Näyttökynnys
- Uutiset
2.12.2020 8.30
Erimielinen hovioikeus hylkäsi syytteet työturvallisuusrikoksestaHO katsoi jääneen näyttämättä, että vastaajat olisivat laiminlyöneet riittävän järjestelmällisesti selvittää ja tunnistaa työstä aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät puheena olevan koneen osalta. Syytteessä kuvatun tapaturman jälkeen koneeseen oli asennettu lisäsuojauksena painonapit. Näin ollen yhtiössä oli työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta annetun asetuksen 4 §:n 2 momentin mukaisesti vaaratilanteen jälkeen välittömästi ryhdytty koneen turvallisuutta parantaviin toimiin. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n näytön arvioinnin ja johtopäätökset. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, että vastaajien syyksi oli jäänyt kuitenkin huolimattomuus. Asiassa kerrotun perusteella eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos luki vastaajien syyksi työturvallisuusrikoksen asiassa mainittujen säännösten ja RL 47 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla, koska nämä olivat vastuuasemassa rikkoneet huolimattomuudesta työturvallisuusmääräyksiä laiminlyömällä tehdä yhtiössä käytössä olleesta kumiprofiilinleikkauskoneesta turvallista estämällä pääsy terien leikkausalueelle silloin, kun terät tekevät leikkausliikkeen. (Vailla lainvoimaa 2.12.2020) - Uutiset
23.11.2020 10.45
Hovioikeus arvioi ns. postihuumetapausta toisin kuin käräjäoikeus ja katsoi vastaajan syyllistyneen huumausainerikokseenHO katsoi tapauksessa toisin kuin KO, että se, ettei lähetyksessä ollut ollut vastaaja nimeä tai osoitetta, ei ollut seikka, joka olisi vielä puhunut vastaajan syyttömyyden puolesta. HO totesi, ettei vastaaja ollut kyennyt antamaan tarkempaa vaihtoehtoista selitystä bitcoin-ostolleen. Lisäksi hänen kertomuksensa oli vaihdellut, mikä vähensi hänen kertomuksensa uskottavuutta. Ottaen huomioon asiassa käsitellyt seikat sekä se, että vastaajan maksama rahamäärä 180 euroa mahdollisti 5-10 gramman alfa-PVP:n ostamisen, HO katsoi, että syytteen tueksi oli esitetty riittävä näyttö. Lisäksi vastaaja oli rikosrekisteriotteen mukaan aiemminkin tuomittu huumausainerikoksista, millä voi korkeimman oikeuden (KKO 2019:2, kohta 22) arvion mukaan olla myös vähäinen syytettä tukeva merkitys. Näin ollen vastaajan syyllisyydestä ei jäänyt varteen otettavaa epäilyä. Vastaajan syyksi oli luettava syytteen mukainen huumausainerikos. KO:n tuomiota muutettiin ja vastaaja tuomittiin 5 kk:n vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 23.11.2020) - Uutiset
19.11.2020 11.00
Kuka oli toiminut ajoneuvon kuljettajana - hovioikeus luki maasta käännytetyn vastaajan syyksi kaksi törkeää kuolemantuottamusta yhden asemesta - vangitseminen olisi ollut kohtuutonta ja suhteellisuusperiaatteen vastaistaAsiassa oli ollut KO:ssa kyse siitä, oliko vastaaja toiminut ajoneuvon kuljettajana ja oliko hän siten syyllistynyt kuolemantuottamukseen, rattijuopumukseen ja liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai näiden törkeisiin tekomuotoihin. KO oli katsonut, että asiassa oli luotettavasti näytetty, että vastaaja oli kuljettanut kolariautoa. HO hyväksyi KO:n perustelut näytön arvioinnin ja siitä tehtyjen johtopäätösten osalta. HO katsoi, ettei kysymys ollut kielletystä syytteen muuttamisesta. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti vastaajan syyksi oli luettava kaksi törkeää kuolemantuottamusta yhden sijasta. Kaikkia asiassa mainittuja rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavia seikkoja kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että KO:n tuomitsema 2 v 6 kk rangaistus oli riittävä ja oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetuista teoista. Tätä arviota ei muuttanut se, että Maahanmuuttovirasto oli 7.10.2020 antanut päätöksen vastaajan käännyttämisestä kotimaahansa ja maahantulokiellon määräämisestä. Vangitsemisen osalta HO totesi, että vangitsemisen edellytyksiä harkittaessa oli otettava huomioon myös, että vastaajan syyksi luetuista teoista oli kulunut lähes 3 vuotta ja että HO:n tuomio oli heti täytäntöönpanokelpoinen. Asiassa mainittuihin seikkoihin nähden vastaajan vangitseminen asian käsittelyn tässä vaiheessa olisi ollut kohtuutonta ja suhteellisuusperiaatteen vastaista. (Vailla lainvoimaa 19.11.2020) - Uutiset
19.11.2020 10.30
Hovioikeus: "Hatkassa" olleen 14-vuotiaan lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä jäi varteenotettava epäilyAsiassa oli kysymys siitä, osoittiko esitetty näyttö kokonaisuudessaan arvioituna riittävällä varmuudella vastaajan syyllistyneen hänen syykseen väitettyyn rikokseen vai jäikö hänen syyllisyydestään varteenotettava epäily. Erimielinen KO oli hylännyt syytteen. HO:ssa asiassa ei ollut esitetty muuta suoranaista näyttöä väitetystä tapahtumankulusta kuin asianomistajan oma kertomus. Muu asiassa esitetty syytettä tukeva todistelu oli liittynyt A:n kertomuksen luotettavuuden arviointiin sekä vastaajan väitetystä menettelystä A:lle aiheutuneisiin seurauksiin. Teonkuvauksessa esitetylle menettelylle ei ollut ulkopuolisia todistajia, ja sitä vastaan puhui vahvasti vastaajan oma kertomus asiassa. Kaikki asiassa käsitellyt seikat erikseen ja kokonaisuutena arvioituina vähensivät A:n kertomuksen luotettavuutta. Asiassa ei ollut esitetty siinä määrin luotettavaa ja vahvaa näyttöä vastaajan syyllisyydestä, että syytteenalainen menettely olisi voitu sen perusteella lukea hänen syykseen. Vastaajan syyllisyydestä jäi siten varteenotettava epäily. Näin ollen oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja olisi syyllistynyt siihen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, josta hänelle oli vaadittu rangaistusta. (Vailla lainvoimaa 19.11.2020) - Uutiset
12.11.2020 10.32
Ei näyttöä ravintolan wc-kopissa tapahtuneeksi väitetystä raiskauksesta - vastaaja vapautettiin tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudestaToisin kuin käräjäoikeus HO hylkäsi syytteen ja vapautti vastaajan hänelle tuomitusta 1 v:n 6 kk:n rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta (psyykkinen haitta 2 000 euroa, kärsimys 2 800 euroa). (Vailla lainvoimaa 12.11.2020) - Uutiset
10.11.2020 11.17
Kaksi etniseltä taustaltaan Lähi-idästä olevaa nuorta miestä ryösti 15-vuotiaalta pojalta koulun läheisyydessä 40 euroa - hovioikeus arvioi olivatko vastaajat kysymyksessä olevan ryöstörikoksen tekijätAsiassa oli riidatonta, että A:lta oli 29.3.2018 ryöstetty 40 euroa koulun lähistöllä. Tekijöinä oli ollut kaksi etniseltä taustaltaan Lähi-idästä olevaa nuorta miestä. Riidatonta oli myös se, että V1 ja V2 olivat tapahtuma-aikaan oleskelleet koulun lähistöllä. V1:n ja V2:n valitusten johdosta HO:ssa oli kysymys siitä, oliko heidän näytetty menetelleen syytteessä kuvatulla tavalla eli olivatko he kysymyksessä olevan ryöstörikoksen tekijät. Kysymys oli erityisesti A:n suorittaman tunnistuksen luotettavuudesta sekä sen merkityksestä näyttönä. HO:n oli lisäksi ratkaistava, voitiinko V1:n ja V2:n esitutkinnassa antamille kertomuksille antaa merkitystä asiaa arvioitaessa. Mikäli syyte katsottiin näytetyksi toteen, oli V2:n osalta kysymys vielä A:lle henkisestä kärsimyksestä suoritettavan vahingonkorvauksen määrästä. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 10.11.2020) - Uutiset
