- Irtaimen kauppaKiinteistön luovutus
Lunastusoikeus
- Uutiset
9.4.2018 10.10
HAO: perustuslaki ja velvollisuus perusoikeusmyönteisen tulkintaan, Euroopan ihmisoikeussopimuksen lisäpöytäkirja, Euroopan unionin perusoikeuskirja tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö eivät estäneet yksityisalueen lunastusta yleiseen tarpeeseenLunastuslupa oli myönnetty lunastuslain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun erityisen lunastusperusteen sisältävän maankäyttö- ja rakennuslain 99 §:n 3 momentin nojalla. Maankäyttö- ja rakennuslain esitöissä (YmVM 6/1998 vp) on päätöksessä kuvatulla tavalla katsottu, että 99 §:ssä säädetyt lunastusluvan myöntämisen edellytykset konkretisoivat yleisen tarpeen käsitettä. Näin ollen oli katsottava, että 99 §:n 3 momentissa säädettyjen edellytysten täyttyessä voitiin lunastuksen katsoa olleen yleisen tarpeen vaatimaa. Suomen perustuslain 15 §:n 2 momentissa tarkoitettu yleinen tarve ilmeni niistä aluevarauksista, jotka alueelle oli kaupungin maankäytön suunnitelmien perusteella yleiskaavassa osoitettu. Hallinto-oikeus totesi, että ympäristöministeriön päätös ei ollut lainvastainen sillä perusteella, ettei yleisen tarpeen vaatimus täyty, tai ettei yleistä tarvetta ollut ympäristöministeriön päätöksessä erikseen perusteltu. Nyt kyseessä olevassa asiassa lunastusluvan myöntämiselle oli päätöksessä kuvatulla tavalla ollut laissa säädetyt edellytykset ja valitukset oli näin ollen hylättävä. Suomen perustuslaki ja velvollisuus perusoikeusmyönteisen tulkintaan, Euroopan ihmisoikeussopimuksen lisäpöytäkirja, Euroopan unionin perusoikeuskirja tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö eivät antaneet aihetta arvioida asiaa oikeudellisesti toisin. - Uutiset
21.2.2018 14.15
Työryhmä valmistelemaan lunastuslainsäädännön uudistamistaOikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan lunastuslain uudistamista. Tarkoituksena on ajantasaistaa lunastuslakia, nopeuttaa lunastusasioiden käsittelyä ja varmistaa maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Lunastuslain uudistamista valmistelevan työryhmän tavoitteena on arvioida lunastuslain korvausperusteiden ja korvausmenettelyn sääntelyn ajantasaisuus. Lisäksi työryhmän tulee varmistaa, että perustuslain takaama täyden korvauksen vaatimus täyttyy ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu toteutuu kaikissa lunastustoimituksissa. - Uutiset
28.9.2017 11.34
Professori Veikko Vahtera: Lunastuslauseke ei anna lunastusoikeutta asunto-osakeyhtiön osakkeisiin vain määräosan osakkeista vaihtaessa omistajaa (KKO 2017:2)Korkein oikeus katsoi vuoden 2017 alussa antamassaan ratkaisussa, ettei lunastuslauseke antanut lunastusoikeutta asunto-osakeyhtiön osakeryhmään tai sen määräosaan, kun vain määräosa osakeryhmästä oli vaihtanut omistajaa. Ratkaisu ehkäisee epätarkoituksenmukaisia yhteisomistussuhteita. Ratkaisu kuitenkin rajoittaa merkittävästi lunastuslausekkeen tarkoituksen toteutumista, helpottaa lunastuslausekkeen kiertämistä ja lisännee tällaisia toimia. - Uutiset
30.8.2017 8.05
Yhtiöoikeusyhdistyksen palkitsema vuoden paras yhtiöoikeutta käsittelevä kirjoitus "OYL 18:7:n mukainen käypä hinta – tilastollinen analyysi noteeraamattomien yhtiöiden vähemmistöosakkeiden lunastushinnan määräytymisestä" luettavissa EdilexistäSuomen yhtiöoikeusyhdistys ry on myöntänyt tunnustuspalkinnon vuoden 2016 parhaasta yhtiöoikeutta käsittelevästä kirjoituksesta Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen tutkijoille OTK Hanna Savolaiselle ja KTT Jani Saastamoiselle. Palkitsemisperusteluissa korostetaan, että kirjoitus on merkittävä suomalaiselle yhtiöoikeudelle ja sen kehitykselle. Palkintoraadin mukaan artikkelissa on oivallisesti yhdistetty oikeudellinen analyysi tilastolliseen tarkasteluun tavalla, jonka yleistyminen suomalaisessa yhtiöoikeuden tutkimuksessa olisi toivottavaa. Kirjoitus on saatavilla Edilexin Lakikirjastosta. - Uutiset
