-
Oikeudenkäynti
- Asianosainen
- Asiantuntija
- Asiavaltuus
- Haaste
- Hallintolainkäyttö
- Laintulkinta
- Muutoksenhaku
- Noutomääräys
- Oikeudenkäynnin julkisuus
- Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Oikeudenkäyntikirjelmä
- Oikeudenkäyntikulut
- Oikeudenkäyntivirhe
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Oikeuspaikka
- Pääkäsittely
- Riita-asia
- Rikos oikeudenkäyttöä vastaan
- Sivuväliintulo
- Todistaja
- Tuomiovirhe
- Vastakanne
- Väite
- Väliintulo
- Yksipuolinen tuomio
- Äänestäminen tuomioistuimessa
Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Uutiset
17.4.2024 15.59
Myös hovioikeus hylkäsi vaatimuksen oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestäEsitutkintavaihe oli kestänyt varsin pitkään, noin 2 vuotta 3 kuukautta. Hovioikeus katsoi kuitenkin, että asian kokonaiskäsittelyaikaa, esitutkinnassa suoritetusta kuulustelusta lainvoimaiseen tuomioon käräjäoikeudessa noin 3 vuotta 7 kuukautta, ei voitu pitää siinä määrin pitkänä, että hyvityslain mukaiset korvauksen määräämisen edellytykset täyttyisivät. (Vailla lainvoimaa 17.4.2024) - Uutiset
21.3.2024 14.45
Hovioikeus mittasi laittoman maahantulon järjestämisen rangaistusta – oikeudenkäynnin viivästyminen tuli riittävästi hyvitetyksi rangaistusseuraamuksessaHovioikeuden ratkaisussa katsottiin oikeudenkäynnin keston olleen kohtuuton ja nimenomaisesti yksilöity tämän viivästyksen vaikutus rangaistuksen mittaamiseen. M:n kokonaisrangaistusta oli alennettu 60 päivällä, joka oli katsottava huomattavaksi vähennykseksi alkuperäisestä rangaistuksesta. Rangaistuksen alentaminen ja viivästyksen huomioiminen vapaudenmenetysajan vaikutusta koskevassa arvioinnissa oli lisäksi käytännössä johtanut käräjäoikeudenkin katsomin tavoin siihen, että M:lle ei ollut jäänyt vapaudenmenetysajan lisäksi enää muuta rangaistusseuraamusta. Nämä seikat puolsivat sitä, ettei M:lle tullut määrätä enää muuta hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä. (Vailla lainvoimaa 21.3.2024) - Uutiset
19.3.2024 16.00
Hovioikeus hylkäsi asianajajan vaatimuksen saada hyvitystä päämiehensä oikeudenkäynnin viivästymisen perusteellaPäätöksessä mainituin perustein hovioikeus katsoi, että asianosaisen puolustajaa ei voitu pitää viivästymishyvityslaissa tarkoitettuna asianosaisena, jolla mainitun lain nojalla olisi oikeus hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä. Vaatimus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 19.3.2024) - Uutiset
30.1.2024 8.00
Hovioikeus: Hyvityslain 5 §:n 1 momentin 3 kohdan säännös on ristiriidassa EIT:n EIS 6(1) artiklaa koskevan oikeuskäytännön kanssa - valtio oli velvollinen suorittamaan asianomistajalle hyvitystä esitutkinnassa ja käräjäoikeudessa tapahtuneesta oikeudenkäynnin viivästymisestäHO katsoi, että hyvityslain 5 §:n 1 momentin 3 kohdan säännös on ristiriidassa EIT:n ihmisoikeussopimuksen 6(1) artiklaa koskevan oikeuskäytännön kanssa ja että mainittua säännöstä on tulkittava lainsäätäjän tarkoituksen mukaisesti ottamalla huomioon laissa nimenomaisesti mainittujen kriteerien ohella myös lain säätämisen jälkeinen EIT:n oikeuskäytännön kehitys. Vastaavasti korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2020:2 tulkinnut hyvityslain säännöksiä perus- ja ihmisoikeusmyönteisesti. HO päätyi viivästyksen kestoa ja syitä kokonaisuudessaan arvioidessaan siihen, että valittajan osalta oikeudenkäynti oli valtion vastuulla olevasta syystä viivästynyt esitutkinnassa 5 kuukaudella ja KO:ssa 1 vuodella. Täten asianomistajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa oli loukattu ja hyvitykselle oli näin ollen perusteet. (Vailla lainvoimaa 30.1.2024) - Uutiset
28.12.2023 11.50
Hallinto-oikeus kumosi tulliylitarkastajan virkaan nimittämistä koskevan päätöksen - vaatimus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä hylättiinHAO totesi, että nimitysmuistiosta tai nimityspäätöksen perusteluista ei ilmennyt, että valittajan aiemmassa työskentelyssä olisi ollut jotakin sellaista, minkä vuoksi virkaan nimitettyä olisi pidetty häntä soveltuvampana haettavana olleeseen virkaan. Vasta HAO:ssa esitetylle perusteelle valittajan soveltuvuudesta ei voitu antaa merkitystä valituksenalaisen päätöksen lainmukaisuutta arvioitaessa. Valituksen vireilletulopäivästä laskettuna valitusasian käsittely HAO:ssa oli päätöksen antohetkellä kestänyt noin 1 vuoden ja 10 kuukautta. Oikeudenkäynnin ei voitu kuitenkaan katsoa viivästyneen tuomioistuimen vastuulla olevasta syystä vuodella hyvityslaissa tarkoitetulla tavalla. (Ei lainvoim. 28.12.2023) - Uutiset
21.12.2023 12.30
Hovioikeus lievensi käräjäoikeuden ampuma-aserikoksesta tuomitseman ehdollisen vankeusrangaistuksen sakoksi – myös sakkoa lievennettiin asian viivästymisen vuoksiKäräjäoikeuden T:lle tuomitsema rangaistus oli liian ankara, ja se oli lievennettävä sakkorangaistukseksi. Asiaa ei ollut aihetta arvioida toisin yksinomaan sen johdosta, että T oli käräjäoikeuden toteamalla tavalla säilyttänyt asetta lainvastaisesti asuntonsa käyttöullakolla, josta se olisi voitu varastaa taikka josta se olisi myös muutoin voinut olla vaarassa joutua ulkopuolisten haltuun. Vaikka asian käsittely käräjäoikeudessa oli tapahtunut joutuisasti, hovioikeus katsoi, että tutkittavana olevan asian käsittely oli sen laatuun ja laajuuteen nähden sitä ennen viivästynyt, minkä vuoksi rangaistusta oli jonkin verran lievennettävä. (Vailla lainvoimaa 21.12.2023) - Uutiset
4.12.2023 14.31
Hovioikeuskin hylkäsi oikeudenkäynnin viivästyshyvitysvaatimuksen vaikka asiassa ei käräjäoikeudessa tehty vuoden aikana mitään toimenpiteitäAsiassa oli ennen kaikkea arvioitava sitä, oliko oikeudenkäynti viivästynyt siten, että asiassa olisi loukattu S:n oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa. Tässä arviossa keskeinen merkitys on oikeudenkäynnin kokonaiskestolla, joka oli ollut tässä tapauksessa noin kaksi vuotta. Vaikka oikeudenkäynnissä oli ollut noin vuoden ajanjakso, jolloin asiakirjoista ei ilmene, että asiassa olisi tehty mitään toimenpiteitä, hovioikeus katsoi näissä olosuhteissa, ettei S:n oikeutta ollut loukattu hyvitysvaatimuksen edellytykset täyttävällä tavalla. Näin ollen käräjäoikeuden ratkaisua, jolla se oli hylännyt S:n vaatimuksen oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä, ei ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 4.12.2023) - Uutiset
20.11.2023 11.00
Haastatteluun kutsuminen ja ansiovertailu: Hallinto-oikeus kumosi virkavalinnasta tehdyn päätöksen virheellisessä järjestyksessä syntyneenä - vaatimus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä hylättiinMaininta siitä, että haastatteluun oli valittu hakijat, joiden koulutus ja työkokemus olivat vastanneet hakemusten perusteella parhaiten hakuilmoituksessa mainittuja hakukriteerejä, ei ollut riittävä perustelu valinnoille. Hakijoista, joita ei ollut kutsuttu haastatteluun, esitetty selvitys ei sisältänyt sellaista asianmukaista ansiovertailua, jossa hakijoiden ansioituneisuutta olisi arvioitu soveltaen PL 125 §:n 2 momentissa tarkoitettuja yleisiä virkanimitysperusteita. Tullin valvontaosaston johtajan päätöksestä ei ilmennyt, millä perusteella haastatteluun kutsutut hakijat oli valittu, miten hakijoita on tosiasiassa vertailtu keskenään ja minkä vuoksi virkaan valittua hakijaa oli pidetty PL 125 §:n 2 momentissa säädettyjen yleisten virkanimitysperusteiden perusteella ansioituneimpana kysymyksessä olevaan tulliylitarkastajan virkaan. Asiakirjoista ilmenevä valintamenettely ei myöskään kokonaisuutena osoittanut, että hakijoita olisi menettelyn kuluessa tosiasiallisesti vertailtu keskenään. Oikeudenkäynnin ei voitu katsoa tuomioistuimen vastuulla olevasta syystä viivästyneen vuodella. (Ei lainvoim. 20.11.2023) - Uutiset
3.11.2023 8.40
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi että syyllisyydestä törkeään rahanpesuun jäi varteenotettava epäily – oikeudenkäynnin viivästymisestä 3.000 euron hyvitysHovioikeus totesi yhteenvetona tuomiossa selostetusta, että T:n esittämä vaihtoehtoinen tapahtumienkulku oli olennaisilta osiltaan mahdollinen ja siinä määrin todennäköinen, ettei sen olemassaoloa voitu riittävällä varmuudella poissulkea. Näyttöä kokonaisuutena arvioituaan hovioikeus päätyi siihen, että T:n syyllisyydestä törkeään rahanpesuun jäi varteenotettava epäily. Näin ollen syyte ja siihen liittyvät korvausvaatimukset oli hylättävä. Oikeudenkäynti oli viivästynyt kaksi vuotta valtion vastuulla olevasta syystä. Lopputulokseen nähden T oli oikeutettu viivästystä vastaavaan rahamääräiseen hyvitykseen kahdelta vuodelta. (Vailla lainvoimaa 3.11.2023) - Uutiset
5.10.2023 8.28
Hovioikeus: Oikeudenkäynnin viivästyminen kavallusta ym. koskevassa rikosasiassa tuli hyvitetyksi rangaistusta alentamallaKäräjäoikeus oli alentanut H:lle ja O:lle kavalluksesta tuomittuja sakkorangaistuksia viidenneksellä, koska asian käsittely oli kestänyt asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuuttoman pitkään eli noin viisi ja puoli vuotta siitä, kun vastaajat olivat tulleet tietoisiksi rikosepäilyistä. H oli tuomittu 40 päiväsakon ja O 60 päiväsakon rangaistukseen. Hovioikeuden tuomio oli annettu noin kuusi ja puoli vuotta sen jälkeen, kun H ja O ovat tulleet tietoisiksi rikosepäilyistä. Kun otettiin huomioon toisaalta oikeudenkäynnissä käsiteltyjen syytteiden yksinkertainen laatu sekä toisaalta esitutkinnan ja syyteharkinnan kytkeytyminen laajempaan asiakokonaisuuteen, hovioikeus arvioi asian kokonaiskäsittelyn viivästyneen runsaat kaksi vuotta. H:n ja O:n rangaistuksia oli näin ollen alennettava viivästymisen perusteella enemmän kuin käräjäoikeus oli tehnyt. Hovioikeus harkitsi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi H:n kohdalla 30 päiväsakkoa ja O:n kohdalla 40 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 5.10.2023) - Uutiset
29.9.2023 8.30
