-
Oikeudenkäynti
- Asianosainen
- Asiantuntija
- Asiavaltuus
- Haaste
- Hallintolainkäyttö
- Laintulkinta
- Muutoksenhaku
- Oikeudenkäynnin julkisuus
- Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Oikeudenkäyntikirjelmä
- Oikeudenkäyntikulut
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Oikeuspaikka
- Pääkäsittely
- Riita-asia
- Rikos oikeudenkäyttöä vastaan
- Sivuväliintulo
- Todistaja
- Tuomiovirhe
- Vastakanne
- Väite
- Väliintulo
- Yksipuolinen tuomio
- Äänestäminen tuomioistuimessa
Oikeudenkäynti rikosasiassa
681 hakuosumaa
- Uutiset
18.1.2021 11.16
Hovioikeus: Käräjätuomarille varoitus tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisesta - hyvitysvaatimus rikosasian käsittelyn kohtuuttoman keston perusteella hylättiin
Vastaaja oli tunnustanut antaneensa A:lle haasteen vahingontekoa koskeneessa rikosasiassa siten, että syyteoikeus oli ollut jo vanhentunut. Vastaaja oli niin ikään tunnustanut ryhtyneensä käsittelemään asiaa pääkäsittelyssä ja sen jälkeen tuominneensa A:n vanhentuneesta teosta rangaistukseen. Jättäessään haasteen antamatta viipymättä ja tuomitessaan A:n RL 35 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta vahingonteosta, jonka syyteoikeus oli RL 8 luvun 1 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla vanhentunut, vastaaja oli rikkonut olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hänellä olisi ollut kyky ja tilaisuus sitä noudattaa. Huomioon ottaen erityisesti sen, että vastaajalla olisi ollut mahdollisuus käsittelyn useassa eri vaiheessa tarkistaa syyteoikeuden vanhentuminen ja että kysymys ei ollut ollut samanlaisesta teosta ja teko-olosuhteista kuin KKO:n ratkaisussa 2020:78, HO katsoi asiassa vähäisyyden puolesta ja sitä vastaan esitettäviä seikkoja punnittuaan, että vastaajan virkavelvollisuuden rikkomista ei voitu pitää vähäisenä. Oikeudenkäynnin keston osalta HO totesi, että oli selvää, että useita vuosia kestävä rikosasian vireilläolo on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ja muita haitallisia vaikutuksia. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa esitutkinta oli edennyt varsin nopeasti. Syyteharkintaan kaikkiaan oli mennyt edellä selostetuin tavoin noin 1 v 8 kk. Sanottu aika yksittäisessä rikosasiassa, jota ei voitu pitää erityisen vaikeana tai laajana, oli pitkähkö. Kokonaisuudessaan asian käsittely HO:n tuomioon saakka oli kestänyt vajaa 3 v, jota ei kuitenkaan vielä ollut pidettävä kohtuuttoman pitkänä. EIS 6 artiklan 1 kohtaan ja PL 21 §:ään perustuvia asianomistaja oikeuksia ei siten ollut loukattu. A:lla ei ollut oikeutettu saamaan hyvitystä rikosasian käsittelyn kohtuuttoman keston perusteella. (Vailla lainvoimaa 18.1.2021) - Uutiset
12.1.2021 10.40
Hovioikeus kumosi valvontalautakunnan "ei-seuraamusta" ratkaisun ja palautti asian valvontalautakunnan käsiteltäväksi
