-
Vahingonkorvaus
- Alaikäisen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Ankara vastuu
- Ansionmenetys
- Identifikaatio
- Isännänvastuu
- Julkisyhteisön korvausvastuu
- Liikennevahingonkorvaus
- Mieleltään häiriintyneen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Poikkeukseton vastuu
- Rikosvahinko
- Syy-yhteys
- Tahallisuus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Tuottamus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Työntekijän vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Vahingonkorvauksen sovittelu
- Vahingonkorvaus sopimussuhteessa
- Yhteisvastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
Liikennevahingonkorvaus
169 hakuosumaa
- Uutiset
26.9.2016 14.36
Liikennevahinkolautakunnalta lausunto liikenteeseen käyttämisestä ja korvattavuudesta
Työntekijä irrotti tela-alustaisen murskausyksikön lisäsiiven pudoten samalla itse murskaimen päältä maahan. Vahinko tapahtui työmaa-alueella murskaustyön päätyttyä, kun murskainyksikköä oltiin valmistelemassa kuntoon, jossa se voidaan kuljettaa lavettiautolla pois työmaalta. Liikennevahinkolautakunta katsoi vakuutusyhtiölle antamassaan lausunnossa, ettei puheena oleva henkilövahinko ollut aiheutunut liikennevakuutuslain 1 §:n edellyttämällä tavalla moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä eikä lautakunta näin ollen suosittanut vahingon korvaamista liikennevakuutuksesta. - Uutiset
16.5.2016 10.19
Oikeus vuosina 1973 ja 1976 tapahtuneiden liikennevahinkojen liikennevakuutuskorvauksiin ei ollut vanhentunut - käräjäoikeuden välituomioihin ei myönnetty jatkokäsittelylupiaKO oli katsonut ensimmäisessä tapauksessa, ettei kantajan (oli 4-vuotiaana ollut vakavassa liikenneonnettomuudessa) oikeus saada vahinkovakuutusyhtiöltä liikennevakuutuslain mukaiset korvaukset vuosina 2006-2007 todetusta aivovammasta johtuvasta pysyvästä viasta ja haitasta, ennen 9.7.1997 aiheutuneesta ansionmenetyksestä sekä hoitotuesta 9.7.1997 edeltävältä ajalta 3.5.1973 tapahtuneen liikenneonnettomuuden perusteella ollut vanhentunut liikennevakuutuslain 11 §:n nojalla. Toisessa tapauksessa KO oli katsonut, ettei vuonna 1976 liikenneonnettomuudessa olleen kantajan oikeus saada vahinkovakuutusyhtiöltä liikennevakuutuslain mukaiset korvaukset vuonna 2001 todetusta aivovammasta johtuvasta kivusta ja särystä, pysyvästä viasta ja haitasta sekä ennen 16.11.1991 aiheutuneesta ansionmenetyksestä 13.8.1976 tapahtuneen liikenneonnettomuuden perusteella ollut vanhentunut liikennevakuutuslain 11 §:n nojalla. (Vailla lainvoimaa 16.5.2016) - Uutiset
12.5.2016 8.30
Hovioikeuden tuomio peräänajokolarissa loukkaantuneen autokoulun opettajan ansionmenetyksen korvaamisesta ja oireiden välisestä syy-yhteydestä
Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että kantajalle oli 25.11.2010 tapahtuneen liikennevahingon seurauksena aiheutunut kaularangan hermojuurivaurio ja siten kanteella vaadittua vahinkoa. HO katsoi toisin kuin KO, että kanne oli näin ollen hylättävä kokonaisuudessaan. Vakuutusyhtiö vapautettiin velvollisuudesta suorittaa kantajalle korvausta ansionmenetyksestä, tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta sekä oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 12.5.2016) - Uutiset
1.4.2016 8.01
Tahallaan vastaantulevan kuorma-auton keulaan törmänneen autoilijan korvausvastuuta vakuutusyhtiölle soviteltiin mutta käräjäoikeuden tuomitsemaa korvausta korotettiin
