-
Oikeudenkäynti
- Asianosainen
- Asiantuntija
- Asiavaltuus
- Haaste
- Hallintolainkäyttö
- Laintulkinta
- Muutoksenhaku
- Oikeudenkäynnin julkisuus
- Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Oikeudenkäyntikirjelmä
- Oikeudenkäyntikulut
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Oikeuspaikka
- Pääkäsittely
- Riita-asia
- Rikos oikeudenkäyttöä vastaan
- Sivuväliintulo
- Todistaja
- Tuomiovirhe
- Vastakanne
- Väite
- Väliintulo
- Yksipuolinen tuomio
- Äänestäminen tuomioistuimessa
Oikeudenkäynnin viivästyminen
155 hakuosumaa
- Uutiset
18.1.2021 11.16
Hovioikeus: Käräjätuomarille varoitus tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisesta - hyvitysvaatimus rikosasian käsittelyn kohtuuttoman keston perusteella hylättiin
Vastaaja oli tunnustanut antaneensa A:lle haasteen vahingontekoa koskeneessa rikosasiassa siten, että syyteoikeus oli ollut jo vanhentunut. Vastaaja oli niin ikään tunnustanut ryhtyneensä käsittelemään asiaa pääkäsittelyssä ja sen jälkeen tuominneensa A:n vanhentuneesta teosta rangaistukseen. Jättäessään haasteen antamatta viipymättä ja tuomitessaan A:n RL 35 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta vahingonteosta, jonka syyteoikeus oli RL 8 luvun 1 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla vanhentunut, vastaaja oli rikkonut olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hänellä olisi ollut kyky ja tilaisuus sitä noudattaa. Huomioon ottaen erityisesti sen, että vastaajalla olisi ollut mahdollisuus käsittelyn useassa eri vaiheessa tarkistaa syyteoikeuden vanhentuminen ja että kysymys ei ollut ollut samanlaisesta teosta ja teko-olosuhteista kuin KKO:n ratkaisussa 2020:78, HO katsoi asiassa vähäisyyden puolesta ja sitä vastaan esitettäviä seikkoja punnittuaan, että vastaajan virkavelvollisuuden rikkomista ei voitu pitää vähäisenä. Oikeudenkäynnin keston osalta HO totesi, että oli selvää, että useita vuosia kestävä rikosasian vireilläolo on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ja muita haitallisia vaikutuksia. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa esitutkinta oli edennyt varsin nopeasti. Syyteharkintaan kaikkiaan oli mennyt noin 1 v 8 kk. Sanottu aika yksittäisessä rikosasiassa, jota ei voitu pitää erityisen vaikeana tai laajana, oli pitkähkö. Kokonaisuudessaan asian käsittely HO:n tuomioon saakka oli kestänyt vajaa 3 v, jota ei kuitenkaan vielä ollut pidettävä kohtuuttoman pitkänä. EIS 6 artiklan 1 kohtaan ja PL 21 §:ään perustuvia asianomistaja oikeuksia ei siten ollut loukattu. A:lla ei ollut oikeutettu saamaan hyvitystä rikosasian käsittelyn kohtuuttoman keston perusteella. (Vailla lainvoimaa 18.1.2021) - Uutiset
22.12.2020 14.10
Hovioikeuden ratkaisu kirjanpitorikos- ja veropetosasioissa sekä oikeudenkäynnin viivästymisestä - Uutiset
13.11.2020 10.26
Hovioikeus: Oikeudenkäynti viivästyi 2 vuotta
Hyvityslain 5 §:n mukaan oikeudenkäynnin kestona huomioitava aika oli alkanut asian vireilletulosta 16.7.2014 KO:ssa. KO:n tuomio oli annettu 31.5.2018. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli tuomioistuimen vastuulla olevasta syystä viivästynyt kaksi vuotta, miltä ajalta kantajayhtiölle myönnettiin hyvitystä. Hyvityslain 6 §:n 2 momentin mukaan hyvityksen määrä on 1.500 euroa vuodessa kultakin vuodelta, joten valtio velvoitettiin maksamaan kantajayhtiölle oikeudenkäynnin viivästyksen hyvityksenä 3.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
2.11.2020 13.00
Toimeentulotukea koskevien valitusten käsittely kesti noin 1 v 9,5 kk
Kun otettiin huomioon toimeentulotuen luonne viimesijaisena toimeentuloa turvaavana etuutena, oli kantelijan toimeentulotukea koskevien valitusten käsittely viivästynyt. Vaasan HAO ei ollut esittänyt valitusten käsittelyn viivästymiselle hyväksyttävää syytä. Aapulaisoikeuskansleri kiinnitti HAO:n huomiota perustuslain asianmukaista ja viivytyksetöntä käsittelyä koskevan säännöksen soveltamiseen. - Uutiset