Kantelija oli moittinut AA:a siitä, että AA oli kantelijalta lupaa pyytämättä hyväksynyt kahden asianajajan hoitavan kantelijan rikosasiaa, vaikka asia ei ollut laajuuden tai laatunsa puolesta edellyttänyt kahden asianajajan käyttämistä. Kantelijalle oli tämän vuoksi aiheutunut kohtuuttomia kustannuksia. Asiassa oli HO:ssa keskeisesti kysymys siitä, oliko valvontalautakunnan ratkaisu valittajan katsomin tavoin ilmeisen virheellinen sen johdosta, ettei valvontalautakunta olisi kysymyksessä olevassa valvonta-asiassa käsitellyt ja ratkaissut kantelijan moitetta laskutuksen kohtuuttomuudesta, ja oliko nyt kysymyksessä oleva valvonta-asia palautettava valvontalautakunnan uudelleen käsiteltäväksi. Asiassa lausutuilla perusteilla HO katsoi, että valvontalautakunnan ratkaisu oli kumottava ja kysymyksessä oleva valvonta-asia oli palautettava valvontalautakunnan käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 12.1.2021) - Uutiset
8.1.2021 10.36
Hovioikeus katsoi, että sillä oli toimivalta määrätä välipalkkio siitä huolimatta, että asia oli vasta esitutkintavaiheessa - ihmiskauppajutun avustajalla oli oikeus välipalkkioon
HO katsoi, että sillä oli toimivalta määrätä ROL 2 luvun 1 a §:n nojalla asianomistajan avustajaksi määrätylle AA:lle välipalkkio siitä huolimatta, että asia on vasta esitutkintavaiheessa. AA:n tehtävä oli jatkunut yli kolme vuotta eli pitkän ajan. Oikeusapulain 18 §:n 3 momentin mukaiset edellytykset välipalkkion suorittamiselle hänen toimenpiteistään ajalta 25.9.2017– 27.4.2020 olivat siten olemassa. Toisessa päätöksessään HO piti välilaskutuksen puolesta puhuvia seikkoja tärkeämpinä kuin sitä vastaan puhuvia seikkoja. Avustajan kannalta ei ollut kohtuullista, jos häneltä evätään mahdollisuus välilaskutukseen tarpeellisista toimenpiteistä laajoissa esitutkinnoissa. Välilaskutusmahdollisuus turvaa osaltaan sitä, että asianomistaja saa tosiasiallisesti asiantuntevaa oikeudellista apua jo esitutkintavaiheessa. HO katsoi siten toisin kuin KO, että AA:lla oli oikeus saada valtion varoista välilaskun perusteella palkkiota tarpeellisista toimenpiteistä 20.11.2019–3.6.2020. KO:n päätökset kumottiin. (Vailla lainvoimaa 8.1.2021) - Uutiset
8.1.2021 10.21
Puukotuksesta ravintolassa ja tekijän tunnistamisesta - pahoinpitelystä tuomittu vastaaja vapautettiin tuomitusta 9 kuukauden vankeusrangaistuksesta ja kaikesta korvausvelvollisuudesta
Syytteen mukaan vastaaja oli tehnyt ruumiillista väkivaltaa asianomistajalle viiltämällä tämän päänahkaan ilmeisesti jollakin teräaseella noin 10 cm pituisen viiltohaavan, joka oli suljettu kahdeksalla Vicryl 4.0 knoppiompeleella. Vastaaja oli kiistänyt syytteen. Vastaajan mukaan hän ei ollut kohdistanut minkäänlaista väkivaltaa asianomistajaan. Veri oli voinut joutua häneen asianomistajaan törmäämisen seurauksena. Toisin kuin käräjäoikeus HO hylkäsi syytteen pahoinpitelystä. Asia oli epävarmassa tilanteessa ratkaistava syytetyn eduksi. Asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena harkittuaan HO katsoi, että vastaajan syyllistymisestä pahoinpitelyyn oli jäänyt varteenotettava epäily. Sen vuoksi syyte pahoinpitelystä ja siihen perustuvat korvausvaatimukset oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 8.1.2021) - Uutiset
7.1.2021 13.39
Hovioikeus arvioi oikeusavustajan palkkiota toisin kuin käräjäoikeus tilanteessa, jossa päämies oli ollut sekä asianomistajan että vastaajan asemassa
KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 7.1.2021) - Uutiset
23.12.2020 15.30
Hovioikeus: Syyteoikeus seksuaalisesta ahdistelusta oli vanhentunut
