Näyttökynnys
- Uutiset
24.3.2021 11.00
Hovioikeus: 1950-luvun talossa ei näytetty olleen mikrobi- ja sädesienivaurioita, jotka olivat aiheuttaneet vuokralaisille terveyshaittaa - käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja vuokralaisten kanne hylättiin kokonaisuudessaan - avustaja ei ollut velvollinen korvaamaan vuokranantajan oikeudenkäyntikulujaAsiassa oli kysymys siitä, oliko vuokrakohteena ollut omakotitalo ollut vuokraushetkellä kantajien väittämällä tavalla puutteellisessa kunnossa ja oliko taloa voinut käyttää asumiseen. Perusteena vuokralaiset olivat esittäneet, että talossa oli ollut mikrobi- ja sädesienivaurioita, jotka olivat aiheuttaneet terveyshaittaa. Näyttötaakka näistä seikoista oli vuokralaisilla. HO totesi, että todettu mikrobitoimintaan viittaava kellarikerroksen haju saattoi olla sellainen, että se tarttui tekstiileihin. Talon kellarikerros ei kuitenkaan ollut varsinainen asuinkerros, vaan siellä sijaitsivat sauna pesutiloineen ja varastohuone. Koska haju oli vuokralaisten omankin kertoman perusteella ollut huoneilmassa tuntuva, oli asukkaidenkin toisaalta täytynyt ymmärtää, etteivät kellarikerroksen tilat soveltuneet tekstiilien säilytykseen. Hajun vuoksi ja muutoinkin heidän oli täytynyt käsittää, että 1950-luvun talon kellarikerroksessa todennäköisesti on kosteutta. Kun otettiin huomioon se, ettei asunnossa ollut näytetty olleen muunlaista vikaa kuin kellarikerroksessa ollut haju ja kosteus, sekä asunnon ikä, yleinen nähtävissä ollut kunto sekä vuokrataso, oli asiassa jäänyt näyttämättä, että asunnon kunto ei olisi vastannut sitä, mitä vuokralaiset olivat voineet kohtuudella vaatia. Näin ollen vuokralaisten kanne oli kokonaisuudessaan hylättävä. Perustetta velvoittaa vuokralaisten avustajaa (OTM) korvaamaan vuokranantajan oikeudenkäyntikuluja ei ollut. (Vailla lainvoimaa 24.3.2021) - Uutiset
22.3.2021 12.29
Hovioikeus arvioi tunnistamiselle annettavaa näyttöarvoa pahoinpitelyrikoksessa toisin kuin käräjäoikeusAsiassa (pahoinpitely nuorena henkilönä) oli arvioitava, mikä näyttöarvo tunnistamisille oli annettava ottaen huomioon niihin mahdollisesti liittyvät virhelähteet, muu asiassa esitetty näyttö sekä se, mitä asianomistaja A, B ja todistaja olivat asian käsittelyn eri vaiheissa kertoneet tekijästä ja tekijän tuntomerkeistä. Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, että asiassa selostetut tunnistamiseen liittyvät mahdolliset virhelähteet ja etenkin tekijästä ennen tunnistamista annetut asianomistajankin kertoman mukaan huonosti vastaajaan sopivat tuntomerkit huomioon ottaen vastaajan syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily. Syytteet pahoinpitelyistä oli siten hylättävä. Koska syytteet hylättiin, vastaaja oli vapautettava kaikesta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 22.3.2021) - Uutiset
15.3.2021 15.00
Raiskaus koulun kuntosalin pukuhuoneessa - hovioikeus oli erimielinen nuoren vastaajan syyllisyydestäAsiassa oli riidatonta, että vastaaja (s. 1998) ja asianomistaja olivat olleet sukupuoliyhteydessä. Syyttäjän ja asianomistajan valitusten johdosta HO:ssa oli kysymys siitä, oliko vastaaja asianomistajaan kohdistunutta väkivaltaa käyttämällä tai uhkaamalla käyttää sellaista väkivaltaa pakottanut asianomistajan sukupuoliyhteyteen, ja oliko vastaaja siten syyllistynyt raiskaukseen. Mikäli näin oli, kysymys oli myös rangaistusseuraamuksesta sekä kärsimyskorvauksesta. HO:n enemmistö katsoi, ettei vastaajan syyllistymisestä syytteen teonkuvauksen mukaiseen menettelyyn jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Vastaajan oli siten katsottava syyllistyneen raiskaukseen. Oikeudenmukaisena rangaistuksena pidettiin 1 vuoden vankeusrangaistusta. Valvonta ei ollut tarpeen vastaajan elämänhallinnan tukemiseksi taikka rikoskierteen katkaisemiseksi. Asianmukaisena vahingonkorvauksen määränä kärsimyksestä pidettiin 4.000 euroa. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, ettei asiassa voitu rikostuomion edellyttämällä riittävällä varmuudella sulkea pois sitä mahdollisuutta, että seksuaaliseen kanssakäymiseen olisi ryhdytty yhteisestä suostumuksesta. Näin ollen syyte tuli hylätä, eikä aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ollut. (Vailla lainvoimaa 15.3.2021) - Uutiset
10.2.2021 13.30
Asiakas nukahti taksiin - syyte raiskauksesta hylättiinHO katsoi, että vastaajana asiassa olleen taksinkuljettajan esittämä vaihtoehtoinen tapahtumainkulku oli olennaisilta osiltaan mahdollinen ja siinä määrin todennäköinen, ettei sen olemassaoloa voitu riittävällä varmuudella sulkea pois. Näin varsinkin sen vuoksi, että HO piti mahdollisena, että asianomistaja oli tulkinnut vastaajan herättely-yritykseen liittyvän ravistelun väärin. Huomioon ottaen asianomistajan ja vastaajan kertomusten uskottavuudesta asiassa lausuttu asianomistajan kertomuksen sekä muun syytteen tueksi esitetyn näytön todistusarvo eivät kokonaisarvioinnissa riittäneet ylittämään tuomitsemiskynnystä. Asiassa jäi siten varteenotettava epäilys siitä, ettei vastaaja ollut menetellyt syytteen teonkuvauksessa kuvatuin tavoin. Tämän vuoksi syyttäjän ja asianomistajan valitukset oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 10.2.2021) - Uutiset
5.2.2021 15.26
Hovioikeus hylkäsi syytteen raiskauksesta ja vapautti vastaajan tuomitusta 2 v 2 kk rangaistuksestaKO:n tuomio oli ollut erimielinen. HO katsoi näyttöä kokonaisuutena arvioituaan, että vastaajan esittämä vaihtoehtoinen tapahtumainkulku oli asiassa esitetystä syytettä tukevasta näytöstä huolimatta kuitenkin myös siinä määrin todennäköinen, ettei sen olemassaoloa voitu riittävällä varmuudella sulkea pois. Edellä sanotun johdosta vastaajan syyllisyydestä väitettyyn tekoon jäi varteenotettava epäily. Näin ollen syyte raiskauksesta sekä korvausvaatimukset oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 5.2.2021) - Uutiset
27.1.2021 16.00
Takapuoleen koskettamista pidettiin seksuaalisena tekona - 30 päiväsakkoa ja 400 euron kärsimyskorvausTapahtumien kulkua voitiin arvioida asianomistajan kertomuksesta käsin. Sanotulla kertomuksella KO oli katsonut näytetyksi, että vastaaja oli tahallisesti puristanut asianomistajaa pakarasta. Lain esitöiden valossa vastaajan koskettamisessa oli puristamisen muodossa ollut lain soveltamisen edellyttämää intensiivisyyttä ja se oli kohdistunut takapuoleen, jota on tavanomaista pitää seksuaalisesti merkityksellisenä. Koskettamista oli pidettävä laissa tarkoitetulla tavalla seksuaalisen tekona, joka oli omiaan loukkaamaan asianomistajan seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Mainitsemillaan perusteilla vastaajan menettely täytti seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistön. Vastaaja vaati HO:ssa, että syyte ja korvausvaatimus hylätään tai että rangaistusta ainakin alennetaan. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 27.1.2021) - Uutiset