2.10.2020 11.26
Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvitysvaatimus saapui käräjäoikeuteen 30 minuuttia ennen ennakkoon ilmoitettua pääasian ratkaisun antamisajankohtaa - hyvitysvaatimusta ei ollut tehty hyvissä ajoin
HO arvioi asiassa KO:n menettelyä ratkaisun antamisesta ilmoittamisessa ja sitä, oliko oikeudenkäynnin viivästymisen hyvitysvaatimusta tehty ajoissa. HO katsoi, ettei asiassa ollut tapahtunut valittajan väittämää menettelyvirhettä, jonka perusteella asia olisi tullut palauttaa KO:een. Vaatimuksen viivästymisen osalta HO totesi, että sen esittämisajankohtana pääasia oli sinänsä ollut vielä vireillä KO:ssa, ja näin ollen vaatimus oli katsottava tehdyksi ennen pääasian käsittelyn päättymistä. Hyvityslain 7 §:n 1 momenttiin lakivaliokunnan mietinnön perusteella erikseen lisätty edellytys vaatimuksen tekemisestä hyvissä ajoin olisi kuitenkin merkityksetön, jos hyvitysvaatimuksen olisi katsottu tässä tapauksessa asiassa todetusta huolimatta saapuneen ajoissa. Mainitsemillaan perusteilla HO totesi, että kun vaatimusta ei nyt ollut tehty hyvissä ajoin, sitä ei ollut tehty hyvityslain 7 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla. Valittaja oli menettänyt asiassa puhevaltansa, eikä hyvitysvaatimusta voitu tutkia. KO:n päätöslauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 2.10.2020) - Uutiset
30.9.2020 10.00
Hovioikeus: Tuntuva sakkorangaistus oli vielä oikeudenmukainen ja riittävä seuraamus kuudesta tietojärjestelmän häirintäteosta tuomitulle nuorelle - oikeudenkäynnin kestolle oli annettava rangaistusta määrättäessä jonkin verran merkitystä
Vastaajan (s. 1998) syyksi oli KO:ssa luettu kuusi tietojärjestelmän häirintätekoa. Teot olivat KO:n tuomiossa selostetuin tavoin kohdistuneet eri asianomistajiin, ja vakavimmat olivat palvelunestohyökkäysten toistuvuuden ja aiheutettujen seurausten osalta olleet kohtien 1 ja 3 teot. Vastaaja oli teot tehdessään ollut 18-vuotias. Asiassa oli HO:ssa kysymys yhteisen rangaistuksen mittaamisesta ja lajivalinnasta ehdollisen vankeuden ja sakkorangaistuksen välillä. Kysymys oli myös siitä, oliko oikeudenkäynti viivästynyt siten, että se tuli ottaa huomioon rangaistuksen lieventämisperusteena. Oikeudenkäynnin viivästymisen osalta HO totesi, että rikosten tekoajan päättymisestä oli KO:n tuomion antamiseen mennessä kulunut hieman alle 2 vuotta ja HO:n tuomion antamiseen mennessä noin 3,5 vuotta. Tämän pituista kokonaiskäsittelyaikaa itsessään ei yleinen oikeuskäytäntö huomioiden lähtökohtaisesti ollut pidettävä RL 6 luvun 7 §:n 3 kohdassa tarkoitetuin tavoin huomattavan pitkänä. Ottaen huomioon vastaajan nuori ikä oikeudenkäynnin kestolle oli kuitenkin tässä tapauksessa annettava rangaistusta määrättäessä jonkin verran merkitystä. Kaikki asiassa lausuttu huomioon ottaen HO päätyi siihen, että tuntuva sakkorangaistus (90 ps) oli vielä tässä tilanteessa oikeudenmukainen ja riittävä seuraamus. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
28.9.2020 16.00
Hovioikeus määräsi velkajärjestelyn raukeamaan ja suorittamaan yksityisvelkojalle hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä
Velallinen ei ollut ollut yhteydessä velkojiin tai osoittanut muutenkaan aktiivisuutta maksuohjelmansa noudattamiseen, vaan hän oli jättäytynyt passiiviseksi ja lopettanut maksuohjelman mukaisten maksujensa maksamisen kokonaan. Näin ollen HO katsoi, että velallisen menettely maksuohjelmansa noudattamisen suhteen oli ollut kokonaisuutena arvostellen piittaamatonta. Huomioiden, että velallisen maksusuoritusten laiminlyönnit olivat kestäneet hyvin pitkän ajan, oli maksujen laiminlyönti ollut olennainen. Maksujen laiminlyönnille ei ollut hyväksyttävää syytä. Näin ollen velallisen maksuohjelma oli määrättävä raukeamaan. Lakivaliokunnan mietintö huomioiden HO katsoi, että ei ollut edellytyksiä määrätä velallinen suorittamaan veloille viivästyskorkoa maksuohjelman keston ajalta. Asiassa oli ollut noin 2 vuoden pituinen jakso, jonka aikana ei ollut tehty toimenpiteitä. Kohtuullinen hyvityksen määrä tässä tapauksessa oli 2 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 28.9.2020) - Uutiset
9.9.2020 12.00
Oikeusasiamies: Lapsiin kohdistuneiden rikosten käsittely tulisi säätää kiireelliseksi
Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen katsoo, että olisi perusteltua säätää, että esitutkinta on toimitettava kiireellisesti, kun rikoksen asianomistaja on alle 18-vuotias lapsi. Myös syyteharkintaa ja rikosasian tuomioistuinkäsittelyä koskevia säännöksiä tulisi vastaavalla tavalla tarkistaa.Avoin uutinen - Uutiset
26.6.2020 11.15
KHO katsoi hallinto-oikeudessa yli kaksi vuotta ja yhdeksän kuukautta kestäneen asian käsittelyn olleen viivästynyt hallinto-oikeudesta johtuen niin, että se oli hyvityslain nojalla hyvitettävä korotettuna
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että yli kahden vuoden ja yhdeksän kuukauden kestoinen asian käsittely hallinto-oikeudessa oli viivästynyt hallinto-oikeuden vastuulla olevasta syystä hyvityslaissa tarkoitetuin tavoin. Ottaen huomioon oikeudenkäynnin viivästymisen keston korkein hallinto-oikeus katsoi, että hyvityksen yhteismäärää eli 1 500 euroa voitiin korottaa 500 eurolla. - Uutiset
9.6.2020 14.00
Hovioikeus ei vapauttanut valtiota oikeudenkäynnin viivästymishyvityksestä - oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika alkoi, jolloin asianomistaja oli esitutkinnassa ilmoittanut rangaistus- ja korvausvaatimuksestaan
Oikeudenkäynnin oli katsottu asianomistajan tekemän väitteen mukaisesti viivästyneen yhden vuoden. Hyvityslain 6 §:n 2 momentin mukaan hyvityksen määrä on 1.500 euroa vuodessa. Asianomistajalle oli määrätty maksettavaksi hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä hänen vaatimuksensa mukaisesti 1.500 euroa. Syyttäjä oli HO:ssa lausunut, että oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika alkaa asianomistajan vaatimuksen vireille tulosta tuomioistuimessa, eikä oikeudenkäynti ollut ainakaan kokonaisuutena arvostellen viivästynyt. HO totesi, että KKO:n ratkaisusta ilmenevän oikeusohjeen mukaan oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika oli alkanut KO:n toteamin tavoin 31.10.2016, jolloin asianomistaja oli esitutkinnassa ilmoittanut rangaistus- ja korvausvaatimuksestaan. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
29.5.2020 14.19
KHO:n päätös yhtiölle määrätystä veronkorotuksesta ja käsittelyn viivästymisen hyvittämisestä
Verotuksen oikaisulautakunta oli 16.6.2016 antamallaan päätöksellä alentanut yhtiölle verovuoden 2010 osalta määrätyn veronkorotuksen määrän 17 000 eurosta 10 600 euroon. HAO oli valituksenalaisella päätöksellään alentanut yhtiölle määrätyn veronkorotuksen määrän verovuoden 2010 osalta asian käsittelyn viivästymisen vuoksi hallintolainkäyttölain 53 a §:n nojalla 17 000 eurosta 15 500 euroon. KHO totesi, että yhtiölle verovuoden 2010 osalta määrätyn veronkorotuksen määrä oli 10 600 euroa. Tästä määrästä oli vähennettävä HAO:n asian käsittelyn viivästymisen vuoksi myöntämä 1 500 euron hyvitys, minkä jälkeen verovuoden 2010 veronkorotuksen määrä oli 9 100 euroa. KHO totesi myös, että yhtiön verovuoden 2010 verotusta oli oikaistu verovelvollisen vahingoksi 15.10.2012. Asian käsittely oli siten kestänyt kokonaisuudessaan noin seitsemän ja puoli vuotta, mitä käsittelyaikaa oli kokonaisuudessaan pidettävä aiheettoman pitkänä. Tähän nähden ja kun otettiin huomioon, että asian käsittelyn oli sanotun HAO:n päätöksessä olevan virheen vuoksi katsottava edelleen viivästyneen ainakin osittain valtion vastuulla olevasta syystä, yhtiölle verovuodelta 2010 määrättyä veronkorotusta oli alennettava. HAO:n päätös kumottiin tältä osin ja veronkorotuksen määräksi vahvistettiin 7 600 euroa. (Julkaisematon 29.5.2020) - Uutiset