KO oli lukenut vastaajan syyksi seksuaalisen ahdistelun, jonka tekoaika oli ollut 2.10.2017. RL 20 luvun 5a § 1 momentin mukaan seksuaalisesta ahdistelusta on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Siten syyteoikeus teosta oli vanhentunut kahdessa vuodessa tekopäivästä eli 2.10.2019. Haastehakemus oli annettu tiedoksi vastaajalle 7.10.2019 eli vasta sen jälkeen, kun kaksi vuotta oli kulunut syyteoikeuden vanhentumisajan alkamisesta 2.10.2017. Syyteoikeus seksuaalisesta ahdistelusta oli vanhentunut ja syyte tuli tämän vuoksi hylätä. KO:n vastaajalle tuomitsema sakko ja rikosuhrimaksu poistettiin ja vastaaja vapautettiin tuomitusta todistelukustannusten korvausvelvollisuudesta valtiolle. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
21.12.2020 13.00
Hovioikeus: Rangaistusvaatimuksen esittäjällä oli todistustaakka myös siitä, ettei kysymys ollut hätävarjeluun oikeuttavasta tilanteesta
Kumpikaan osapuoli ei ollut halunnut tulla kuulluksi tapahtumista KO:ssa. HO totesi, että vastaaja oli alusta asti johdonmukaisesti kiistänyt syytteen. Hän oli kertonut A:ta kaulasta puristaessaan toimineensa itsepuolustukseksi A:n aloittamaa väkivaltaa vastaan. HO katsoi, että vastaajan kertomuksen mukainen vaihtoehtoinen tapahtumainkulku oli olennaisilta osiltaan mahdollinen ja siinä määrin todennäköinen, ettei hätävarjelutilanteen käsilläoloa voitu riittävällä varmuudella sulkea pois. Koska tapahtumasta ei ollut esitetty muuta selvitystä kuin vastaajan oma lausuma hätävarjelusta, vastaajan ei ollut näytetty syyllistyneen myöskään hätävarjelun liioitteluna tehtyyn pahoinpitelyyn. Syyte pahoinpitelystä oli näin ollen hylättävä. Syytteen tultua hylätyksi vastaaja oli vapautettava tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta. Tuomio oli erimielinen. (Vailla lainvoimaa 21.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 14.30
Hovioikeus tutki syyttäjän valituksen - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus luki yhtiön syyksi työturvallisuusrikoksen, mutta jätti yhtiön rangaistukseen tuomitsematta - yhtiöllä ei ollut oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaanTutkimatta jättämistä koskevan yhtiön vaatimuksen osalta HO totesi, että oikeuskäytännössä on suhtauduttu kielteisesti tuomion perusteluihin kohdistuvaan muutoksenhakuun (ks. KKO 1996:129 ja KKO 1989:115). Nyt syyttäjä oli kuitenkin vaatinut muutosta syyksilukemiseen ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuteen, eikä valitus siten kohdistunut yksinomaan KO:n tuomion perusteluihin. Perusteita jättää valitus tutkimatta yhtiön esittämillä perusteilla ei ollut. HO tutki valituksen. Pääasian osalta HO hyväksyi KO:n perustelut siitä, että RL 9 luvun 2 §:n 1 momentin mukaiset edellytykset yhtiön tuomitsemiselle yhteisösakkoon täyttyivät. Ratkaisusta KKO 2008:61 ilmenevin tavoin yhteisösakkoon tuomitsematta jättäminen RL 9 luvun 4 §:n säännösten nojalla merkitsee kuitenkin oikeushenkilön toimintaan kohdistuvaa rikosoikeudellista moitetta. Yhteisösakon tuomitsemisen edellytysten täytyttyä moitearvostelu kohdistui myös vastaajayhtiöön, vaikka yhtiö jätettiinkin yhteisösakkoon tuomitsematta. Yhteisösakon tuomitsematta jättäminen RL 9 luvun 4 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohtien perusteella ei merkinnyt syyttäjän vaatimuksen hylkäämistä. Koska yhtiöön oli kohdistettu syytteen mukainen moitearvostelu, yhtiöllä ei ollut oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan asiassa ROL 9 luvun 1 a §:n nojalla. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