Hovioikeus: Lapsikaapauksesta tuomittua äitiä ei voitu jättää rangaistukseen tuomitsematta - ajan kuluminen voitiin kuitenkin ottaa rangaistuksen mittaamisessa jossain määrin alentavana huomioonRikoksen tekemisestä oli kulunut jo yli 5 vuotta aikaa ja vastaaja oli saatu haastettua teosta vasta lähellä lapsikaappauksen syyteoikeuden vanhentumisaikaa. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset siitä, ettei vastaajaa voitu RL 25 luvun 9 a §:n nojalla jättää rangaistukseen tuomitsematta. HO katsoi toisin kuin KO, että ajan kuluminen voitiin ottaa rangaistuksen mittaamisessa jossain määrin alentavana huomioon. Asian käsittely oli kestänyt sen laatuun ja laajuuteen nähden verrattain pitkään. Mainitut seikat huomioon ottaen oikeudenmukainen rangaistusseuraamus oli KO:n tuomitseman 100 päiväsakon asemasta 70 päiväsakkoa. Rangaistusta oli siten alennettava. (Vailla lainvoimaa 29.9.2023) - Uutiset
25.9.2023 15.56
Hovioikeus kunnianloukkauksesta: "uusnatsin näköinen tyyppi", "uusnatsi", "äärivassari" ja "vassari" -sanojen käyttö – oikeudenkäynnin viivästymisestä hyvitysHovioikeus katsoi, että valittajan ilmaisut ”uusnatsin näköinen” ja ”uusnatsi” olivat itsessään selvästi halventavia. Asiassa oli näytön perusteella selvää, että valittaja ei ollut millään tavalla mieltänyt asianomistajan olevan ”uusnatsi” tai omaavan kansallissosialismia lähellä olevia ajatuksia. Sanan käytöllä oli siten ollut pelkästään halventamistarkoitus. (Vailla lainvoimaa 25.9.2023) - Uutiset
25.8.2023 11.33
Hovioikeuden tuomio laajassa dopingrikosjutussa: Oikeudenkäynnin viivästyminen, näytön arviointi, olosuhdetahallisuus, syyksilukeminen sekä rangaistus- ja menettämisseuraamukset - Uutiset
26.7.2023 10.04
Hovioikeus alensi isälle maksettavaksi tuomitun elatusavun 0 euroksi - kahdessa oikeusasteessa noin 3 v 3 kk kestänyt oikeudenkäynti ei ollut viivästynytHO katsoi, ettei asiassa ollut kuitenkaan aiheellista määrätä mahdollisesti jo suoritettuja elatusapuja palautettaviksi. Asian kokonaiskäsittelyajaksi elatusavun osalta oli muodostunut kahdessa oikeusasteessa noin 3 vuotta 3 kuukautta. Vaikka tähän aikaan oli sisältynyt asian käsittelyssä pitkähkö passiivinen jakso, asian kokonaiskäsittelyaikaa ei kuitenkaan ollut pidettävä kohtuuttomana. (Vailla lainvoimaa 26.7.2023) - Uutiset
22.6.2023 14.05
Hovioikeus: Kelapetosasian oikeudenkäynnin kestoa arvioitaessa huomioon otettava aika ei alkanut kulua siitä, kun Kela oli pyytänyt asumistuen saajalta selvitystäKelaa ei voitu pitää hyvityslain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna rikosasian oikeudenkäynnin toimivaltaisena viranomaisena, eikä rikosasian oikeudenkäynnin voitu katsoa alkaneen oikeudenkäynnissä asianomistajana olevan Kelan kirjeestä 1.2.2013. Kelan kirjeessä 1.2.2013 esitettyjen seikkojen perusteella kirjeen ja siinä esitettyjen seikkojen ei voitu katsoa vaikuttaneen olennaisesti valittajan asemaan. Kelan 3.9.2014, 5.11.2015 ja 30.7.2019 päivättyjä kirjeitä oli niiden samankaltaisuuden vuoksi arvioitava samoin. Edellä mainituilla perusteilla HO hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, ettei oikeudenkäynnin kestoa arvioitaessa huomioon otettava aika ollut alkanut kulua siitä, kun Kela oli pyytänyt valittajalta selvitystä. Asiassa ei ollut esitetty selvitystä muustakaan sellaisesta tapahtumasta, josta valittajan rikosasian oikeudenkäynnin olisi voinut katsoa alkaneen ennen esitutkinnan alkamista. Oikeudenkäynti ei siten ollut viivästynyt hyvityslaissa tarkoitetulla tavalla. (Vailla lainvoimaa 22.6.2023) - Uutiset
8.6.2023 10.00
Hovioikeus mittasi veropetoksesta tuomittua rangaistusta kun oikeudenkäynti oli viivästynyt osin vastaajista itsestään johtuvista syistä- Oikeudenmukainen seuraamus syyksiluetusta teosta oli 10 kk vankeutta
- Rangaistuksen mittaamisesta lausutut seikat ja asian käsittelyn viipyminen huomioon ottaen oikeudenmukainen ja kohtuullinen rangaistus oli 7 kk vankeutta, joka voitiin tuomita ehdollisena (Vailla lainvoimaa 8.6.2023) - Uutiset
2.6.2023 12.15
Hovioikeus: Oikeudenkäynnin viivästymisestä 2.500 euron hyvitysHovioikeus katsoi, että oikeudenkäynti oli viivästynyt käräjäoikeudessa valtion vastuulla olevasta syystä yhdellä vuodella. M oli oikeutettu hyvityslain 6 §:n 2 momentin nojalla 1.500 euron hyvitykseen yhdeltä vuodelta. Tämän lisäksi toimeentuloon välittömästi liittyvän pääasian erityinen merkitys M:lle huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että asiassa oli mainitussa lainkohdassa tarkoitettu peruste korottaa hyvitystä hänen vaatimallaan 1.000 eurolla. Näin ollen valtio oli velvoitettava maksamaan M:lle hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä 2.500 euroa. (Vailla lainvoimaa 2.6.2023) - Uutiset
30.5.2023 9.23
KKO: Huoneenvuokra-asian käsittelyn viivästymisestä 1.500 euron hyvitysHuoneenvuokraa koskevan riita-asian käsittely oli kestänyt kahdessa oikeusasteessa lähes viisi vuotta. Käräjäoikeudessa asiaa oli käsitelty yli kaksi vuotta kymmenen kuukautta, mihin sisältyi asian käsittelyssä ollut passiivinen jakso ja sitä seurannut työtilanteen ruuhkautumisesta aiheutunut valmisteluistunnon siirtäminen.
Korkein oikeus katsoi, että asian käsittely oli kestänyt pitempään kuin asian laatuun ja laajuuteen nähden olisi ollut kohtuullista. Tuomioistuinten yleinen ja pitkäaikainen ruuhkautuminen ei oikeuttanut käsittelyajan pitenemistä. Oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevista syistä yhden vuoden. Asianosaisella oli oikeus 1.500 euron viivästymishyvitykseen. - Uutiset
25.5.2023 11.45
EIT: Yli neljä ja puoli vuotta kestänyt oikeudenkäynti kesti liian kauanKäsiteltävänä olevassa asiassa menettelyn kesto oli ollut kohtuuton eikä täyttänyt "kohtuullisen ajan" vaatimusta. - Uutiset
17.5.2023 15.55
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti valtion suorittamaan rikosasian vastaajille oikeudenkäynnin viivästymishyvityksetKäräjäoikeus oli 21.9.2022 tuomion ja päätöksen sisältäneessä ratkaisussaan muun ohella jättänyt asian syyteasian osalta sillensä, ja hylännyt esitetyt viivästyshyvitysvaatimukset. Päätöksessä kerrotuilla perusteilla hovioikeus katsoi, että asiassa oli perusteltua velvoittaa valtio suorittamaan A:lle ja B:lle heidän vaatimat 5.250 euron määräiset viivästymishyvitykset. (Vailla lainvoimaa 17.5.2023) - Uutiset
5.4.2023 13.50
KKO: Rikosasian asianomistaja, joka ei ollut esittänyt rangaistus- tai korvausvaatimusta, ei ollut oikeutettu hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä - Uutiset
17.3.2023 14.00
Rikosasian kokonaiskesto rikosilmoituksesta käräjäoikeuden tuomioon kesti yli 4 vuotta - hovioikeus katsoi, ettei asianomistajalla ollut oikeutta hyvitykseenHuolimatta siitä, että syyteharkinta oli asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kestänyt pitkään ja että asia oli KO:ssa ollut vireillä yli 2 vuotta, HO katsoi, että tässä tapauksessa asianomistajalla ei ollut oikeutta hyvitykseen. (Vailla lainvoimaa 17.3.2023) - Uutiset
17.3.2023 10.40
Hovioikeus: Järjestyksenvalvojan käyttämiä voimakeinoja ei voitu pitää tarpeellisina eikä perusteltuina - kyse oli pahoinpitelystä, mutta järjestyksenvalvoja voitiin oikeudenkäynnin pitkä kesto huomioiden jättää rangaistukseen tuomitsematta (ään.)Vastaaja oli myöntänyt menetelleensä teonkuvauksessa kerrotulla tavalla mutta kiistänyt syyllistyneensä sanotulla menettelyllä pahoinpitelyyn. HO:ssa oli ratkaistavana, olivatko vastaajan käyttämät voimakeinot olleet tarpeellisia ja puolustettavia ottaen huomioon asianomistajan käyttäytyminen, tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus ja muut olosuhteet. Asiassa mainituin lisäyksin HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen syyksilukemisen osalta. Vähemmistöön jäänyt asessori oli samaa mieltä kuin enemmistö syyksilukemisen osalta. Erimielisyys koski vastaajalle tuomittavaa rangaistusta. Asessorin mukaan asiassa oli jäänyt epäselväksi, kuinka suuri vaikutus pitkittyneellä prosessilla oli ollut vastaajan urakehitykseen ja koulutukseen pääsyyn ja mikä vaikutus asian nopeammalla käsittelyllä olisi näihin ollut. Asessori piti tekoa siinä määrin moitittavana, ettei asiassa ollut syytä jättää vastaajaa tuomitsematta rangaistukseen, vaan asian pitkittynyt kesto voitiin huomioida rangaistusta mitattaessa kohtuullistamisperusteena. Hän katsoi oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi vastaajan syyksi luetusta teosta kohtuullistamisperuste huomioituna 30 ps rangaistuksen. (Vailla lainvoimaa 17.3.2023) - Uutiset
15.3.2023 16.00
Hovioikeus: Painavia syitä velvoittaa vuokralainen maksamaan oikeudenkäynnin pitkittymisestä vuokranantajalle aiheutuneet lisääntyneet oikeudenkäyntikulut oliAsian ratkaisu KO:ssa oli annettu lähes kaksi vuotta asian vireille tulon jälkeen. Asian käsittelyn pitkittyminen ja oikeudenkäyntikulujen määrän lisääntyminen oli johtunut osin asian muuttumisesta riitaiseksi ja vuokralaisen toimittamista lukuisista lausumista ja niissä esitetyistä vaatimuksista. HO katsoi, että vuokrarästit ja asian käsittelyn pitkittyminen ja vuokralaisen kiistämisestä ja lukuisista lausumien toimittamisesta vuokranantajalle aiheutuneet kulut huomioon ottaen asiassa oli OK 21 luvun 8 d:n tarkoittamia painavia syitä velvoittaa vuokralainen maksamaan oikeudenkäynnin pitkittymisestä vuokranantajalle aiheutuneet lisääntyneet oikeudenkäyntikulut asiassa. (Vailla lainvoimaa 15.3.2023) - Uutiset
27.2.2023 8.53
