-
Oikeudenkäynti
- Asianosainen
- Asiantuntija
- Asiavaltuus
- Haaste
- Hallintolainkäyttö
- Laintulkinta
- Muutoksenhaku
- Noutomääräys
- Oikeudenkäynnin julkisuus
- Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Oikeudenkäyntikirjelmä
- Oikeudenkäyntikulut
- Oikeudenkäyntivirhe
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Oikeuspaikka
- Pääkäsittely
- Riita-asia
- Rikos oikeudenkäyttöä vastaan
- Sivuväliintulo
- Todistaja
- Tuomiovirhe
- Vastakanne
- Väite
- Väliintulo
- Yksipuolinen tuomio
- Äänestäminen tuomioistuimessa
Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Uutiset
17.4.2024 15.59
Myös hovioikeus hylkäsi vaatimuksen oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestäEsitutkintavaihe oli kestänyt varsin pitkään, noin 2 vuotta 3 kuukautta. Hovioikeus katsoi kuitenkin, että asian kokonaiskäsittelyaikaa, esitutkinnassa suoritetusta kuulustelusta lainvoimaiseen tuomioon käräjäoikeudessa noin 3 vuotta 7 kuukautta, ei voitu pitää siinä määrin pitkänä, että hyvityslain mukaiset korvauksen määräämisen edellytykset täyttyisivät. (Vailla lainvoimaa 17.4.2024) - Uutiset
21.3.2024 14.45
Hovioikeus mittasi laittoman maahantulon järjestämisen rangaistusta – oikeudenkäynnin viivästyminen tuli riittävästi hyvitetyksi rangaistusseuraamuksessaHovioikeuden ratkaisussa katsottiin oikeudenkäynnin keston olleen kohtuuton ja nimenomaisesti yksilöity tämän viivästyksen vaikutus rangaistuksen mittaamiseen. M:n kokonaisrangaistusta oli alennettu 60 päivällä, joka oli katsottava huomattavaksi vähennykseksi alkuperäisestä rangaistuksesta. Rangaistuksen alentaminen ja viivästyksen huomioiminen vapaudenmenetysajan vaikutusta koskevassa arvioinnissa oli lisäksi käytännössä johtanut käräjäoikeudenkin katsomin tavoin siihen, että M:lle ei ollut jäänyt vapaudenmenetysajan lisäksi enää muuta rangaistusseuraamusta. Nämä seikat puolsivat sitä, ettei M:lle tullut määrätä enää muuta hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä. (Vailla lainvoimaa 21.3.2024) - Uutiset
19.3.2024 16.00
Hovioikeus hylkäsi asianajajan vaatimuksen saada hyvitystä päämiehensä oikeudenkäynnin viivästymisen perusteellaPäätöksessä mainituin perustein hovioikeus katsoi, että asianosaisen puolustajaa ei voitu pitää viivästymishyvityslaissa tarkoitettuna asianosaisena, jolla mainitun lain nojalla olisi oikeus hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä. Vaatimus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 19.3.2024) - Uutiset
30.1.2024 8.00
Hovioikeus: Hyvityslain 5 §:n 1 momentin 3 kohdan säännös on ristiriidassa EIT:n EIS 6(1) artiklaa koskevan oikeuskäytännön kanssa - valtio oli velvollinen suorittamaan asianomistajalle hyvitystä esitutkinnassa ja käräjäoikeudessa tapahtuneesta oikeudenkäynnin viivästymisestäHO katsoi, että hyvityslain 5 §:n 1 momentin 3 kohdan säännös on ristiriidassa EIT:n ihmisoikeussopimuksen 6(1) artiklaa koskevan oikeuskäytännön kanssa ja että mainittua säännöstä on tulkittava lainsäätäjän tarkoituksen mukaisesti ottamalla huomioon laissa nimenomaisesti mainittujen kriteerien ohella myös lain säätämisen jälkeinen EIT:n oikeuskäytännön kehitys. Vastaavasti korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2020:2 tulkinnut hyvityslain säännöksiä perus- ja ihmisoikeusmyönteisesti. HO päätyi viivästyksen kestoa ja syitä kokonaisuudessaan arvioidessaan siihen, että valittajan osalta oikeudenkäynti oli valtion vastuulla olevasta syystä viivästynyt esitutkinnassa 5 kuukaudella ja KO:ssa 1 vuodella. Täten asianomistajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa oli loukattu ja hyvitykselle oli näin ollen perusteet. (Vailla lainvoimaa 30.1.2024) - Uutiset