14.12.2020 14.00
Oliko törkeästä veropetoksesta tuomittu antanut uskottavan selityksen esitutkinnassa antamansa kertomuksen perumiselle - hovioikeus arvioiVastaajan mukaan hän oli ensimmäisessä kuulustelussa myöntänyt tekoja, joita hän ei ollut tehnyt, koska hän oli kuvitellut, että on parempi myöntää enemmän, jolloin hän pääsisi vähemmällä rangaistuksella. Lisäksi vastaaja oli ollut shokkitilassa kuulusteluihin mennessään eikä hänellä ollut ollut ensimmäisessä kuulustelussa avustajaa. Vastaajan mukaan asiassa ei ollut voitu yksilöidä, että vastaajan aiemmat väitetyt, mutta sittemmin kiistämät salakuljetukset olisivat tapahtuneet. Vastaaja oli käynyt Venäjällä usein tankkaamassa ja ostoksilla sekä tapaamassa tuttaviaan. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä oliko vastaaja antanut uskottavan selityksen esitutkinnassa antamansa kertomuksen perumiselle. Asiassa oli lisäksi kysymys syyksilukemisesta ja vahingonkorvauksista. Asiassa mainittujen seikkojen perusteella HO katsoi, että vastaajan esitutkinnassa antamalla kertomuksella oli merkittävä näyttöarvo asiaa arvioitaessa. Kirjallinen todistelu tuki osaltaan vastaajan antamaa kertomusta. HO totesi, että kokonaisuutena arvostellen asiassa ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä vastaajan syyllisyydestä. (Vailla lainvoimaa 14.12.2020) - Uutiset
11.12.2020 16.00
Hovioikeus: Korotettu palkkio oli maksettava vain niistä oikeudenkäyntiavustajan toimenpiteistä, jotka oli tosiasiassa suoritettu vieraalla kielellä
Riidatonta oli, että VT:n päämiehen äidinkieli on albania. VT oli joutunut neuvottelemaan päämiehensä kanssa englanniksi. VT:n palkkion korottamiselle oli siten säännöksessä tarkoitetut edellytykset. Ratkaistavana kysymyksenä oli se, oliko palkkiota korotettava kaikkien VT:n suorittamien toimenpiteiden osalta vai ainoastaan niiden toimenpiteiden osalta, jotka VT oli tosiasiassa suorittanut vieraalla kielellä. KO oli katsonut, että korotus oli kohdistettava avustajan koko palkkioon. KO oli perustellut ratkaisuaan muun ohella sillä, että muutoin saattaisi olla ongelmallista arvioida, miltä osin käytettävää kieltä koskeva korotusperuste tulisi sovellettavaksi, eikä lainsäätäjän tarkoitus voinut olla, että vieraan kielen käytöstä esitettäisiin yksityiskohtainen selvitys jokaisen toimenpiteen osalta. HO katsoi toisin kuin KO, että kyseisten näkökohtien perusteella ei voitu päätyä siihen johtopäätökseen, että avustajalle maksettavaa palkkiota olisi korotettava kaikilta osin, kun tehtävä on suoritettu vieraalla kielellä. HO totesi, ettei ylipäätään voida pitää perusteltuna, että kaikista vieraskielisen päämiehen avustamiseen liittyvistä toimenpiteistä maksettaisiin korotettu tuntipalkkio riippumatta siitä, millä kielellä toimenpiteet on tosiasiassa suoritettu. Asiassa selostetut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että korotettu palkkio oli maksettava vain niistä toimenpiteistä, jotka oli tosiasiassa suoritettu vieraalla kielellä. (Vailla lainvoimaa 11.12.2020) - Uutiset
4.12.2020 14.00
Asianomistajalla oli saattanut olla motiivi virheellisen kertomuksen antamiseen - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen raiskauksesta
