoviraston hakemuksen (lis pendens -vaikutus). Toiseksi oli kysymys siitä, oliko KO ratkaissut asian oikeassa käsittelyjärjestyksessä laillisia menettelytapoja noudattaen. (Vailla lainvoimaa 3.10.2023) - Uutiset
2.10.2023 13.00
Hovioikeus: Lain tarkoittamaa muuta hyväksyttävää syytä, jonka johdosta määräaikaa muutoksenhakua varten olisi tullut pidentää, ei ollutA ja B vaativat, että KO:n päätös kumotaan ja heille asetetaan uusi määräaika muutoksen hakemiseksi KO:n 15.6.2023 antamaan tuomioon, koska A oli ollut työkyvytön 23.7.2023 saakka. HO katsoi, ettei kummankaan valittajan osalta ollut lain tarkoittamaa muuta hyväksyttävää syytä, jonka johdosta määräaikaa muutoksenhakua varten olisi tullut pidentää. (Vailla lainvoima 2.10.2023) - Uutiset
2.10.2023 11.30
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut ratkaista lapsen huoltoriitaa yksin äidin poissaolon perusteellaKO:n ei olisi tullut ratkaista asiaa yksin äidin poissaolon perusteella isän vaatimusten mukaisesti arvioimatta asiaa aineellisesti ja perustamatta ratkaisuaan asiassa vedottuihin seikkoihin ja esitettyyn todisteluun. KO oli asiassa todetuin tavoin menetellyt virheellisesti. Virheellisen menettelyn vuoksi asiaa ei ollut KO:ssa asianmukaisesti tutkittu. Kun otettiin huomioon HO:n asema muutoksenhakutuomioistuimena ja asianosaisten muutoksenhakuoikeuden turvaaminen, HO ei ottanut asiaa enemmälti ratkaistavakseen. Asia oli palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 2.10.2023) - Uutiset
2.10.2023 10.37
Hovioikeus: Oikeusvoima esti syytteiden käsittelemisen kiihottamisesta kansanryhmää vastaanNyt kysymyksessä olevassa asiassa Turun hovioikeus oli päätöksessä mainitulla ratkaisullaan jättänyt J:hin ja S:ään kohdistuneet syytteet kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tutkimatta Pirkanmaan käräjäoikeuden puuttuneen toimivallan vuoksi. Kyseinen ratkaisu on lainvoimainen. Tämä, ja päätöksessä oikeuskirjallisuudessa todettu huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että Turun hovioikeuden 24.2.2022 antaman ratkaisun numero 108157 oikeusvoima esti nyt kysymyksessä olevien, identiteetiltään aiempaa vastaavien syytteiden käsittelyn Pirkanmaan käräjäoikeudessa. (Vailla lainvoimaa 2.10.2023) - Uutiset
28.9.2023 10.00
EIT:n suuri jaosto: Turkin on puututtava terrorismirikoksista annettujen tuomioiden järjestelmälliseen ongelmaan, joka perustuu siihen, että syytetty on käyttänyt ByLock-viestisovellustaEIT:n suuri jaosto katsoi, että yleissopimuksen mukaista oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin (EIS 6), ei rangaistusta ilman lakia (EIS 7) ja yhdistymisvapautta (EIS 11) oli loukattu. Turkin on ryhdyttävä tarvittaessa yleisiin toimenpiteisiin järjestelmällisten ongelmien ratkaisemiseksi. - Uutiset
26.9.2023 11.33
Hovioikeus arvioi naapurien välisen aidan ja muurin hyvää rakennustapaa täytäntöönpanoriidassaMuutoksenhaun kohteena olevassa asiassa oli kysymys Espoon käräjäoikeuden 25.6.2018 antaman tuomion täytäntöönpanosta ja siten ulosottoperusteen täytäntöönpanon tulkinnasta. Ratkaistavana oli, olivatko M ja S täyttäneet asianmukaisesti velvollisuutensa muurin ja aidan rakentamisen osalta. Hovioikeudessa olivat arvioitavana vastaavat virheväittämät ja vaatimukset kuin käräjäoikeudessa. (Vailla lainvoimaa 26.9.2023) - Uutiset
22.9.2023 11.30
Hovioikeus: Yksinomaan toimiminen ilman lainoppinutta avustajaa käräjäoikeudessa ei muodosta OK 25 luvun 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua pätevää aihetta vedota uusiin seikkoihin ja todisteisiin vasta hovioikeudessaVaikka omavelkaiseen takaukseen vastajalla ei ollutkaan ollut KO:sa avustajaa, hänelle oli kuitenkin hänen KO:lle toimittamansa oikeusapupäätöksen mukaan myönnetty tähän asiaan oikeusapua 20 prosentin omavastuuosuudella. Edelleen HO katsoi, että asia oli ollut laadultaan sellainen, että vastaaja olisi asiaansa huolellisesti hoitamalla kyennyt KO:ssa vetoamaan kiistämisen tueksi taloudellisiin olosuhteisiinsa tai takausvastuun kohtuuttomuuteen ilman lainoppinutta avustajaakin. Asiassa ei ollut ilmennyt aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen. (Vailla lainvoimaa 22.9.2023) - Uutiset