28.12.2023 11.50
Hallinto-oikeus kumosi tulliylitarkastajan virkaan nimittämistä koskevan päätöksen - vaatimus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä hylättiinHAO totesi, että nimitysmuistiosta tai nimityspäätöksen perusteluista ei ilmennyt, että valittajan aiemmassa työskentelyssä olisi ollut jotakin sellaista, minkä vuoksi virkaan nimitettyä olisi pidetty häntä soveltuvampana haettavana olleeseen virkaan. Vasta HAO:ssa esitetylle perusteelle valittajan soveltuvuudesta ei voitu antaa merkitystä valituksenalaisen päätöksen lainmukaisuutta arvioitaessa. Valituksen vireilletulopäivästä laskettuna valitusasian käsittely HAO:ssa oli päätöksen antohetkellä kestänyt noin 1 vuoden ja 10 kuukautta. Oikeudenkäynnin ei voitu kuitenkaan katsoa viivästyneen tuomioistuimen vastuulla olevasta syystä vuodella hyvityslaissa tarkoitetulla tavalla. (Ei lainvoim. 28.12.2023) - Uutiset
21.12.2023 12.30
Hovioikeus lievensi käräjäoikeuden ampuma-aserikoksesta tuomitseman ehdollisen vankeusrangaistuksen sakoksi – myös sakkoa lievennettiin asian viivästymisen vuoksiKäräjäoikeuden T:lle tuomitsema rangaistus oli liian ankara, ja se oli lievennettävä sakkorangaistukseksi. Asiaa ei ollut aihetta arvioida toisin yksinomaan sen johdosta, että T oli käräjäoikeuden toteamalla tavalla säilyttänyt asetta lainvastaisesti asuntonsa käyttöullakolla, josta se olisi voitu varastaa taikka josta se olisi myös muutoin voinut olla vaarassa joutua ulkopuolisten haltuun. Vaikka asian käsittely käräjäoikeudessa oli tapahtunut joutuisasti, hovioikeus katsoi, että tutkittavana olevan asian käsittely oli sen laatuun ja laajuuteen nähden sitä ennen viivästynyt, minkä vuoksi rangaistusta oli jonkin verran lievennettävä. (Vailla lainvoimaa 21.12.2023) - Uutiset
4.12.2023 14.31
Hovioikeuskin hylkäsi oikeudenkäynnin viivästyshyvitysvaatimuksen vaikka asiassa ei käräjäoikeudessa tehty vuoden aikana mitään toimenpiteitäAsiassa oli ennen kaikkea arvioitava sitä, oliko oikeudenkäynti viivästynyt siten, että asiassa olisi loukattu S:n oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa. Tässä arviossa keskeinen merkitys on oikeudenkäynnin kokonaiskestolla, joka oli ollut tässä tapauksessa noin kaksi vuotta. Vaikka oikeudenkäynnissä oli ollut noin vuoden ajanjakso, jolloin asiakirjoista ei ilmene, että asiassa olisi tehty mitään toimenpiteitä, hovioikeus katsoi näissä olosuhteissa, ettei S:n oikeutta ollut loukattu hyvitysvaatimuksen edellytykset täyttävällä tavalla. Näin ollen käräjäoikeuden ratkaisua, jolla se oli hylännyt S:n vaatimuksen oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä, ei ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 4.12.2023) - Uutiset
20.11.2023 11.00
