-
Oikeudenkäynti
- Asianosainen
- Asiantuntija
- Asiavaltuus
- Haaste
- Hallintolainkäyttö
- Laintulkinta
- Muutoksenhaku
- Noutomääräys
- Oikeudenkäynnin julkisuus
- Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Oikeudenkäyntikirjelmä
- Oikeudenkäyntikulut
- Oikeudenkäyntivirhe
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Oikeuspaikka
- Pääkäsittely
- Riita-asia
- Rikos oikeudenkäyttöä vastaan
- Sivuväliintulo
- Todistaja
- Tuomiovirhe
- Vastakanne
- Väite
- Väliintulo
- Yksipuolinen tuomio
- Äänestäminen tuomioistuimessa
Muutoksenhaku
572 hakuosumaa
- Uutiset
23.2.2021 14.37
Hovioikeus palautti sakkoasian käräjäoikeuteenKO oli vastaajan valituksen hylätessään soveltanut asiassa 1.6.2019 kumottua säännöstä eikä ollut tutkinut vastaajan esittämää valitusperustetta lainkaan. Asia oli näin ollen palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 23.2.2021) - Uutiset
22.2.2021 15.00
Menetettyä määräaikaa ei palautettu - avustajan inhimilliselle erehdykselle tai hänen päämiehensä henkilöön liittyville seikoille ei voitu antaa asian oikeudellisessa arvioinnissa merkitystä
Lainoppineiden avustajien virheisiin on suhtauduttu oikeuskäytännössä varsin ankarasti, ja heidän on edellytetty tuntevan säännönmukaisessa muutoksenhaussa noudatettavat perussäännökset muutoksenhakuohjauksesta riippumatta. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa myös käräjäoikeuden muutoksenhakuohjauksesta ilmenevä valituksen määräpäivää koskeva kirjaus oli selkeä ja oikea. (Vailla lainvoimaa 22.2.2021) - Uutiset
2.2.2021 14.30
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamisesta
HO tutki kantelut RL 8 luvun 5 §:n 4 momentin mukaisina kanteluina. Tämän jälkeen kysymys oli siitä, oliko syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamiselle ollut laissa säädetyt perusteet. HO katsoi, että syyteoikeus oli ollut vanhentunut jo silloin, kun syyttäjän hakemus syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamiseksi oli tullut KO:sa vireille 18.2.2020. Hakemus oli siten tehty RL 8 luvun 5 §:n vastaisesti vasta vanhentumisajan päättymisen jälkeen. Sen vuoksi KO:n olisi tullut jättää hakemus myöhään tehtynä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 2.2.2021) - Uutiset
28.1.2021 11.45
Vierashuoneessa HTM, nuorempi tutkija Kimmo J. Nieminen: Osa oikaisuvaatimuksista käsitellään Verohallinnossa liian hitaasti
Verotuksen oikaisuvaatimusmenettely täyttää Suomen perustuslain, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja EU:n perusoikeuskirjan vaatimukset, jos oikaisuvaatimukset käsitellään ilman aiheetonta viivytystä. Näin ei kuitenkaan aina käytännössä tapahdu.Avoin uutinen - Uutiset
19.1.2021 8.26
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu oikeudesta saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa (Århusin yleissopimus)
Ennakkoratkaisupyyntö esitettiin asioissa, joissa vastakkain ovat yhtäältä luonnollinen henkilö ja eläinten oikeuksia ajavat yhdistykset sekä toisaalta Echt-Susterenin kunnanvaltuusto, Alankomaat / Echt-Susterenin kunta ja joissa on kyseessä viimeksi mainitun kunnan Sebava BV:lle myöntämä lupa sikalan rakentamiseksi. - Uutiset
21.12.2020 15.30
Hovioikeus: Määräajan menettämisen palauttamista ei ollut syytä arvioida toisin hakijoiden Venäjällä oleskelun tai koronaviruksesta johtuvien matkustusrajoitusten vuoksi
Määräajan menettäminen oli johtunut hakijoiden laiminlyönnistä. (Vailla lainvoimaa 21.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 14.30
Hovioikeus tutki syyttäjän valituksen - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus luki yhtiön syyksi työturvallisuusrikoksen, mutta jätti yhtiön rangaistukseen tuomitsematta - yhtiöllä ei ollut oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaanTutkimatta jättämistä koskevan yhtiön vaatimuksen osalta HO totesi, että oikeuskäytännössä on suhtauduttu kielteisesti tuomion perusteluihin kohdistuvaan muutoksenhakuun (ks. KKO 1996:129 ja KKO 1989:115). Nyt syyttäjä oli kuitenkin vaatinut muutosta syyksilukemiseen ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuteen, eikä valitus siten kohdistunut yksinomaan KO:n tuomion perusteluihin. Perusteita jättää valitus tutkimatta yhtiön esittämillä perusteilla ei ollut. HO tutki valituksen. Pääasian osalta HO hyväksyi KO:n perustelut siitä, että RL 9 luvun 2 §:n 1 momentin mukaiset edellytykset yhtiön tuomitsemiselle yhteisösakkoon täyttyivät. Ratkaisusta KKO 2008:61 ilmenevin tavoin yhteisösakkoon tuomitsematta jättäminen RL 9 luvun 4 §:n säännösten nojalla merkitsee kuitenkin oikeushenkilön toimintaan kohdistuvaa rikosoikeudellista moitetta. Yhteisösakon tuomitsemisen edellytysten täytyttyä moitearvostelu kohdistui myös vastaajayhtiöön, vaikka yhtiö jätettiinkin yhteisösakkoon tuomitsematta. Yhteisösakon tuomitsematta jättäminen RL 9 luvun 4 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohtien perusteella ei merkinnyt syyttäjän vaatimuksen hylkäämistä. Koska yhtiöön oli kohdistettu syytteen mukainen moitearvostelu, yhtiöllä ei ollut oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan asiassa ROL 9 luvun 1 a §:n nojalla. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