27.1.2021 10.24
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi valtatiellä 4 risteysalueella vasemmalle kääntyneen henkilöautonkuljettajan syyllistyneen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja kahteen vammantuottamukseenVastaaja oli kuljettanut henkilöautoa valtatiellä etelään tarkoituksenaan kääntyä ajosuunnassaan vasemmalle risteävälle tielle. B oli kuljettanut henkilöautoksi rekisteröityä matkailuautoa valtatiellä vastakkaisesta suunnasta. Hänen edellään pakettiautoa kuljettanut T3 oli ollut kääntymässä ajosuunnassaan vasemmalle risteävälle tielle ja oli ollut ryhmittyneenä keskiviivan viereen. Kun B oli ohittanut T3:n auton oikealta ja vastaaja oli samanaikaisesti kääntynyt autollaan vasemmalle vastaajan ja B:n kuljettamat autot olivat törmänneet toisiinsa B:n käyttämällä ajokaistalla. Vastaajan katsottiin menetelleen syytteessä kuvatulla tavalla ja syyllistyneen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Törmäystä ei ilmeisesti olisi sattunut, jos vastaaja olisi noudattanut liikennesääntöjä. Törmäys ja sen seurauksena asianomistajien vammat olivat aiheutuneet, koska vastaaja ei ollut noudattanut olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vahingon välttämiseksi. Vastaajan oli siten katsottava aiheuttaneen asianomistajille ruumiinvammat huolimattomuudellaan. Vastaajan oli näytetty syyllistyneen syytteen mukaisiin vammantuottamuksiin. Oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetuista rikoksista ottaen huomioon tekojen vahingollisuus ja vaarallisuus sekä tekijän syyllisyys oli 40 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 27.1.2021) - Uutiset
27.1.2021 9.43
Oliko poliisia Lahdenväylällä paennut autonkuljettaja syyllistynyt virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen - hovioikeus oli erimielinenSyytteen mukaan vastaaja oli uhannut käyttää väkivaltaa pakottaakseen virkamiehen jättämään tekemättä julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen kuljettamalla autoa siten, että poliisi oli joutunut hyppäämään sivuun, jotta ei jää vastaajan kuljettaman auton alle. KO oli katsonut, että kun otettiin huomioon poliisin sijainti ja vastaajan käyttämä tilannenopeus, tilanteessa oli ollut olemassa väkivallan uhka ja vastaaja oli aiheuttanut A:lle vakavan hengen ja terveyden vaaran. KO oli lukenut vastaajan syyksi virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen syytteen mukaisesti katsoen kuitenkin jääneen näyttämättä, että A olisi jäänyt vastaajan kuljettaman auton alle ellei A olisi siirtynyt. Toisin kuin HO:n enemmistö eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi jääneen näyttämättä, että vastaaja olisi uhannut käyttää väkivaltaa pakottaakseen virkamiehen jättämään tekemättä virkatoimen ja aiheuttanut poliisille vakavan hengen ja terveyden vaaran. (Vailla lainvoimaa 27.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 14.30