2.11.2020 14.57
Humalassa olleen raiskaus auton takapenkillä - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteenHO:n johtopäätös vastaanottamastaan näytöstä kokonaisuudessaan oli se, ettei asiassa ollut yksin A:n kertomuksen perusteella näytetty toteen sellaista syytteen teonkuvauksen mukaista A:n tiedottomuutta tai muuta avutonta tilaa, jota hyväksikäyttämällä vastaaja olisi ollut A:n kanssa sukupuoliyhteydessä. Asiassa ei ollut esitetty riittävää näyttöä vastaajan syyllisyydestä eikä siitä, etteikö vastaajan esittämä sinänsä uskottava vaihtoehtoinen tapahtumainkulku olisi ollut mahdollinen. HO:lle oli jäänyt varteenotettava epäilys vastaajan syyllisyydestä, joten syyte oli hylättävä. Näin ollen vastaaja oli vapautettava tuomitusta 1 v 2 kk ehdollisesta vankeusrangaistuksesta ja kaikesta korvausvelvollisuudesta (mm. 2 000 euron kärsimyskorvauksesta). (Vailla lainvoimaa 2.11.2020) - Uutiset
28.10.2020 9.44
Sukupuolielimensä auton avoimesta ovesta paljastanut ei syyllistynyt lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön (ään.)Teon lukeminen vastaajan syyksi lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä olisi edellyttänyt, että vastaaja olisi pitänyt seurauksen syntymistä eli sitä että alle 16-vuotias lapsi näkisi hänen seksuaaliset toimensa todennäköisempänä kuin seurauksen syntymättä jäämistä. HO:n tuomio oli erimielinen. (Vailla lainvoimaa 28.10.2020) - Uutiset
22.10.2020 14.00
Hovioikeus arvioi näyttöä toisin kuin käräjäoikeus ja hylkäsi syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstäRikoksen syyksilukeminen edellyttää, että tuomioistuin näyttöä kokonaisuudessaan harkittuaan katsoo, ettei syytetyn syyllisyydestä ole jäänyt varteenotettavaa epäilyä (esim. KKO 2002:47, 2004:60, 2013:27, 2013:77). Näyttökynnys ei seksuaalirikoksissa ole alempi kuin muissa yhtä vakavissa rikoksissa, vaikka suoran ja yksiselitteisen näytön hankkiminen jo tekojen luonteen vuoksi on usein vaikeaa. Koska lähtökohtana on syyttömyysolettama, näytön hankkiminen on syyttäjän tai asianomistajan vastuulla. (KKO 2013:96, kohta 5). Syytteen tultua hylätyksi vastaaja oli vapautettava tuomitusta 9 kuukauden rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta (psyykkisestä haitasta 5.000 euroa ja loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 4.000 euroa). (Vailla lainvoimaa 22.10.2020) - Uutiset
5.10.2020 8.30
Hovioikeus hylkäsi syytteen tapon yrityksestä - tuomio oli erimielinenAsiassa todetun perusteella HO katsoi, ettei asiassa ollut riittävällä varmuudella selvitetty sitä, että vastaajan olisi tekohetkellä tullut pitää asianomistajan kuolemaa tekonsa varmana tai varsin todennäköisenä seurauksena. Näin ollen ensisijainen syyte tapon yrityksestä tuli hylätä. Vastaajan syyksi jäi toissijaisen rangaistusvaatimuksen mukainen törkeä pahoinpitely. Koska teossa oli käytetty teräasetta ja aiheutettu useita haavoja sekä hengenvaarallinen tila, pahoinpitelyä oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, että vastaaja oli aiheuttamalla huolimattomuudellaan asianomistajalle vamman, joka ei ollut ollut vähäinen, syyllistynyt vammantuottamukseen. (Vailla lainvoimaa 5.10.2020) - Uutiset