8.12.2020 7.31
Hovioikeus hylkäsi kantelijoiden vaatimukset valmisteluistunnon ja pääkäsittelyn pöytäkirjoissa olevien virheiden korjaamisesta ja todistelua koskevan osuuden poistamisesta
Kantelijat olivat yhteisessä kantelukirjelmässään vaatineet, että KO:n päätös 9.11.2020 kumotaan, että HO korjaa KO:n tuomiossa 12.6.2020, valmisteluistunnon 28.4.2020 pöytäkirjassa sekä pääkäsittelyn 29.4.2020 pöytäkirjassa olevat selvät virheet ja että HO poistaa KO:n tuomiosta T:n todistelua koskevan osuuden. Korjattavaksi vaaditut virheet oli selostettu kantelukirjelmässä. Kantelu hylättiin. (Vailla lainvoimaa 8.11.2020) - Uutiset
27.11.2020 15.30
Hovioikeus arvioi vastavalituksen tutkimisen edellytyksiä rikosasiassa
HO otti viran puolesta ratkaistavakseen kysymyksen siitä, voitiinko vastavalituksin hakea muutosta muuhun kuin siihen osaan KO:n tuomiosta, jota valitus koski. Kysymys oli siitä, oliko vastaajalla oikeus tehdä vastavalitus syyksilukemisen ja rangaistusseuraamuksen lisäksi myös yksityisoikeudellisista korvausvaatimuksista tilanteessa, jossa asianomistaja ei ollut valittanut KO:n tuomiosta ja jossa syyttäjä oli valittanut ainoastaan rangaistusseuraamuksesta. HO jätti vastaajan vastavalituksen vahingonkorvausten osalta tutkimatta. Muilta osin vastaajan vastavalitus otettiin tutkittavaksi. (Vailla lainvoimaa 27.11.2020) - Uutiset
26.11.2020 9.23
Hovioikeus: Avioerohakemus on mahdollista peruuttaa vielä muutoksenhakuvaiheessa
HO kumosi KO:n päätöksen puolisoiden tuomitsemisesta avioeroon. Asia jätettiin sillensä. (Vailla lainvoimaa 26.11.2020)Avoin uutinen - Uutiset
24.11.2020 9.35
Hovioikeus ei palauttanut menetettyä määräaikaa
Hakija oli perustellut hakemustaan sillä, että hän oli saanut Helsingin KO:sta 19.10.2020 kirjeitse tiedon siitä, että hänet oli 8.10.2020 tuomittu 40 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Hakijan mukaan KO ei ollut ilmoittanut hänelle tuomiosta sähköpostitse. Hakijaan mukaan hän ei ollut tiennyt KO:n antamasta tuomiosta, joten hän ei ollut voinut ilmoittaa siihen tyytymättömyyttä seitsemän päivän kuluessa tuomion antamisesta. Hakija ei ollut ollut läsnä KO:n pääkäsittelyssä, eikä hänelle ollut ilmoitettu ennen pääkäsittelyä, miten hänen tuli toimia, mikäli hän aikoi valittaa KO:n tuomiosta. Hakija ei ollut myöskään tiennyt tyytymättömyyden ilmoittamisen merkitysestä. HO katsoi, ettei hakija ollut hakemuksessaan esittänyt sellaista selvitystä, jonka perusteella hänellä olisi voitu katsoa olleen OK:ssa tarkoitettu peruste menetetyn määräajan palauttamiseksi. (Vailla lainvoimaa 24.11.2020) - Uutiset
23.11.2020 11.14
Lukuisten oikeudenkäyntien vuoksi velkaantuneelle voitiin määrätä edunvalvoja – laki ei mahdollista täytäntöönpanon keskeyttämistä
KO oli rajoittanut A:n toimintakelpoisuutta toistaiseksi siten, että hän saa laittaa vireille OK 24:10 §:n perusteella siviili- ja rikosoikeudellisia kanteita ja hakemuksia sekä jatkaa niiden ajamista vain yhdessä edunvalvojansa kanssa. A:n Digi- ja väestötietovirastoon kohdistama korvausvaatimus oli hylätty. A oli HO:lle tekemässään valituksessaan muun ohella vaatinut, että KO:n päätöksen täytäntöönpano kielletään tai keskeytetään kaikilta osin. Valittajan mukaan päätös rajoittaa hänen mahdollisuuttaan elinkeinonharjoittamiseen ja sitä kautta tulojen ansaitsemiseen elinkustannuksiin ja muihin vastuisiin. HO hylkäsi vaatimuksen lakiin perustumattomana. (Vailla lainvoimaa 23.11.2020) - Uutiset
19.11.2020 16.00
KHO:n muu päätös: Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksessa tehdyissä päätöksissä ei ole ollut kysymys hallintoasiassa tehdyistä päätöksistä eikä niihin siten voitu hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen
Kun otettiin huomioon päätöksessä mainitut säännökset, saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksessa tehdyissä päätöksissä ei ollut kysymys hallintoasiassa tehdyistä päätöksistä eikä niihin siten voitu hakea muutosta oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain nojalla valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asiassa esitetyt muutoksenhakukirjelmät oli tällä perusteella jätettävä tutkimatta. - Uutiset
10.11.2020 16.00
Avustajan migreeni ei käynyt perusteeksi palauttaa menetetty määräaika