Asiassa oli kysymys siitä, oliko A ollut tiedottomassa tai muussa avuttomassa tilassa sukupuoliyhteyden aikana vai oliko sukupuoliyhteys tapahtunut yhteisymmärryksessä. Yleisemmällä tasolla kysymys oli siitä, osoittiko esitetty näyttö riittävällä varmuudella vastaajan syyllistyneen hänen syykseen väitettyyn raiskaukseen vai jäikö hänen syyllisyydestään vähintään varteenotettava epäily. Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen raiskauksesta ja vapautti vastaajan syytteeseen perustuvasta korvausvelvollisuudesta valtiolle ja asianomistajalle. (Vailla lainvoimaa 4.12.2020) - Uutiset
2.12.2020 8.30
Erimielinen hovioikeus hylkäsi syytteet työturvallisuusrikoksestaHO katsoi jääneen näyttämättä, että vastaajat olisivat laiminlyöneet riittävän järjestelmällisesti selvittää ja tunnistaa työstä aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät puheena olevan koneen osalta. Syytteessä kuvatun tapaturman jälkeen koneeseen oli asennettu lisäsuojauksena painonapit. Näin ollen yhtiössä oli työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta annetun asetuksen 4 §:n 2 momentin mukaisesti vaaratilanteen jälkeen välittömästi ryhdytty koneen turvallisuutta parantaviin toimiin. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n näytön arvioinnin ja johtopäätökset. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, että vastaajien syyksi oli jäänyt kuitenkin huolimattomuus. Asiassa kerrotun perusteella eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos luki vastaajien syyksi työturvallisuusrikoksen asiassa mainittujen säännösten ja RL 47 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla, koska nämä olivat vastuuasemassa rikkoneet huolimattomuudesta työturvallisuusmääräyksiä laiminlyömällä tehdä yhtiössä käytössä olleesta kumiprofiilinleikkauskoneesta turvallista estämällä pääsy terien leikkausalueelle silloin, kun terät tekevät leikkausliikkeen. (Vailla lainvoimaa 2.12.2020) - Uutiset
30.11.2020 10.30
Hovioikeus oli erimielinen puolustajan palkkiovaatimuksesta tyytymättömyyden ilmoittamisen osalta
HO:n asessori oli eri mieltä puolustajan palkkiosta siltä osin kuin OTM:lle maksettiin palkkiota tyytymättömyyden ilmoittamisesta. Hän hylkäsi OTM:n vaatimuksen palkkion maksamisesta tältä osin. (Vailla lainvoimaa 30.11.2020) - Uutiset
27.11.2020 15.30
Hovioikeus arvioi vastavalituksen tutkimisen edellytyksiä rikosasiassa
HO otti viran puolesta ratkaistavakseen kysymyksen siitä, voitiinko vastavalituksin hakea muutosta muuhun kuin siihen osaan KO:n tuomiosta, jota valitus koski. Kysymys oli siitä, oliko vastaajalla oikeus tehdä vastavalitus syyksilukemisen ja rangaistusseuraamuksen lisäksi myös yksityisoikeudellisista korvausvaatimuksista tilanteessa, jossa asianomistaja ei ollut valittanut KO:n tuomiosta ja jossa syyttäjä oli valittanut ainoastaan rangaistusseuraamuksesta. HO jätti vastaajan vastavalituksen vahingonkorvausten osalta tutkimatta. Muilta osin vastaajan vastavalitus otettiin tutkittavaksi. (Vailla lainvoimaa 27.11.2020) - Uutiset
26.11.2020 10.33
Hovioikeus: Kotirauha ei suojannut kerrostalon piha-alueita ja rappukäytävän oven edustaa