30.9.2020 10.32
Oliko äiti syyllistynyt lapsensa pahoinpitelyyn - hovioikeus oli erimielinenKO oli syytteen enemmälti hyläten katsonut, että lapsen äiti oli joululoman aikana 29.12.2017 tönäissyt lapsen (A, s. 2006) sohvalle siten, että tämän kylki oli osunut sohvan reunaan ja siten, että menettelystä oli aiheutunut A:lle kipua kylkeen. KO oli lukenut äidin syyksi kaksi lievää pahoinpitelyä. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko äiti syyllistynyt hänen syykseen luettuun tekoon sekä oliko hän sillä perusteella velvollinen suorittamaan A:lle vahingonkorvausta. HO katsoi selvitetyksi, että äiti oli syyllistynyt siihen tekoon, josta hänelle oli vaadittu rangaistusta ja jonka KO oli lukenut hänen syykseen. Äiti oli kuitenkin, toisin kuin KO oli todennut, tuomittava kahden lievän pahoinpitelyn sijasta yhdestä lievästä pahoinpitelystä 29.12.2017. Eri mieltä olevan jäsen puolestaan katsoi, ettei A:n kertomus yksin riittävässä määrin tukenut syytettä. Kun myöskään muu syytteen tueksi esitetty todistelu ei yksiselitteisesti tukenut syytettä, asiassa jäi varteenotettava epäily äidin syyllistymisestä syytteessä kuvattuun tekoon. Näin ollen syyte lievästä pahoinpitelystä 29.12.2017 oli hylättävä ja äiti oli vapautettava kaikesta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
30.9.2020 7.20
Syyte luvattomasta terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamisesta hylättiin vanhentuneena ja näyttämättömänä - lääkäri vapautettiin tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudestaValvira oli rajoittanut vastaajan oikeutta harjoittaa lääkärin ammattia siten, että hän ei saanut hoitaa potilaittensa kilpirauhassairauksia eikä lisämunuaissairauksia eikä määrätä ensisijaisesti näiden sairauksien hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. KO oli katsonut, että vastaaja oli käyttänyt toista lääkäriä välikätenään kiertääkseen Valviran antamaa määräystä ja siten itse hoitanut potilaan kilpirauhassairautta. HO totesi, että syyteoikeus oli nyt esillä olevan syytteen osalta vanhentunut, jos teon ei ollut näytetty tapahtuneen osaksikaan 31.10.2016 jälkeen. Kun syyte, siltä osin, kuin siitä oli HO:ssa enää kysymys, oli asiassa lausutuin perustein jäänyt näyttämättä 31.10.2016 jälkeiseltä ajalta, ja syyteoikeus oli 1.11.2016 edeltävältä ajalta vanhentunut, ei ollut tarpeen ottaa kantaa siihen, oliko vastaajan menettely 1.11.2016 edeltävältä ajalta katsottava kilpirauhassairauden hoitamiseksi. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
28.9.2020 10.32
Syyte lähes 14 000 euron työttömyyskassapetoksesta hylättiinVastaaja oli KO:ssa kertonut, ettei ollut itse täyttänyt hakemuksia vaan hakemukset oli täyttänyt vastaajan äiti ja että hän oli tuolloin ollut osa-aikaisesti töissä. Vastaaja oli katsonut, ettei hän ollut tahallaan syyllistynyt asiassa rikokseen. Vaikka vastaaja oli tietoisesti ottanut riskin väärien tietojen kulkeutumisesta ansiopäivärahan maksajalle sallimalla toisen henkilön toimia nimissään, KO oli katsonut kuitenkin nyt rikosasian yhteydessä näyttämättä jääneen, että vastaaja olisi tosiasiassa tiennyt tehtyjen ilmoitusten sisällöstä ja siten voinut pitää vähintään varsin todennäköisenä sitä, että hän erehdyttää työttömyyskassan henkilökuntaa maksamaan hänelle ansiopäivärahaa virheellisin perustein. Kun vastaaja ei näin ollen ollut menetellyt tahallaan, syyte oli hylättävä. Haettuaan muutosta KO:n tuomioon, ja vastaajan vastattua valitukseen, syyttäjä perui valituksensa HO:een. (Vailla lainvoimaa 28.9.2020) - Uutiset