Valituksen toimittamatta jättäminen määräajassa ei ollut johtunut hakijan avustajan OK 12 luvun 28 §:ssä tarkoitetusta laillisesta esteestä. Kun asiassa ei ollut esitetty eikä asiassa ollut muutoinkaan ilmennyt myöskään OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja erittäin painavia syitä valituksen toimittamiselle asetun määräajan palauttamiselle, hakijan hakemus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 10.11.2020) - Uutiset
10.11.2020 12.11
Hovioikeus: Vastavalitus voitiin tutkia, vaikka vastavalituksen tehneet asianosaiset olivat tehneet myös varsinaisen valituksenVastavalitusoikeuden rajoittavaa tulkintaa nyt käsillä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa asianosaiset ovat hovioikeudessa toisiinsa nähden vastapuolia ja jossa oikeudenkäyntiaineisto ei vastavalituksen tutkimisen johdosta olennaisesti laajene, ei voida puoltaa myöskään oikeudenkäyntiaineiston rajoittamista ja prosessiekonomiaa koskevilla näkökohdilla. Näiden näkökohtien merkitystä on yleisesti omiaan vähentämään se, että oikeudenkäymiskaaren 25 a luvun 5 §:n 1 momentin mukaan niin valitus kuin vastavalituskin kuuluvat riita-asiassa jatkokäsittelyluvan soveltamisalaan, vaikkakin jatkokäsittelyluvan myöntäminen valitukselle voi näissä tapauksissa johtaa siihen, että jatkokäsittelylupa on saman luvun 11 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun muun painavan syyn johdosta myönnettävä vastavalittajallekin. Lisäksi A:n ja B:n vastavalituksen kohteena olevan hinnanalennusvaatimuksen perusteena olevat seikat oli tässä asiassa saatettu hovioikeuden tutkittaviksi pitkälti jo valitusten perusteella. Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n 1 momentin säännöksestä kuitenkin johtuu, että silloin, kun valituksessa on vaadittu vain kaupan purkamista, hovioikeus ei voi tuomita valittajalle hinnanalennusta, koska hinnanalennus ja purku ovat eri laatuisia ja itsenäisiä oikeusseuraamuksia (ks. Mia Hoffrén – Mikko Vuorenpää: Vahingonkorvaus, hinnanalennus ja vaatimistaakka. Lakimies 2009 s. 791). Vastavalituksen tutkiminen mahdollistaa myös sen, että hinnanalennusta koskeva kysymys on hovioikeuden ratkaistavana samassa laajuudessa kuin se oli käräjäoikeudessa. Hovioikeus katsoi, että A:n ja B:n vastavalitus oli otettava tutkittavaksi, vaikka he olivat tehneet myös valituksen. (Ratkaisuun ei saa hakea erikseen muutosta. Pääasian käsittely kesken 10.11.2020) - Uutiset
9.11.2020 15.00
Hovioikeus jätti vaatimuksen ulkomaisen tuomion julistamista täytäntöönpanokelpoiseksi koskevan asian käsittelyn keskeyttämisestä tutkimatta, koska yhtiö ei ollut hakenut muutosta käräjäoikeuden päätökseen
Asiassa todettujen Luganon sopimuksen 45 ja 46 artiklojen sanamuodon mukaan asian käsittely voidaan keskeyttää muutoksenhaun yhteydessä. HO totesi, että hakija Oy ei ollut tässä asiassa hakenut muutosta Oulun käräjäoikeuden päätökseen julistaa Dalanen tingrettin tuomio täytäntöönpanokelpoiseksi Suomessa. Sen sijaan hakija Oy oli vaatinut, että asian käsittely keskeytetään sen vuoksi, koska se oli hakenut muutosta pääasiaan Norjan muutoksenhakutuomioistuimessa. Koska hakija Oy ei ollut hakenut muutosta KO:n päätökseen, vaatimus asian käsittelyn keskeyttämisestä oli jätettävä tutkimatta. Asian lopputuloksesta johtuen HO ei ollut erikseen varannut V AS:lle tilaisuutta tulla kuulluksi asian käsittelyn keskeyttämistä koskevan vaatimuksen johdosta. (Vailla lainvoimaa 9.11.2020) - Uutiset
30.10.2020 15.30
Käräjäoikeus lähetti jäljennöksen ratkaisusta muuhun kuin hakijan viimeksi ilmoittamaan osoitteeseen - hovioikeus palautti menetetyn määräajan
Kun KO oli lähettänyt jäljennöksen ratkaisusta muuhun kuin hakijan viimeksi ilmoittamaan osoitteeseen, hakija oli ilman omaa syytään menettänyt valitusoikeutensa asiassa. HO katsoi, että määräajan palauttamiselle oli OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettu erittäin painava syy. (Vailla lainvoimaa 30.10.2020) - Uutiset
30.10.2020 11.30
Vierashuoneessa ma. vakuutusoikeustuomari Heli-Anna Haukilahti: Toimeentuloturvaa koskevilla päätöksillä on oma muutoksenhakujärjestelmänsä
Lähes jokainen meistä joutuu elämänsä aikana turvautumaan sosiaalietuuksiin esimerkiksi sairauden, opiskelun tai työttömyyden takia. Kun haemme vaikkapa sairauspäivärahaa, tulee Kelan antaa päätös sairauspäivärahasta ja sen määrästä ja kestosta tai siitä, ettei sairauspäivärahan myöntämiselle ole edellytyksiä. Miten tulee menetellä, jos on tyytymätön Kelan päätökseen?Avoin uutinen - Uutiset
23.10.2020 10.51
Hovioikeus arvioi käräjäoikeuden jatketussa valmistelussa kiinteistöriitansa sopineiden oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta toisin kuin käräjäoikeus