Oliko raiskausrikoksen oikeudenkäynti viivästynyt ja milloin oikeudenkäynnin oli katsottava alkaneen - hovioikeus velvoitti Suomen valtion maksamaan asianomistajalle 3 vuoden viivästymisestä 4.500 euroaAsiassa oli asianomistajan valituksen perusteella kysymys siitä, oliko oikeudenkäynti viivästynyt siten, että hänen oikeutensa oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa ei ollut toteutunut. Arvioitavaksi tuli erityisesti se, milloin oikeudenkäynnin katsottiin alkaneen rikosasian yhteydessä esitetyn rangaistus- ja vahingonkorvausvaatimuksen osalta ja milloin asianomistaja oli ilmoittanut esittäväneensä asiassa rangaistus- ja korvausvaatimuksen. Arviointiin liittyi kysymys siitä, oliko poliisi riittävästi selvittänyt asianomistajan mahdollisia rangaistus- ja korvausvaatimuksia sekä riittävästi huolehtinut asianomistajan oikeudesta käyttää esitutkinnan aikana lainopillista avustajaa. Asiassa kerrotun perusteella rangaistus -ja korvausvaatimuksen esittämisen tuli katsoa tapahtuneen jo esitutkinnassa 1.2.2016 ja täsmentyneen lopulliseen muotoonsa viranomaisen menettelystä johtuen vasta myöhemmin. Näin ollen HO katsoi, että oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika oli alkanut 1.2.2016. HO katsoi, että asian käsittely oli asian laatuun ja laajuuteen nähden kestänyt selvästi liian pitkään. Viivästyksen kesto oli 3 vuotta. (Vailla lainvoimaa 27.2.2023) - Uutiset
4.1.2023 11.00
Hovioikeus arvioi 6 vuotta 3 kuukautta kestäneen työntekijän palkkaetuja koskevan oikeudenkäynnin viivästyneen valtion vastuulla olevasta syystä käräjäoikeudessa yhdellä vuodellaAsian kokonaiskäsittelyaika oli ollut noin 6 vuotta 3 kuukautta, josta käsittely KO:ssa oli kestänyt noin 3 vuotta ja HO:ssa noin 3 vuotta 3 kuukautta muutoksenhakuaika huomioon ottaen. HO katsoi korvattavaksi hyvitykseksi yhden vuoden mittaisen ajan ja näin ollen määrällisesti kantajalle korvattiin hyvityslain 6 §:n mukaisesti 1.500 euroa. (Vailla lainvoimaa 4.1.2023) - Uutiset
29.11.2022 8.00
Apulaisoikeusasiamiehen sijainen: Työeläkevakuutusyhtiön virheen vuoksi kantelijan työeläkevalitus tuli vireille vakuutusoikeudessa noin vuoden viiveelläVakuutusoikeudessa asia on nyt ollut vireillä neljä kuukautta. Yhteensä nyt on siten kulunut runsaat 16 kuukautta siitä, kun Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman olisi tullut saattaa asia vakuutusoikeuden käsittelyyn, mikä aika vastaa vuonna 2021 ratkaistujen työeläkeasioiden keskimääräistä käsittelyaikaa. Enempiin toimenpiteisiin ryhtymättä apulaisoikeusasiamiehen sijainen päätyi siihen, että saattoi asiassa (kohdassa 3.3) esittämänsä käsityksen Varman menettelyn lainvastaisuudesta sen tietoon. - Uutiset
18.11.2022 11.51
Vierashuoneessa OTT, tutkijatohtori Jaakko Markus: Oikeudenkäynnin viivästyminen ja sen hyvittäminenOikeudenkäyntien hitaus kuuluu tunnetusti suomalaisen oikeusvaltion ongelmakohtiin. Ääritapauksessa prosessin kesto merkitsee ihmisoikeusloukkausta, jonka johdosta valtion tulee maksaa asianosaiselle hyvitystä. OTT Jaakko Markuksen Edilexin Lakikirjastossa avoimesti julkaistussa tutkimusartikkelissa käsitellään oikeuskäytännön valossa, missä olosuhteissa hyvitysvelvollisuus syntyy. - Uutiset
7.11.2022 12.32
Hovioikeus määräsi oikeudenkäynnin viivästymishyvitystä kahdelta vuodeltaOikeudenkäynti oli tuomiossa kerrotuilla perusteilla viivästynyt kahdella vuodella. A:lla oli siten oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain 6 §:n 2 momentin nojalla oikeus saada valtion varoista hyvityksenä yhteensä 3.000 euroa, mihin määrään käräjäoikeuden määräämä hyvitys oli korotettava. (Vailla lainvoimaa 7.11.2022) - Uutiset
1.11.2022 11.30
Hovioikeus: Oikeudenkäynti ei ollut tavanomaista pidemmästä käsittelyajasta huolimatta viivästynytKysymyksessä olevan yksinkertaisen rikosasian kokonaiskäsittely oli kestänyt asian laatuun ja laajuuteen nähden tavanomaista kauemmin. HO kuitenkin katsoi, että käsittelyn viivästymiselle haasteen antamisen jälkeen oli ollut hyväksyttävä syy. (Vailla lainvoimaa 1.11.2022) - Uutiset
14.10.2022 14.30
Apulaisoikeusasiamies: Kuluttajariitalautakunnan toimivaltaratkaisu ja käsittelyaikaKantelija arvosteli kuluttajariitalautakunnan toimivallastaan antamaa ratkaisua sekä lautakunnan menettelyä ja käsittelyaikaa ratkaisupyyntönsä käsittelyssä. AOA saattoi asiassa (kohdissa 3.1.4 ja 3.3.4) esittämänsä kuluttajariitalautakunnan tietoon lähettämällä sille jäljennöksen päätöksestään. AOA lähetti jäljennöksen päätöksestään myös OM:lle tiedoksi. - Uutiset
10.10.2022 15.19
Äiti ei halunnut ilmoittaa lapsilleen eutanasiapyynnöstään - EIT havaitsi menettelyvirheitäValittajan äiti ei ollut halunnut ilmoittaa lapsilleen eutanasiapyynnöstään lääkärien toistuvista neuvoista huolimatta. - Uutiset
8.9.2022 8.48
Työmarkkinatukea koskevan valituksen käsittely sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnassa kesti 450 päivääLautakunnan esittelijä oli antamassaan selvityksessä tuonut esille, että vaikka asia oli keskimääräistä laajempi ja vaati tavanomaista enemmän perehtymistä, ei käsittelyn viipymiselle ollut mitään muuta erityistä syytä kuin esittelijän oma työtilanne ja huolimattomuus. Muutoksenhakulautakunta oli omassa selvityksessään tuonut esille muun muassa asioiden käsittelyruuhkat kyseisinä vuosina. Sekä muutoksenhakulautakunta että lautakunnan esittelijä olivat myöntäneet, että asian käsittely oli pitkittynyt. - Uutiset
1.9.2022 13.45
Hovioikeus: Oikeudenkäynnin viivästymisestä 6.000 euron hyvitysYhtiöllä olisi oikeus saada hyvitystä kolmen vuoden osalta lähtökohtaisesti 1.500 euroa kultakin vuodelta. Hyvityslain esitöiden mukaan syyttäjä voi valtion puolesta myöntää asianosaisen vaatimuksen kokonaan tai osittain oikeaksi (HE 233/2008 vp, s. 27). Näin ollen syyttäjän myönnettyä valtion puolesta yhtiön vaatimuksesta määrällisesti 6.000 euroa, oli yhtiöllä oikeus myönnetyn suuruiseen hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä. (KKO:ssa tietyiltä osin; VL:2023-10) - Uutiset
30.8.2022 11.50
Hovioikeus alensi yliopiston maksettavaksi tuomitun korvauksen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 42.140,89 euroon - hyvitystä syrjinnästä 8.000 euroa - hyvitysvaatimus oikeudenkäynnin viivästymisestä hylättiinHO:ssa oli riidatonta, ettei yliopisto ollut täyttänyt työn tarjoamisvelvollisuuttaan palkattuaan B:n 22.6.2016 osa-aikaiseksi italian kielen opettajaksi kantajan sijasta. Kantajan irtisanominen oli tältä osin ollut perusteeton ja kantajalla oli oikeus korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. HO:ssa kysymys oli näin ollen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavan korvauksen määrästä. Lisäksi korvauksen määrään välillisesti vaikuttavina seikkoina kysymys oli irtisanomiseen liittyvistä muistakin syistä eli siitä, oliko yliopisto ennen kantajan irtisanomista ottanut uusia työntekijöitä samankaltaisiin tehtäviin, joita kantaja oli tehnyt tietoisena tulevista säästötarpeista, oliko tarjolla ollut työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi ja oliko yliopisto valikoinut kantajan irtisanottavaksi epäasiallisin perustein. Kysymys oli siten myös siitä, oliko kantaja oikeutettu hyvitykseen syrjinnän perusteella sekä oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 30.8.2022) - Uutiset
19.8.2022 10.30
Apulaisoikeusasiamies: Valituksen käsittelyaika vakuutusoikeudessa ja viivästymishyvitysAOA saattoi asiassa (kohdassa 3.2.3) esittämänsä käsityksen muutoksenhakijoille annettavasta informaatiosta vakuutusoikeuden tietoon. AOA pyysi vakuutusoikeutta ilmoittamaan 31.10.2022 mennessä, mihin toimenpiteisiin ratkaisu on antanut aihetta. - Uutiset
12.8.2022 15.00
Varsin yksinkertaisena pidettävän asian käsittely kuluttajariitalautakunnassa kesti noin 2 vuotta 7 kuukauttaSelvityksen perusteella käsittelyaikaan oli vaikuttanut yhtäältä se, ettei valmistelija ollut havainnut lautakunnan puuttuvaa toimivaltaa ja toisaalta se, että asia oli seissyt yli kaksi vuotta esittelijän työjonossa. AOA saattoi esittämänsä käsityksen kuluttajariitalautakunnan menettelyn virheellisyydestä lautakunnan tietoon lähettämällä sille jäljennöksen päätöksestään. Lautakunnan haastava työtilanne on OM:n seurannassa. AOA lähetti päätöksensä sen vuoksi myös OM:lle tiedoksi. - Uutiset
28.6.2022 16.00
Koronaviruspandemiasta johtuva viive ei ollut valtion vastuulla - hovioikeuskin hylkäsi oikeudenkäynnin viivästyshyvitystä koskevat vatimuksetVastaajat vaativat, että valtio velvoitetaan suorittamaan heille kummallekin 2.250 euroa hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä ryöstön yritystä koskevassa asiassa. HO katsoi, että koronaviruspandemiasta johtuva viive ei ollut valtion vastuulla harkittaessa, olivatko valittajat oikeutettuja hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä. HO katsoi muutoinkin kuten KO, ettei asian käsittely ollut viivästynyt KO:ssa siten, että hyvityksen tuomitsemiselle olisi ollut perustetta. (Vailla lainvoimaa 28.6.2022) - Uutiset
17.6.2022 11.50
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi kaupungin päättäneen lähes 30 vuotta kestäneen työsuhteen lainvastaisesti - yli 5 vuotta kestäneestä oikeudenkäynnistä 3 000 euron hyvitysHO katsoi, että asianmukainen työsopimuksen irtisanominen olisi tässä tapauksessa edellyttänyt sitä, että kaupunki olisi antanut kantajalle yksilöidyn irtisanomisuhkaisen varoituksen niistä menettelyistä, joihin työsopimuksen päättäminen oli irtisanomisilmoituksen mukaan perustunut. Koska kaupunki ei ollut näin menetellyt, työsopimus oli päätetty vastoin TSL 7 luvun 1 ja 2 §:ssä (55/2001) säädettyä. Koska työsopimuksen irtisanominen oli ollut lain vastainen, asiassa ei ollut tarpeen arvioida, olisiko kaupungin tullut selvittää sitä, olisiko irtisanominen ollut vältettävissä sijoittamalla kantaja muuhun työhön. HO harkitsi oikeaksi korvauksen määräksi 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Työsuhteen päättämistä voitiin pitää osittain kantajaa henkilönä loukkaavana. Tästä syystä määrättävästä korvauksesta 2 kuukauden palkkaa vastaavaa osuutta oli pidettävä korvauksena aineettomasta vahingosta. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 17.6.2022) - Uutiset
13.6.2022 14.35