28.5.2020 14.00
Hovioikeus: Velkomusasian oikeudenkäynti ei ollut viivästynyt - kesti käräjäoikeudessa 3 vuottaAsian kokonaiskäsittelyaika KO:ssa oli ollut noin 3 vuotta. Kokonaisarviointinaan HO katsoi, ettei velkomusasian käsittely ollut viivästynyt siten, että hyvityksen tuomitsemiselle olisi hyvityslakiin tai oikeuskäytäntöön nojautuva peruste. Asianajotoimiston vaatimus voitiin hylätä. (Vailla lainvoimaa 28.5.2020) - Uutiset
28.4.2020 14.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen törkeästä petoksesta – oikeudenkäynnin viivästymisestä hyvitystä 1.500 euroaKäräjäoikeuden perusteluissa mainitut seikat eivät välittömästi liitä A:ta syytteen perusteena olevaan rahoitusyhtiön erehdyttämiseen siinäkään tapauksessa, että niitä pidettäisiin näytettyinä. Näin ollen hovioikeus katsoi, että asiassa ei esitetty riittävää näyttöä A:n syyllistymisestä tekoon, joten syyte törkeästä petoksesta oli hylättävä ja A vapautettava hänelle tuomitusta rangaistuksesta sekä syyksilukemisen perusteella hänen maksettavakseen tuomitusta korvausvelvollisuudesta. Oikeudenkäynnin kestoa arvioitaessa huomioon otettava aika marraskuusta 2013 lukien oli yli kuusi vuotta, mikä oli tässä tapauksessa oikeudenkäynnin kokonaiskestona liian pitkä. Viivästyksen kestoa ja asian merkitystä A:lle kokonaisuudessaan arvioidessaan hovioikeus päätyi siihen, että oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevasta syystä yhdellä vuodella. Hyvityslain 6 §:n 2 momentin mukaan hyvityksen määrä on 1.500 euroa vuodelta. (Vailla lainvoimaa 28.4.2020) - Uutiset
27.4.2020 10.15
Hovioikeus arvioi oliko Suomesta vuokrattu kuorma-auto viety pois Suomesta anastustarkoituksessa, voitiinko tekoon soveltaa Suomen lakia ja oliko kyse törkeästä kavalluksesta
Näyttöä kokonaisuutena harkittuaan HO katsoi näytetyksi, että vastaaja oli toiminut anastustarkoituksessa viimeistään silloin, kun hän oli luovuttanut hallussaan olleen auton tuntemattomaksi jääneelle henkilölle Isossa-Britanniassa. Asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, jotka olisivat antaneet aihetta epäillä syyttäjän toimittaman kaksoisrangaistavuusselvityksen luotettavuutta. Vastaajan Isossa-Britanniassa tekemään rikokseen voitiin siten soveltaa Suomen lakia. Kavalluksen kohteena oli tässä tapauksessa ollut myyntihinnaltaan lähes 14.900 euron arvoinen ajoneuvo. Asiassa selostetut ennakkopäätökset huomioon ottaen HO katsoi, ettei kysymys ollut ollut RL 28 luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta erittäin arvokkaasta omaisuudesta. Vastaaja oli siten tuomittava perusmuotoisesta kavalluksesta. Oikeudenkäynnin viivästyminen alensi vankeusrangaistusta 2 kuukaudella. Vastaaja oli siten tuomittava 3 kk:n pituiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 27.4.2020) - Uutiset
24.3.2020 16.00
Huoltoriidan ei katsottu viivästyneen hyvityslaissa tarkoitetulla tavalla
Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko vanhemman vaatimuksessa tarkoitetun hakemusasian oikeudenkäynti viivästynyt niin, että hänellä oli sen johdosta oikeus saada hyvitys valtion varoista. HO katsoi asiassa asian käsittelystä esitettyjä seikkoja kokonaisuutena arvioiden, ettei asian oikeudenkäynnin voitu katsoa viivästyneen hyvityslaissa tarkoitetulla tavalla siten, että A:n oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa olisi loukattu. Oikeudenkäynnin viivästymisen johdosta maksettavan hyvityksen tuomitsemiselle ei siten ollut perusteita. (Vailla lainvoimaa 24.3.2020) - Uutiset