Asiassa oli kysymys siitä, olivatko asianosaiset sopineet, ettei kukaan heistä hae valittamalla KO:n päätökseen muutosta ja siitä, tulisiko myyjän korvata ostajien oikeudenkäyntikuluja tilanteessa, jossa asianosaiset olivat KO:n jatketussa valmisteluistunnossa saavuttaneet sovinnon. HO katsoi, ettei KO:n päätöksestä tai muustakaan asian kirjallisesta aineistosta käynyt ilmi, että asianosaiset olisivat sopineet, ettei KO:n ratkaisuun saa hakea valittamalla muutosta. KO:n ratkaisu kumottiin. Myyjä velvoitettiin suorittamaan ostajille yhteisesti korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 13.000 euroa, sekä korvauksena asianosaiskuluista KO:ssa A:lle 684,62 euroa ja B:lle 211,63 euroa korkoineen. Koska ostajien valitus oli menestynyt valtaosiltaan ja hyväksymättä jäänyt osa oli koskenut harkinnanvaraista seikkaa, jolla ei ollut ollut sanottavaa vaikutusta heidän oikeudenkäyntikulujensa määrään, myyjä oli velvollinen korvaamaan heidän asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuullisina pidettävät oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa 1.800 euroa lisättynä arvonlisäverolla ja oikeudenkäyntimaksulla. (Vailla lainvoimaa 23.10.2020) - Uutiset
23.10.2020 9.44
Ammatti- ja aikuisopiston rehtorin päätöksessä muuttaa valittajan viranhoitomääräykseen kirjattu hinnoittelutunnus toiseksi oli kyse valittajan etua ja oikeutta koskevasta päätöksestä - oikaisuvaatimusta ei olisi tullut jättää tutkimattaHAO katsoi, että Stadin ammatti- ja aikuisopiston rehtorin päätöksessä 26.9.2018, jolla rehtori oli muuttanut valittajan viranhoitomääräykseen kirjatun hinnoittelutunnuksen toiseksi hinnoittelutunnukseksi 1.10.2018 lähtien ja jolla valittajan tehtäväkohtaista palkkaa oli samalla muutettu, oli ollut kyse valittajan etua ja oikeutta koskevasta päätöksestä, joka oli valituskelpoinen. Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnan ei olisi tullut jättää valittajan oikaisuvaatimusta tutkimatta. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätös oli lainvastainen ja loukkasi siten valittajan oikeutta. Sen vuoksi HAO kumosi lautakunnan päätöksen ja palautti sen lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. (Ei lainvoima 23.10.2020) - Uutiset
20.10.2020 15.30
Julkisten hankintojen muutoksenhakuun annettiin vinkkejä Editan webinaarissa
Editan 20.10. pidetyssä koulutuswebinaarissa käsiteltiin julkisiin hankintoihin liittyvää muutoksenhakuprosessia ja sen kannattavuutta. Webinaarin kouluttajana toimi juristi Annika Koskikare. - Uutiset
20.10.2020 10.33
Veropetosasiaansa ilman avustajaa hoitaneelle vastaajalle ei palautettu menetettyä määräaikaa - lääkärinlausunto ei riittänyt
HO totesi, että valittajan terveydentila oli lääkärinlausunnosta ilmenevällä tavalla ollut heikentynyt, millä oli valittajan katsomin tavoin voinut olla vaikutusta hänen jaksamiseensa ja kykyynsä hoitaa asioita. Lääkärinlausunnoissa ei kuitenkaan ollut otettu kantaa hänen kykyynsä tehdä KO:n tuomiota koskevan muutoksenhaun vaatimia toimenpiteitä. Lausunnoista ei ilmennyt, että vastaaja olisi ollut sairaalahoidon tarpeessa tai muitakaan sellaisia seikkoja, jotka olisivat estäneet häntä ilmoittamasta tyytymättömyyttä KO:n tuomioon määräajassa. Tässä arviossa voitiin ottaa huomioon myös se, että valittajalla ei KO:ssa ollut määrättynä avustajanaan asianajaja. Edellä lausutuin perustein HO katsoi, ettei valittaja ollut esittänyt hakemuksensa tueksi sellaisia perusteita, joiden johdosta hänelle olisi tullut OK 31 luvun 17 §:n nojalla palautettava määräaika tyytymättömyyden ilmoittamiseen ja muutoksen hakemiseen KO:n tuomioon. Hakemus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 20.10.2020) - Uutiset
5.10.2020 9.00
Hovioikeus ei tutkinut syyttäjän vaatimusta hänelle tiedoksi tulleen todistajan mahdollisen esteellisyyden merkityksestä asian käsittelyyn ja lopputulokseen
Syyttäjä oli vaatinut hovioikeutta arvioimaan, mikä merkitys käräjäoikeuden pääkäsittelyn jälkeen hänelle tiedoksi tulleella todistajan mahdollisella esteellisyydellä on asian käsittelyyn ja lopputulokseen. Nyt käsillä olevassa asiassa syyttäjä oli ilmoittanut, ettei hän hae muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun. Muutoksenhakukirjelmässä ei siten ollut hovioikeuden tutkimisvallan synnyttävää vaatimusta. Syyttäjän esittämän vaatimuksen arvioimiseksi hovioikeudella ei ollut toimivaltaa. Valitus oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 5.10.2020) - Uutiset
2.10.2020 11.26
Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvitysvaatimus saapui käräjäoikeuteen 30 minuuttia ennen ennakkoon ilmoitettua pääasian ratkaisun antamisajankohtaa - hyvitysvaatimusta ei ollut tehty hyvissä ajoin