Haastatteluun kutsuminen ja ansiovertailu: Hallinto-oikeus kumosi virkavalinnasta tehdyn päätöksen virheellisessä järjestyksessä syntyneenä - vaatimus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä hylättiinMaininta siitä, että haastatteluun oli valittu hakijat, joiden koulutus ja työkokemus olivat vastanneet hakemusten perusteella parhaiten hakuilmoituksessa mainittuja hakukriteerejä, ei ollut riittävä perustelu valinnoille. Hakijoista, joita ei ollut kutsuttu haastatteluun, esitetty selvitys ei sisältänyt sellaista asianmukaista ansiovertailua, jossa hakijoiden ansioituneisuutta olisi arvioitu soveltaen PL 125 §:n 2 momentissa tarkoitettuja yleisiä virkanimitysperusteita. Tullin valvontaosaston johtajan päätöksestä ei ilmennyt, millä perusteella haastatteluun kutsutut hakijat oli valittu, miten hakijoita on tosiasiassa vertailtu keskenään ja minkä vuoksi virkaan valittua hakijaa oli pidetty PL 125 §:n 2 momentissa säädettyjen yleisten virkanimitysperusteiden perusteella ansioituneimpana kysymyksessä olevaan tulliylitarkastajan virkaan. Asiakirjoista ilmenevä valintamenettely ei myöskään kokonaisuutena osoittanut, että hakijoita olisi menettelyn kuluessa tosiasiallisesti vertailtu keskenään. Oikeudenkäynnin ei voitu katsoa tuomioistuimen vastuulla olevasta syystä viivästyneen vuodella. (Ei lainvoim. 20.11.2023) - Uutiset
3.11.2023 8.40
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi että syyllisyydestä törkeään rahanpesuun jäi varteenotettava epäily – oikeudenkäynnin viivästymisestä 3.000 euron hyvitysHovioikeus totesi yhteenvetona tuomiossa selostetusta, että T:n esittämä vaihtoehtoinen tapahtumienkulku oli olennaisilta osiltaan mahdollinen ja siinä määrin todennäköinen, ettei sen olemassaoloa voitu riittävällä varmuudella poissulkea. Näyttöä kokonaisuutena arvioituaan hovioikeus päätyi siihen, että T:n syyllisyydestä törkeään rahanpesuun jäi varteenotettava epäily. Näin ollen syyte ja siihen liittyvät korvausvaatimukset oli hylättävä. Oikeudenkäynti oli viivästynyt kaksi vuotta valtion vastuulla olevasta syystä. Lopputulokseen nähden T oli oikeutettu viivästystä vastaavaan rahamääräiseen hyvitykseen kahdelta vuodelta. (Vailla lainvoimaa 3.11.2023) - Uutiset
5.10.2023 8.28
Hovioikeus: Oikeudenkäynnin viivästyminen kavallusta ym. koskevassa rikosasiassa tuli hyvitetyksi rangaistusta alentamallaKäräjäoikeus oli alentanut H:lle ja O:lle kavalluksesta tuomittuja sakkorangaistuksia viidenneksellä, koska asian käsittely oli kestänyt asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuuttoman pitkään eli noin viisi ja puoli vuotta siitä, kun vastaajat olivat tulleet tietoisiksi rikosepäilyistä. H oli tuomittu 40 päiväsakon ja O 60 päiväsakon rangaistukseen. Hovioikeuden tuomio oli annettu noin kuusi ja puoli vuotta sen jälkeen, kun H ja O ovat tulleet tietoisiksi rikosepäilyistä. Kun otettiin huomioon toisaalta oikeudenkäynnissä käsiteltyjen syytteiden yksinkertainen laatu sekä toisaalta esitutkinnan ja syyteharkinnan kytkeytyminen laajempaan asiakokonaisuuteen, hovioikeus arvioi asian kokonaiskäsittelyn viivästyneen runsaat kaksi vuotta. H:n ja O:n rangaistuksia oli näin ollen alennettava viivästymisen perusteella enemmän kuin käräjäoikeus oli tehnyt. Hovioikeus harkitsi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi H:n kohdalla 30 päiväsakkoa ja O:n kohdalla 40 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 5.10.2023) - Uutiset