25.9.2020 13.50
Toisen talvirenkaat muuton yhteydessä erehdyksessä mukanaan vienyt ei syyllistynyt kavallukseenAsiassa mainituin perustein asiassa oli jäänyt näyttämättä, että vastaajan tarkoituksena olisi ollut anastaa A:n talvirenkaat. Vastaajan menettely ei siten täyttänyt kavalluksen tunnusmerkistöä. Näin ollen syyte kavalluksesta oli hylättävä ja vastaaja oli vapautettava hänelle tuomitusta rangaistuksesta sekä velvollisuudesta korvata valtiolle rikosuhrimaksu ja todistelukustannukset. (Vailla lainvoimaa 25.9.2020) - Uutiset
24.9.2020 13.39
Hovioikeus: Vastaajien ei näytetty huolimattomuudellaan aiheuttaneen lapselle akuuttia ja pitkäaikaista lääkemyrkytystä ja hengenvaarallista tilaaKO oli tuominnut kaksi vastaajaa törkeästä vammantuottamuksesta 8 kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja sen ohessa 50 päiväsakkoa. Lisäksi vastaajat oli velvoitettu korvaamaan yhteisvastuullisesti asianomistajalle törkeästä vammantuottamuksesta aiheutuneesta kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta 7.000 euroa viivästyskorkoineen. HO katsoi toisin kuin KO, ettei asiassa ollut rikosoikeudellisen syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella näytetty, että vastaajat olisivat huolimattomuudellaan aiheuttaneet asianomistajalle akuutin ja pitkäaikaisen lääkemyrkytyksen ja hengenvaarallisen tilan. Vastaajat vapautettiin tuomituista rangaistuksista ja suorittamasta vahingonkorvausta asianomistajalle. (Vailla lainvoimaa 24.9.2020) - Uutiset
21.9.2020 10.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen 14-vuotiaan raiskauksesta ja katsoi 5 vuotta vanhemman miehen syyllistyneen törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön asemesta lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöönToisin kuin käräjäoikeus HO piti vastaajan (s. 1998) esittämää vaihtoehtoista tapahtumainkulkua olennaisilta osiltaan mahdollisena ja siinä määrin todennäköisenä, ettei sen olemassaoloa voitu riittävällä varmuudella poissulkea. Vastaajan syyllistymisestä syytteessä kuvattuun menettelyyn (raiskaus) jäi varteenotettava epäily ja syyte oli kohdan 1 osalta hylättävä. Seksuaalisen hyväksikäytön (syyte 2) osalta HO päätyi siihen, että kokonaisarvostelussa teon törkeyttä vastaan puhuvat seikat olivat painavampia kuin sen puolesta puhuvat seikat eikä tekoa siten ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Vastaajan syyksi oli luettava törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön asemesta lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Vaikka syyksilukemista muutettiin, aihetta alentaa KO:n tuomitsemaa 2 500 euron korvausta kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta ei ollut. HO katsoi syyksilukemisen lieventämisen perusteella, että kärsimyksestä tuomittu 4 500 euron korvaus oli alennettava 3 000 euroon. Tuomio oli erimielinen puolustajan palkkion osalta. (Vailla lainvoimaa 21.9.2020) - Uutiset
16.9.2020 13.13