HO arvioi asiassa KO:n menettelyä ratkaisun antamisesta ilmoittamisessa ja sitä, oliko oikeudenkäynnin viivästymisen hyvitysvaatimusta tehty ajoissa. HO katsoi, ettei asiassa ollut tapahtunut valittajan väittämää menettelyvirhettä, jonka perusteella asia olisi tullut palauttaa KO:een. Vaatimuksen viivästymisen osalta HO totesi, että sen esittämisajankohtana pääasia oli sinänsä ollut vielä vireillä KO:ssa, ja näin ollen vaatimus oli katsottava tehdyksi ennen pääasian käsittelyn päättymistä. Hyvityslain 7 §:n 1 momenttiin lakivaliokunnan mietinnön perusteella erikseen lisätty edellytys vaatimuksen tekemisestä hyvissä ajoin olisi kuitenkin merkityksetön, jos hyvitysvaatimuksen olisi katsottu tässä tapauksessa asiassa todetusta huolimatta saapuneen ajoissa. Mainitsemillaan perusteilla HO totesi, että kun vaatimusta ei nyt ollut tehty hyvissä ajoin, sitä ei ollut tehty hyvityslain 7 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla. Valittaja oli menettänyt asiassa puhevaltansa, eikä hyvitysvaatimusta voitu tutkia. KO:n päätöslauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 2.10.2020) - Uutiset
1.10.2020 16.00
Edunvalvojaansa tyytymättömälle valittajalle määrättiin yleinen edunvalvoja suoraan hovioikeudessa
HO katsoi, että vaikka asia oli KO:ssa ratkaistu valittajan tahdon mukaisesti, hänellä oli valituksessa tarkoitettujen olosuhteiden muutosten johdosta ollut asiassa riittävä muutoksenhakuintressi. Asian laatu samoin kuin sen joutuisa ja prosessiekonominen käsittely puolsivat myös sitä, että asia voidaan ratkaista suoraan HO:ssa. Mainitsemillaan perusteilla HO katsoi, että KO:n päätös oli kumottava ja valittajan edunvalvojaksi oli määrättävä yleinen edunvalvoja. (Vailla lainvoimaa 1.10.2020) - Uutiset
29.9.2020 8.43
Hovioikeus oli erimielinen avustajan palkkiosta siltä osin kuin asianajajalle maksettiin palkkiota tyytymättömyyden ilmoittamisesta
Eri mieltä ollut jäsen totesi mm., että "tilanteessa, jossa avustaja tai puolustaja ilmoittaa päämiehensä puolesta tyytymättömyyttä käräjäoikeuden ratkaisuun mutta ratkaisuun ei haeta valittamalla muutosta hovioikeudelta, avustajan tai puolustajan olisi saadakseen palkkiota tyytymättömyyden ilmoittamisesta haettava sitä erikseen ja tuomioistuimen olisi annettava vaatimuksesta erillinen ratkaisunsa, mikäli tyytymättömyyden ilmoittamisen ei katsota kuuluvan palkkioasetuksen 4 a §:ssä tarkoitettuihin jälkitoimiin. Tätä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena sanotun toimen vähäisyyteen nähden. Edellä lausutuilla perusteilla myös tyytymättömyyden ilmoittaminen käräjäoikeuden ratkaisuun kuuluu palkkioasetuksen 4 a §:ssä tarkoitettuihin jälkitoimiin, joista ei hovioikeudessa makseta erikseen palkkiota." (Vailla lainvoimaa 29.9.2020) - Uutiset
29.9.2020 7.57
Apulaisoikeusasiamies esittää hyvitystä: Oikeusaputoimiston virheen vuoksi kantelijan valituslupahakemus jätettiin KHO:ssa tutkimatta
Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan asiassa oli tapahtunut kantelijan kannalta selvä ja luonteeltaan vakava oikeudenloukkaus. Viranomaistoiminta ei täyttänyt perusoikeutena turvatun oikeusturvan vaatimuksia, joten hyvityksen suorittamiselle on perusteita. - Uutiset
22.9.2020 11.14
Hovioikeus arvioi avustajalle maksettavaa palkkiota asian jäätyä sillensä hovioikeudessa
Syyttäjä oli HO:lle toimittamassaan lausumassa katsonut, ettei asianajajalle tullut maksaa palkkiota tyytymättömyyden ilmoittamisesta, koska se sisältyi käräjäoikeusvaiheen jälkitoimiin. Asiassa ei syyttäjän mukaan myöskään aiheutunut sellaisia jälkitoimia HO:ssa, joista tuli maksaa palkkio, koska asia jäi sillensä. HO totesi, että huolimatta siitä, että nyt oli kysymys valituksen peruutuksesta, jonka johdosta asia jäi KO:n tuomion varaan, oli avustajan annettava HO:n ratkaisu tiedoksi päämiehelle, josta avustajalla oli oikeus saada palkkio asetuksen 3 ja 4 a §:n mukaan. Valittajan osalta asiaan liittyi myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskeva ratkaisu, josta hänellä oli muutoksenhakuoikeus, ja josta avustajan oli päämiestään informoitava. (Vailla lainvoimaa 22.9.2020) - Uutiset
9.9.2020 13.30
Lapsen huoltoa ja elatusta koskeva riita palautettiin käräjoikeuteen
HO katsoi, että olosuhdeselvityksen hankkiminen ja todistelun vastaanottaminen voi tässä tapauksessa soveliaimmin tapahtua KO:ssa. Elatusapuvaatimuksen osalta HO totesi mm., että lapsen elatusapu on kysymys, josta vanhemmat voivat sopia keskenään. Siihen nähden isällä ei olisi ollut oikeutta enää HO:ssa riitauttaa asiaa tältä osin. Isällä ei ollut kuitenkaan KO:ssa ollut lainoppinutta avustajaa, joten hän ei ollut välttämättä ollut tietoinen tästä seikasta. Tästä syystä ja kun asia joka tapauksessa huoltokysymyksen osalta käsitellään uudelleen ja kun tuolta osin annettavalla ratkaisulla saattaa olla olennaista merkitystä myös elatusapukysymyksen ratkaisuun, HO katsoi, ettei ollut perusteltua jättää tutkimatta isän elatusapua koskevia vaatimuksia. Näin ollen asia oli myös tältä osin palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 9.9.2020) - Uutiset