29.9.2023 8.30
Hovioikeus: Lapsikaapauksesta tuomittua äitiä ei voitu jättää rangaistukseen tuomitsematta - ajan kuluminen voitiin kuitenkin ottaa rangaistuksen mittaamisessa jossain määrin alentavana huomioonRikoksen tekemisestä oli kulunut jo yli 5 vuotta aikaa ja vastaaja oli saatu haastettua teosta vasta lähellä lapsikaappauksen syyteoikeuden vanhentumisaikaa. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset siitä, ettei vastaajaa voitu RL 25 luvun 9 a §:n nojalla jättää rangaistukseen tuomitsematta. HO katsoi toisin kuin KO, että ajan kuluminen voitiin ottaa rangaistuksen mittaamisessa jossain määrin alentavana huomioon. Asian käsittely oli kestänyt sen laatuun ja laajuuteen nähden verrattain pitkään. Mainitut seikat huomioon ottaen oikeudenmukainen rangaistusseuraamus oli KO:n tuomitseman 100 päiväsakon asemasta 70 päiväsakkoa. Rangaistusta oli siten alennettava. (Vailla lainvoimaa 29.9.2023) - Uutiset
25.9.2023 15.56
Hovioikeus kunnianloukkauksesta: "uusnatsin näköinen tyyppi", "uusnatsi", "äärivassari" ja "vassari" -sanojen käyttö – oikeudenkäynnin viivästymisestä hyvitysHovioikeus katsoi, että valittajan ilmaisut ”uusnatsin näköinen” ja ”uusnatsi” olivat itsessään selvästi halventavia. Asiassa oli näytön perusteella selvää, että valittaja ei ollut millään tavalla mieltänyt asianomistajan olevan ”uusnatsi” tai omaavan kansallissosialismia lähellä olevia ajatuksia. Sanan käytöllä oli siten ollut pelkästään halventamistarkoitus. (Vailla lainvoimaa 25.9.2023) - Uutiset
25.8.2023 11.33
Hovioikeuden tuomio laajassa dopingrikosjutussa: Oikeudenkäynnin viivästyminen, näytön arviointi, olosuhdetahallisuus, syyksilukeminen sekä rangaistus- ja menettämisseuraamukset - Uutiset
26.7.2023 10.04
Hovioikeus alensi isälle maksettavaksi tuomitun elatusavun 0 euroksi - kahdessa oikeusasteessa noin 3 v 3 kk kestänyt oikeudenkäynti ei ollut viivästynytHO katsoi, ettei asiassa ollut kuitenkaan aiheellista määrätä mahdollisesti jo suoritettuja elatusapuja palautettaviksi. Asian kokonaiskäsittelyajaksi elatusavun osalta oli muodostunut kahdessa oikeusasteessa noin 3 vuotta 3 kuukautta. Vaikka tähän aikaan oli sisältynyt asian käsittelyssä pitkähkö passiivinen jakso, asian kokonaiskäsittelyaikaa ei kuitenkaan ollut pidettävä kohtuuttomana. (Vailla lainvoimaa 26.7.2023) - Uutiset
22.6.2023 14.05
Hovioikeus: Kelapetosasian oikeudenkäynnin kestoa arvioitaessa huomioon otettava aika ei alkanut kulua siitä, kun Kela oli pyytänyt asumistuen saajalta selvitystäKelaa ei voitu pitää hyvityslain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna rikosasian oikeudenkäynnin toimivaltaisena viranomaisena, eikä rikosasian oikeudenkäynnin voitu katsoa alkaneen oikeudenkäynnissä asianomistajana olevan Kelan kirjeestä 1.2.2013. Kelan kirjeessä 1.2.2013 esitettyjen seikkojen perusteella kirjeen ja siinä esitettyjen seikkojen ei voitu katsoa vaikuttaneen olennaisesti valittajan asemaan. Kelan 3.9.2014, 5.11.2015 ja 30.7.2019 päivättyjä kirjeitä oli niiden samankaltaisuuden vuoksi arvioitava samoin. Edellä mainituilla perusteilla HO hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, ettei oikeudenkäynnin kestoa arvioitaessa huomioon otettava aika ollut alkanut kulua siitä, kun Kela oli pyytänyt valittajalta selvitystä. Asiassa ei ollut esitetty selvitystä muustakaan sellaisesta tapahtumasta, josta valittajan rikosasian oikeudenkäynnin olisi voinut katsoa alkaneen ennen esitutkinnan alkamista. Oikeudenkäynti ei siten ollut viivästynyt hyvityslaissa tarkoitetulla tavalla. (Vailla lainvoimaa 22.6.2023) - Uutiset
8.6.2023 10.00
Hovioikeus mittasi veropetoksesta tuomittua rangaistusta kun oikeudenkäynti oli viivästynyt osin vastaajista itsestään johtuvista syistä- Oikeudenmukainen seuraamus syyksiluetusta teosta oli 10 kk vankeutta
- Rangaistuksen mittaamisesta lausutut seikat ja asian käsittelyn viipyminen huomioon ottaen oikeudenmukainen ja kohtuullinen rangaistus oli 7 kk vankeutta, joka voitiin tuomita ehdollisena (Vailla lainvoimaa 8.6.2023) - Uutiset
2.6.2023 12.15
Hovioikeus: Oikeudenkäynnin viivästymisestä 2.500 euron hyvitysHovioikeus katsoi, että oikeudenkäynti oli viivästynyt käräjäoikeudessa valtion vastuulla olevasta syystä yhdellä vuodella. M oli oikeutettu hyvityslain 6 §:n 2 momentin nojalla 1.500 euron hyvitykseen yhdeltä vuodelta. Tämän lisäksi toimeentuloon välittömästi liittyvän pääasian erityinen merkitys M:lle huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että asiassa oli mainitussa lainkohdassa tarkoitettu peruste korottaa hyvitystä hänen vaatimallaan 1.000 eurolla. Näin ollen valtio oli velvoitettava maksamaan M:lle hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä 2.500 euroa. (Vailla lainvoimaa 2.6.2023) - Uutiset
30.5.2023 9.23
KKO: Huoneenvuokra-asian käsittelyn viivästymisestä 1.500 euron hyvitysHuoneenvuokraa koskevan riita-asian käsittely oli kestänyt kahdessa oikeusasteessa lähes viisi vuotta. Käräjäoikeudessa asiaa oli käsitelty yli kaksi vuotta kymmenen kuukautta, mihin sisältyi asian käsittelyssä ollut passiivinen jakso ja sitä seurannut työtilanteen ruuhkautumisesta aiheutunut valmisteluistunnon siirtäminen.
Korkein oikeus katsoi, että asian käsittely oli kestänyt pitempään kuin asian laatuun ja laajuuteen nähden olisi ollut kohtuullista. Tuomioistuinten yleinen ja pitkäaikainen ruuhkautuminen ei oikeuttanut käsittelyajan pitenemistä. Oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevista syistä yhden vuoden. Asianosaisella oli oikeus 1.500 euron viivästymishyvitykseen. - Uutiset
25.5.2023 11.45
EIT: Yli neljä ja puoli vuotta kestänyt oikeudenkäynti kesti liian kauanKäsiteltävänä olevassa asiassa menettelyn kesto oli ollut kohtuuton eikä täyttänyt "kohtuullisen ajan" vaatimusta. - Uutiset
17.5.2023 15.55
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti valtion suorittamaan rikosasian vastaajille oikeudenkäynnin viivästymishyvityksetKäräjäoikeus oli 21.9.2022 tuomion ja päätöksen sisältäneessä ratkaisussaan muun ohella jättänyt asian syyteasian osalta sillensä, ja hylännyt esitetyt viivästyshyvitysvaatimukset. Päätöksessä kerrotuilla perusteilla hovioikeus katsoi, että asiassa oli perusteltua velvoittaa valtio suorittamaan A:lle ja B:lle heidän vaatimat 5.250 euron määräiset viivästymishyvitykset. (Vailla lainvoimaa 17.5.2023)