Vastaajan syyksi oli KO:ssa luettu törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, jonka teonkuvauksen mukaan vastaaja oli muun ohella tahallaan ohjannut kuljettamansa ajoneuvon vastaantulevan liikenteen kaistalle törmäten vastaan tulleen A:n kuorma-auton keulaan. Vakuutusyhtiö oli maksanut liikennevakuutuksen perusteella A:lle vakuutuskorvauksena liikennevahingosta 40 093,01 euroa. KO oli sovitellut vastaajan korvausvastuuta siten, että hänet oli velvoitettu korvaamaan vakuutusyhtiölle 5 000 euroa. HO puolestaan harkitsi kohtuulliseksi sovitella vahingonkorvausvelvollisuutta siten, että vastaajan korvausvelvollisuus oli 20 000 euroa vakuutusyhtiön A:lle maksamasta vakuutuskorvauksesta. (Vailla lainvoimaa 1.4.2016) - Uutiset
23.3.2016 11.42
Hovioikeus arvioi työmatkalla moottoripyöräonnettomuudesta aiheutuneen vamman kivun suuruutta, vamman syy-yhteyttä ja haittaluokkaa - vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärin asiakirjojen perusteella tekemää lausuntoa pidettiin potilasta tutkineen lääkärin lausuntoa painavampana kivun syy-yhteysarvioinnissa
Asiassa oli riidatonta, että kantaja oli vuonna 1990 ollut liikenneonnettomuudessa, jossa hän oli saanut ruhjevamman ristiselän alueelle. Kantaja oli kärsinyt kivuista liikenneonnettomuudesta lähtien ja hänen selkänsä on leikattu kolme kertaa. Liikenneonnettomuus oli johtanut kantajan työkyvyttömyyteen. Asiassa oli kyse siitä, oliko liikenneonnettomuudesta kantajalle aiheutunut pysyvä vika ja haitta ollut haittaluokaltaan suurempi kuin luokka 3. Kantaja oli väittänyt haittaluokan olevan suuruudeltaan 12. Asiassa oli keskeistä se, kuinka suurta kipua liikenneonnettomuuden aiheuttama vamma oli kantajalle aiheuttanut ja aiheuttaa. HO katsoi asiassa todetuin perustein kantajan kanteen jääneen näyttämättä. KO:n tuomio kumottiin ja kantajan kanne hylättiin. (Vailla lainvoimaa 23.3.2016) - Uutiset
17.3.2016 8.52
10-vuotiaan jalankulkijatytön kuolemantuottamuksesta ja liikennetuvallisuuden vaarantamisesta sakkoihin tuomittu sairauskohtauksen saanut kuljettaja vapautettiin suorittamasta energiayhtiölle korvausta jakeluverkon korjaustöistäVastaaja, joka oli ennen törmäystä menettänyt ajokykynsä ja ajoneuvon hallinnan sairauskohtauksen vuoksi, oli KO:ssa tuomittu liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta yhteiseen 90 päiväsakon rangaistukseen, jätetty määräämättä ajokieltoon ja velvoitettu korvamaan mm. energiayhtiölle jakeluverkon korjaustöistä 1.246,48 euroa. HO, jossa oli kyse ainoastaan energiayhtiön jakeluverkon korjaustöiden korvausvaatimuksen tutkimisesta, vapautti vastaajan suorittamasta KO:n hänen maksettavakseen tuomitsemaa korvausta energiayhtiölle, kun yhtiö ei KO:ssa ollut esittänyt kirjallista todistusta, että vakuutusyhtiö oli kieltäytynyt suorittamasta vaadittua korvausta. (Vailla lainvoimaa 17.3.2016) - Uutiset
18.2.2016 9.09
Hovioikeus arvioi näyttöä moottoripyöräonnettomuudesta syntyneistä vahingoista toisin kuin käräjäoikeus – vakuutusyhtiö joutui maksamaan korvauksia tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta, ansionmenetyksestä ja hoitotuesta
Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus asiassa tulleen riittävällä tavalla näytetyksi, että A oli 27.5.2007 tapahtuneessa liikennevahingossa saamiensa vammojen johdosta tullut pysyvästi työkyvyttömäksi. A:lle on aivovammasta ja kaularankavammasta aiheutunut pysyvä haitta, jonka haittaluokka on 12. A:n kanteessa yksilöidyt korvausvaatimukset olivat määrällisesti riidattomat. A:lla oli siten oikeus saada liikennevakuutuslain mukaisina korvauksina vaatimansa määrät tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta, ansionmenetyksestä ja hoitotuesta liikennevakuutuslain 12 a §:n mukaisine korotuksineen. (Vailla lainvoimaa 18.2.2016) - Uutiset