Asiassa oli kysymys siitä, oliko vastaaja menetellyt syytteessä kuvatusti kohdissa 2 ja 3. Jos tämä katsottiin selvitetyksi, oli ratkaistava, oliko hänen menettelynsä täyttänyt kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistön. Lisäksi kysymys oli vahingonkorvaus- ja oikeudenkäyntikuluvastuusta. HO katsoi, että kohdissa 2 ja 3 kuvatut kerrostalon piha-alueet ja rappukäytävän oven edusta eivät olleet lain sanamuodon, lainvalmistelulausumien ja oikeuskirjallisuudessa esitettyjen kannanottojen perusteella. RL 24 luvun 11 §:ssä tarkoitettuja kotirauhan suojaamia paikkoja. Asiassa lausutuilla perusteilla HO katsoi kohdassa 2 toisin kuin KO jääneen ilman varteenotettavaa epäilyä selvittämättä, että vastaaja olisi oikeudettomasti tunkeutunut taikka mennyt salaa A:n asuintalon porraskäytävään, ja ettei selvitetty piha-alueella oleskelu täyttänyt kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistöä. Kohdassa 3 HO katsoi KO:n tavoin vastaajan menetelleen syytteessä väitetysti, mutta toisin kuin KO, ettei menettely täyttänyt kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistöä. Näin ollen syyte kohdissa 2 ja 3 oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 26.11.2020) - Uutiset
25.11.2020 14.00
Hovioikeus arvioi oikeusavun lakkauttamisen edellytyksiä
Valittajan avustajalla ei katsottu huumausaineen käyttörikosta koskevassa asiassa olleen sellaisia tarpeellisia toimenpiteitä, joista hän olisi ollut oikeutettu palkkioon. (Vailla lainvoimaa 25.11.2020) - Uutiset
24.11.2020 9.35
Hovioikeus ei palauttanut menetettyä määräaikaa
Hakija oli perustellut hakemustaan sillä, että hän oli saanut Helsingin KO:sta 19.10.2020 kirjeitse tiedon siitä, että hänet oli 8.10.2020 tuomittu 40 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Hakijan mukaan KO ei ollut ilmoittanut hänelle tuomiosta sähköpostitse. Hakijaan mukaan hän ei ollut tiennyt KO:n antamasta tuomiosta, joten hän ei ollut voinut ilmoittaa siihen tyytymättömyyttä seitsemän päivän kuluessa tuomion antamisesta. Hakija ei ollut ollut läsnä KO:n pääkäsittelyssä, eikä hänelle ollut ilmoitettu ennen pääkäsittelyä, miten hänen tuli toimia, mikäli hän aikoi valittaa KO:n tuomiosta. Hakija ei ollut myöskään tiennyt tyytymättömyyden ilmoittamisen merkitysestä. HO katsoi, ettei hakija ollut hakemuksessaan esittänyt sellaista selvitystä, jonka perusteella hänellä olisi voitu katsoa olleen OK:ssa tarkoitettu peruste menetetyn määräajan palauttamiseksi. (Vailla lainvoimaa 24.11.2020) - Uutiset
23.11.2020 10.45
Hovioikeus arvioi ns. postihuumetapausta toisin kuin käräjäoikeus ja katsoi vastaajan syyllistyneen huumausainerikokseen
HO katsoi tapauksessa toisin kuin KO, että se, ettei lähetyksessä ollut ollut vastaaja nimeä tai osoitetta, ei ollut seikka, joka olisi vielä puhunut vastaajan syyttömyyden puolesta. HO totesi, ettei vastaaja ollut kyennyt antamaan tarkempaa vaihtoehtoista selitystä bitcoin-ostolleen. Lisäksi hänen kertomuksensa oli vaihdellut, mikä vähensi hänen kertomuksensa uskottavuutta. Ottaen huomioon asiassa käsitellyt seikat sekä se, että vastaajan maksama rahamäärä 180 euroa mahdollisti 5-10 gramman alfa-PVP:n ostamisen, HO katsoi, että syytteen tueksi oli esitetty riittävä näyttö. Lisäksi vastaaja oli rikosrekisteriotteen mukaan aiemminkin tuomittu huumausainerikoksista, millä voi korkeimman oikeuden (KKO 2019:2, kohta 22) arvion mukaan olla myös vähäinen syytettä tukeva merkitys. Näin ollen vastaajan syyllisyydestä ei jäänyt varteen otettavaa epäilyä. Vastaajan syyksi oli luettava syytteen mukainen huumausainerikos. KO:n tuomiota muutettiin ja vastaaja tuomittiin 5 kk:n vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 23.11.2020) - Uutiset