HAO:n päätös johtavan veroasiantuntijan virkavalinnasta ja oikeudenkäynnin viivästymisestäNimityspäätöksen perustelujen mukaan valinnassa oli painotettu vahvaa arvonlisäverotuksen tuntemusta, vahvaa kehittämisotetta, valmentavaa ja innostavaa työskentelyotetta, erinomaisia yhteistyö-, vuorovaikutus- ja verkostoitumistaitoja sekä asiakaspalveluhenkisyyttä. HAO hylkäsi tehtävään hakeneen valittajan valituksen ja valittajan oikeudenkäyntikulu vaatimuksen. HAO määräsi Valtiokonttorin maksamaan valtion varoista valittajalle hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä 1 500 euroa ja hyvitysvaatimuksen esittämisestä aiheutuneet kulut 100 euroa. HAO hylkäsi hyvityksen korotettuna maksamista koskevan vaatimuksen. (Ei lainvoim. 13.6.2022) - Uutiset
25.2.2022 15.30
Hovioikeus: Sovintoon päättyneen vuokrariidan käsittely korona-aikana ei ollut viivästynyt valtion vastuulla olevalla tavalla kokonaista vuotta eikä valittajalla siten ollut oikeutta hyvityslain mukaiseen korvaukseenHäätöä ja rahamääräisiä vaatimuksia koskeva oikeudenkäynti oli päättynyt KO:ssa sovinnon vahvistamiseen. HO katsoi toisin kuin KO, ettei asian päättymistä sovintoon voitu käsillä olleissa olosuhteissa katsoa olevan vaikutusta valittajan oikeuteen saada hyvitys mahdollisesta oikeudenkäynnin pitkittymisestä. HO katsoi, että koronaviruspandemiassa on kyse sellaisesta tuomioistuinkäsittelyiden pituuteen vaikuttaneesta seikasta, joka ei ole ollut ennakoitavissa ja johon valtio on reagoinut riittävän nopeasti. Tähän nähden koronaviruspandemiasta johtuva lisäviive ei ollut valtion vastuulla harkittaessa oikeutta hyvityskorvaukseen. Koronaviruspandemian vaikutukseksi oikeudenkäynnin kestoon oli tässä tapauksessa katsottava käsillä olleissa olosuhteissa vähintään 4 kuukautta. Hyvityslain 6 § 2 momentin mukaan hyvityksen määrä on 1 500 euroa vuodessa kultakin vuodelta, jona oikeudenkäynti on tuomioistuimen tai viranomaisen vastuulla olevasta syystä viivästynyt. Hyvityksen tuomitseminen edellyttää siten vähintään vuoden mittaista valtion vastuulla olevaa viivästystä oikeudenkäynnissä ja keskeistä arvioinnissa on oikeudenkäynnin kokonaiskesto, joka oli tässä tapauksessa ollut hieman yli puolitoista vuotta. HO katsoi asiassa mainituilla perusteilla, ettei valittajan asian käsittely ollut viivästynyt valtion vastuulla olevalla tavalla kokonaista vuotta, eikä valittajalla siten ollut oikeutta hyvityslain mukaiseen korvaukseen. (Vailla lainvoimaa 25.2.2022) - Uutiset
25.2.2022 11.00
Hallinto-oikeus: Hovioikeuden presidentti oli tehnyt nimityspäätöksensä harkintavaltansa rajoissa - lähes kahden vuoden käsittely hallinto-oikeudessa ei loukannut oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessaPäätös ylivirastomestarin nimittämisestä ei ollut lainvastainen. Asian käsittelyn ei voitu katsoa viivästyneen siten, että viivästyminen olisi loukannut valittajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. (Ei lainvoim. 25.2.2022. Julkaisematon) - Uutiset
20.12.2021 11.50
Työtovereitaan uhkailleen työntekijän työsopimus oli voitu purkaa - työntekijä oli oikeutettu 1.500 euron hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä hovioikeudessaKantajalle oli vain muutamaa kuukautta aikaisemmin annettu varoitus sen kaltaisesta uhkaavasta käytöksestä, mistä työsuhdetta päätettäessäkin oli ollut kysymys. Tämä varoitus oli sen vuoksi myös syytä ottaa huomioon työsuhteen päättämisen asianmukaisuutta ja valitun päättämistavan oikeasuhtaisuutta arvioitaessa. KO oli päätynyt siihen, että lopulta työsuhteen päättämiseen johtanut X:lle lausuttu uhkaus oli ollut tapauksen olosuhteissa kokonaisuutena arvosteltuna sen laatuinen, että työnantajalla oli ollut erittäin painava syy purkaa kantajan työsopimus. Päättämisen peruste huomioon ottaen merkitystä ei ollut sillä, olisiko työnantajalla ollut tarjolla muuta sellaista työtä josta kantaja olisi suoriutunut, kun työsuhteen jatkamista ei ylipäätään ollut voitu siltä kohtuudella vaatia. Kanne oli siten hylättävä eikä kantajan työsuhteen päättämisen johdosta vaatimien korvausten määristä näin ollen ollut tarvetta lausua. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. Vastauksen saapumisen jälkeen asian käsittelyssä oli HO:ssa ollut passiivinen jakso ja voitiin katsoa, että oikeudenkäynti oli HO:ssa viivästynyt valtion vastuulla olevasta syystä vuodella. (Vailla lainvoimaa 20.12.2021) - Uutiset
3.12.2021 13.29
Vuokrariidan käsittely kesti KO:ssa lähes 2 v 11 kk ja HO:ssa noin 1 v 10 kk - hovioikeus hylkäsi vuokralaisten oikeudenkäynnin viivästymistä koskevan hyvitysvaatimuksen (ään.)Kysymyksessä olevan asian laatu ja laajuus sekä asian merkitys asianosaisille puolsivat asian joutuisaa käsittelyä. Tässä tapauksessa asian käsittely KO:ssa ja HO:ssa ei kuitenkaan ollut kestänyt selvästi pitempään kuin mitä oli voitu edellyttää ottaen huomioon, että kysymys oli ollut väitetyn vahingon jälkikäteisestä rahallisesta korvaamisesta tilanteessa, jossa asianosaisten terveydelle, asumiselle tai taloudelliselle tulevaisuudelle ei ollut aiheutunut välitöntä vaaraa. Asian käsittelyn kesto oli vielä perusteltavissa tuomioistuimen käsittelyjärjestyksellä, työn yleisellä järjestämisellä, tuomarin vaihtumisella ja yleisellä työtilanteella. Oikeudenkäynnin kestoa ja syitä sekä asian merkitystä asianosaisille kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi siihen, ettei oikeudenkäynti ollut viivästynyt valtion vastuulla olevasta syystä siten, että se olisi loukannut asianosaisen oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. Vuokralaisilla ei ollut oikeutta saada hyvitystä valtion varoista. (KKO:2023:36: Hovioikeuden päätöstä muutettiin siten, että Suomen valtio velvoitettiin suorittamaan A:lle ja B:lle kummallekin erikseen hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä 1.500 euroa.) - Uutiset
27.10.2021 14.00
Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annettua lakia ei sovellettu oikeudenkäyntimaksun määräämisessä ja siitä tehdyn oikaisuvaatimuksen käsittelemisessä hovioikeudessaKuten asiassa selostetuista tuomioistuinlain säännöksistä sekä oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetusta laista ja sen esitöistä ilmenee, oikeudenkäyntimaksun määräämisessä ja siitä tehdyn oikaisuvaatimuksen käsittelemisessä HO:ssa oli ollut kysymys hallinnollisesta päätöksenteosta. Näin ollen oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annettua lakia ei tällaisessa tapauksessa sovelleta HO:ssa. Laki tulee sovellettavaksi vasta HAO:sa, jos oikaisuvaatimukseen annettuun ratkaisuun haetaan siellä muutosta, kuten hakija oli ilmoittanut tehneensä. Asiassa mainituilla perusteilla HO jätti tutkimatta vaatimuksen oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä. HO ei myöskään voinut ottaa tutkittavaksi uutta oikaisuvaatimusta, joka olennaisilta osiltaan vastasi HAO:ssa vireillä olevaa asiaa. (Vailla lainvoimaa 27.10.2021) - Uutiset
30.6.2021 14.46
Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomio Viking Sally-asiassaKäräjäoikeus on hylännyt keskiviikkona (30.6.) syytteet murhasta ja murhan yrityksestä Viking Sally aluksella 28.7.1987. Asianomistajien ja Valtiokonttorin korvausvaatimukset hylättiin. Valtio velvoitettiin maksamaan hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä vastaajan vaatimuksen mukaisesti 3.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 30.6.2021) - Uutiset
1.6.2021 16.00
Hovioikeus KKO:n palauttamassa oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä koskevassa asiassa: Asianomistaja, jolla ei ole asiassa vaatimuksia, ei ole oikeutettu hyvitykseen - lain säännös ei ole ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssaValittaja ei ollut esittänyt asiassa mitään vaatimuksia. Valittajan mukaan tästä huolimatta hänelle oli aiheutunut asian vireilläolon seurauksena merkittävää haittaa, koska vastapuolena oli rikollisjärjestöön kuuluva henkilö. Valittajan mukaan hänet oli valtion taholta nimetty asianomistajaksi vastoin tahtoaan ja asia olisi tullut käsitellä mahdollisimman nopeasti, ettei kyseinen asema aiheuttaisi väärinkäsityksiä. Valittajan mukaan hyvityslain 5 §:n 1 momentin 3 kohdan tiukka sanamuodon mukainen tulkinta, jonka mukaan asianomistaja, jolla ei ole asiassa vaatimuksia, ei ole oikeutettu hyvitykseen, on ristiriidassa oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä koskevien säännösten tarkoituksen kanssa ja loukkaa valittajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. HO hylkäsi valituksen. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. Valittajan vaatimus saada korvausta hyvitysvaatimuksen käsittelyn viivästymisestä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 1.6.2021. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
9.3.2021 9.00
Hovioikeus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä kun esitutkinta oli kestänyt 3,5 vuotta: Käräjäoikeus oli alentanut vastaajan sakkorangaistusta selvällä ja mitattavalla tavallaKorkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2005:73 (kohta 9) mukaan EIT:n ratkaisukäytännöstä ilmenee, että rikosasiassa sopimusloukkauksen olemassaolon kannalta hyvittäminen voidaan toteuttaa ottamalla viivästys huomioon asian lopputuloksessa. Tällöin on kuitenkin edellytetty, että hyvittäminen on tehty selvällä ja mitattavalla tavalla ja se on ollut seuraamuksen kannalta olennainen (esimerkiksi ratkaisut Beck v. Norja 26.6.2001, kohta 27 ja Pietiläinen v. Suomi 5.11.2002, kohta 44). (Vailla lainvoimaa 9.3.2021) - Uutiset
3.3.2021 9.22
KKO: Rikosasian vastaajalla oli oikeus 3 000 euron määräiseen viivästyshyvitykseenA:n syyksi oli luettu avunanto törkeään kirjanpitorikokseen ja törkeään veropetokseen A:n laadittua Z Oy:n nimissä tekaistuja laskuja, joita oli käytetty hyväksi B Oy:n kirjanpidossa ja verotuksessa. A:ta oli kuultu B Oy:tä koskeneessa asiassa rikoksesta epäiltynä ensimmäisen kerran 29.10.2010. Oikeudenkäynnin katsottiin alkaneen 29.10.2010, vaikka A:ta oli kuultu rikoksesta epäiltynä jo 8.2.2008 Z Oy:n nimissä laadituista laskuista, jotka liittyivät C Oy:n toiminnassa tehtyihin rikoksiin.