26.1.2016 6.01
EU-tuomioistuimen antoi KKO:lle ennakkoratkaisun Bryssel I asetuksen tulkinnasta Saksassa liikenneonnettomuuteen joutuneen vahingonkorvausasiassa
Ns. Bryssel I asetuksen 44/2001 6 artiklan 2 alakohtaa on tulkittava siten, että sen soveltamisalaan kuuluu kolmannen osapuolen alkuperäisen oikeudenkäynnin vastaajaa vastaan kansallisen lainsäädännön säännösten mukaisesti nostama kanne, jossa on kyse alkuperäiseen kanteeseen läheisesti liittyvästä vaatimuksesta, jolla vaaditaan kolmannen osapuolen mainitun alkuperäisen oikeudenkäynnin kantajalle maksamien korvausten korvaamista, jos kyseistä kannetta ei ole nostettu ainoastaan sen vuoksi, että kanne kyseistä vastaajaa vastaan saataisiin tutkituksi muussa tuomioistuimessa kuin siinä, joka muutoin olisi ollut toimivaltainen tutkimaan häntä vastaan nostetun kanteen. - Uutiset
19.1.2016 14.11
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja määräsi vakuutusyhtiön maksamaan korvauksia moottorikelkkaonnettomuudesta
Kun arvioitiin kokonaisuutena vaihtoehtoisten ja myötävaikuttavien syiden tueksi esitettyä näyttöä, mikään niistä ei hovioikeuden arvion mukaan yksinään tai yhdessä muidenkaan vaihtoehtoisten tai myötävaikuttavien syiden kanssa noussut yksinomaiseksi ja ainoaksi selitykseksi A:n oireille. Asiassa ei siten esitetty riittävän painavaa vastanäyttöä myöskään sen tueksi, ettei A:n työkyvyttömyyden aiheuttanut neuropsykologinen oireilu johtuisi ainakin osaksi hänen liikennevahingon 14.2.2006 seurauksena saamastaan aivo- ja kaularankavammasta. A:lla oli siten oikeus liikennevakuutuslain mukaisiin korvauksiin. Hovioikeus katsoi vakuutusyhtiön 14.2.2006 tapahtuneen moottorikelkkaonnettomuuden johdosta vastaavan yhdestä neljäsosasta A:n ansionmenetyksestä ja pysyvästä haitasta. (Vailla lainvoimaa 19.1.2016) - Uutiset
11.1.2016 8.01
Sovitun kolarin osapuolet tuomittiin törkeän petoksen yrityksestä ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja vahingonkorvauksiin
Etukäteen sovitusti ja tahallisesti syrjäisellä tiellä tosiinsa autoilla törmänneet tuomittiin 4 kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja yhteisvastuullisesti korvamaan vahingon vakuutusyhtiölle ja toisen auton omistaneelle yhtiölle. Järkevää epäilystä ei jäänyt siitä, että vastaajat olivat yksissä tuumin ja tarkoituksenaan saada autoistaan vakuutuskorvaus ajaneet kolarin ennalta sopimallaan tavalla. Rikosta oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. (Vailla lainvoimaa 11.1.2016) - Uutiset
22.12.2015 6.40
Liikennevahinkolautakunnan lausunto liikennevahingossa vaurioituneen taksin seisonta-ajan ja kuljettajan palkan korvaamisesta
Käsiteltävässä tapauksessa seisonta-aika oli vain kolme vuorokautta. Lausunnonpyytäjällä ei ilmoituksensa mukaan ollut vara-autoa. Koska kyseessä oli näin lyhyt seisonta-aika, lautakunta katsoi, että lausunnonpyytäjällä oli oikeus seisonta-ajan korvaukseen ja kuljettajan palkkaan kolmelta vuorokaudelta. - Uutiset
11.12.2015 11.02
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu Rooma II-asetuksen tulkinnasta – Italiassa tyttären kuolemaan johtaneen liikenneonnettomuuden vahinkojen korvaaminen Romaniassa asuvalle vanhemmalle