21.9.2023 16.00
Hovioikeus vahvennetussa istunnossa: Käräjäoikeuden olisi tullut määrätä 11-vuotiaalle lapselle edunvalvoja väliaikaismääräyksellä huoltajia kuulemattaKuten käräjäoikeus oli todennut, oikeus tulla kuulluksi on perustuslain 21 §:ssä turvattu perusoikeus. Hovioikeus kuitenkin katsoi, että voimassa olevan esitutkintalain tai holhoustoimilain esitöistä ei voi johtaa sellaista lainsäätäjän tarkoitusta, että huoltajien kuulematta jättäminen tilanteessa, jossa heitä tai jompaakumpaa heistä epäillään lapseensa kohdistuneesta väkivaltarikoksesta, olisi tarkoitettu harvinaiseksi poikkeukseksi. Huoltajien kuuleminen voidaan nimenomaisen säännöksen perusteella sivuuttaa silloin, kun laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Kuulemisperiaatteen soveltamista on arvioitava punnitsemalla kussakin tapauksessa eri intressejä keskenään. Hovioikeus katsoi, että käsillä olevassa asiassa ottaen erityisesti huomioon asianomistajana olevan lapsen haavoittuvainen asema, lapsen suojaamisen tarve sekä riski siitä, että huoltajilla olisi mahdollisuus vaikuttaa lapsen kuulemiseen ja kertomukseen, asia oli ollut sellainen, ettei sitä ollut voinut holhoustoimilain 79 §:ssä tarkoitetulla tavalla viivyttää. Hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden olisi tullut määrätä hakemuksessa mainitulle 11-vuotiaalle lapselle edunvalvoja väliaikaismääräyksellä lapsen huoltajia kuulematta. (Vailla lainvoimaa 21.9.2023) - Uutiset
21.9.2023 11.30
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei voinut antaa määräyksiä isännöitsijäntodistuksen sisällöstäTuomioistuin ei voi määrätä todistukseen merkittävän tiedon sisällöstä vaan se kuuluu yksinomaan todistuksen antajalle. Mikäli tiedon sisältö osoittautuu virheelliseksi tai puutteelliseksi, siitä voi aiheutua vahingonkorvausvastuu isännöitsijälle, hallitukselle ja taloyhtiölle. Tiedon virheellisyydestä tai puutteellisuudesta kärsineellä on siten mahdollisuus vahingonkorvauskanteen nostamiseen. (Vailla lainvoimaa 21.9.2023) - Uutiset
21.9.2023 9.14
Lakimies, osakas Herkko Hietanen ja juristi Hanne Hirvonen: Tekoäly tuomioistuinten ruuhkan ratkaisijana?Voisiko digitaalinen prosessi korvata valtaosan oikeudenkäynneistä? Pitäisikö tekoälyn antaa arvio jokaisen jutun asiakirjojen perusteella jutun lopputulemasta? Voisiko rikosprosessissa tekoälyn tukema syyteneuvottelu -tyypinen järjestelmä säästää tuomioistuinjärjestelmämme resursseja ja tehdä työstä mielekkäämpää? - Uutiset
21.9.2023 9.00
Apulaisoikeuskansleri: Käräjäoikeuden laamanni paljasti salassa pidettävän tiedonApulaisoikeuskansleri antoi huomautuksen käräjäoikeuden laamannille, joka kertoi henkilöstölle kantelijan salassa pidettävän terveystiedon. - Uutiset
15.9.2023 15.30
Hovioikeus: Pesänjakajan erottelupäätöksen mukaista asumiskorvauskannetta ei olisi saanut jättää tutkimattaKO:n tuomiossa 25.2.2022 oli annettu ratkaisu B:n moitekanteesta, joka oli siis hylätty. Valittaja (A) ei ollut moitekanneasiassa esittänyt sellaista vastakannetta, jossa hän olisi vaatinut B:n velvoittamista suorittamaan hänelle pesänjakajan päätöksessä tarkoitetut saatavat. B:n moitekanteen johdosta annetussa tuomiossa ei näin ollen ollut asetettu eikä olisi voitukaan asettaa B:lle sellaista asumiskorvauksen maksamista koskevaa suoritusvelvoitetta, jonka osalta kyseinen tuomio olisi ollut pantavissa täytäntöön ulosottomenettelyssä. Moitekanteen johdosta annetulla tuomiolla ei siten ollut sellaista tähän asiaan ulottuvaa negatiivista oikeusvoimavaikutusta, joka olisi estänyt A:n nyt vireille paneman suorituskanteen tutkimisen. Sitä vastoin tuomiolla oli sellainen positiivinen oikeusvoimavaikutus, joka velvoitti A:n kannetta käsittelevän tuomioistuimen asettamaan pesänjakajan B:lle asettaman maksuvelvollisuuden ratkaisunsa perustaksi. KO:n päätöstä, jolla asia oli jätetty tutkimatta, oli mainituin perustein pidettävä virheellisenä. (Vailla lainvoimaa 15.9.2023)