Oikeudenkäynnin katsottiin viivästyneen viranomaisen vastuulla olevista syistä kaksi vuotta. Käräjäoikeuden tuomiosta ei ilmennyt ihmisoikeustuomioistuimen edellyttämällä nimenomaisella ja mitattavalla tavalla, oliko A:n rangaistusta alennettu viivästymisen vuoksi. Näin ollen A:lla oli oikeus 3 000 euron määräiseen viivästyshyvitykseen. - Uutiset
16.2.2021 10.30
Erimielinen hovioikeus: Työriidan oikeudenkäynti viivästyi käräjäoikeudessa - asiassa oli peruste korottaa hyvitystäAsiassa oli kysymys siitä, oliko valittajan työsopimuksen päättämistä ja palkkaetuja koskenut oikeudenkäynti viivästynyt siten, että hänellä oli sen johdosta oikeus saada hyvitys valtion varoista. HO katsoi asiaa kokonaisuutena arvioituaan, että oikeudenkäynti oli viivästynyt siten, että se oli loukannut valittajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli viivästynyt KO:ssa valtion vastuulla olevasta syystä yhdellä vuodella. Valittaja oli oikeutettu hyvityslain 6 §:n 2 momentin nojalla vaatimaansa 1.500 euron hyvitykseen yhdeltä vuodelta. Tämän lisäksi toimeentuloon välittömästi liittyvän pääasian erityinen merkitys valittajalle huomioon ottaen HO katsoi, että asiassa oli mainitussa lainkohdassa tarkoitettu peruste korottaa hyvitystä hänen vaatimallaan 1.500 eurolla. Näin ollen valtio oli velvoitettava maksamaan valittajalle hyvityksenä 3.000 euroa. Päätös oli erimielinen. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
15.2.2021 10.32
Hovioikeus arvioi 5-vuotiaan lapsen kertomuksen luotettavuutta KKO:n palauttamassa vapaudenriistoa ja pahoinpitelyä koskevassa asiassa - oikeudenkäynnin viivästyminen hyvitettiin jättämällä äiti rangaistukseen tuomitsemattaKoska lapsi oli HO:n pääkäsittelyn aikaan ollut 10-vuotias, häntä ei ollut kuultu henkilökohtaisesti tuomioistuimessa. Lapsen esitutkintakertomukset oli otettu HO:ssa todisteena vastaan videotallenteelta. HO katsoi, että esitutkintakertomuksia oli voitu hyödyntää asiassa. Lapsen kertomuksen osalta HO totesi, että sitä voitiin pitää sisältönsä perusteella vakuuttavana ja syntytapansa sekä yksityiskohtaisuutensa johdosta luotettavana. Lapsen äidin vaihtoehtoisia tapahtumainkuvauksia ei voitu tähän nähden pitää luotettavina. Arvioituaan asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuudessaan, HO päätyi siihen, ettei äidin syyllisyydestä ollut jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja syyksilukemisen lopputuloksen. Yksittäisten tekokertojen ajankohta ja vapaudenriiston todellinen kesto oli jäänyt asiassa epäselväksi. Ottaen kuitenkin huomioon, että teon kohteena oli ollut pieni lapsi ja tekijänä oli ollut lapsen äiti, jonka kanssa lapsi oli asunut samassa taloudessa ja josta lapsi oli ollut riippuvainen, tekoja ei voitu kokonaisuutena arvostellen pitää lievinä. KO:n tuomitsema yhteinen sakkorangaistus oli oikeudenmukainen seuraamus äidin syyksi luetuista teoista, eikä sitä sinänsä ollut aihetta alentaa. HO kuitenkin asiassa ilmenevillä perusteilla päätyi siihen, että äiti jätettiin rangaistukseen tuomitsematta. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevista syistä noin vuodella, ja äidillä oli näin ollen oikeus hyvitykseen. HO päätyi siihen, että viivästyminen oli hyvitettävissä jättämällä äiti rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 15.2.2021) - Uutiset
28.1.2021 11.45
Vierashuoneessa HTM, nuorempi tutkija Kimmo J. Nieminen: Osa oikaisuvaatimuksista käsitellään Verohallinnossa liian hitaastiVerotuksen oikaisuvaatimusmenettely täyttää Suomen perustuslain, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja EU:n perusoikeuskirjan vaatimukset, jos oikaisuvaatimukset käsitellään ilman aiheetonta viivytystä. Näin ei kuitenkaan aina käytännössä tapahdu. - Uutiset
18.1.2021 11.16
Hovioikeus: Käräjätuomarille varoitus tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisesta - hyvitysvaatimus rikosasian käsittelyn kohtuuttoman keston perusteella hylättiinVastaaja oli tunnustanut antaneensa A:lle haasteen vahingontekoa koskeneessa rikosasiassa siten, että syyteoikeus oli ollut jo vanhentunut. Vastaaja oli niin ikään tunnustanut ryhtyneensä käsittelemään asiaa pääkäsittelyssä ja sen jälkeen tuominneensa A:n vanhentuneesta teosta rangaistukseen. Jättäessään haasteen antamatta viipymättä ja tuomitessaan A:n RL 35 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta vahingonteosta, jonka syyteoikeus oli RL 8 luvun 1 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla vanhentunut, vastaaja oli rikkonut olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hänellä olisi ollut kyky ja tilaisuus sitä noudattaa. Huomioon ottaen erityisesti sen, että vastaajalla olisi ollut mahdollisuus käsittelyn useassa eri vaiheessa tarkistaa syyteoikeuden vanhentuminen ja että kysymys ei ollut ollut samanlaisesta teosta ja teko-olosuhteista kuin KKO:n ratkaisussa 2020:78, HO katsoi asiassa vähäisyyden puolesta ja sitä vastaan esitettäviä seikkoja punnittuaan, että vastaajan virkavelvollisuuden rikkomista ei voitu pitää vähäisenä. Oikeudenkäynnin keston osalta HO totesi, että oli selvää, että useita vuosia kestävä rikosasian vireilläolo on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ja muita haitallisia vaikutuksia. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa esitutkinta oli edennyt varsin nopeasti. Syyteharkintaan kaikkiaan oli mennyt noin 1 v 8 kk. Sanottu aika yksittäisessä rikosasiassa, jota ei voitu pitää erityisen vaikeana tai laajana, oli pitkähkö. Kokonaisuudessaan asian käsittely HO:n tuomioon saakka oli kestänyt vajaa 3 v, jota ei kuitenkaan vielä ollut pidettävä kohtuuttoman pitkänä. EIS 6 artiklan 1 kohtaan ja PL 21 §:ään perustuvia asianomistaja oikeuksia ei siten ollut loukattu. A:lla ei ollut oikeutettu saamaan hyvitystä rikosasian käsittelyn kohtuuttoman keston perusteella. (Ks. KKO:2022:31: HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu.) - Uutiset
22.12.2020 14.10
Hovioikeuden ratkaisu kirjanpitorikos- ja veropetosasioissa sekä oikeudenkäynnin viivästymisestä - Uutiset
13.11.2020 10.26
Hovioikeus: Oikeudenkäynti viivästyi 2 vuottaHyvityslain 5 §:n mukaan oikeudenkäynnin kestona huomioitava aika oli alkanut asian vireilletulosta 16.7.2014 KO:ssa. KO:n tuomio oli annettu 31.5.2018. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli tuomioistuimen vastuulla olevasta syystä viivästynyt kaksi vuotta, miltä ajalta kantajayhtiölle myönnettiin hyvitystä. Hyvityslain 6 §:n 2 momentin mukaan hyvityksen määrä on 1.500 euroa vuodessa kultakin vuodelta, joten valtio velvoitettiin maksamaan kantajayhtiölle oikeudenkäynnin viivästyksen hyvityksenä 3.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
2.11.2020 13.00
Toimeentulotukea koskevien valitusten käsittely kesti noin 1 v 9,5 kkKun otettiin huomioon toimeentulotuen luonne viimesijaisena toimeentuloa turvaavana etuutena, oli kantelijan toimeentulotukea koskevien valitusten käsittely viivästynyt. Vaasan HAO ei ollut esittänyt valitusten käsittelyn viivästymiselle hyväksyttävää syytä. Aapulaisoikeuskansleri kiinnitti HAO:n huomiota perustuslain asianmukaista ja viivytyksetöntä käsittelyä koskevan säännöksen soveltamiseen. - Uutiset
2.10.2020 11.26
Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvitysvaatimus saapui käräjäoikeuteen 30 minuuttia ennen ennakkoon ilmoitettua pääasian ratkaisun antamisajankohtaa - hyvitysvaatimusta ei ollut tehty hyvissä ajoinHO arvioi asiassa KO:n menettelyä ratkaisun antamisesta ilmoittamisessa ja sitä, oliko oikeudenkäynnin viivästymisen hyvitysvaatimusta tehty ajoissa. HO katsoi, ettei asiassa ollut tapahtunut valittajan väittämää menettelyvirhettä, jonka perusteella asia olisi tullut palauttaa KO:een. Vaatimuksen viivästymisen osalta HO totesi, että sen esittämisajankohtana pääasia oli sinänsä ollut vielä vireillä KO:ssa, ja näin ollen vaatimus oli katsottava tehdyksi ennen pääasian käsittelyn päättymistä. Hyvityslain 7 §:n 1 momenttiin lakivaliokunnan mietinnön perusteella erikseen lisätty edellytys vaatimuksen tekemisestä hyvissä ajoin olisi kuitenkin merkityksetön, jos hyvitysvaatimuksen olisi katsottu tässä tapauksessa asiassa todetusta huolimatta saapuneen ajoissa. Mainitsemillaan perusteilla HO totesi, että kun vaatimusta ei nyt ollut tehty hyvissä ajoin, sitä ei ollut tehty hyvityslain 7 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla. Valittaja oli menettänyt asiassa puhevaltansa, eikä hyvitysvaatimusta voitu tutkia. KO:n päätöslauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 2.10.2020) - Uutiset
30.9.2020 10.00
Hovioikeus: Tuntuva sakkorangaistus oli vielä oikeudenmukainen ja riittävä seuraamus kuudesta tietojärjestelmän häirintäteosta tuomitulle nuorelle - oikeudenkäynnin kestolle oli annettava rangaistusta määrättäessä jonkin verran merkitystäVastaajan (s. 1998) syyksi oli KO:ssa luettu kuusi tietojärjestelmän häirintätekoa. Teot olivat KO:n tuomiossa selostetuin tavoin kohdistuneet eri asianomistajiin, ja vakavimmat olivat palvelunestohyökkäysten toistuvuuden ja aiheutettujen seurausten osalta olleet kohtien 1 ja 3 teot. Vastaaja oli teot tehdessään ollut 18-vuotias. Asiassa oli HO:ssa kysymys yhteisen rangaistuksen mittaamisesta ja lajivalinnasta ehdollisen vankeuden ja sakkorangaistuksen välillä. Kysymys oli myös siitä, oliko oikeudenkäynti viivästynyt siten, että se tuli ottaa huomioon rangaistuksen lieventämisperusteena. Oikeudenkäynnin viivästymisen osalta HO totesi, että rikosten tekoajan päättymisestä oli KO:n tuomion antamiseen mennessä kulunut hieman alle 2 vuotta ja HO:n tuomion antamiseen mennessä noin 3,5 vuotta. Tämän pituista kokonaiskäsittelyaikaa itsessään ei yleinen oikeuskäytäntö huomioiden lähtökohtaisesti ollut pidettävä RL 6 luvun 7 §:n 3 kohdassa tarkoitetuin tavoin huomattavan pitkänä. Ottaen huomioon vastaajan nuori ikä oikeudenkäynnin kestolle oli kuitenkin tässä tapauksessa annettava rangaistusta määrättäessä jonkin verran merkitystä. Kaikki asiassa lausuttu huomioon ottaen HO päätyi siihen, että tuntuva sakkorangaistus (90 ps) oli vielä tässä tilanteessa oikeudenmukainen ja riittävä seuraamus. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
28.9.2020 16.00