3.9.2020 8.03
Hovioikeus jätti asianomistajan vastavalituksessa vastaajaan kohdistamat vaatimukset tutkimatta
Vastaajan valituksen sisältö ja vaatimukset huomioon ottaen asianomistajalla ei ollut oikeutta tyytymättömyyttä ilmoittamatta valittaa KO:n tuomiosta laajemmalti kuin mitkä seikat olivat vastaajan valituksen kohteena. Näin ollen asianomistajan vastavalituksessa vastaajaan kohdistamat vaatimukset tuli jättää tutkimatta. Myös asianomistajan vastavalituksessaan valtioon kohdistama oikeudenkäyntikuluvaatimus tuli jättää tutkimatta, koska vastavalitus oli mahdollinen vain alkuperäisen valituksen tehnyttä asianosaista vastaan. (Vailla lainvoimaa 3.9.2020) - Uutiset
2.9.2020 15.15
Hovioikeus: Muutoksenhakuohjeet olisi tullut lähettää poste restante -osoitteen sijasta kotiosoitteeseen
Ratkaisusta selostetusta ilmeni, että käräjäoikeuden tuomio ja muutoksenhakuohjeet oli lähetetty poste restante -osoitteeseen, vaikka asiakirjat olisi kuulunut lähettää A:n kotiosoitteeseen. Tämä oli johtanut siihen, että A oli saanut asiakirjat käyttöönsä vasta tyytymättömyyden ilmoituksen määräajan jälkeen. Tämän vuoksi hän ei ollut menettänyt puhevaltaansa asiassa omasta syystään ilmoittaessaan tyytymättömyyttä 1.7.2020. Tyytymättömyyden ilmoitus tuli sen vuoksi hyväksyä. (Vailla lainvoimaa 2.9.2020) - Uutiset
27.8.2020 16.00
Hovioikeus: Oikeuskäytäntö prosessinjohtoon kuuluvan käsittelyratkaisun kantelukelvottomuudesta on yksiselitteinen ja vakiintunut
Hovioikeus jätti tuomiovirhekantelun tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 27.8.2020) - Uutiset
27.8.2020 15.00
Sähköpostilla toimitetavaksi luvattu tuomio jäi epähuomiossa ja työkiireestä johtuen lähettämättä antamispäivänä - menetetty määräaika palautettiin
Asiassa kerrotun perusteella hakijalla oli ollut perusteltu aihe olettaa, että ratkaisu toimitetaan hänelle sähköpostilla. Jos KO olisi lähettänyt ratkaisun hakijalle ilmoittamallaan tavalla eli sähköpostilla, hakija olisi todennäköisesti saanut ratkaisun tiedokseen ennen tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädetyn määräajan päättymistä. HO katsoi, että tässä tapauksessa hakijalle ei voitu asettaa velvollisuutta ottaa ratkaisusta selko siitä huolimatta, että hänelle oli ilmoitettu ratkaisun antamispäivä. Näin ollen tuomioistuimen menettely oli osaltaan vaikuttanut siihen, että hakija oli menettänyt tyytymättömyyden ilmoittamisen määräajan. (Vailla lainvoimaa 27.8.2020) - Uutiset
14.8.2020 15.00
Avustajan hankkimista koronatilanteessa ei pidetty erityisen hankalana - hakemus uuden määräajan asettamisesta hylättiin
HO ei myöntänyt valittajalle jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 14.8.2020) - Uutiset
31.7.2020 11.28
Hovioikeus: Tyytymättömyyden ilmoituksen myöhästyminen johtui kantelijan vastuulla olevista seikoista
KO oli pääkäsittelyn päättyessä ROL 11 luvun 7 §:n 2 momentin mukaisesti ilmoittanut asianosaisille ratkaisun antamispäivän. Kun kantelija oli ollut paikalla istunnon päättyessä, KO:n ei ollut tarvinnut OK 25 luvun 4 §:n perusteella enää erikseen ilmoittaa kantelijalle tuomion antamispäivää tai lähettää hänelle muutoksenhakuohjeita. Lähtökohtaisesti kantelijan asiana oli ollut ottaa selvää tuomion sisällöstä. KO:n puheenjohtajana toimineen käräjätuomarin antamasta lausumasta kuitenkin ilmeni, että KO oli suostunut kantelijan pyyntöön lähettää tuomio hänelle sähköpostitse. Tällöinkin sähköpostilla lähettäminen oli tapahtunut kantelijan vastuulla. KO oli lähettänyt sähköpostin kantelijan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen ja saanut ilmoituksen sähköpostin toimittamisesta sanottuun osoitteeseen. Tämän jälkeen kantelijan asiana oli ollut ottaa selvää sähköpostin sisällöstä. Kantelusta ilmeni, ettei hän ollut voinut ottaa selvää sähköpostin sisällöstä sellaisten seikkojen johdosta, jotka olivat olleet hänen vastuullaan. (Vailla lainvoimaa 31.7.2020) - Uutiset
9.7.2020 10.35
KKO: Kun valituslupa oli myönnetty vain toissijaisen syytteen osalta, syyttäjän ensisijainen rangaistusvaatimus jätettiin tutkimatta
Hovioikeus oli hylännyt ensisijaisen syytteen laittomasta tuontitavaraan ryhtymisestä ja tuominnut A:n toissijaisen syytteen mukaisesti kuluttajamarkkinoilta kielletyn psykoaktiivisen aineen kiellon rikkomisesta A:n varastoitua ainetta. Korkeimman oikeuden ratkaisusta tarkemmin ilmenevillä perusteilla katsottiin, että A:n menettelyssä ei ollut ollut kysymys sanotun rangaistussäännöksen mukaisesta varastoimisesta, minkä vuoksi syyte kuluttajamarkkinoilta kielletyn psykoaktiivisen aineen kiellon rikkomisesta hylättiin. Syyttäjän vastauksessaan A:n valitukseen Korkeimmassa oikeudessa esittämä ensisijainen rangaistusvaatimus laittomasta tuontitavaraan ryhtymisestä jätettiin tutkimatta, koska valituslupa oli myönnetty vain tämän tunnusmerkistön osalta. - Uutiset