5.3.2020 13.00
Hovioikeus hylkäsi vaatimuksen syyteoikeuden jatkamisesta
Ottaen huomioon asiassa mainitut seikat HO katsoi, ettei kantelijan perustuslain 21 § 1 momentissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdassa säädettyä oikeutta saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä ollut tässä asiassa loukattu. (Vailla lainvoimaa 5.3.2020) - Uutiset
21.1.2020 7.22
Tuomariliitto peräänkuuluttaa resurssien lisäksi yhteistyötä
Tuomariliitto jakaa Suomen Asianajajaliiton huolen oikeudenkäyntien pitkittymisestä ja oikeudenkäyntikulujen kasvamisesta viitaten Asianajajapäivässä perjantaina (17.1.) nousseeseen keskusteluun oikeudenhoidon erinäisistä uudistamistarpeista. Tuomariliiton näkemyksen mukaan oikeudenkäynnin pitkittymisen keskeisenä syynä on rikosprosessissa mukana olevien poliisien, syyttäjien ja tuomioistuinten riittämättömät resurssit käsiteltävään juttumäärään nähden. Riita-asioiden viipymisen syynä on keskeisesti tuomioistuinten ruuhkautuminen, mikä on myös seurausta puutteellisista resursseista. Tuomariliitto korostaa, että kysymys on kaikkien toimijoiden yhteisestä ja kaikkien toimijoiden vastuulla olevasta asiasta.Avoin uutinen - Uutiset
7.1.2020 11.12
KKO: Asian käsittely oli lykkääntynyt perustellusta syystä eikä hyvityksen tuomitsemiselle ollut perustetta
Arvioitaessa rikosasian yhteydessä esitetyn asianomistajan korvausvaatimuksen käsittelyn viivästymistä oikeudenkäynnin keston katsottiin alkaneen, kun asianomistaja oli esitutkinnassa ilmoittanut esittävänsä vahingonkorvausvaatimuksen. Asian käsittely oli sinänsä kestänyt tavanomaista kauemmin, mutta Korkeimman oikeuden ratkaisusta tarkemmin ilmenevin perustein asian käsittely oli lykkääntynyt perustellusta syystä eikä hyvityksen tuomitsemiselle ollut perustetta. - Uutiset
3.1.2020 10.30
Päiväkodin johtaja jätti ilmoittamatta neljävuotiaan lapsen vanhemmille tietoonsa saamastaan, päiväkodin ryhmäavustajan lapseen kohdistamasta lainvastaisesta menettelystä - syyllistyi tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi vastaajan tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta (14.1. - 17.1.2013) 10 päiväsakon rangaistukseen. Rangaistusta ei lievennetty rikoksesta kuluneen ajan vuoksi. (Vailla lainvoimaa 3.1.2019) - Uutiset
31.12.2019 13.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei kotietsinnän toimittamiselle ollut perusteita: Kärsimyskorvausta 1.000 euroa – vaatimus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä hylättiinAsiassa esitetyn selvityksen perusteella poliisin tieto siitä, että poika VA voisi löytyä isän A:n luota, oli perustunut A:n puhelinsoittoon poliisille sekä siihen, että A ja VA olivat asuneet lähekkäin. Mainittujen seikkojen perusteella ei ollut erityistä aihetta olettaa, että VA oleskelisi A:n asunnossa. Asiassa ei ilmennyt, että poliisilla olisi ollut muuta tietoa sen tueksi, että VA oleskelisi A:n asunnossa. Tapauksesta ja sen olosuhteista ei ilmennyt sellaisia konkreettisia seikkoja, joiden perusteella poliisi olisi voinut päätellä varsin korkealla todennäköisyydellä kotietsinnän tuottavan tulosta. Hovioikeus katsoi, ettei poliisin tiedossa olleiden seikkojen perusteella ollut pakkokeinolain 8 luvun 3 §:n 2 momentin edellyttämiä erittäin painavia perusteita olettaa, että A:n aikuinen poika VA oleskelisi isänsä asunnossa. Hovioikeus katsoi, että kotietsinnän toimittamiselle A:n hallitsemaan asuinhuoneistoon ei ollut pakkokeinolain 8 luvun 3 §:n 2 momentissa säädettyä edellytystä. (Vailla lainvoimaa 31.12.2019)Avoin uutinen