Hovioikeus määräsi velkajärjestelyn raukeamaan ja suorittamaan yksityisvelkojalle hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestäVelallinen ei ollut ollut yhteydessä velkojiin tai osoittanut muutenkaan aktiivisuutta maksuohjelmansa noudattamiseen, vaan hän oli jättäytynyt passiiviseksi ja lopettanut maksuohjelman mukaisten maksujensa maksamisen kokonaan. Näin ollen HO katsoi, että velallisen menettely maksuohjelmansa noudattamisen suhteen oli ollut kokonaisuutena arvostellen piittaamatonta. Huomioiden, että velallisen maksusuoritusten laiminlyönnit olivat kestäneet hyvin pitkän ajan, oli maksujen laiminlyönti ollut olennainen. Maksujen laiminlyönnille ei ollut hyväksyttävää syytä. Näin ollen velallisen maksuohjelma oli määrättävä raukeamaan. Lakivaliokunnan mietintö huomioiden HO katsoi, että ei ollut edellytyksiä määrätä velallinen suorittamaan veloille viivästyskorkoa maksuohjelman keston ajalta. Asiassa oli ollut noin 2 vuoden pituinen jakso, jonka aikana ei ollut tehty toimenpiteitä. Kohtuullinen hyvityksen määrä tässä tapauksessa oli 2 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 28.9.2020) - Uutiset
9.9.2020 12.00
Oikeusasiamies: Lapsiin kohdistuneiden rikosten käsittely tulisi säätää kiireelliseksiEduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen katsoo, että olisi perusteltua säätää, että esitutkinta on toimitettava kiireellisesti, kun rikoksen asianomistaja on alle 18-vuotias lapsi. Myös syyteharkintaa ja rikosasian tuomioistuinkäsittelyä koskevia säännöksiä tulisi vastaavalla tavalla tarkistaa. - Uutiset
26.6.2020 11.15
KHO katsoi hallinto-oikeudessa yli kaksi vuotta ja yhdeksän kuukautta kestäneen asian käsittelyn olleen viivästynyt hallinto-oikeudesta johtuen niin, että se oli hyvityslain nojalla hyvitettävä korotettunaKorkein hallinto-oikeus katsoi, että yli kahden vuoden ja yhdeksän kuukauden kestoinen asian käsittely hallinto-oikeudessa oli viivästynyt hallinto-oikeuden vastuulla olevasta syystä hyvityslaissa tarkoitetuin tavoin. Ottaen huomioon oikeudenkäynnin viivästymisen keston korkein hallinto-oikeus katsoi, että hyvityksen yhteismäärää eli 1 500 euroa voitiin korottaa 500 eurolla. - Uutiset
9.6.2020 14.00
Hovioikeus ei vapauttanut valtiota oikeudenkäynnin viivästymishyvityksestä - oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika alkoi, jolloin asianomistaja oli esitutkinnassa ilmoittanut rangaistus- ja korvausvaatimuksestaanOikeudenkäynnin oli katsottu asianomistajan tekemän väitteen mukaisesti viivästyneen yhden vuoden. Hyvityslain 6 §:n 2 momentin mukaan hyvityksen määrä on 1.500 euroa vuodessa. Asianomistajalle oli määrätty maksettavaksi hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä hänen vaatimuksensa mukaisesti 1.500 euroa. Syyttäjä oli HO:ssa lausunut, että oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika alkaa asianomistajan vaatimuksen vireille tulosta tuomioistuimessa, eikä oikeudenkäynti ollut ainakaan kokonaisuutena arvostellen viivästynyt. HO totesi, että KKO:n ratkaisusta ilmenevän oikeusohjeen mukaan oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika oli alkanut KO:n toteamin tavoin 31.10.2016, jolloin asianomistaja oli esitutkinnassa ilmoittanut rangaistus- ja korvausvaatimuksestaan. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
29.5.2020 14.19
KHO:n päätös yhtiölle määrätystä veronkorotuksesta ja käsittelyn viivästymisen hyvittämisestäVerotuksen oikaisulautakunta oli 16.6.2016 antamallaan päätöksellä alentanut yhtiölle verovuoden 2010 osalta määrätyn veronkorotuksen määrän 17 000 eurosta 10 600 euroon. HAO oli valituksenalaisella päätöksellään alentanut yhtiölle määrätyn veronkorotuksen määrän verovuoden 2010 osalta asian käsittelyn viivästymisen vuoksi hallintolainkäyttölain 53 a §:n nojalla 17 000 eurosta 15 500 euroon. KHO totesi, että yhtiölle verovuoden 2010 osalta määrätyn veronkorotuksen määrä oli 10 600 euroa. Tästä määrästä oli vähennettävä HAO:n asian käsittelyn viivästymisen vuoksi myöntämä 1 500 euron hyvitys, minkä jälkeen verovuoden 2010 veronkorotuksen määrä oli 9 100 euroa. KHO totesi myös, että yhtiön verovuoden 2010 verotusta oli oikaistu verovelvollisen vahingoksi 15.10.2012. Asian käsittely oli siten kestänyt kokonaisuudessaan noin seitsemän ja puoli vuotta, mitä käsittelyaikaa oli kokonaisuudessaan pidettävä aiheettoman pitkänä. Tähän nähden ja kun otettiin huomioon, että asian käsittelyn oli sanotun HAO:n päätöksessä olevan virheen vuoksi katsottava edelleen viivästyneen ainakin osittain valtion vastuulla olevasta syystä, yhtiölle verovuodelta 2010 määrättyä veronkorotusta oli alennettava. HAO:n päätös kumottiin tältä osin ja veronkorotuksen määräksi vahvistettiin 7 600 euroa. (Julkaisematon 29.5.2020) - Uutiset
28.5.2020 14.00
Hovioikeus: Velkomusasian oikeudenkäynti ei ollut viivästynyt - kesti käräjäoikeudessa 3 vuottaAsian kokonaiskäsittelyaika KO:ssa oli ollut noin 3 vuotta. Kokonaisarviointinaan HO katsoi, ettei velkomusasian käsittely ollut viivästynyt siten, että hyvityksen tuomitsemiselle olisi hyvityslakiin tai oikeuskäytäntöön nojautuva peruste. Asianajotoimiston vaatimus voitiin hylätä. (Vailla lainvoimaa 28.5.2020) - Uutiset
28.4.2020 14.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen törkeästä petoksesta – oikeudenkäynnin viivästymisestä hyvitystä 1.500 euroaKäräjäoikeuden perusteluissa mainitut seikat eivät välittömästi liitä A:ta syytteen perusteena olevaan rahoitusyhtiön erehdyttämiseen siinäkään tapauksessa, että niitä pidettäisiin näytettyinä. Näin ollen hovioikeus katsoi, että asiassa ei esitetty riittävää näyttöä A:n syyllistymisestä tekoon, joten syyte törkeästä petoksesta oli hylättävä ja A vapautettava hänelle tuomitusta rangaistuksesta sekä syyksilukemisen perusteella hänen maksettavakseen tuomitusta korvausvelvollisuudesta. Oikeudenkäynnin kestoa arvioitaessa huomioon otettava aika marraskuusta 2013 lukien oli yli kuusi vuotta, mikä oli tässä tapauksessa oikeudenkäynnin kokonaiskestona liian pitkä. Viivästyksen kestoa ja asian merkitystä A:lle kokonaisuudessaan arvioidessaan hovioikeus päätyi siihen, että oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevasta syystä yhdellä vuodella. Hyvityslain 6 §:n 2 momentin mukaan hyvityksen määrä on 1.500 euroa vuodelta. (Vailla lainvoimaa 28.4.2020) - Uutiset
27.4.2020 10.15
Hovioikeus arvioi oliko Suomesta vuokrattu kuorma-auto viety pois Suomesta anastustarkoituksessa, voitiinko tekoon soveltaa Suomen lakia ja oliko kyse törkeästä kavalluksestaNäyttöä kokonaisuutena harkittuaan HO katsoi näytetyksi, että vastaaja oli toiminut anastustarkoituksessa viimeistään silloin, kun hän oli luovuttanut hallussaan olleen auton tuntemattomaksi jääneelle henkilölle Isossa-Britanniassa. Asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, jotka olisivat antaneet aihetta epäillä syyttäjän toimittaman kaksoisrangaistavuusselvityksen luotettavuutta. Vastaajan Isossa-Britanniassa tekemään rikokseen voitiin siten soveltaa Suomen lakia. Kavalluksen kohteena oli tässä tapauksessa ollut myyntihinnaltaan lähes 14.900 euron arvoinen ajoneuvo. Asiassa selostetut ennakkopäätökset huomioon ottaen HO katsoi, ettei kysymys ollut ollut RL 28 luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta erittäin arvokkaasta omaisuudesta. Vastaaja oli siten tuomittava perusmuotoisesta kavalluksesta. Oikeudenkäynnin viivästyminen alensi vankeusrangaistusta 2 kuukaudella. Vastaaja oli siten tuomittava 3 kk:n pituiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 27.4.2020) - Uutiset
24.3.2020 16.00
Huoltoriidan ei katsottu viivästyneen hyvityslaissa tarkoitetulla tavallaAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko vanhemman vaatimuksessa tarkoitetun hakemusasian oikeudenkäynti viivästynyt niin, että hänellä oli sen johdosta oikeus saada hyvitys valtion varoista. HO katsoi asiassa asian käsittelystä esitettyjä seikkoja kokonaisuutena arvioiden, ettei asian oikeudenkäynnin voitu katsoa viivästyneen hyvityslaissa tarkoitetulla tavalla siten, että A:n oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa olisi loukattu. Oikeudenkäynnin viivästymisen johdosta maksettavan hyvityksen tuomitsemiselle ei siten ollut perusteita. (Vailla lainvoimaa 24.3.2020) - Uutiset
5.3.2020 13.00
Hovioikeus hylkäsi vaatimuksen syyteoikeuden jatkamisestaOttaen huomioon asiassa mainitut seikat HO katsoi, ettei kantelijan perustuslain 21 § 1 momentissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdassa säädettyä oikeutta saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä ollut tässä asiassa loukattu. (Vailla lainvoimaa 5.3.2020) - Uutiset
21.1.2020 7.22
Tuomariliitto peräänkuuluttaa resurssien lisäksi yhteistyötäTuomariliitto jakaa Suomen Asianajajaliiton huolen oikeudenkäyntien pitkittymisestä ja oikeudenkäyntikulujen kasvamisesta viitaten Asianajajapäivässä perjantaina (17.1.) nousseeseen keskusteluun oikeudenhoidon erinäisistä uudistamistarpeista. Tuomariliiton näkemyksen mukaan oikeudenkäynnin pitkittymisen keskeisenä syynä on rikosprosessissa mukana olevien poliisien, syyttäjien ja tuomioistuinten riittämättömät resurssit käsiteltävään juttumäärään nähden. Riita-asioiden viipymisen syynä on keskeisesti tuomioistuinten ruuhkautuminen, mikä on myös seurausta puutteellisista resursseista. Tuomariliitto korostaa, että kysymys on kaikkien toimijoiden yhteisestä ja kaikkien toimijoiden vastuulla olevasta asiasta. - Uutiset
7.1.2020 11.12
KKO: Asian käsittely oli lykkääntynyt perustellusta syystä eikä hyvityksen tuomitsemiselle ollut perustettaArvioitaessa rikosasian yhteydessä esitetyn asianomistajan korvausvaatimuksen käsittelyn viivästymistä oikeudenkäynnin keston katsottiin alkaneen, kun asianomistaja oli esitutkinnassa ilmoittanut esittävänsä vahingonkorvausvaatimuksen. Asian käsittely oli sinänsä kestänyt tavanomaista kauemmin, mutta Korkeimman oikeuden ratkaisusta tarkemmin ilmenevin perustein asian käsittely oli lykkääntynyt perustellusta syystä eikä hyvityksen tuomitsemiselle ollut perustetta. - Uutiset
3.1.2020 10.30
Päiväkodin johtaja jätti ilmoittamatta neljävuotiaan lapsen vanhemmille tietoonsa saamastaan, päiväkodin ryhmäavustajan lapseen kohdistamasta lainvastaisesta menettelystä - syyllistyi tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseenToisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi vastaajan tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta (14.1. - 17.1.2013) 10 päiväsakon rangaistukseen. Rangaistusta ei lievennetty rikoksesta kuluneen ajan vuoksi. (Vailla lainvoimaa 3.1.2019) - Uutiset