7.7.2020 11.25
Hovioikeus: Poliisin menettelystä ei ollut aiheutunut valittajalle väitettyä perus- ja ihmisoikeusloukkausta, joten valtio ei ollut hänelle vahingonkorvausvelvollinen
Muutoksenhakija TS ei esittänyt asiassa selvitystä siitä, että väliaikainen ajokielto olisi koskenut TS:n yksityisluontoisia oikeuksia. Siten myöskään Euroopan neuvoston oikeuden (EIS ja EIT) perusteella väliaikaisella ajokiellolla ei ollut päätetty TS:n yksityisluonteisista oikeuksista. Kanne perustui poliisin menettelystä aiheutuneeseen väitettyyn perus- ja ihmisoikeusloukkaukseen. Koska perustuslain 21 § ja EIS 6 artiklan 1 kappale eivät soveltuneet nyt kyseessä olevaan tapaukseen, TS:lle ei ollut aiheutunut poliisin menettelystä väitettyä perus- ja ihmisoikeusloukkausta. Valitus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 7.7.2020) - Uutiset
26.6.2020 14.40
Koronaepidemia ei käynyt perusteeksi uuden määräajan asettamiselle muutoksenhakua varten
Valitusta oli perusteltu sillä, että avustajan työ oli muuttunut koronaepidemian aikana merkittävästi. Etäyhteyksillä toteutetut oikeudenkäynnit ja neuvottelut olivat vieneet huomattavasti enemmän aikaa kuin työ normaalioloissa. Valittajan mukaan koronaepidemia oli katsottava force majeure -tyyppiseksi tilanteeksi, minkä seurauksia lakimiehet eivät ole kohtuudella voineet ennakoida ja sitä oli pidettävä hyväksyttävänä syynä asettaa uusi määräaika muutoksenhakua varten. HO hylkäsi valituksen. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
22.6.2020 9.00
Valitusasiakirjat on toimitettava hovioikeudelle viipymättä
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti vastaisen varalle käräjäoikeuden vakavaa huomiota laissa säädettyyn velvollisuuteen toimittaa valitusasiakirjat hovioikeudelle viipymättä ja asian merkitykseen etenkin vangittuna olevan vastaajan oikeusturvan kannalta. - Uutiset
18.6.2020 11.15
KKO: Hovioikeuden olisi tullut käsitellä pääkäsittelystä poissaolleen valittajan asia kirjallisesti
A oli kutsuttu hovioikeuden pääkäsittelyyn valittajana henkilökohtaisesti uhalla, että valitus hänen poissa ollessaan voidaan jättää sillensä. A:n jäätyä pois pääkäsittelystä hovioikeus oli jättänyt valituksen sillensä. Muutoksenhakemuksessaan Korkeimmalle oikeudelle A katsoi, että hovioikeuden olisi tullut ratkaista valitus kirjallisessa menettelyssä, ja vaati asian palauttamista hovioikeuteen. A:n muutoksenhakemus tutkittiin valituksena. - Uutiset
10.6.2020 16.00
varsianis-suomi.@oikeus.fi - pieni kirjoitusvirhe ei muodostanut perustetta palauttaa menetettyä määräaikaa
Vastuu oikean yhteystiedon käyttämisestä oli ollut kantelijalla. Tyytymättömyyden ilmoituksen jääminen saapumatta perille oli siten johtunut kantelijan vastuulla olleesta seikasta. (Vailla lainvoimaa 10.6.2020) - Uutiset
10.6.2020 10.32
Lainoppineiden asiamiesten erehdyksiin ja unohduksiin perustuviin hakemuksiin on oikeuskäytännössä suhtauduttu kielteisesti - menetettyä määräaikaa ei palautettu
Hakija oli vedonnut siihen, ettei hän ollut voinut ilmoittaa tyytymättömyyttä sairaudestaan johtuvan laillisen esteen vuoksi. Hakijalla oli ollut asiassa lainopillinen asiamies. Tähän nähden ja hakijan sairaudesta esitetty selvitys huomioon ottaen HO katsoi, ettei tyytymättömyyden ilmoittamatta jättäminen ollut johtunut OK 12 luvun 28 §:n tarkoittamasta laillisesta esteestä. Seuraavaksi oli arvioitava oliko määräajan palauttamiselle kuitenkin olemassa OK 31 luvun 17 §:ssä säädettyjä erittäin painavia syitä. HO totesi, että hakijalla oli ollut KO:ssa lainopillinen asiamies. Ottaen huomioon asiassa selostettu menetetyn määräajan palauttamista koskeva vakiintunut KKO:n oikeuskäytäntö, HO katsoi, ettei asiassa ollut myöskään esitetty OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja erittäin painavia syitä menetetyn määräajan palauttamiselle. (Vailla lainvoimaa 10.6.2020) - Uutiset
2.6.2020 11.34
Apulaisoikeusasiamies: Muutoksenhakuohjausta koskeva virhe ei antanut aihetta hovioikeudenneuvokseen kohdistuviin toimenpiteisiin
Tapauksessa HO:n ratkaisuun oli erehdyksessä jäänyt hovioikeuksissa yleisemmin käytössä oleva muutoksenhakuohjaus, vaikka HO:n ratkaisuun ei tässä poikkeustapauksessa saanut KKO:n hakea muutosta. Koska HO:n ratkaisua ei ollut tehty esittelystä eikä siihen ollut osallistunut kuin yksi HO:n jäsen, oikean muutoksenhakuohjauksen valinta oli käytännössä jäänyt yhden henkilön huolellisuuden varaan. Vaikka hovioikeudenneuvoksen virhe oli sinänsä ollut selvä ja vaikka se oli liittynyt oikeudelliseen ratkaisutoimintaan eli hovioikeudenneuvoksen tehtävien ydinalueeseen, kysymys oli kuitenkin vain satunnaisesta huolimattomuudesta johtuneesta erehdyksestä. Virhe ei antanut aihetta hovioikeudenneuvokseen kohdistuviin toimenpiteisiin. - Uutiset
20.5.2020 15.12
Lasten asuinpaikan ei voitu vielä katsoa siirtyneen Saksaan siten, että Suomen tuomioistuimella ei olisi ollut enää toimivaltaa tutkia äidin hakemusta - hovioikeus poisti lainvoiman saaneen päätöksen ja palautti asian käräjäoikeuteen
Kun huomioon otettiin lasten asumisesta esitetyt seikat ja se, että he olivat ennen Saksaan muuttamista asuneet Suomessa koko elämänsä sekä asiassa selostetut lasten äidin hakemuksensa tueksi esittämät seikat, lasten asuinpaikan ei voitu vielä katsoa siirtyneen Saksaan siten, että Suomen tuomioistuimella ei olisi ollut enää toimivaltaa tutkia A:n hakemusta. Sen, että KO ei ollut varannut äidille tilaisuutta perustella, miksi hän katsoi Suomen tuomioistuimen olevan toimivaltainen ratkaisemaan asian, oli perusteltua otaksua olennaisesti vaikuttaneen KO:n päätöksen lopputulokseen OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. (Vailla lainvoimaa 20.5.2020) - Uutiset
17.4.2020 15.00
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan tyytymättömyyden ilmoittamiseksi isyyden vahvistamista ja lapsen elatusavun vahvistamista koskevaan tuomioon
Hakijan mukaan tuomio oli toimitettu ensin väärään osoitteeseen ja hakijan osoite oli tämän vuoksi jouduttu selvittämään postin toimesta. Hakijan mukaan hän ei ollut osannut sanoa, oliko hän saanut tiedokseen KO:n lähettämän ilmoituksen ratkaisun antamisesta. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että hakija oli menettänyt puhevaltansa asiassa ilman omaa syytään. Määräajan palauttamiselle oli siten OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettu erittäin painava syy. (Vailla lainvoimaa 17.4.2020) - Uutiset
16.4.2020 14.46
Vankilasta käsin asioitaan hoitamaan pyrkineelle hakijalle palautettiin menetetty määräaika
Asiassa selostettuja seikkoja ja käsillä olleita olosuhteita kokonaisuutena harkiten HO päätyi katsomaan, että vankilassa ollut, mutta asioitaan hoitamaan pyrkinyt hakija oli ilman omaa syytään menettänyt puhevaltansa asiassa ja määräajan palauttamiselle tässä tapauksessa oli siten erittäin painavia syitä. (Vailla lainvoimaa 16.4.2020) - Uutiset
9.4.2020 14.29
Hovioikeus poisti rikesakkoasiassa annetun tuomion
KO:n olisi tullut omasta aloitteestaan jättää vastaajan muutoksenhakemus tutkittavaksi ottamatta, koska vastaajan muutoksenhaun kohteena oli ollut rangaistusvaatimus. Näin ollen kysymyksessä oli OK 31 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu tilanne, minkä vuoksi KO:n tuomio oli poistettava. Syyttäjän vaatimus KO:n tuomion poistamisesta menestyi. Tämän vuoksi asiassa ei ollut perustetta velvoittaa Suomen valtiota korvaamaan vastaajalle HO:ssa aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja. Oikeudenkäyntikuluja koskeva vaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 9.4.2020) - Uutiset
7.4.2020 11.45
Artikkelijulkaisu "Valittuja kysymyksiä rikos- ja rikosprosessioikeudesta III" on julkaistu
Helsingin hovioikeuspiiri ja Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta järjestivät vuosina 2018–2019 opintojakson ajankohtaisista rikos- ja rikosprosessioikeuteen liittyvistä teemoista. Kurssilla laadituista artikkeleista koottu julkaisu "Valittuja kysymyksiä rikos- ja rikosprosessioikeudesta III" on julkaistu. Kirjoittajat ovat olleet hovioikeuspiirissä työskenteleviä tuomareita, esittelijöitä ja syyttäjiä. - Uutiset
25.3.2020 10.30
Postilakko ei muodostanut laillista estettä menetetyn määräajan palauttamiselle, kun käräjäoikeus oli hakijaa paremmin palvellakseen lähettänyt hänelle tiedon tuomiolauselmasta
KO oli hakijaa paremmin palvellakseen lähettänyt hakijalle tiedon tuomiolauselmasta, siihen perustuvista tilisiirroista ja muutoksenhakuohjeista postitse hänen kotiosoitteeseensa. Kun KO:lla ei ollut velvollisuutta lähettää hakijalle tietoa tuomiosta, ei tällaisen postilähetyksen mahdollinen viivästyminen postilakon vuoksi tai muusta syystä muodostanut estettä, joka olisi voitu hyväksyä lailliseksi ja, jonka vuoksi menetetty määräaika olisi ollut palautettava hakijalle. (Vailla lainvoimaa 25.3.2020) - Uutiset
24.3.2020 14.00
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan terveydentilasta johtuneen esteen vuoksi
Hakijan hakemukseensa liittämästä terveyskeskuslääkärin antamasta lausunnosta ilmeni, että hakija sairastaa muun muassa masennusta ja että hänen psyykkinen vointinsa vaihtelee runsaasti. Toisina päivinä hän kykenee hoitamaan asioitaan ja toisina ei lainkaan. HO katsoi, että lääkärinlausunto tuki riittävässä määrin hakijan ilmoitusta siitä, että hänellä oli ollut terveydentilasta johtunut este ilmoittaa tyytymättömyytensä käräjäoikeuden päätökseen määräajassa. (Vailla lainvoimaa 24.3.2020)