Hovioikeus hylkäsi syytteen raiskauksesta ja vapautti vastaajan tuomitusta 2 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistuksesta ja 4 000 euron kärsimyskorvauksestaAsiassa ei voitu poissulkea sitä mahdollisuutta, että havaitut mustelmat olisivat aiheutuneet jostain muista kuin teonkuvauksessa mainituista tapahtumista. Näyttöä kokonaisuutena arvioitaessa oli otettava lisäksi huomioon, että asianomistaja oli herännyt aamupäivällä ja sen jälkeen jatkanut nukkumista vastaajan (s. 1995) asunnolla iltapäivään saakka, sekä pyytänyt vastaajaa soittamaan taksin ja tiedustellut häneltä lähimmän R-kioskin sijaintia. Näiden seikkojen voitiin ainakin vähäisessä määrin katsoa puhuvan asianomistajan kertomusta vastaan. Asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että vastaajan esittämä vaihtoehtoinen tapahtumainkulku oli siinä määrin todennäköinen, ettei sen olemassaoloa voitu riittävällä varmuudella sulkea pois. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
13.1.2021 13.18
Hovioikeus hylkäsi syytteen raiskauksestakin ja vapautti vastaajan tuomitusta 1 vuoden 10 kuukauden vankeusrangaistuksesta ja korvauksistaHO katsoi, että vastaajan asiassa esittämä vaihtoehtoinen tapahtumienkulku oli ottaen erityisesti huomioon todistajan kertomus mahdollinen, eikä sen olemassaoloa voitu riittävällä varmuudella poissulkea. Epäselvässä tilanteessa asia on ratkaistava vastaajan eduksi. Ottaen huomioon, että välittömäksi näytöksi vastaajan menettelystä syytteen mukaisesti oli jäänyt vain B:n asiassa kertoma, HO päätyi näyttöä kokonaisuutena punnittuaan siihen, että asiassa oli jäänyt syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella näyttämättä, että vastaaja olisi syyllistynyt raiskaukseen. Syyte raiskauksesta oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 13.1.2021) - Uutiset
21.12.2020 13.00
Hovioikeus: Rangaistusvaatimuksen esittäjällä oli todistustaakka myös siitä, ettei kysymys ollut hätävarjeluun oikeuttavasta tilanteestaKumpikaan osapuoli ei ollut halunnut tulla kuulluksi tapahtumista KO:ssa. HO totesi, että vastaaja oli alusta asti johdonmukaisesti kiistänyt syytteen. Hän oli kertonut A:ta kaulasta puristaessaan toimineensa itsepuolustukseksi A:n aloittamaa väkivaltaa vastaan. HO katsoi, että vastaajan kertomuksen mukainen vaihtoehtoinen tapahtumainkulku oli olennaisilta osiltaan mahdollinen ja siinä määrin todennäköinen, ettei hätävarjelutilanteen käsilläoloa voitu riittävällä varmuudella sulkea pois. Koska tapahtumasta ei ollut esitetty muuta selvitystä kuin vastaajan oma lausuma hätävarjelusta, vastaajan ei ollut näytetty syyllistyneen myöskään hätävarjelun liioitteluna tehtyyn pahoinpitelyyn. Syyte pahoinpitelystä oli näin ollen hylättävä. Syytteen tultua hylätyksi vastaaja oli vapautettava tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta. Tuomio oli erimielinen. (Vailla lainvoimaa 21.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 11.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen hallinnan loukkauksesta ja vapautti omakotitaloon muuttaneen vastaajan käyttöhyödyn menettämisestä tuomituista vahingonkorvauksistaSyytteen mukaan vastaaja oli luvattomasti ottanut haltuunsa toisen hallinnassa olevan rakennuksen. Syytteen mukaan vastaaja oli muuttanut asumaan omakotitaloon, vaikka X:llä oli ollut siihen elinikäinen syytinkioikeus. Syytteen mukaan vastaaja oli ollut tietoinen syytinkioikeudesta. HO totesi, että vaikka vastaaja oli sinänsä ollut myöntämänsäkin mukaan ”tietoinen syytinkiasiasta”, tästä ei voitu vielä päätellä, että vastaaja olisi mieltänyt asian siten, että X:n syytinkioikeus edelleen estäisi häntä asumasta vuokralla kiinteistöllä ja remontoimasta sitä. Vastaaja oli voinut asiassa kuvatuissa olosuhteissa perustellusti pitää mahdollisena, että X oli edustajansa lähettämistä kirjeistä huolimatta aiemmin sitovasti luopunut syytinkioikeudestaan tai ainakin sallinut vuokralaisen asuvan kiinteistöllä sopimalla näistä seikoista kiinteistön uuden omistajan kanssa. Vastaajan tahallisuudesta jäi näissä olosuhteissa varteenotettava epäily, ja syyte oli tästä syystä hylättävä. Syytteen tullessa hylätyksi myös rikosperusteiset vahingonkorvausvaatimukset (14.950 euroa ja 5.952 euroa käyttöhyödyn menettämisestä) oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