6.7.2017 9.45
KKO:n ratkaisu vesijätön lunastamisen edellytysten täyttymisestäEM ja RM omistavat tilan itäisellä Suomenlahdella sijaitsevan Kaunissaaren pohjoisosassa. He hakivat tilan kohdalla meren rannalla olevan vesijätön lunastamista. Toimitusmiehet päättivät, että edellytyksiä vesijätön lunastamiselle ei ollut. Maaoikeuden mukaan edellytykset vesijätön lunastamiselle täyttyivät. KKO:ssa oli kysymys siitä, oliko lunastettavaksi haettu alue vesijättöä. KKO katsoi, että vesijättöä voidaan käyttää tarkoituksenmukaisesti muutoinkin kuin vain tilan yhteydessä ja yksinomaista käyttöä koskeva vesijätön lunastamisen edellytys ei siten täyttynyt. Kun kumpikaan KML 60 §:n 1 momentissa säädetyistä lunastamisen edellytyksistä ei täyttynyt, asiassa ei ollut tarpeen ottaa kantaa KML 64 §:n mukaisten yleisten edellytysten täyttymiseen. Maaoikeuden tuomio kumottiin ja asia jätettiin toimitusratkaisun varaan. - Uutiset
23.8.2016 8.00
Arviomuistio lunastuslain uudistamistarpeista lausuntokierrokselleOikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio vuonna 1978 voimaan tulleen lunastuslain uudistamistarpeista. Muistiossa esitetään lainvalmistelun aloittamista lunastuslain korvausperusteiden tarkistamiseksi. Arvion mukaan lunastuskorvaus täyttää täyden korvauksen vaatimuksen suurimmassa osassa tilanteita. Jotta voitaisiin varmistaa, että täyden korvauksen vaatimus täyttyisi kaikissa tilanteissa, tulisi lainsäädäntöä muuttaa arviointiin liittyvien epävarmuustekijöiden huomioimiseksi nykyistä paremmin. - Uutiset
26.4.2016 15.03
Hovioikeus kiinteistöosakeyhtiön osakkeen lunastuksesta – käräjäoikeuden tuomio kumoonTässä tapauksessa osake ei ollut B:n hallussa luovutettavissa lunastushintaa vastaan ja A oli ollut tästä tietoinen esittäessään lunastusvaatimuksen. Koska A ei tässä tilanteessa olisi saanut osakekirjaa haltuunsa, vaikka hän olisi tarjonnut lunastushintaa käteisellä, ei häneltä voitu kohtuudella vaatia lunastushinnan tarjoamista käteisenä B:lle henkilökohtaisesti. Kun B oli saanut jo lunastusvaatimuksen esittämisen yhteydessä tiedon siitä, että lunastushinta oli talletettu hänen lukuunsa ja osakkeen vaihto lunastushintaan oli ollut vaivatta suoritettavissa aluehallintovirastossa, hovioikeus katsoi, että A:n valmius lunastushinnan suorittamiseen oli riittävän selvästi saatettu B:n tietoon lunastusajan kuluessa. B:n etukaan ei siten vaatinut lunastushinnan tarjoamista hänelle henkilökohtaisesti. (Vailla lainvoimaa 26.4.2016) - Uutiset
15.4.2016 9.25
Hallinto-oikeus: Asunto-osakeyhtiöiden omistamaan pysäköintihalliin oli sovellettava yleisen kiinteistöveroprosentin sijasta vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttiaVaikka pysäköintihallipaikkojen omistuksen oli sinänsä mahdollista siirtyä myös yhtiön ulkopuolisille henkilöille yhtiöjärjestyksessä olevasta osakkeenomistajien lunastusoikeudesta huolimatta, HAO katsoi, että pysäköintihallia oli pidettävä kiinteistöverolain 12 §:n 4 kohdassa tarkoitettuna autotallirakennukseen rinnastettavana rakennuksena. Pysäköintihalliin oli siten sovellettava vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttia. HAO hylkäsi veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen, jossa oli vaadittu, että pysäköintihalliin on sovellettava yleistä kiinteistöveroprosenttia. (Ei lainvoimainen 15.4.2016) - Uutiset
3.3.2016 13.19
Työryhmän mietintö vesilain käyttöoikeussääntelyn uudistamisestaTyöryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus vesilainsäädännön kiinteän omaisuuden lunastamista ja käyttöoikeuksien perustamista koskevan sääntelyn tarkistamiseksi siten, että säännökset ovat sopusoinnussa perustuslain 2 luvun säännösten kanssa. Työryhmän tuli laatia ehdotuksensa hallituksen esityksen muotoon. - Uutiset
26.2.2016 15.30
KHO: Valtioneuvoston päätös lunastusluvasta ei ollut lainvastainenKHO:n muussa päätöksessä 627/2016 oli kyse valtioneuvoston päätöksestä myöntää Y Oy:lle lunastusoikeus sähkönsiirtojohtoja ja tiedonsiirtolaitteita varten tarvittaviin alueisiin. KHO:n mukaan valtioneuvoston päätös lunastusluvan ja ennakkohaltuunottoluvan myöntämisestä ei valituksissa esitetyillä perusteilla ollut lainvastainen. - Uutiset
12.2.2016 9.19
KKO: Kaupungilla ei ollut oikeutta valtion omistaman tontin lunastukseen kun sitä ei ollut selvästi asemakaavassa tarkoitettu kaupungin tarpeisiinKaupunki oli vaatinut maankäyttö- ja rakennuslain 96 §:n 1 momentin nojalla valtion omistaman asemakaavan mukaisen yleisen rakennuksen tontin lunastamista. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin ettei lunastusta estänyt se, että valtio omisti tontin, mutta ettei kaupungilla kuitenkaan ollut oikeutta lunastaa tonttia, koska sitä ei ollut selvästi asemakaavassa tarkoitettu kaupungin tarpeisiin. - Uutiset
3.2.2016 13.14
KHO:n ratkaisu Hanhikiven ydinvoimalan lunastusluvasta ja ennakkohaltuunotosta – Pro Hanhikivellä ei valitusoikeutta, asianosaisen valitus hylättiinHankkeessa oli kysymys ydinenergialaissa tarkoitetun ydinvoimalaitoksen ja siihen liittyvien muiden rakennusten ja rakenteiden rakentamisesta Pyhäjoen Hanhikiven niemen alueelle. Valituksenalainen asia koski lunastuslaissa tarkoitetun lunastusluvan ja ennakkohaltuunottoluvan myöntämistä hankkeelle. Valitus tuli Pro Hanhikivi -yhdistyksen osalta jättää tutkimatta. Valitus tutkittiin yhdistyksen asiakumppanina olleen erityisen oikeuden haltijan osalta. Lunastuslain 4 §:n 1 momentin mukaiset edellytykset lunastukselle olivat olemassa. Valitus hylättiin. - Uutiset
20.8.2015 16.08
Hovioikeus: Vesijohdon sijoittamisriita tuli käsitellä sopimusriitana käräjäoikeudessa eikä lunastuslain mukaisessa menettelyssäAsiassa oli kysymys siitä, onko A:n kanteessa kyse sellaisesta asiasta, joka on ratkaistava maankäyttö- ja rakennuslain 161 §:n 3 momentin mukaan kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain mukaisessa järjestyksessä (lunastuslaki) vai onko kanteessa kyse käräjäoikeuden toimivaltaan kuuluvasta asiasta. Hovioikeus katsoi, että A:n ja B:n välisessä riidassa oli kysymys sopimusoikeudellisesta riidasta, jonka tutkiminen ja ratkaiseminen kuuluu käräjäoikeuden toimivaltaan. Näin ollen hovioikeus palautti asian käräjäoikeuden käsiteltäväksi ensi asteen ratkaisun saamiseksi riitakysymyksistä, jotka liittyvät vesijohdon sijoittamista koskevien sopimusten sisältöön, edellytyksiin ja pätevyyteen. (Vailla lainvoimaa 20.8.2015) - Uutiset
8.5.2015 11.11
KHO:n ratkaisu sähkömaakaapeleiden sijoittamisesta muiden omistamille kiinteistöille tuulivoimapuistossaYhtiön oli tarkoitus sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 161 §:n 1 momentin nojalla maakaapeleina toteutetut sähköjohdot muiden omistamien kiinteistöjen alueille siten, että johdot yhdistivät yhtiön tuulivoimapuistoon kuuluvat yksittäiset tuulivoimalat toisiinsa. Johtoja pidettiin voimalakiinteistöjä palvelevina ja niiden sijoittamisesta voitiin määrätä lainkohdan nojalla. - Uutiset
29.1.2015 10.06
KKO: Virkistysalueeksi kaavoitettua vesijättöä ei voitu lunastaa asuinkiinteistöönAsuinkiinteistön omistaja haki kiinteistönsä kohdalla olevan vesijätön lunastamista. Asemakaavan mukaan vesijättö oli osa yleistä lähivirkistysaluetta, johon kuuluivat kaikki kaava-alueen rannat. Korkein oikeus katsoi, ettei vesijättö huomattavasti haitannut kiinteistön käyttöä kaavan mukaisena rakennuspaikkana. Vesijättöä voitiin lisäksi käyttää kaavan tarkoittamalla tavalla kunnan omistaman naapurikiinteistön kautta. Kiinteistönmuodostamislain 60 §:ssä säädetyt lunastamisen kiinteistökohtaiset edellytykset eivät täyttyneet. - Uutiset
7.10.2014 12.05
KHO:n ratkaisu voimajohtolunastusta koskevassa asiassaValtioneuvosto on valituksenalaisella päätöksellään kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 4 §:n nojalla antanut Fortum Sähkönsiirto Oy:lle, nykyisin Caruna Oy, luvan lunastamalla hankkia pysyvän käyttöoikeuden 110 kilovoltin sähkönsiirtojohtoa (Kallela–Tarvasjoki) ja tiedonsiirtolaitteita varten tarvittaviin hakemuksessa lueteltujen kiinteistöjen alueisiin Tarvasjoen kunnassa. KHO katsoi, että valtioneuvoston päätös ei ollut valituksissa esitetyillä perusteilla lainvastainen. - Uutiset
19.6.2014 16.15
KHO: Lunastusvaatimuksen kohteena olleella ulkokuntalaisella sähköyhtiöllä ei ollut asianosaisena oikeutta tehdä oikaisuvaatimusta lunastavan kunnan kunnanhallituksen päätöksestä, kun päätöksen vaikutukset yhtiön oikeudelliseen asemaan eivät olleet välittömiäS:n kunnanhallitus oli päättänyt, että kunta sähköyhtiö Y Oy:n osakkeenomistajana tekee lunastusvaatimuksen X Oy:lle siirtyneistä sähköyhtiön osakkeista. KHO totesi, että kunnanhallituksen päätöksellä oli kuntalaissa tarkoitetulla tavalla päätetty kunnan kannasta siihen osakeyhtiöoikeudelliseen kysymykseen, tekeekö kunta osakkeenomistajana lunastusvaatimuksen. Kunnanhallituksen päätöksen vaikutukset X Oy:n oikeudelliseen asemaan eivät olleet välittömiä. Kunnanhallituksen oli tullut jättää X Oy:n oikaisuvaatimus tutkimatta. - Uutiset
16.5.2014 13.39
KHO:n ratkaisu lunastustoimitusta koskevan hakemuksen valituskelpoisuudestaKunnan maankäyttöinsinööri oli tehnyt maankäyttö- ja rakennuslain 96 §:n 1 momentin nojalla maanmittaustoimistolle hakemuksen asemakaavassa osoitettujen yleisten alueiden lunastamiseksi kunnalle kaavan toteuttamiseksi. Hakemuksen tekeminen maanmittaustoimistolle koski vain lunastusasian valmistelua, eikä siitä siten saanut kuntalain 91 §:n mukaan tehdä oikaisuvaatimusta kunnanhallitukselle. - Uutiset
10.4.2014 11.46
KKO:n ratkaisu tienpitäjän lunastusvelvollisuudestaHuoltoasemakiinteistö sijaitsi pääosin asemakaavan mukaisella liikennealueella (LT) ja muilta osin suojaviheralueella (EV-1). Tienpitäjä oli toimituksessa määrätty lunastamaan kiinteistön alueesta se osa, joka kuului liikennealueeseen. Maantielain 67 §:n lunastuksen laajentamista koskevien edellytysten täyttyessä tienpitäjä oli velvollinen lunastamaan myös asemakaavan mukaisella suojaviheralueella sijaitsevan jäännöskiinteistön. - Uutiset
10.2.2014 9.15
Hallinto-oikeuden ratkaisu asianosaisasemasta sähköyhtiön osakkeiden lunastamista koskevassa asiassaKuopion hallinto-oikeus arvioi, että lunastusmenettely vaikutti välittömästi ja suoraan Oy X:n oikeusasemaan. X:llä oli oltava mahdollisuus valvoa muun ohessa sitä, että lunastusta koskeva kunnallinen päätöksenteko tapahtuu oikeassa järjestyksessä. X:ää oli pidettävä asianosaisena asiassa.