Väitti vuokranantajan puristelleen rinnoista - syyte seksuaalisesta ahdistelusta hylättiinAsiassa oli riidatonta, että vastaaja ja asianomistaja olivat tavanneet ensimmäisen kerran kyseisessä asunnon vuokraustilanteessa, jossa vastaaja oli ollut vuokranantajan ja asianomistaja vuokralaisen asemassa. Vastaaja ja asianomistaja olivat vuokrasopimuksen teon yhteydessä halanneet ja vastaajan käsi oli tässä yhteydessä osunut asianomistajan rintoihin. Syytteen mukaan vastaaja oli puristelemalla asianomistajan rinnoista tehnyt asianomistajalle seksuaalisen teon. Vastaaja oli kiistänyt syytteen. KO oli katsonut, että vastaajan syyllisyydestä oli jäänyt varteenotettava epäily. Siltä osin kuin vastaaja oli myöntänyt kätensä hipaisseen rintoja, kyse oli ollut vastaajan kertomuksen perusteella vahingosta. Sanottua menettelyä ei ollut muun näytön puuttuessa pidettävä RL 20 luvun 5 a §:n mukaisena seksuaalisena tekona. Täten syyte ja siihen perustuvat korvausvaatimukset oli tullut hylätä. Asianomistajalle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 16.9.2020) - Uutiset
28.8.2020 13.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstäSyytteen mukaan vastaaja oli laittanut kättään asianomistajan haaroväliin ja yrittänyt laittaa asianomistajan kättä omaan haaroväliin. Tapahtumakerroilla asianomistaja oli esimerkiksi istunut vastaajan sylissä. Syytteen mukaan koskettelukertoja oli ollut useampia. (Vailla lainvoimaa 28.8.2020) - Uutiset
19.8.2020 11.27
Vierashuoneessa professori Minna Kimpimäki: Tuottamuksellinen tekomuoto ei ratkaisisi raiskaustapausten näyttöongelmiaSeksuaalirikoslainsäädännön uudistusta valmistellut työryhmä, jonka jäsen kirjoittaja oli, antoi heinäkuussa mietintönsä seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistukseksi (Oikeusministeriön Mietintöjä ja lausuntoja 9/2020). Mietinnössä esitetään raiskaussäännöksen muuttamista suostumusperusteiseksi niin, että raiskauksen keskeiseksi tunnusmerkiksi otettaisiin sukupuoliyhteydessä oleminen sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti. Esityksen taustalla ovat kotimaisten lainsäädäntöaloitteiden lisäksi ennen kaikkea Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntö ja Istanbulin sopimus (SopS 53/2015), joissa seksuaalinen väkivalta määritellään ilman suostumusta tehdyiksi seksuaalisiksi teoiksi. - Uutiset
28.7.2020 8.00
Syyksilukeminen oli perustunut kahden kanssavastaajan esitutkintakertomuksiin - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet ja niihin perustuvat korvausvaatimuksetSyyksilukemista tukeva näyttö muodostui olennaisesti samoista teoista syytteessä olleiden henkilöiden esitutkintakertomuksista. Valittajalla ei ollut ollut mahdollisuutta kuulustella kysymyksessä olevia kanssavastaajia, koska nämä eivät olleet halunneet tulla asiassa kuulluksi. Kanssavastaajan esitutkintakertomus ei ole yleensä riittävä näyttö vastaajan syyllistymisestä rikokseen. Syyksilukeminen KO:ssa valituksenalaisissa syytekohdissa oli perustunut kahden kanssavastaajan esitutkintakertomuksiin. Asiassa ei ollut kuitenkaan esitetty sellaista kanssavastaajien esitutkintakertomuksia tukevaa näyttöä, että valittajan syyllisyydestä kiistämiinsä, nyt puheena oleviin rikoksiin, ei olisi jäänyt varteenotettavaa epäilyä (ks. KKO 2000:71). Näin ollen syytteet ja niihin perustuvat korvausvaatimukset oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 28.7.2020)