14.12.2020 15.00
Hovioikeus korotti kahdesta seksuaaliseen tekoon pakottamisesta tuomitun 1 vuoden rangaistuksen 2 vuoteen - rangaistusta ei voitu tuomita ehdollisenaHO katsoi, että vastaaja oli kohdassa 1 (22.7.2017) syyllistynyt pakottamiseen seksuaaliseen tekoon tunkeutumalla asianomistajan kotirauhan suojaamaan paikkaan, matkustajahyttiin, ja nuolemalla siellä nukkumassa ja siten tiedottomassa tilassa olleen asianomistajan ulkoisia sukupuolielimiä, mikä oli olennaisesti loukannut asianomistajan seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Kohdassa 2 vastaaja oli (1.5.2019) väkivallalla ja käyttämällä hyväkseen sitä, että asianomistaja oli ollut pelkotilansa vuoksi kykenemätön puolustamaan itseään, saanut asianomistajan alistumaan sellaisen seksuaalisen teon kohteeksi, joka oli olennaisesti loukannut asianomistajan seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja siten syyllistynyt asiassa pakottamiseen seksuaaliseen tekoon. Yhteisen rangaistuksen määräämistä koskevat säännökset ja vakiintunut oikeuskäytäntö huomioon ottaen vastaaja oli tuomittava kohdan 1 ja 2 teoista yhteiseen 2 vuoden mittaiseen vankeusrangaistukseen. Vankeusrangaistuksen tuomitsemista ehdollisena puolsi se seikka, ettei vastaaja ollut ennen nyt kyseessä olevia tekoja rikoksesta rekisteröity. Asiassa ei ollut ilmennyt muita erityisiä perusteita, joiden vuoksi rangaistus olisi tullut määrätä ehdollisena. Ehdottoman vankeuden puolesta puhuvat rangaistuksen pituuden ohella molempien tekojen vakavuus ja teoista ilmenevä tekijän syyllisyys sekä se, että vastaaja oli syyllistynyt kaksi kertaa samankaltaiseen rikokseen. Mainituilla perusteilla HO katsoi, ettei tuomittua rangaistusta näissä olosuhteissa voitu tuomita ehdollisena. Oikeudenmukaisena korvauksena kohdassa 1 loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä pidettiin asianomistajan vaatimaa 3.000 euroa. Kohdassa 2 loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä tuomitun 800 euron korvauksen alentamiseen ei ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 14.12.2020) - Uutiset
7.12.2020 10.49
Hovioikeus arvioi palkanmaksun hyväksyttävyyttä toisin kuin käräjäoikeus - syyte törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja siihen perustuvat konkurssipesän korvausvaatimukset hylättiin kokonaisuudessaanSyyttäjä oli vaatinut, että vastaaja tuomitaan rangaistukseen törkeästä velallisen epärehellisyydestä myös sen osalta, että yhtiö oli maksanut vastaajalle tilikaudella 1.9.2012 -31.8.2013 kohtuullisena pidettävää määrää ylittävää perusteettoman suurta palkkaa 71.000 euroa. HO katsoi, ettei asiassa ollut syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella tehtävissä johtopäätöstä siitä, että vastaajalle tuolloin maksettu palkka olisi ollut rikoksen tunnusmerkistön täyttävällä tavalla perusteettoman suuri. (Vailla lainvoimaa 7.12.2020) - Uutiset
4.12.2020 14.00
Asianomistajalla oli saattanut olla motiivi virheellisen kertomuksen antamiseen - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen raiskauksestaAsiassa oli kysymys siitä, oliko A ollut tiedottomassa tai muussa avuttomassa tilassa sukupuoliyhteyden aikana vai oliko sukupuoliyhteys tapahtunut yhteisymmärryksessä. Yleisemmällä tasolla kysymys oli siitä, osoittiko esitetty näyttö riittävällä varmuudella vastaajan syyllistyneen hänen syykseen väitettyyn raiskaukseen vai jäikö hänen syyllisyydestään vähintään varteenotettava epäily. Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen raiskauksesta ja vapautti vastaajan syytteeseen perustuvasta korvausvelvollisuudesta valtiolle ja asianomistajalle. (Vailla lainvoimaa 4.12.2020) - Uutiset
2.12.2020 8.30
Erimielinen hovioikeus hylkäsi syytteet työturvallisuusrikoksestaHO katsoi jääneen näyttämättä, että vastaajat olisivat laiminlyöneet riittävän järjestelmällisesti selvittää ja tunnistaa työstä aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät puheena olevan koneen osalta. Syytteessä kuvatun tapaturman jälkeen koneeseen oli asennettu lisäsuojauksena painonapit. Näin ollen yhtiössä oli työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta annetun asetuksen 4 §:n 2 momentin mukaisesti vaaratilanteen jälkeen välittömästi ryhdytty koneen turvallisuutta parantaviin toimiin. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n näytön arvioinnin ja johtopäätökset. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, että vastaajien syyksi oli jäänyt kuitenkin huolimattomuus. Asiassa kerrotun perusteella eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos luki vastaajien syyksi työturvallisuusrikoksen asiassa mainittujen säännösten ja RL 47 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla, koska nämä olivat vastuuasemassa rikkoneet huolimattomuudesta työturvallisuusmääräyksiä laiminlyömällä tehdä yhtiössä käytössä olleesta kumiprofiilinleikkauskoneesta turvallista estämällä pääsy terien leikkausalueelle silloin, kun terät tekevät leikkausliikkeen. (Vailla lainvoimaa 2.12.2020) - Uutiset
23.11.2020 10.45
Hovioikeus arvioi ns. postihuumetapausta toisin kuin käräjäoikeus ja katsoi vastaajan syyllistyneen huumausainerikokseenHO katsoi tapauksessa toisin kuin KO, että se, ettei lähetyksessä ollut ollut vastaaja nimeä tai osoitetta, ei ollut seikka, joka olisi vielä puhunut vastaajan syyttömyyden puolesta. HO totesi, ettei vastaaja ollut kyennyt antamaan tarkempaa vaihtoehtoista selitystä bitcoin-ostolleen. Lisäksi hänen kertomuksensa oli vaihdellut, mikä vähensi hänen kertomuksensa uskottavuutta. Ottaen huomioon asiassa käsitellyt seikat sekä se, että vastaajan maksama rahamäärä 180 euroa mahdollisti 5-10 gramman alfa-PVP:n ostamisen, HO katsoi, että syytteen tueksi oli esitetty riittävä näyttö. Lisäksi vastaaja oli rikosrekisteriotteen mukaan aiemminkin tuomittu huumausainerikoksista, millä voi korkeimman oikeuden (KKO 2019:2, kohta 22) arvion mukaan olla myös vähäinen syytettä tukeva merkitys. Näin ollen vastaajan syyllisyydestä ei jäänyt varteen otettavaa epäilyä. Vastaajan syyksi oli luettava syytteen mukainen huumausainerikos. KO:n tuomiota muutettiin ja vastaaja tuomittiin 5 kk:n vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 23.11.2020) - Uutiset
19.11.2020 11.00