EU-tuomioistuin katsoo italialaisessa ennakkoratkaisuasiassa, että sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavasta laista annetun asetuksen 864/2007 (Rooma II) 4 artiklan 1 kohtaa on tulkittava sen selvittämiseksi, mitä lakia on sovellettava sopimukseen perustumattomaan liikenneonnettomuudesta johtuvaan velvoitteeseen, siten, että tällaisessa tuomioistuimen jäsenvaltiossa tapahtuneessa onnettomuudessa menehtyneen henkilön kuolemaan liittyviä hänen toisessa jäsenvaltiossa asuvien omaistensa kärsimiä vahinkoja on pidettävä mainitussa säännöksessä tarkoitettuina onnettomuuden ”välillisinä seurauksina”. - Uutiset
7.12.2015 9.58
Henkilövahinkojen korvausnormit, ajoneuvojen seisonta-ajan ja kuljettajan palkan korvaukset sekä linja-autojen siirtokustannukset vuonna 2016Tilapäisen haitan, pysyvän haitan, pysyvän kosmeettisen haitan sekä hoitotuen ja vaatelisän korvauksiin sovelletaan vuonna 2016 vuodelle 2015 annettuja korvausnormeja Liikennevahinkolautakunnan soveltamisohjeiden 1/2014 ja 5/2014 mukaisesti. Ajoneuvojen seisonta-ajan korvauksiin sovelletaan ohjetta 1/2015, kuljettajan palkan korvaamiseen ohjetta 2/2015 ja linja-autojen siirtokustannuksiin ohjetta 3/2015. - Uutiset
17.11.2015 12.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi liikennevakuutuslain mukaisten korvausperusteiden olleen olemassa peukalovammassa
Fennian esittämässä vastatodistelussa tuotiin esille sinänsä merkityksellinen lääketieteellinen mahdollisuus, että A:n käteen 14.7.2010 tapahtuneelle vammalle ja sen jälkeisille käden ongelmille oli sellainen sairauspohjainen syy, jolla ei ollut syy-yhteyttä liikenneonnettomuuteen. Tuo mahdollisuus oli kuitenkin kaikkea asiassa esitettyä todistelua harkittaessa epätodennäköisempi kuin kannetta tukevan todistelun mukainen tapahtumainkulku, jossa 14.7.2010 tapahtunut napsahdus ja sen jälkeiset käden toimintarajoitteet ja kivut olivat johtuneet 29.1.2010 tulleen vamman aiheuttaman tulehduksen kerrannaisvaikutuksista. Liikennevakuutuslain mukaiset korvausperusteet olivat tässä asiassa näin ollen olemassa. (Vailla lainvoimaa 17.11.2015) - Uutiset
29.10.2015 16.31
Hovioikeus ei määrännyt ennen maksuohjelman vahvistamista maksettuja vakuutuskorvauksia tilitettäväksi velkojille
Velalliselle maksetut vakuutuskorvaukset olivat olleet velallisen henkilöön liittyvien vahinkojen hyvittämistä eivätkä ne olleet sisältäneet korvausta ansionmenetyksestä. Velallisella ei ollut velvollisuutta tilittää kysymyksessä olevia vakuutuskorvauksia (tilapäinen haitta, kosmeettinen haitta ja pysyvä haitta) velkojilleen. (Vailla lainvoimaa 29.10.2015) - Uutiset
21.10.2015 13.54
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota liikennevakuutuskorvauksen vanhentumista koskevassa asiassa – vahingonkärsijällä ei ollut selvittämisvelvollisuutta vastuussa olevasta vakuutusyhtiöstä
A:lle oli tapahtunut henkilövahinko pyöräkuormaajalla 26.12.2004 ja hän oli hakenut korvausta liikennevakuutuksesta 10.2.2011. Asiassa oli kysymys siitä, oliko oikeus hakea korvausta vanhentunut. A oli aluksi vaatinut korvauksia liikennevakuutuslain 6 §:n 3 momentin mukaisesti ensisijaisen vakuutuksen eli tapaturmavakuutuksen perusteella, jonka kautta A:lle oli maksettu korvauksia, mutta korvausten maksaminen oli lopetettu 14.6.2005. A oli vasta syksyllä 2010 tullut tietoiseksi mahdollisuudesta kohdistaa korvausvaatimus myös A-Vakuutus Oy:öön. Liikennevakuutuslain 11 §:ssä ei ole asetettu vahingonkärsijälle selvittämisvelvollisuutta vastuussa olevasta vakuutusyhtiöstä. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin A:n täyttäneen selonottovelvollisuutensa, eikä oikeus hakea korvausta ollut vanhentunut. (Vailla lainvoimaa 21.10.2015) - Uutiset
8.9.2015 16.00