31.12.2019 13.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei kotietsinnän toimittamiselle ollut perusteita: Kärsimyskorvausta 1.000 euroa – vaatimus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä hylättiinAsiassa esitetyn selvityksen perusteella poliisin tieto siitä, että poika VA voisi löytyä isän A:n luota, oli perustunut A:n puhelinsoittoon poliisille sekä siihen, että A ja VA olivat asuneet lähekkäin. Mainittujen seikkojen perusteella ei ollut erityistä aihetta olettaa, että VA oleskelisi A:n asunnossa. Asiassa ei ilmennyt, että poliisilla olisi ollut muuta tietoa sen tueksi, että VA oleskelisi A:n asunnossa. Tapauksesta ja sen olosuhteista ei ilmennyt sellaisia konkreettisia seikkoja, joiden perusteella poliisi olisi voinut päätellä varsin korkealla todennäköisyydellä kotietsinnän tuottavan tulosta. Hovioikeus katsoi, ettei poliisin tiedossa olleiden seikkojen perusteella ollut pakkokeinolain 8 luvun 3 §:n 2 momentin edellyttämiä erittäin painavia perusteita olettaa, että A:n aikuinen poika VA oleskelisi isänsä asunnossa. Hovioikeus katsoi, että kotietsinnän toimittamiselle A:n hallitsemaan asuinhuoneistoon ei ollut pakkokeinolain 8 luvun 3 §:n 2 momentissa säädettyä edellytystä. (Vailla lainvoimaa 31.12.2019) - Uutiset
19.12.2019 14.12
Apulaisoikeuskansleri: Valitusasioiden käsittely hallinto-oikeudessa viivästyiApulaisoikeuskanslerin mukaan hallinto-oikeudessa olleiden valitusten käsittely oli viivästynyt aiheettomasti. Asiassa oli kysymys kolmesta vuonna 2017 vireille tulleesta tuulipuistojen yleiskaavaa koskevasta valituksesta. Hallinto-oikeus oli ilmoittanut käsittelevänsä vuonna 2017 vireille tulleet valitusasiat viimeistään vuonna 2019. Elokuussa 2017 vireille tulleen ja kesäkuussa 2019 ratkaistun valituksen diaarilehden merkintöjen mukaan tapaukselle ei ollut tehty vuoden 2018 aikana mitään. Apulaisoikeuskanslerin mukaan tämän valituksen käsittely oli aiheettomasti viivästynyt. - Uutiset
27.11.2019 11.00
Käräjäoikeus oli ollut lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen päättämisriidoissa täysin passiivinen lähes 4,5 vuoden ajan - hovioikeus korotti valtion maksettavaksi tuomitut hyvitykset 9 000 euroksiKO:ssa käsiteltävänä olleet kolme asiaa olivat liittyneet välittömästä valittajien oikeudelliseen ja taloudelliseen asemaan, joten asia oli ollut heille erityisen merkittävä (vrt. KHO 2019:16). KO oli lisäksi ollut asian käsittelyssä käytännössä täysin passiivinen lähes neljän ja puolen vuoden ajan vuosina 2012-2016. (Vailla lainvoimaa 27.11.2019) - Uutiset
14.10.2019 15.00
Oikeusasiamies kiinnitti poliisilaitoksen huomiota esitutkintojen keston seuraamisen tärkeyteen ja saattoi rikosylikonstaapelin tietoon esittämänsä käsityksen esteellisyysväitteen käsittelystäKantelija arvosteli esitutkinnan kestoa A:n poliisilaitoksella. Hän kertoi tehneensä rikosilmoituksen maksuvälinepetoksesta heinäkuussa 2017 eikä asialle ollut tehty 1½ vuodessa mitään. Kantelija epäili, että asiaa viivytetään tahallisesti, koska kantelijan mukaan jutun tutkija tuntee asiaan liittyvän entisen poliisimiehen. - Uutiset
7.10.2019 11.30
Aikuisviihdepalveluja Kyprokselta käsin - hovioikeuden tuomio törkeää veropetosta, törkeää työeläkevakuutusmaksupetosta ja törkeää kirjanpitorikosta koskevassa asiassaHO:ssa arvioitiin muun muassa vastaajan asemaa yhtiössä, oliko kyproslaisella Ltd:llä ollut kiinteä toimipaikka siitä seuraavine velvollisuuksineen Suomessa, vältettyjen verojen ja maksujen määrää, vastaajan tahallisuutta ja kieltoerehdystä, rangaistusta, liiketoimintakieltoa, vahingonkorvausta ja oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä. Vastaaja tuomittiin 2 v 5 kk vankeusrangaistukseen ja suorittamaan Verohallinnolle 310.184,00 euroa viivästyskorkoineen. Vastaaja määrättiin liiketoimintakieltoon 1.12.2017-1.12.2021. Oikeudenkäynnin kesto vastaajan esitutkintakuulemisesta HO:n pääkäsittelyyn oli ollut hieman yli 4,5 v. Asiaan sovitun HO:n pääkäsittelyn siirtämisestä aiheutunut noin 7 kk viivästys oli johtunut lähinnä vastaajan omasta menettelystä. Oikeudenkäyntiä asiassa ollut aihetta pitää viivästyneenä. (Vailla lainvoimaa 7.10.2019) - Uutiset
1.10.2019 15.00
Noin 2 vuotta ja 3 kuukautta kestänyt oikeudenkäynti käräjäoikeudessa ei viivästynytMainitsemillaan ja KO:n muutoin lausumilla perusteilla HO päätyi kokonaisarviossaan siihen, ettei oikeudenkäynti KO:ssa ollut viivästynyt siten, että valittajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa olisi loukattu. (Vailla lainvoimaa 1.10.2019) - Uutiset
20.9.2019 14.30
Apulaisoikeuskansleri: Oleskelulupahakemuksen käsittely viipyi MaahanmuuttovirastossaApulaisoikeuskansleri saattoi Maahanmuuttoviraston tietoon näkemyksensä perhesideperusteisen oleskelulupahakemuksen käsittelyn viipymisestä. Kysymys ei ollut sellaisista poikkeuksellisista olosuhteista, joissa ulkomaalaislaissa säädetystä yhdeksän kuukauden enimmäiskäsittelyajasta olisi voitu poiketa. - Uutiset
20.9.2019 10.35
KHO:n ratkaisu sivutoimisen vankilalääkärin palvelussuhderiidassaHallintoriita – Valtion virkamies – Virkasuhteen vahvistaminen – Virkasuhteeseen liittyvä vaatimus lomapalkasta – Viivästyshyvitys - Uutiset
17.9.2019 13.30
Hovioikeuden ratkaisu oikeudenkäynnin pitkän keston vaikutuksesta rangaistuksen kohtuullistamiseenKäräjäoikeus oli kohtuullistanut A:n rangaistusta aikaisempien tuomioiden perusteella huomattavasti. Hovioikeus totesi, että A:n rangaistusta ei ollut kohtuullistettava enempää kuin käräjäoikeus oli jo kohtuullistanut. Näin ollen oikeudenkäynnin viipymisen kohtuullistava vaikutus huomioon ottaen hovioikeus totesi, että A oli tuomittava törkeästä pahoinpitelystä, ryöstöstä ja näpistyksestä yhden vuoden seitsemän kuukauden vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 17.9.2019) - Uutiset
4.9.2019 16.00
Hovioikeuden tuomio lahjuksen antamista ym. koskevassa asiassaSyytteessä selostettu tapahtumainkulku oli HO:ssa kunkin vastaajan osalta ollut pääosin riidaton ja kysymys oli ollut siitä, miten väitettyjä etuja oli arvioitava oikeudellisesti. (Vailla lainvoimaa 4.9.2019) - Uutiset
19.6.2019 12.04
Suomen suurimman poliisirikosjutun tuomio annettiin - kaikki syytteet hylättiinHelsingin käräjäoikeus antoi keskiviikkona (19.6.) tuomion niin kutsutussa Tietolähdejutussa nostetuista virkarikossyytteistä. Asiassa oli pääpiirteittäin kysymys siitä, oliko tietolähdetoiminta järjestetty ja toteutettu Helsingin poliisilaitoksessa vuosina 2008-2013 sitä velvoittavien säännösten ja määräysten mukaisesti sekä oliko toiminnan valvonta laiminlyöty. Käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, ettei kukaan vastaajista ollut rikkonut virkavelvollisuuksiaan syytteissä väitetyin tavoin. Kaikki syytteet hylättiin. Asian lopputulos huomioon ottaen Suomen valtio velvoitettiin korvaamaan vastaajien oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluja yhteensä yli 620 000 euroa. Oikeudenkäynnin viivästymisen vuoksi Suomen valtio velvoitettiin lisäksi maksamaan hyvitystä kahdelle vastaajalle yhteensä 7 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 19.6.2019, HO muutti 12.3.2021 KO:n tuomiota ) - Uutiset
31.5.2019 16.00
Hovioikeus: Alle kolme vuotta kestänyt rikosoikeudenkäynti kahdessa asteessa ei kestänyt kohtuuttoman kauanArvioitavana olevassa asiassa syytteet olivat koskeneet lähestymiskiellon rikkomista, laitonta uhkausta, vainoamista ja viestintärauhan rikkomista. Kun otettiin huomioon, että arvioitavana olevaan asiaan ei ollut liittynyt erityistä kiireellisyysperustetta, yhteensä alle kolmen vuoden käsittelyaikaa ei voida pitää kohtuuttoman pitkänä. Valittajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa ei ollut loukattu, eikä hyvityksen tuomitsemiselle siten ollut perusteita. (Vailla lainvoimaa 31.5.2019) - Uutiset
10.5.2019 11.00
Apulaisoikeuskansleri: Valitukset olisi tullut toimittaa käräjäoikeudesta hovioikeuteen viipymättä – asianosaisten oikeus saada asiansa käsitellyksi ilman aiheetonta viivytystä vaarantuiApulaisoikeuskansleri kiinnitti käräjäoikeuden huomiota laissa säädettyyn velvollisuuteen toimittaa käräjäoikeuden ratkaisuja koskevat valitusasiakirjat viipymättä hovioikeudelle. - Uutiset
30.4.2019 16.00
Vuosia kestänyt yhtiömiesten riita ei ollut viivästynyt passiivisista jaksoista huolimattaHuomioon ottaen, että asia oli ollut asianosaisten pyynnöstä keskeytyksessä asiassa todetusti sekä KO:ssa että HO:ssa, HO katsoi, ettei asian käsittely KO:ssa tai HO:ssa ollut viivästynyt edellä mainituista passiivisista jaksoista huolimatta. Viivästyksen kestoa ja syitä sekä asian merkitystä B:lle kokonaisuudessaan arvioidessaan HO katsoi, ettei kokonaiskäsittelyaika ollut loukannut oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla B:n oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. (Vailla lainvoimaa 30.4.2019) - Uutiset
4.4.2019 11.28
Vierashuoneessa OTM, VT, KTM Mikko Laapas ja OTM Joel Kujala: Oikeus kuuluu kaikille – myös kuluttajariitojen käsittelyssäParhaillaan on käynnissä Lakimiesliiton Oikeus kuuluu kaikille -kampanja. Kampanjan teema on tärkeä ja ajankohtainen myös lähestyviä eduskuntavaaleja ajatellen. Kyseiseen teemaan liittyen tässä kirjoituksessa nostetaan esille kuluttajariitojen käsittelyssä esiintyviä ongelmia ja pohditaan, kuinka järjestelmää voitaisiin kehittää. Keskitymme kirjoituksessa nimenomaan kuluttajariitalautakunnan toimintaan ja resursointiin. - Uutiset
1.4.2019 15.00
Oikeudenkäynnin keston ei katsottu poikenneen tavanomaisen työoikeudellisen riita-asian käsittelyn kestostaKäsillä olevassa asiassa noin 4 vuoden 6 kuukauden aikana asia oli ratkaistu kaksi kertaa KO:ssa, kerran HO:ssa ja kerran KKO:ssa. KO:ssa oli kummallakin ratkaisukerralla järjestetty suulliset valmisteluistunnot ja pääkäsittelyt. Myös hyvityslain esitöistä ilmenee, että käytännössä viivästymisestä saattaa olla kysymys silloin, kun suhteellisen tavanomaisen, laajahkon asian käsittely on kestänyt kokonaisuudessaan noin viisi vuotta tai enemmän (HE 233/2008 vp, s. 24). KO oli katsonut johtopäätöksenään, että vaikka käsittelyn kesto erityisesti KO:ssa olikin jossain määrin poikennut tavanomaisen työoikeudellisen riita-asian käsittelyn kestosta ei käsillä ollut vielä sellainen tilanne, että kantajalle olisi syntynyt oikeus saada hyvityslain nojalla hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä. Lausutuin perustein vaatimus oli hylättävä. HO ei myöntänyt valittajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 1.4.2019) - Uutiset
19.3.2019 13.15
Apulaisoikeuskansleri: Valitusasian käsittely hallinto-oikeudessa viivästyiApulaisoikeuskansleri saattoi hallinto-oikeuden tietoon käsityksensä valituksen käsittelyn viivästymisestä sekä asian käsittelyvaihetta koskeviin tiedusteluihin vastaamisesta. - Uutiset
14.2.2019 8.34