20.11.2020 15.24
Käräjäoikeus menetteli virheellisesti työturvallisuusrikosjutun oikeudenkäyntikuluratkaisussaan - riittävänä ei ollut pidettävä sitä, että vastaajayhtiö oli itse toimittanut sähköpostitse vaatimuksensa tiedoksi vakuutusyhtiölle
Vakuutusyhtiö oli velvoitettu suorittamaan Vastaaja Oy:lle oikeudenkäyntikuluista 10.825,00 euroa ja kuluista 70,00 euroa, eli yhteensä 10.895,00 euroa. HO katsoi, että KO:n olisi tullut varata pääkäsittelystä poissa olleelle vakuutusyhtiölle tilaisuus lausua Vastaaja Oy:n oikeudenkäyntikulujen määrää koskevasta vaatimuksesta. Riittävänä ei ollut pidettävä sitä, että Vastaaja Oy oli itse toimittanut sähköpostitse vaatimuksensa tiedoksi vakuutusyhtiölle. Koska KO oli laiminlyönyt vakuutusyhtiön kuulemisen Vastaaja Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta, estettä vakuutusyhtiön vaatimuksen tutkimiselle HO:ssa ei ollut. Vakuutusyhtiön Vastaaja Oy:lle maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrä alennettiin 8.000 euroksi. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. Vastaaja Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimus HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 20.11.2020) - Uutiset
19.11.2020 11.00
Kuka oli toiminut ajoneuvon kuljettajana - hovioikeus luki maasta käännytetyn vastaajan syyksi kaksi törkeää kuolemantuottamusta yhden asemesta - vangitseminen olisi ollut kohtuutonta ja suhteellisuusperiaatteen vastaista
Asiassa oli ollut KO:ssa kyse siitä, oliko vastaaja toiminut ajoneuvon kuljettajana ja oliko hän siten syyllistynyt kuolemantuottamukseen, rattijuopumukseen ja liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai näiden törkeisiin tekomuotoihin. KO oli katsonut, että asiassa oli luotettavasti näytetty, että vastaaja oli kuljettanut kolariautoa. HO hyväksyi KO:n perustelut näytön arvioinnin ja siitä tehtyjen johtopäätösten osalta. HO katsoi, ettei kysymys ollut kielletystä syytteen muuttamisesta. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti vastaajan syyksi oli luettava kaksi törkeää kuolemantuottamusta yhden sijasta. Kaikkia asiassa mainittuja rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavia seikkoja kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että KO:n tuomitsema 2 v 6 kk rangaistus oli riittävä ja oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetuista teoista. Tätä arviota ei muuttanut se, että Maahanmuuttovirasto oli 7.10.2020 antanut päätöksen vastaajan käännyttämisestä kotimaahansa ja maahantulokiellon määräämisestä. Vangitsemisen osalta HO totesi, että vangitsemisen edellytyksiä harkittaessa oli otettava huomioon myös, että vastaajan syyksi luetuista teoista oli kulunut lähes 3 vuotta ja että HO:n tuomio oli heti täytäntöönpanokelpoinen. Asiassa mainittuihin seikkoihin nähden vastaajan vangitseminen asian käsittelyn tässä vaiheessa olisi ollut kohtuutonta ja suhteellisuusperiaatteen vastaista. (Vailla lainvoimaa 19.11.2020)