Liikennevahingon seurauksena oli syntynyt pysyvänä haittana vaikea aivovamma ja kaularankavamma sekä pysyvä työkyvyttömyys – hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion
Hovioikeus katsoi, että syy-yhteyttä puoltavat seikat olivat painavampia kuin syy-yhteyttä vastaan puhuvat seikat. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, että A:lle oli liikenneonnettomuudessa 11.3.1982 aiheutunut vaikea aivovamma ja kaularankavamma. Nämä vammat oikeuttivat liikennevakuutuslain mukaiseen korvaukseen. Kun muuta merkittävää syytä A:n psyykkisille ja fyysisille oireille ei ilmennyt, hovioikeus katsoi, että A:n työkyvyttömyys johtuu todennäköisesti aivovammasta ja sen jälkitilasta sekä kaularankavammasta. Työkyvyttömyyden alkamisajankohdaksi voitiin vahvistaa A:n ilmoittama ajankohta, jolloin hän ei enää tosiasiallisesti ollut kykenevä työhön. A:lla oli oikeus liikennevakuutuslain mukaisiin korvauksiin työkyvyttömyydestä aiheutuneesta ansionmenetyksestä. (Vailla lainvoimaa 8.9.2015) - Uutiset
14.8.2015 14.08
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota Valtiokonttorin korvausvastuusta liikennevakuutusasiassa
Valtiokonttori oli valituksessaan vedonnut siihen, että käräjäoikeuden ratkaisu oli Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/14/EY (viides liikennevakuutusdirektiivi) vastainen. Direktiivin 6 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat perustamissopimuksen mukaisesti pitää voimassa tai saattaa voimaan säännöksiä, jotka ovat edullisempia vahingon kärsineelle kuin tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät säännökset. Hovioikeus katsoi, että liikennevakuutuslain sanamuoto ja käräjäoikeuden ratkaisu eivät olleet ristiriidassa mainitun direktiivin kanssa. (Vailla lainvoimaa 14.8.2015) - Uutiset
19.3.2015 12.05
Hovioikeus: Aivovamma johtui liikenneonnettomuudesta – käräjäoikeuden tuomio kumottiinKun vaihtoehtoisten syiden tueksi esitettyä näyttöä arvioitiin kokonaisuutena, mikään niistä ei hovioikeuden arvion mukaan yksinään tai yhdessä muidenkaan vaihtoehtoisten syiden kanssa noussut varteenotettavaksi selitykseksi W:n oireille. Asiassa ei siten esitetty riittävän painavaa vastanäyttöä sen tueksi, että W:n tämänhetkinen psyykkinen oireilu johtuisi muusta syystä kuin hänen liikennevahingon seurauksena saamastaan aivovammasta. Hovioikeus katsoi, että W:lle oli 20.11.1983 sattuneessa liikennevahingossa aiheutunut vaikea aivovamma ja sen seurauksena haittaluokan 12 mukainen pysyvä vika ja haitta. (Vailla lainvoimaa 19.3.2015) - Uutiset
11.3.2015 15.02
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi aivovamman syntyneen liikenneonnettomuudesta – vakuutusyhtiö oli korvausvelvollinen
Hovioikeus totesi, että aivojen kuvantamistutkimuksissa tai neuropsykologisissa tutkimuksissa saadut tulokset eivät riittäneet yksin osoittamaan aivovammaa tai sen yhteyttä onnettomuuteen. Tulokset kuitenkin yhdessä vammamekanismin, mahdollisen muistikatkon sekä M:n toimintakyvyssä ja muistitoiminnoissa havaittujen muutosten kanssa tukivat diagnoosia aivovammasta. Hovioikeus katsoi esitetyn näytön nojalla suoritettavan kokonaisarvion perusteella olevan todennäköistä, että M:lle oli liikenneonnettomuudessa aiheutunut aivovamma. Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että M:lle oli liikenneonnettomuudessa aiheutunut vaikea aivovamma. Hovioikeus katsoi kahden todistajan arvioiden perusteella, että M:lle oli aivovammasta aiheutunut pysyvä haitta, jonka haittaluokka oli 12. (Vailla lainvoimaa 11.3.2015)