Rikoksen tekemisestä kulunut aika lievensi itselleen ja avopuolisolleen perusteettomasti toimeentulotukea 17 847,77 euroa nostaneen miehen rangaistusta törkeästä petoksestaVastaaja oli tuomittu törkeästä petoksesta 4 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lähtökohtaisesti vastaajan menettelystä olisi tullut tuomita noin 6 kk mittainen vankeusrangaistus. Vastaaja oli kuultu ensimmäisen kerran epäiltynä jo syyskuussa 2012. Rikos oli tekotavaltaan tyypillinen avustuspetos. Salatut tulot olivat näkyneet tilitapahtumina. Näissä olosuhteissa, vaikka asian käsittelyn kestoon oli osaltaan vaikuttanut vastaajan perusteettomaksi osoittautunut valitus puolustajan määräämisestä, rikoksen tekemisestä oli kulunut niin pitkä aika, että se oli otettava RL 6 luvun 7 §:n nojalla rangaistusta lieventävänä seikkana huomioon. Näissä olosuhteissa oikeudenmukainen rangaistusseuraamus vastaajalle oli 4 kuukauden pituinen vankeusrangaistus. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 14.2.2019) - Uutiset
5.2.2019 11.00
KHO:n palauttama hallinto-oikeuden päätös muuttui suullisen käsittelyn jälkeen - kirkkoherran virkasuhteen irtisanomiseen oli asiaa kokonaisuutena arvioiden ollut kirkkolain 6 luvun 50 §:ssä tarkoitettu asiallinen ja painava syyKHO oli palauttanut jutun HAO:een. HAO katsoi suullisen käsittelyn pidettyään, että työnantaja oli voinut katsoa työyhteisöongelmien ja työntekijöiden kuormittuneisuuden aiheutuneen pääosin A:n toiminnasta esimiehenä. Varoituksen antamisen ja irtisanomisen edellytysten katsottiin täyttyneen. A:lla oli oikeus oikeudenkäynnin viivästymisestä KHO:ssa yhden vuoden viivästymistä vastaavaan 1 500 euron hyvitykseen. HAO katsoi asian luonne ja erityinen merkitys A:lle sekä siihen nähden pitkä kokonaiskäsittelyaika (4 v ja 7 kk) huomioon ottaen, että hyvityksen määrää oli lisäksi korotettava 1 000 eurolla. (Ei lainvoim. 5.2.2019) - Uutiset
4.2.2019 11.30
KHO: Virkamiehen irtisanomista koskevia asioita on yleensä pidettävä hyvityslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuina asianosaiselle erityisen merkittävinä asioina - viivästymishyvitystä oli korotettavaHAO oli katsonut, että valtion virkamies A:n irtisanomista koskeneen valitusasian käsittely oli viivästynyt kahdella vuodella tuomioistuinten vastuulla olevasta syystä, ja oli määrännyt tällä perusteella A:lle maksettavaksi hyvitystä. HAO oli hylännyt vaatimuksen hyvityksen yhteismäärän korottamisesta hyvityslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. KHO katsoi, että virkamiehen irtisanomista koskevia asioita oli yleensä pidettävä hyvityslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuina asianosaiselle erityisen merkittävinä asioina. Esillä olevassa asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden perusteella asiaa olisi voitu pitää A:lle vähemmän merkittävänä kuin virkamiehen irtisanomista koskevia asioita yleensä. A oli oikeutettu hyvityksen korotukseen, jonka määräksi KHO arvioi 1 500 euroa. - Uutiset
4.1.2019 16.00
Yli viisi vuotta kestäneen rikosoikeudenkäynnin katsottiin viivästyneen noin vuodella ja kuudella kuukaudella - syyttäjäviranomaisen yksittäisen virkamiehen sairaudesta tai eläköitymisestä johtuvat viivästymiset eivät poista valtion vastuutaAsian kokonaiskäsittelyaika oli ollut yli 5 vuotta kuulusteluajankohdasta KO:n tuomioon, mistä syyteharkinnan osuus oli ollut 3 v ja 3 kk. Syyteharkinta oli kestänyt selvästi pidempään kuin mikä asian laatuun ja laajuuteenkin nähden olisi ollut perusteltua eikä viivästykseen ollut ilmennyt viranomaisista riippumatonta syytä. Vastauksessa esiin tuodut syyttäjäviranomaisen yksittäisen virkamiehen sairaudesta tai eläköitymisestä johtuvat viivästymiset eivät poistaneet valtion vastuuta. HO päätyi asian kestoa ja syitä sekä asian merkitystä asianosaiselle kokonaisuutena arvioidessaan siihen, että oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevista syistä noin vuodella ja kuudella kuukaudella. Täten valittaja oli oikeutettu saamaan hyvitystä 2.250 euroa. (Vailla lainvoimaa 4.1.2019) - Uutiset
7.12.2018 16.00
Lastansa tukistanut ja vaatteista nostanut isä tuomittiin pahoinpitelystä 20 päiväsakon rangaistukseen ja korvamaan lapselle pahoinpitelyn aiheuttamasta tilapäisestä haitasta 400 euroaHO katsoi, ettei lapsen isän syyllistymisestä KO:n hänen syykseen lukemaan pahoinpitelyyn jäänyt järkevää epäilyä. Rangaistusseuraamuksen ja asian käsittelyn viivästymisen osalta HO hyväksyi tuomion perustelut ja lopputuloksen. HO totesi lisäksi, että lapsen isä oli tuomittu lievään rangaistukseen eikä rangaistusseuraamuksen muuttamiseen ollut aihetta, vaikka asian käsittely oli kestänyt melko kauan. Korvausvelvollisuuden osalta HO päätyi johtopäätökseen, jonka mukaan lapsen masennustilaa olivat mitä ilmeisimmin vaikuttaneet muutkin tekijät kuin puheena oleva isän menettely. Tällä lisäyksellä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen isän korvausvelvollisuudesta. Valitukset hylättiin. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 7.12.2018) - Uutiset
9.11.2018 11.25
Hovioikeus velvoitti valtion maksamaan valittajalle viivästyshyvitystä 4.500 euroa käräjäoikeudessa 7 vuotta 5 kuukautta kestäneessä ulosoton täytäntöönpanoriidassaVaikka tässä tapauksessa kyse oli ollut aineistoltaan tavallista laajemmasta riita-asiasta, johon oli sisältynyt laadultaan vaikeahkoja oikeudellisia kysymyksiä, asian käsittelyaika käräjäoikeudessa oli kuitenkin ollut selvästi pidempi kuin mikä asian laatuun ja laajuuteenkin nähden oli ollut perusteltua. Hovioikeus päätyi siihen, että oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevasta syystä kolmella vuodella. (Vailla lainvoimaa 9.11.2018) - Uutiset
8.10.2018 11.30
Konkurssisaatavaa koskeva oikeudenkäynti kesti käräjäoikeudessa 6 v 8 kk - hovioikeus arvioi valtion vastuulla olevan viivästyksen kestoksi 3 vuottaOikeudenkäynnissä oli ollut kysymys siitä, oliko X Oy:n konkurssipesällä ollut valittajalta saatava, jonka konkurssipesä oli ollut oikeutettu kuittaamaan valittajan konkurssissa valvomasta saatavasta. Valittajan riidaton saatava oli koostunut irtisanomisajan palkasta ja lomakorvauksista. Valittajan riitauttamat konkurssipesän vaatimukset olivat puolestaan koskeneet valittajalle maksettujen bruttomääräisinä maksettuihin palkkoihin sisältyvän ennakonpidätysten osuuden palauttamista. Asian ratkaissut käräjätuomari oli päätöksessään pitänyt asiaa laajuudeltaan tavanomaisena ja vaikeusasteeltaan jonkin verran keskimääräistä vaikeampana sekä todennut, että asian käsittelyn kesto ei ollut aiheutunut näistä syistä. Kokonaisuutena arvostellen asian käsittely KO:ssa oli kestänyt selvästi pidempään kuin asian laatuun ja laajuuteen, KO:n ja asianosaisten toimintaan sekä asiassa ilmenneisiin viivästyksen syihin nähden olisi ollut perusteltua. Hyvitys oli asiassa todetun viivästyksen keston perusteella 4.500 euroa. Hyvitystä korotettiin 1.000 eurolla, kun asia oli liittynyt valittajan toimeentuloon. (Vailla lainvoimaa 8.10.2018) - Uutiset
12.9.2018 13.00
Apulaisoikeuskanslerin sijainen: Valitusasiat tulisi käsitellä kohtuullisen ajan kuluessaEnsimmäisessä tapauksessa palvelussuhdeturvaa koskeneen valituksen käsittely hallinto-oikeudessa oli kestänyt noin 21 kuukautta eli pidempään kuin kyseisen asiaryhmän asioissa keskimäärin. Myös toisessa tapauksessa valituksen käsittely hallinto-oikeudessa oli kestänyt keskimääräistä pidempään, noin 2 vuotta. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että laillisuusvalvontakäytännössä ei ole yleensä hyväksytty käytettävissä oleviin henkilö- tai muihin resursseihin perustuvaa syytä hyväksyttäväksi syyksi oikeudenkäynnin käsittelyn viipymiselle. Laillisuusvalvonnassa painotetaan sitä lähtökohtaa, että oikeudenkäynnin asianosaisten näkökulmasta heillä on perustuslaissa säädetty oikeus saada asiansa käsitellyksi ilman aiheetonta viivytystä. Tämä on lähtökohtana myös muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa artiklassa, jonka mukaan jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. - Uutiset
4.9.2018 11.00
Hovioikeus: Asuntokauppariidassa ei loukattu ostajien oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassaAsia oli tullut vireille KO:ssa 16.2.2015. KO:n valmisteluistunto oli pidetty 22.2.2017 eli noin kaksi vuotta vireilletulon jälkeen, ja tuomio oli annettu 2.6.2017 eli noin kaksi vuotta kolme kuukautta vireilletulon jälkeen. Riitaa ei pidetty valtion vastuulle jäävästä syystä viivästyneenä. (Vailla lainvoimaa 4.9.2018) - Uutiset
23.8.2018 10.10
Hovioikeus hylkäsi vaatimuksen oikeudenkäynnin viivästymishyvityksestä – huomioon otettava aika alkoi asianomistajan korvausvaatimuksen osalta asian vireilletulosta tuomioistuimessaA oli rikosasiassa sekä vastaajana että asianomistajana. A:n vaatimusta hyvityksestä hänen asianomistajana esittämänsä korvausvaatimuksen ratkaisemisen viivästymisestä ei voitu hylätä sillä perusteella, että hänen rangaistustaan oli jo alennettu oikeudenkäynnin viivästymisen perusteella. Oikeudenkäynnin kestona huomioon otetun ajan katsottiin alkaneen korvausvaatimuksen vireilletulosta käräjäoikeudessa. Oikeutta hyvitykseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 22.8.2018) - Uutiset
29.6.2018 15.04
Hovioikeus ei pitänyt 2 vuotta 7 kuukautta kestäneen huoltoriidan kokonaiskäsittelyaikaa kohtuuttomanaHO:n ratkaisun antamiseen mennessä asiaa oli kokonaisuudessaan käsitelty noin 2 vuotta 7 kuukautta. HO totesi, että viivytyksiä asian käsittelyssä oli aiheutunut asian KO:een uudelleen käsiteltäväksi palauttamisen ja olosuhdeselvityksen hankkimisen yhteydessä. Asian käsittelyssä käräjä- tai hovioikeudessa ei kuitenkaan ollut havaittavissa pitkiä passiivisia jaksoja. Tuomioistuimella ei myöskään ollut kuin rajoitetut mahdollisuudet valvoa olosuhdeselvityksen valmistumista joutuisasti. Näillä perusteilla asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO KO:n tavoin katsoi, ottaen huomioon isän mahdollisuus myös oikeudenkäynnin kestäessä tavata lapsiaan, ettei kokonaiskäsittelyaika ollut niin pitkä, että se olisi loukannut oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla isän oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. (Vailla lainvoimaa 29.6.2018) - Uutiset
19.6.2018 9.30
KHO:n lyhyt ratkaisuseloste maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa uhkasakkoasiassaMuutoksenhakija oli maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:n 1 momentin nojalla velvoitettu sakon uhalla poistamaan asemakaava-alueen tontille tuomansa ympäristöä rumentavat tarvikkeet. Muutoksenhakija ei kiinteistörekisterin tietojen mukaan omistanut tai hallinnut tonttia. Koska muutoksenhakija kuitenkin asui tontilla ja maksoi tontin omistavalle kaupungille tontinvuokraa vastaavaa korvausta, hänellä oli uhkasakkolain 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Tapauksessa oli muun ohella kyse myös oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä.