-
Oikeudenkäynti
- Asianosainen
- Asiantuntija
- Asiavaltuus
- Haaste
- Hallintolainkäyttö
- Laintulkinta
- Muutoksenhaku
- Noutomääräys
- Oikeudenkäynnin julkisuus
- Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Oikeudenkäyntikirjelmä
- Oikeudenkäyntikulut
- Oikeudenkäyntivirhe
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Oikeuspaikka
- Pääkäsittely
- Riita-asia
- Rikos oikeudenkäyttöä vastaan
- Sivuväliintulo
- Todistaja
- Tuomiovirhe
- Vastakanne
- Väite
- Väliintulo
- Yksipuolinen tuomio
- Äänestäminen tuomioistuimessa
Muutoksenhaku
572 hakuosumaa
- Uutiset
12.3.2020 14.30
Syyttäjä sai tiedon valituksesta luettuaan asiasta Savon Sanomista - menetettyä määräaikaa vastavalituksen tekemiseksi ei palautettu
HO totesi, että syyttäjä oli tiennyt, että vastaaja oli ilmoittanut tyytymättömyyttä KO:n tuomioon. Syyttäjällä oli myös ollut tieto valituksen ja vastavalituksen määräaikojen päättymisajankohdista. Vaikka KO yleensä lähettää valituskirjelmät syyttäjälle tiedoksi, KO:lla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta ilmoittaa valituksesta valittajan vastapuolelle. Syyttäjän asiana oli ollut oma-aloitteisestikin selvittää, oliko vastapuoli valittanut KO:n tuomiosta. Tämän vuoksi HO katsoi, että menetetyn määräajan palauttamiselle ei ollut myöskään OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettua erittäin painavaa syytä. (Vailla lainvoimaa 12.3.2020) - Uutiset
11.3.2020 10.00
Menetetty määräaika palautettiin, kun käräjäoikeuden merkinnöistä ei ollut todennettavissa asiakirjojen lähettämistä
Käräjätuomarin lausunnon mukaan hakijan asiassa oli menetelty KO:n perustoimintatapojen mukaisesti siten, että hakijalle oli lähetetty viimeistään seuraavana päivänä postitse tuomiolauselma, tilisiirrot ja muutoksenhaku ohjeet. Lähettämisestä ei ollut kuitenkaan tehty erillistä merkintää. KO:n merkinnöistä ei näin ollen ollut todennettavissa, että hakijalle olisi lähetetty OK 25 luvun 4 §:ssä tarkoitetut asiakirjat kysymyksessä olevan lainkohdan mukaisella tavalla. Käräjätuomarin lausuntoa siitä, että asiassa oli menetelty KO:n perustoimintatapojen mukaisesti, ei voitu pitää riittävänä selvityksenä siitä, että KO oli menetellyt asiassa OK 25 luvun 4 §:n mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 11.3.2020) - Uutiset
5.3.2020 11.00
Päihdekuntoutuksessa olleelle palautettiin menetetty määräaika
Osallistumista laitoksessa tapahtuvaan päihdekuntoutukseen voitiin pitää OK 12 luvun 28 §:n 1 momentissa tarkoitettuna laillisena esteenä, koska päihdekuntoutuksen siirtäminen olisi saattanut vaarantaa henkilön terveyden. Vaikka hakija oli sairaalassa ollessaan saanut tiedon KO:n tuomion antopäivästä, hänen terveydentilastaan esitetty selvitys huomioon ottaen ei voitu edellyttää, että hän olisi päihdekuntoutuksen aikana tiedustellut tuomiota KO:sta ja ilmoittanut siihen tyytymättömyyttä. Tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädetyn määräajan palauttamiselle oli siten OK 31 luvun 17 §:n mukaiset perusteet. (Vailla lainvoimaa 5.3.2020) - Uutiset
26.2.2020 10.29
Hovioikeus poisti lainvoimaisen käräjäoikeuden päätöksen - sakkomääräyksestä voi valittaa
Jättäessään valittajan valituksen tutkimatta käräjäoikeus oli syyllistynyt menettelyvirheeseen, jonka voitiin otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen. (Vailla lainvoimaa 26.2.2020) - Uutiset
21.2.2020 14.00
Täydennyskehotus ei tullut asiamiehelle - hovioikeus palautti menetetyn määräajan
HO katsoi, ettei asiassa ollut sinänsä syytä epäillä sitä, etteikö KO olisi lähettänyt kysymyksessä olevaa täydennyskehotusta hakijan asiamiehelle. Toisaalta ei ollut tullut myöskään esiin seikkoja joiden perusteella olisi ollut aihetta epäillä hakijan asiamiehen ilmoitusta siitä, ettei täydennyskehotus ollut tullut perille. (Vailla lainvoimaa 21.2.2020) - Uutiset
20.2.2020 12.15
Apulaisoikeusasiamies: Lapsilisäasia ja ohjaus hakea päätöksen poistamista
Apulaisoikeusasiamies saattoi asiassa esittämänsä käsityksen siitä, että sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan tulisi saattaa lakimiestensä tietoon ja neuvontatoiminnassaan huomioon otettavaksi myös se, että vakuutusoikeus jättää vakiintuneesti tutkimatta asianosaisen poistohakemuksen, jossa poistettavaksi haetaan päätöstä, jolla lautakunta on poistanut ensimmäisen asteen päätöksen. - Uutiset
19.2.2020 13.21
Täytäntöönpanoriidan osapuolten oli vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan, kun valitusasian käsittely hovioikeudessa päättyi oikeastaan sovintoratkaisun seurauksena, vaikkakin muodollisesti isän tekemän valituksen peruutuksen seurauksena
Tässä tilanteessa muutoksenhaun näin päättyessä asiassa ei ollut voittanutta tai hävinnyttä osapuolta, joten osapuolten oli vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan HO:ssa. Samoista syistä HO:ssa valtion varoista maksetut määrät jäivät valtion vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 19.2.2020) - Uutiset
18.2.2020 10.40
Rikesakkomääräystä 30 päivän määräajassa vastustamatta jättäneelle palautettiin menetetty määräaika
Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi siihen, että valittajan vasta HO:ssa esittämä selvitys tuli ottaa huomioon ja se oli riittävä osoittamaan sen, ettei hän ollut määräajassa kyennyt vastustamaan sakkomenettelylain 17 §:n mukaisesti hänelle tiedoksiannettua rikesakkomääräystä. Kun valittajan hakemus oli tehty yhdeksän kuukauden määräajassa, hänelle oli palautettava menetetty määräaika. (Vailla lainvoimaa 18.2.2020) - Uutiset
10.2.2020 10.00
Hovioikeuden tuomio omakotitalon viemäriputkien asennusta koskevassa vahingonkorvausriidassa - uudet valokuvatodisteet sallittiin ja käräjäoikeuden tuomio kumottiin
HO katsoi käsittelyratkaisussaan valittajien (kantajat A ja B) saattaneen todennäköiseksi, että heillä oli ollut pätevä aihe olla vetoamatta valokuviin KO:ssa. Pääasian osalta katsottiin mm., että asiassa oli sovellettava KO:n katsomin tavoin KSL 8 luvun säännöksiä. HO piti näytettynä, että asennustyössä oli tapahtunut selostetut virheet lukuun ottamatta viemärissä olleita rakennusjätteitä. Virheistä olivat aiheutuneet viemärin toimimattomuus ja hajuhaitta. HO piti asiassa esitettyjä korjaussuunnitelman ja -suosituksen mukaisia toimenpiteitä tarpeellisina ja niiden kustannuksia 21.036,80 euron suuruisina. Asiassa oli kysymys myös siitä, mikä merkitys asennustyön valvonnan laiminlyönnillä oli ollut vastuun määräytymisessä. HO piti asennustyön virheitä ja työn suorittamista ilman valvontaa kokonaisuudessaan merkittävinä. HO päätyi virhevastuun harkinnassa siihen, että A ja B vastasivat KVV-vastaavan työnjohtajan puuttumisen johdosta 1/4:sta sekä vastapuolet selostettujen asennustyön virheiden ja työn tarkastukseen puuttumattomuuden vuoksi 3/4:sta vahinkojen ja niiden selvittelykustannusten määristä. A ja B vapautettiin velvollisuudesta suorittaa C:lle X Ky:n haltijana oikeudenkäyntikulujen korvauksena 12.500 euroa korkoineen. X Ky ja C yhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan kantajille yhteisesti korvauksena LVI-putkiurakan virheiden korjauskustannuksista 15.777.60 euroa korkoineen, virheiden selvittelykustannuksista 2.289,83 euroa sekä asianosaiskuluista KO:ssa 600 euroa sekä oikeudenkäyntikuluista KO:ssa ja HO:ssa yhteensä 20.615,78 euroa korkoineen. Enemmälti kanne oli hylätty. (Vailla lainvoimaa 10.2.2020) - Uutiset
3.2.2020 14.30
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan ilman lainopillista apua toimineelle vastaajalle
KO:sta saadun selvityksen mukaan osa asiassa kertyneistä asiakirjoista oli jo hävitetty, koska tuomio oli jäänyt lainvoimaiseksi. Asiaa käsitelleet käräjänotaari ja käräjäsihteeri eivät myöskään enää olleet KO:n palveluksessa. HO katsoi tapauksen olosuhteissa, että hakijan (tuomittu KO:ssa kirjallisessa menettelyssä liikennerikkomuksesta rikesakkoon) valituksen toimittamatta jättäminen määräajassa oli johtunut tai sen voitiin otaksua olennaisesti johtuneen siitä, ettei KO ollut toimittanut hänelle valitusosoitusta, josta valitusajan päättymispäivä olisi ilmennyt. Näihin seikkoihin nähden HO katsoi, että määräajan palauttamiselle oli esitetty erittäin painavia syitä. (Vailla lainvoimaa 3.2.2020) - Uutiset
29.1.2020 9.24
KKO: Kyse oli liikkeen luovutuksesta ja yhtiöt olivat yhdessä velvolliset suorittamaan ennen kuorma-auton kauppaa erääntyneet palkkasaatavat - asiaan KKO:ssa vastaamatta jättäneen yhtiön HO:ssa esittämä oikeudenkäyntiaineisto otettiin huomioon
A oli työskennellyt kuorma-autonkuljettajana B Oy:n palveluksessa ainoana ulkopuolisena työntekijänä. B Oy oli työsuhteen aikana jättänyt maksamatta A:lle palkkasaatavia. B Oy oli sittemmin myynyt A:n kuljettaman kuorma-auton C Oy:lle, jonka palveluksessa A oli heti kaupanteon jälkeen toiminut niin ikään ainoana ulkopuolisena työntekijänä ajaen samaa kuorma-autoa ja saman asiakkaan ajoja kuin B Oy:n palveluksessa. KKO katsoi, että kyse oli liikkeen luovutuksesta, vaikka B Oy:n liikennelupa ei ollut siirtynyt C Oy:lle. C Oy oli siten yhdessä B Oy:n kanssa velvollinen suorittamaan A:lle hänen vaatimansa maksamatta olevat palkkasaatavat. Ks. KKO:2018:64, KKO:2018:65 ja KKO:2018:66. Kysymys myös KKO:ssa huomioon otettavasta oikeudenkäyntiaineistosta muutoksenhakijan vastapuolen jätettyä vastaamatta valitukseen. KKO katsoi, että hovioikeutta koskevasta OK 26 luvun 12 §:n 2 momentista ilmenevää periaatetta oli perusteltua soveltaa myös KKO:ssa. Näin ollen KKO otti huomioon C Oy:n HO:ssa esittämän oikeudenkäyntiaineiston. - Uutiset
27.1.2020 9.00
Käräjäoikeus tulkitsi tyytymättömyyden ilmoituksen myös valitukseksiKO oli tulkinnut sähköpostiviestin tyytymättömyyden ilmoituksen ohella valitukseksi ja lähettänyt sen ja muut asian asiakirjat HO:een valitus- ja vastavalitusaikojen päätyttyä. A oli ilmoittanut HO:lle, ettei hän pitänyt KO:n ratkaisun lopputulosta oikeana mutta ei halua valittaa siitä HO:een. HO ilmoitti tästä lopputuloksesta KO:lle tuomion 15.11.2019 merkitsemiseksi KO:ssa lainvoimaiseksi. (Vailla lainvoimaa 27.1.2020) - Uutiset
24.1.2020 12.14
Hovioikeus palautti postilakkoon vedonneelle määräajan kantelun tutkimiseksi, mutta hylkäsi kantelun
Koska kantelija ei ollut postilakon vuoksi voinut toimittaa kantelukirjoitustaan määräajassa, HO palautti OK 31 luvun 17 §:n nojalla kantelijalle määräajan siten, että hänen kantelukirjelmänsä otettiin tutkittavaksi. Kuten asiassa oli todettu, kantelija oli 13.9.2019 saanut tiedon ratkaisun antamispäivästä eli hyvissä ajoin. Samalla kantelija oli tullut tietoiseksi siitä, millä tavoin ja missä määräajassa tyytymättömyyttä on tullut ilmoittaa. Kantelijalla oli siten ollut mahdollisuus ilmoittaa tyytymättömyyttä määräajassa. Näin ollen asiassa ei ollut merkitystä sillä, milloin kantelija oli postitse saanut KO:n ratkaisun. Aihetta KO:n päätöksen muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 24.1.2010) - Uutiset
22.1.2020 13.00
Tyytymättömyyden ilmoittamista koskevan määräajan palauttamiselle ei ollut painavaa syytäHO katsoi käräjänotaarin lausuman perusteella selvitetyksi, että käräjäsihteeri oli etukäteen ilmoittanut hakijalle tuomion antamispäivän ja että hänelle oli myös tuomion antamispäivänä puhelimessa ilmoitettu, että tuomio oli juuri annettu. Lisäksi pääkäsittelyssä oli annettu suullinen muutoksenhakuohjaus ja sellainen oli lähetetty hänelle myös postitse. (Vailla lainvoimaa 22.1.2020) - Uutiset
9.1.2020 8.24
Työpaikan menettämisen vaara ei käynyt perusteeksi palauttaa menetetty määräaika "Kela-petoksesta" tuomitulle
Oikeuskirjallisuuden mukaan yleisimmin menetetty määräaika on palautettu silloin, kun prosessitoimen laiminlyönti on johtunut tuomioistuimesta tai muusta viranomaisesta. Korkein oikeus ei ole edellyttänyt, että maallikon tulisi oma-aloitteisesti ottaa selvää muutoksenhakusäännöksistä. HO ei pitänyt uskottavana, ettei hakija ollut saanut KO:n tuomiota. Perustetta määräajan palauttamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 9.1.2020) - Uutiset
8.1.2020 14.10
Rikosasian vastaaja ei ilmoittanut tyytymättömyyttä kirjallisessa menettelyssä annettuun käräjäoikeuden tuomioon - esittelijä ja hovioikeudenneuvos olivat erimielisiä täytäntöönpanon keskeyttämisvaatimuksen hyväksymisestä
KO:n 18.9.2019 antama tuomio oli tullut lainvoimaiseksi tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädetyn määräajan päättyessä, kun vastaaja ei ollut ilmoittanut tuomioon tyytymättömyyttä. HO:n esittelijä katsoi, että tuomion täytäntöönpano tuli keskeyttää. Asian ratkaissut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, että täytäntöönpanon keskeyttämistä koskeva hakemus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 8.1.2020) - Uutiset
3.1.2020 15.28
Valmiste- ja autoverotuksen verotus- ja veronkantomenettelyjä sekä muutoksenhaku- ja seuraamusjärjestelmiä yhdenmukaistetaan - uudistusta koskevat lausunnnot nyt luettavissa
Tavoitteena on yhdenmukaistaa valmiste- ja autoverotuksen verotus- ja veronkantomenettelyjä sekä muutoksenhaku- ja seuraamusjärjestelmiä niin, että ne vastaavat muita Verohallinnon kantamia veroja koskevia menettelyjä. Tämä mahdollistaisi Verohallinnon uuden tietojärjestelmän käyttöönoton myös valmiste- ja autoverotuksessa. Valmisteverot muutettaisiin oma-aloitteisiksi veroiksi. Niiden ilmoittamiseen, maksamiseen, määräämiseen ja muutoksenhakuun sovellettaisiin lakia oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä. Autovero olisi edelleen maksuun pantava vero, johon sovellettaisiin pääosin samoja menettelyjä kuin muihin maksuun pantaviin veroihin. Valmisteverojen ja autoveron määrään tai veron muihin perusteisiin ei ehdoteta muutoksia. - Uutiset
30.12.2019 9.13
Lausuntotiivistelmä henkilötodistelun vastaanottamisesta kuva- ja äänitallenteelta hovioikeudessa
Lähes kaikki lausunnonantajat suhtautuvat myönteisesti käräjäoikeuden pääkäsittelyssä tallennetun henkilötodistelun vastaanottamiseen hovioikeudessa kuva- ja äänitallenteelta. Enemmistö lausunnonantajista kannattaa menettelyn soveltamista kaikissa asioissa. - Uutiset
20.12.2019 15.30
Emeritusprofessori Seppo Koskinen: KKO:2018:10 ja TT 2019:91 – Nokittelu työaikavaatimusten kanneaikojen määräytymisen osalta jatkuu
Kanneajat ovat oikeusvaltion yksi kulmakivi. Mutta kuten käytännön juristit tietävät, keskeistä niiden osalta on tietää, mihin tulee vedota ja missä tuomioistuimessa asia kannattaa ajaa, jotta päämiehen etu voitaisiin turvata. Ja tietenkin myös kääntäen; milloin tulee esittää ja millä perustein väite väärästä forumista. Korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen erilaiset lähestymistavat työaikaa koskevien kanteiden määräajoille mahdollistavat ilmiselvän juristipelin ja osaltaan murentavat oikeusvaltioperiaatetta. Kun Suomessa on päätetty korostaa oikeusvaltioperiaatteen noudattamista, on syytä tässäkin asiassa tuoda tämä näkökulma esille. - Uutiset
11.12.2019 10.00
Hovioikeuden erimielinen päätös Kelan perintäasiantuntijan kelpoisuutta ja valituksen tutkimista koskevassa asiassa
Kela oli vaatinut HO:ssa, että sen asiamiehenä toimineen perintäasiantuntijan katsotaan täyttäneen OK 15 luvun 2 §:ssä säädetyt asiamiehen kelpoisuusvaatimukset ja olevan oikeutettu toimimaan Kelan asiamiehenä sen lausuessa velkajärjestelyn edellytyksistä velkojia kuultaessa. HO:n enemmistö katsoi, ettei perintäasiantuntija ollut täyttänyt OK 15 luvun 2 §:ssä säädettyjä asiamiehen kelpoisuusvaatimuksia eikä ollut tällä perusteella voinut toimia sen oikeudenkäyntiasiamiehenä asiassa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. Pääasian osalta KO:n ratkaisuun ei ollut haettu muutosta. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos totesi, että asiassa oli ensin arvioitava, voitiinko Kelan muutoksenhakemuksen perusteella antaa lausunto Kelan ensisijaisesti ilmoittaman asiamiehen kelpoisuudesta. Kysymys oli siitä, oliko Kelalla oikeudellinen intressi muutoksenhakuun, kun se ei ollut vaatinut muutosta pääasiaratkaisuun ja kun KO oli ottanut asiassa huomioon sen toimittaman lausuman. Eri mieltä olleet neuvokset jättivät Kelan valituksen tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 11.12.2019) - Uutiset
9.12.2019 11.29
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu toisessa jäsenvaltiossa tieliikennerikkomuksesta annetun sakon tunnustamisesta ja toimeenpanosta kieltäytymisen edellytyksistä
Kun päätös taloudellisen seuraamuksen määräämisestä on annettu tiedoksi päätöksen antaneen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja siihen sisältyy tieto muutoksenhakuoikeudesta ja muutoksenhaun määräajasta, täytäntöönpanojäsenvaltion viranomainen ei voi kieltäytyä kyseisen päätöksen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, kunhan asianomaisella on ollut riittävästi aikaa hakea päätökseen muutosta, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on selvitettävä, eikä tältä osin ole merkitystä sillä, että kyseessä olevan taloudellisen seuraamuksen määräämistä koskeva menettely on ollut luonteeltaan hallinnollinen. Täytäntöönpanojäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ei voi kieltäytyä tunnustamasta ja panemasta täytäntöön päätöstä, jolla määrätään taloudellinen seuraamus tieliikennerikkomuksista, jos tällainen seuraamus on määrätty henkilölle, jonka nimiin kyseessä oleva ajoneuvo on rekisteröity, päätöksen antaneen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä säädetyn vastuuolettaman perusteella, kunhan tällainen olettama on kumottavissa. - Uutiset
4.12.2019 16.00
Menetetty määräaika palautettiin, kun ratkaisunantoilmoitus ja turvaamistointa koskeva päätös oli lähetetty tavallisena kirjeenä
Kun tiedoksi antaminen on tapahtunut tavallisella kirjeellä, kirjeen vastaanottajaksi merkityn on käytännössä mahdotonta todistaa, että kirje ei ole tullut perille tai että se on tullut perille vastaanottajan kannalta liian myöhään. Ratkaisussa KKO 2006:85 on todettu, että kun tiedoksi saamiseen liittyy vastaanottajan oikeuksiin vaikuttavan määräajan alkaminen, olisi asianmukaista, että tiedoksiannon lähettäjälle jäisi vastuu tiedon perille menemisestä. Ratkaisussa on todettu, että epätietoisissa tapauksissa on luontevaa katsoa, että tiedoksi antavan viranomaisen asiana on osoittaa, että asiakirja on tullut vastaanottajan tietoon. (Vailla lainvoimaa 4.12.2019) - Uutiset
26.11.2019 9.57
Lasten vieraannuttaminen äidistä? Hovioikeus hylkäsi äidin kantelun ja valituksen, mutta muutti äidin oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta
Muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellä KO oli antanut ratkaisun neljään eri hakemukseen, joista kolme oli koskenut uhkasakon tuomitsemista ja yksi lasten (11 v. ja 9 v.) määräämistä noudattavaksi perustepäätöksen mukaisiin tapaamisiin ja toissijaisesti tapaamisten sallimista juoksevan uhkasakon uhalla. KO oli hylännyt kaikki äidin hakemukset. Äiti lausui valituksensa perusteinaan HO:ssa, ettei lasten isä ollut sallinut tapaamisia. Hän oli ainoastaan tuonut lapset vaihtopaikan pihaan kertomaan, että he eivät lähde äidin luokse. Äidin mukaan tilanteista ei ollut voinut tehdä sellaista johtopäätöstä, että lapset olisivat kieltäytyneet tapaamisista. Äiti väitti, että lapsia oli vieraannutettu hänestä. Isä oli lausunut uhkasakon tuomitsemista koskevien vaatimusten osalta, että hän oli sallinut tapaamiset, vienyt lapset vaihtopaikalle ja kannustanut näitä lähtemään äitinsä luokse. HO hylkäsi pääkäsittelyä pitämättä äidin vaatimukset. Lasten kuulemisen osalta HO totesi, ettei se HO:n pääkäsittelyssä olisi ollut heidän etunsa mukaista. (Vailla lainvoimaa 26.11.2019) - Uutiset
25.11.2019 10.30
Hovioikeus: Asiamiehen vaihtuminen ei itsessään ole peruste valitusajan määräajan pidentämiselle
HO katsoi, ettei asiamiehen vaihtuminen itsessään ole peruste valitusajan määräajan pidentämiselle, mikäli siitä johtuen valitus kuitenkin olisi voitu laatia alunperin valitukselle asetetussa määräajassa. Tässä asiassa kuitenkin ilmoitus avustajan vaihtumisesta oli tullut niin myöhään, ettei asianajaja ollut kyennyt riittävän ajoissa havaitsemaan esteellisyyttään. Uutta avustajaa ei ollut ehditty hankkia enää valitusajan viimeisenä iltapäivänä. HO katsoi edellä sanotusta johtuen, että asiassa oli ollut hyväksyttävä syy sille, ettei valitusta ollut pystytty laatimaan valitukselle asetetussa määräajassa. Näin ollen valituksen tekemiselle tuli myöntää lisäaika. Kun asiassa ei ollut pyydetty tiettyä lisäaikaa valituksen laatimista varten, HO katsoi, että uuden valitusajan oli oltava OK 25 luvun 12 §:n 1 momentin mukainen. (Vailla lainvoimaa 25.11.2019) - Uutiset
15.11.2019 16.00
Hovioikeudessa valituksensa peruuttanut työriidan kantaja oli velvollinen korvaamaan vastauksen antamatta jättäneelle mutta vastavalituksen tehneelle yhtiölle sen asiamiehen toimenpiteistä aiheutuneet kulut
HO katsoi, ettei asiassa ollut erityistä syytä poiketa oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskevasta pääsäännöstä. Kantaja (valittaja) oli siten lähtökohtaisesti velvoitettava korvaamaan yhtiön (vastavalittaja) oikeudenkäyntikulut HO:ssa. OK 25 luvun 14 b §:ää koskevissa esitöissä (HE 91/2002 vp s. 36) on todettu, että kun valitus peruutetaan, raukeaa, jätetään tutkimatta tai sen käsittely lopetetaan, valituksen laatimisesta aiheutuneet kulut jäävät valittajan vahingoksi. Vastaavasti vastavalituksen laatimisesta aiheutuneet kulut jäävät tällöin vastavalituksen tekijän vahingoksi. Sen sijaan päävalitukseen vastaamisesta aiheutuneet kulut tulisivat yleensä päävalittajan korvattaviksi. Asiaa ei ollut arvioitava toisin sen perusteella, ettei kantaja ollut antanut lausumaa yhtiön oikeudenkäyntikuluvaatimuksen johdosta. Pelkkää vaikenemista oikeudenkäyntikulujen määrästä ei voitu pitää niiden myöntämisenä (KKO 1997:26). (Vailla lainvoimaa 15.11.2019) - Uutiset
15.11.2019 13.00
Verohallinnolle tulossa käyttöön uusi tietojärjestelmä myös auto- ja valmisteverotuksessa - verotus- ja veronkantomenettelyjä sekä muutoksenhaku- ja seuraamusjärjestelmiä koskevan lakiluonnoksen lausuntoaika päättyy 31. joulukuuta
VM pyytää lausuntoja lakiluonnoksista, joiden tavoitteena on yhdenmukaistaa valmiste- ja autoverotuksen verotus- ja veronkantomenettelyjä sekä muutoksenhaku- ja seuraamusjärjestelmiä niin, että ne vastaavat muita Verohallinnon kantamia veroja koskevia menettelyjä. Tämä mahdollistaisi Verohallinnon uuden tietojärjestelmän käyttöönoton myös valmiste- ja autoverotuksessa. Valmisteverot muutettaisiin oma-aloitteisiksi veroiksi. Niiden ilmoittamiseen, maksamiseen, määräämiseen ja muutoksenhakuun sovellettaisiin lakia oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä. Autovero olisi edelleen maksuun pantava vero, johon sovellettaisiin pääosin samoja menettelyjä kuin muihin maksuun pantaviin veroihin. Valmisteverojen ja autoveron määrään tai veron muihin perusteisiin ei ehdoteta muutoksia. - Uutiset
12.11.2019 9.10
Tyytymättömyyden ilmoitusta koskeva asianajajan kantelu pesänjakajan vapauttamista koskevasta päätöksestä hylättiin
AA oli vaatinut, että hänen tyytymättömyyden ilmoituksensa hyväksytään myös siltä osin kuin se oli koskenut KO:n päätöksen perusteluja ja hakemusasian prosessia KO:ssa. AA oli sanotulla päätöksellä vapautettu pesänjakajan tehtävästä. AA oli vedonnut siihen, että pesänjakajan vapauttamista koskevan päätöksen perustelut vaikuttivat myös hänelle maksettavan palkkion suuruuteen. HO katsoi, että KO oli menetellyt oikein jättäessään hyväksymättä tyytymättömyyden ilmoituksen päätökseen siltä osin kuin se oli koskenut päätöksen perusteluja ja hakemusasian prosessia KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 12.11.2019) - Uutiset
8.11.2019 13.57
14-vuotiaan rikolliseen tekoon epäillyltä oli takavarikoitu tietoteknisiä laitteita - kantelua syytteen nostamisen määräajan pidentämiseksi ei voitu käyttää varsinaisena muutoksenhakukeinona
HO katsoi, ettei KO:n päätökseen korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO:2001:8 ilmenevän oikeusohjeen nojalla voitu hakea muutosta käyttämällä kantelua varsinaisena muutoksenhakukeinona. Asiassa oli vielä ratkaistava, voitiinko KO:n ratkaisuun hakea muutosta käyttämällä kantelua ylimääräisenä muutoksenhakukeinona. Tältä osin HO katsoi, että KO:n päätös oli rinnastettavissa lainvoimaiseen tuomioon ja että rikoskomisarion kantelu voitiin ottaa tutkittavaksi OK 31 luvun 1 §:n mukaisena kanteluna. Rikoskomisario oli kantelun perusteina vedonnut siihen, että KO oli ratkaissut asian väärin hylätessään syytteen nostamiselle säädetyn määräajan pidentämistä koskevan vaatimuksen. HO katsoi, ettei kantelussa ollut esitetty sellaisia OKn 31 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja perusteita, että KO:n päätös olisi tullut tuomiovirheen perusteella poistaa. (Vailla lainvoimaa 8.11.2019) - Uutiset
23.10.2019 9.00
Käräjäoikeuden ei olisi tullut kohtuullistaa puolustajalle maksettavaa palkkiota - puolustajalla ei ollut kuitenkaan oikeutta saada valtion varoista korvausta oman muutoksenhakemuksensa tekemisestä
B oli esitutkinnassa ollut epäiltynä rekisterimerkintärikoksesta, törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja kirjanpitorikoksesta. Asiassa oli 15.2.2016 tehty B:n osalta syyttämättäjättämispäätös. B:n puolustajaksi määrätty asianajaja AA oli esittänyt esitutkinnan aikana suoritetuista toimenpiteistä laskun, joka oli perustunut tehtyyn 22,75 työtuntia vastaavaan määrään. Asiassa esitetyn perusteella HO katsoi, ettei AA:n 22,75 tunnin työmäärään perustuvaa palkkiovaatimusta voitu pitää sillä tavoin tavanomaisesta poikkeavana, että sitä olisi tullut kohtuullistaa. AA:lle maksettavaa puolustajan palkkiota oli siten korotettava 7,75 tunnin työmäärää vastaavalla määrällä. Oikeusapulain nojalla puolustajalla ei ole oikeutta saada valtion varoista korvausta oman muutoksenhakemuksensa tekemisestä (esim. KKO 1984 II 196 ja 1986 II 120, Jokela: Oikeudenkäyntikulut ja maksuton oikeusapu, 1995, s. 422-423). Näin ollen AA:n vaatimus valituksen laatimisesta hänelle aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista HO:ssa hylättävä. (Vailla lainvoimaa 23.10.2019) - Uutiset
18.10.2019 15.30
Vetosi Postin työtaistelutoimenpiteisiin - rikosasian istunnosta poissaolleelle palautettiin menetetty määräaika tyytymättömyyden ilmoittamiseksiA oli tuomittu 75 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Tuomio oli julistettu istunnossa 28.8.2019, johon A oli kutsuttu poissaolon uhalla. HO totesi, että oli yleisesti tiedossa, että postia toimittava henkilöstö oli järjestänyt työtaistelutoimenpiteitä ainakin syyskuun 2019 alussa, mikä yleisen elämänkokemuksen mukaan saattoi vaikuttaa postin kulkuun sitä hidastamalla. Sanotuilla perusteilla A:n ilmoitusta siitä, ettei hän ollut saanut tietoa KO:n julistamasta tuomiosta tyytymättömyyden ilmoitukselle varatun seitsemän päivän kuluessa, ei ollut aihetta epäillä. Vaikka A:lla oli ollut etukäteistieto rikosasian käsittelystä poissaolosta huolimatta tiettynä ajankohtana, olisi A:n tullut saada asiassa, jossa hänelle oli tuomittu vankeusrangaistus, tieto seuraamuksesta viipymättä sen julistamisen jälkeen. (Vailla lainvoimaa 18.10.2019) - Uutiset
16.10.2019 9.00
Istunnosta poisjääneen yhtiön oli tullut varautua myös siihen, että ratkaisu voidaan julistaa pääkäsittelyn päätteeksi - hovioikeus ei palauttanut menetettyä määräaikaa
Tyytymättömyys oli tässä tapauksessa jäänyt yhtiön ilmoituksen mukaan määräajassa ilmoittamatta sen edustajan matkoilla olon vuoksi. HO totesi, ettei yhtiö ollut esittänyt selvitystä siitä, että se ei olisi laillisen esteen vuoksi voinut määräajassa ilmoittaa tyytymättömyyttä KO:n tuomioon. Yhtiö ei ollut myöskään esittänyt sellaisia erittäin painavia syitä, joiden vuoksi se ei ollut voinut ilmoittaa tyytymättömyyttä. Näin ollen hakemus määräajan palauttamiseksi oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 16.10.2019) - Uutiset
15.10.2019 8.06
Yksinyrittäjä ei päässyt käräjäoikeuden pääkäsittelyyn työesteiden vuoksi - menetettyä määräaikaa tyytymättömyyden ilmoittamista varten ei palautettu
A:n (kantelija / hakija) mukaan hän ei ollut päässyt KO:n pääkäsittelyyn 30.4.2019 työesteiden vuoksi. Hän oli kuitenkin luottanut siihen, ettei häntä tuomittaisi asiassa rangaistukseen, koska hän ei ollut syyllistynyt rikokseen. A:n mukaan hän oli saanut KO:n ratkaisun postitse vasta 8.5.2019, vaikka tuomio oli annettu jo 30.4.2019. Jos pääkäsittelyn jälkeen ei olisi ollut arkipyhää 1.5.2019, hän olisi saanut KO:n ratkaisun seitsemän päivän kuluessa ja ehtinyt ilmoittaa tyytymättömyyttä määräajassa. A:n mukaan hän ei ollut syyllistynyt rikokseen KO:n tuomiolla 30.4.2019 nro 119477 ratkaistussa asiassa. HO hylkäsi sekä kantelun että menetetyn määräajan palauttamista tarkoittavan hakemuksen. Valitus jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 15.10.2019) - Uutiset
11.10.2019 13.26
Hovioikeus: Tutkintavangin seitsemän vuorokauden säilytysaika poliisin säilytystilassa on laskettava vangitsemispäätöksestä eikä kiinniotosta lähtien
Itä-Suomen hovioikeus katsoi Turun hovioikeuden (ään. 2-1) lailla, että tutkintavankeus alkaa vasta KO:n vangitsemispäätöksestä. Kiinniottaminen ja pidättäminen ovat tutkintavankeudesta erillisiä, itsenäisiä rikosprosessuaalisia pakkokeinoja. Kantelu jätettiin tutkimatta. (KKO:ssa) - Uutiset
11.10.2019 10.07
KKO: Kun lainoppinut asiamies ei ollut pyrkinyt varmistamaan suuren sähköpostilähetyksen perillemenoa, käräjäoikeus oli voinut jättää valituksen tutkimatta
Asianosaisen lainoppineen asiamiehen sähköpostitse lähettämä valitus ei ollut saapunut määräajassa perille käräjäoikeuteen, koska viesti liitetiedostoineen oli ollut niin suuri, ettei käräjäoikeuden järjestelmä ollut kyennyt vastaanottamaan sitä. Asiamies ei ollut saanut lähetyksestä vastaanottokuittausta, eikä hän ollut muullakaan tavoin pyrkinyt varmistamaan lähetyksen perillemenoa. Korkein oikeus katsoi, että valituksen jääminen saapumatta perille oli johtunut lähettäjän vastuulla olevasta seikasta, eikä valitusta tullut ottaa tutkittavaksi. - Uutiset
9.10.2019 15.00
Asian ratkaisseella käräjänotaarilla ei ollut oikeutta hakea tuomion poistamista, kun sakonmuuntoratkaisun poistaminen olisi johtanut tosiasiassa siihen, että vastaajalle myöhemmin määrättäisiin pidempi vankeus
Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO:2014:10 mainittuja periaatteita on noudatettava myös OK 31 luvun 1 §:ssä tarkoitettua tuomiovirhekantelua ratkaistaessa niissä tilanteissa, joissa tuomion poistaminen selvästi tapahtuisi vastaajan vahingoksi. Tapauksessa oli selvää, että sakonmuuntoratkaisun poistaminen johtaisi tosiasiassa siihen, että vastaajalle myöhemmin määrättäisiin pidempi vankeus kuin poistettavaksi vaaditussa ratkaisussa oli määrätty. Näin ollen asian ratkaisseella käräjänotaarilla ei ollut oikeutta hakea tuomion poistamista. Kantelu jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 9.10.2019) - Uutiset
8.10.2019 15.09
Valvontalautakunnassa ei ollut ilmennyt menettelyvirhettä - asianajajalle voitiin antaa varoitus
Valvontalautakunta oli oli todennut ratkaisussaan mm., että kun AA oli voinut havaita, että vastausten määräaika oli kulumassa umpeen, AA ei voinut hyväksyttävästi perustella toimimattomuuttaan sillä, että hän oli sopinut päämiehen allekirjoittavan vastauksen ja että päämies oli ollut määräajan umpeutuessa tavoittamattomissa. AA oli toiminut vastoin hyvää asianajajatapaa. HO katsoi, että AA oli saanut tiedokseen kaikki ne B:n valvontalautakunnalle toimittamat AA:a koskevat kirjelmät, joihin lautakunta oli ratkaisunsa perustanut. Asiassa ei ollut ilmennyt menettelyvirhettä. Valvontalautakunnan ratkaisun osalta HO katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa AAn menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti ja antaa hänelle varoituksen. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. Ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 8.10.2019) - Uutiset
7.10.2019 9.30
Hovioikeuden päätös syytteeseen yhtyneiden asianomistajien velvollisuudesta korvata vastaajan oikeudenkäyntikulut syyttäjän peruutettua valituksensa hovioikeudessa
Asianomistajien valituksen peruuttaminen ei ollut johtanut siitä, että he olisivat päässeet tavoittelemaansa lopputulokseen miltään osin. HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty sellaista erityistä syytä, jonka perusteella kulujen korvausvelvollisuudesta olisi ollut määrättävä OK 21 luvun 7 §:n 2 momentin pääsäännöstä poikkeavasti. Asianomistajat olivat siten velvolliset korvaamaan valtiolle V1:n avustajalle sekä V2:n ja V3:n puolustajille valtion varoista maksettavat palkkiot. (Vailla lainvoimaa 7.10.2019) - Uutiset
3.10.2019 11.30
KHO: Valitusajan viimeisenä päivänä saapunutta sähköposti-ilmoitusta lapsen sijaishuoltopaikan ohjaajalta oli pidettävä asiakirjana, jolla lapsen valitus oli tullut HAO:ssa vireille - lapsen valitusta ei olisi tullut jättää tutkimatta
Lapsi oli ilmoittanut haluavansa valittaa huostaanottoaan ja sijaishuoltoon sijoittamistaan koskevasta johtavan sosiaalityöntekijän päätöksestä ja laatinut valituskirjelmän. Valitusajan viimeisenä päivänä sijaishuoltopaikan ohjaaja oli lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ohjeistamana ilmoittanut sähköpostitse HAO:lle lapsen laatimasta valituksesta ja valituksen postittamisesta. HAO oli jättänyt valituksen tutkimatta, koska valituskirjelmä oli saapunut HAO:een valitusajan päättymisen jälkeen. KHO katsoi, että koska HAO:lle ennen valitusajan päättymistä lähetetystä sähköpostiviestistä ilmeni selvästi lapsen tahto valittaa huostaanottoaan ja sijaishuoltoon sijoittamistaan koskevasta päätöksestä, sähköpostiviestiä oli pidettävä asiakirjana, jolla lapsen valitus oli tullut HAO:ssa vireille. HAO:n ei siten olisi tullut jättää lapsen valitusta tutkimatta. HAO:n päätös kumottiin ja asia palautettiin HAO:lle valituksen tutkimiseksi. - Uutiset
16.9.2019 10.44
KKO: Irtisanotulle työntekijälle olisi tullut myöntää jatkokäsittelylupa muutos- ja ennakkopäätösperusteella
KO:n ratkaisun oikeellisuutta oli ilmennyt aihetta epäillä siltä osin kuin irtisanominen oli katsottu toimitetuksi kohtuullisessa ajassa. - Uutiset
28.8.2019 13.00
Vahvistettuun sovintoon tyytymättömän osapuolen kantelu tutkittiin ja käräjäoikeuden päätös tyytymättömyyden ilmoituksen hylkäämisestä kumottiin
KO oli 11.4.2019 hylännyt kantelijan tyytymättömyyden ilmoituksen ja ilmoittanut, että päätöksestä saa kannella Helsingin HO:lle 30 päivässä KO:n ratkaisun antamispäivästä. Osoitus oli virheellinen, koska siitä ei selvästi ilmennyt, että määräaika lasketaan sovinnon vahvistamispäivästä 19.3.2019. Kun kantelukirjelmä oli saapunut HO:een 10.5.2019, kantelija oli määräajan osalta noudattanut hänelle annettua osoitusta. Kantelu oli virheellisesti toimitettu KO:n asemesta HO:een, josta se olisi kuitenkin ollut toimitettavissa kanteluohjeen mukaisessa määräajassa KO:een. Kantelu otettiin näin ollen tutkittavaksi. Muutoksenhaun osalta HO katsoi, että KO:n olisi tullut liittää sovinnon vahvistamista koskevaan ratkaisuun muutoksenhakuosoitus. Asia palautettiin KO:een. (Vailla lainvoimaa 28.8.2019) - Uutiset
23.8.2019 11.50
Syyttäjä hakee eräiltä osin valituslupaa ns. Tynnyri-jutussa
Helsingin hovioikeus antoi 27.6.2019 tuomionsa ns. Tynnyri-jutussa, jossa syytettynä oli mm. Helsingin poliisilaitoksen huumerikosyksikön päällikkönä toiminut Jari Aarnio. - Uutiset
23.8.2019 10.08
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut pelkästään sähköpostiviestin epäselvän sanamuodon perusteella hylätä tyytymättömyyden ilmoitusta
Sähköpostiviestin lähettäjä oli työskennellyt kantelijan asiamiehen asianajotoimistossa. Hän oli kirjoittanut sähköpostiviestiinsä tyytymättömyyden ilmoituksen alle ”Aa C:n puolesta, NN – Aulavastaava”. HO katsoi, ettei KO:n olisi tullut pelkästään sähköpostiviestin epäselvän sanamuodon perusteella hylätä tyytymättömyyden ilmoitusta, vaan KO:n olisi tullut kehottaa ilmoittajaa täsmentämään ilmoitustaan tai esittämään oikeudenkäyntiasiamiehen valtakirjan. Tyytymättömyyden ilmoituksen hylkäämistä koskeva KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 23.8.2019) - Uutiset
21.8.2019 11.00
Vapaudenmenetys ei ollut vapauttanut hakijaa velvoitteista, joita oikeuskäsittely edellyttää - menetettyä määräaikaa ei palautettu
Korkein oikeus on ratkaisuissaan KKO 2004:101 ja KKO 2004:102 todennut, että poliisin toimesta vapauden menettäminen tai vankilassaolo ei OK 12 luvun 28 §:n 1 momentin mukaan ole automaattisesti laillinen este. Vankilassaolon hyväksyminen lailliseksi esteeksi tulee arvioitavaksi mainitun momentin jälkimmäisen virkkeen perusteella. On mahdollista, että vapaudenmenetykseen liittyvät olosuhteet muodostuvat sellaisiksi, ettei asianomaisen voida kohtuudella edellyttää ilmoittavan haasteesta vankilaviranomaisille tai esteestä tuomioistuimelle. Nyt käsiteltävässä asiassa hakija ei ollut esittänyt selvitystä siitä, että vapaudenmenetyksen olosuhteet olisivat olleet sellaiset, että hänellä olisi ollut laillinen este hakea muutosta KO:n tuomioon määräajassa. (Vailla lainvoimaa 21.8.2019) - Uutiset
20.8.2019 8.46
Asianajaja toimi vastoin ammattitaito- ja huolellisuusvelvollisuuksiaan toimittaessaan puutteellisen valituksen EIT:lle - hovioikeus ei lieventänyt varoitusta huomautukseksi
HO katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa AA:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Valvontalautakunta oli määrännyt AA:lle seuraamuksena varoituksen. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. Ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat myös täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 20.8.2019) - Uutiset
18.6.2019 13.35
Istunnosta poisjääneelle ja vankeuteen tuomitulle palautettiin menetetty määräaika
Hakijalla ei ollut ollut lainopillisen koulutuksen saanutta oikeudenkäyntiavustajaa. Vaikka hakija oli tiennyt asian käsittelypäivän ja hänellä olisi ollut mahdollisuus selvittää ratkaisun lopputulos heti ratkaisun antamisen jälkeen, hakijalta ei olut voitu kuitenkaan edellyttää, että hänen olisi täytynyt ymmärtää ilmoittaa tyytymättömyyttä KO:n ratkaisuun jo ennen muutoksenhakuohjeiden saamista. Näin ollen hakija ei ollut menettänyt puhevaltaansa asiassa omasta syystään. Määräajan palauttamiselle oli siten OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettu erittäin painava syy. (Vailla lainvoimaa 18.6.2019) - Uutiset
13.6.2019 13.00
Menetetyn määräajan palauttamiseksi oli erittäin painavia syitäHakija oli asiassa kuvatuin tavoin hoitanut avustajan määräämistä koskevaa asiaa vain avustajansa välityksin. Tässä tilanteessa se, että avustajan yhteystietoja ei ollut merkitty ratkaisupyyntöön, ei antanut aihetta lähettää asiaa koskevaa ratkaisua hakijan rekisteröityyn osoitteeseen, kun hakemus oli kiistatta avustajan laatima ja kun siinä viitataan pääasiassa annettuun vastaukseen, jossa avustajan yhteystiedot oli asiamukaisesti merkitty. Tämän vuoksi ja kun hakija oli kiistänyt saaneensa kyseistä päätöstä ja kun asiassa ei ollut ilmennyt aihetta epäillä asianosaisen ilmoitusta siitä, että lähetys ei ollut häntä tavoittanut, oli asiassa erittäin painavia syitä palauttaa hakijalle menetetty määräaika tyytymättömyyden ilmoittamiseksi ja muutoksen hakemiseksi KO:n antamaan päätökseen. (Vailla lainvoimaa 13.6.2019) - Uutiset
6.6.2019 14.15
Hallituksen esitysluonnos kuntalain muutoksenhakua koskevien säännösten muuttamisesta lausuntokierrokselle 6. syyskuuta saakkaLuonnoksessa kuntalain muutoksenhakua koskevaa sääntelyä ehdotetaan uudistettavaksi siten, että muutoksenhaku hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttäisi valituslupaa. Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuntalain 142 §:n ja 144 §:n muuttamisesta viimeistään 6. syyskuuta. Muutosehdotus on valmisteltu hallituksen esityksen muotoon virkatyönä valtiovarainministeriössä. - Uutiset
9.5.2019 14.00
Hovioikeus ei muutoksenhakuasteena voinut itse ratkaista huoltoriitaa, jota ei ollut asianmukaisesti tutkittu ensimmäisessä asteessa
Lapsen edun selvittäminen asiassa olisi edellyttänyt KO:ssa sen varmistamista, että lasten äiti tosiasiallisesti ymmärsi, mistä asiassa oli kysymys. Asiaa ei siten ollut tutkittu KO:ssa asianmukaisesti. HO päätyi siihen, että asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 9.5.2019) - Uutiset
7.5.2019 13.10
Uusi ohje: Verovalitusmenettelyä koskeva ohje
Hallintotuomioistuimet johtavat valitusprosessia valituksen vireille tulemisesta alkaen. Verovalitusten käsittelyä koskevia menettelyjä on kehitetty yhdessä Verohallinnon, oikeusministeriön ja tuomioistuinlaitoksen kanssa. Ohjeessa käsitellään verovalituksiin liittyviä menettelykysymyksiä siltä osin kuin niillä on vaikutuksia hallintotuomioistuimien, Verohallinnon ja muutoksenhakijoiden menettelyihin sekä näiden väliseen asiakirjaliikenteeseen. - Uutiset
2.5.2019 10.35
Unionin tuomioistuimessa aletaan soveltaa uusia sääntöjä, jotka koskevat valituslupaa asioissa, jotka on jo tutkittu kahteen kertaan
Tällainen valituslupa voidaan myöntää kokonaan tai osittain vain, jos valituksen kohteena on unionin oikeuden yhtenäisyyden, johdonmukaisuuden tai kehityksen kannalta tärkeä kysymys.