Kuka oli toiminut ajoneuvon kuljettajana - hovioikeus luki maasta käännytetyn vastaajan syyksi kaksi törkeää kuolemantuottamusta yhden asemesta - vangitseminen olisi ollut kohtuutonta ja suhteellisuusperiaatteen vastaistaAsiassa oli ollut KO:ssa kyse siitä, oliko vastaaja toiminut ajoneuvon kuljettajana ja oliko hän siten syyllistynyt kuolemantuottamukseen, rattijuopumukseen ja liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai näiden törkeisiin tekomuotoihin. KO oli katsonut, että asiassa oli luotettavasti näytetty, että vastaaja oli kuljettanut kolariautoa. HO hyväksyi KO:n perustelut näytön arvioinnin ja siitä tehtyjen johtopäätösten osalta. HO katsoi, ettei kysymys ollut kielletystä syytteen muuttamisesta. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti vastaajan syyksi oli luettava kaksi törkeää kuolemantuottamusta yhden sijasta. Kaikkia asiassa mainittuja rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavia seikkoja kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että KO:n tuomitsema 2 v 6 kk rangaistus oli riittävä ja oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetuista teoista. Tätä arviota ei muuttanut se, että Maahanmuuttovirasto oli 7.10.2020 antanut päätöksen vastaajan käännyttämisestä kotimaahansa ja maahantulokiellon määräämisestä. Vangitsemisen osalta HO totesi, että vangitsemisen edellytyksiä harkittaessa oli otettava huomioon myös, että vastaajan syyksi luetuista teoista oli kulunut lähes 3 vuotta ja että HO:n tuomio oli heti täytäntöönpanokelpoinen. Asiassa mainittuihin seikkoihin nähden vastaajan vangitseminen asian käsittelyn tässä vaiheessa olisi ollut kohtuutonta ja suhteellisuusperiaatteen vastaista. (Vailla lainvoimaa 19.11.2020) - Uutiset
19.11.2020 10.30
Hovioikeus: "Hatkassa" olleen 14-vuotiaan lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä jäi varteenotettava epäilyAsiassa oli kysymys siitä, osoittiko esitetty näyttö kokonaisuudessaan arvioituna riittävällä varmuudella vastaajan syyllistyneen hänen syykseen väitettyyn rikokseen vai jäikö hänen syyllisyydestään varteenotettava epäily. Erimielinen KO oli hylännyt syytteen. HO:ssa asiassa ei ollut esitetty muuta suoranaista näyttöä väitetystä tapahtumankulusta kuin asianomistajan oma kertomus. Muu asiassa esitetty syytettä tukeva todistelu oli liittynyt A:n kertomuksen luotettavuuden arviointiin sekä vastaajan väitetystä menettelystä A:lle aiheutuneisiin seurauksiin. Teonkuvauksessa esitetylle menettelylle ei ollut ulkopuolisia todistajia, ja sitä vastaan puhui vahvasti vastaajan oma kertomus asiassa. Kaikki asiassa käsitellyt seikat erikseen ja kokonaisuutena arvioituina vähensivät A:n kertomuksen luotettavuutta. Asiassa ei ollut esitetty siinä määrin luotettavaa ja vahvaa näyttöä vastaajan syyllisyydestä, että syytteenalainen menettely olisi voitu sen perusteella lukea hänen syykseen. Vastaajan syyllisyydestä jäi siten varteenotettava epäily. Näin ollen oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja olisi syyllistynyt siihen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, josta hänelle oli vaadittu rangaistusta. (Vailla lainvoimaa 19.11.2020) - Uutiset
12.11.2020 10.32
Ei näyttöä ravintolan wc-kopissa tapahtuneeksi väitetystä raiskauksesta - vastaaja vapautettiin tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudestaToisin kuin käräjäoikeus HO hylkäsi syytteen ja vapautti vastaajan hänelle tuomitusta 1 v:n 6 kk:n rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta (psyykkinen haitta 2 000 euroa, kärsimys 2 800 euroa). (Vailla lainvoimaa 12.11.2020)