-
Vahingonkorvaus
- Alaikäisen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Ankara vastuu
- Ansionmenetys
- Identifikaatio
- Isännänvastuu
- Julkisyhteisön korvausvastuu
- Liikennevahingonkorvaus
- Mieleltään häiriintyneen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Poikkeukseton vastuu
- Rikosvahinko
- Syy-yhteys
- Tahallisuus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Tuottamus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Työntekijän vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Vahingonkorvauksen sovittelu
- Vahingonkorvaus sopimussuhteessa
- Yhteisvastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
Liikennevahingonkorvaus
169 hakuosumaa
- Uutiset
22.7.2019 12.00
Liikennevahinkolautakunta: Asunto Oy:n omistaman autotallin oven vauriot eivät kuuluneet ajoneuvon liikennevakuutuksesta korvattavaksi
A oli peruuttamassa B:n käytössä olevalla ja hallitsemalla työsuhdeautolla Asunto Oy:n omistamasta autotallista, kun kauko-ohjaimella toimiva autotallin ovi lähti avauduttuaan sulkeutumaan. Auton takaluukku ja autotallin ovi vaurioituivat. Kysymys oli siitä, kuuluiko autotallin oven vaurio kyseessä olevan ajoneuvon liikennevakuutuksesta korvattavaksi. Lautakunta katsoi, että liikennevakuutuslain 40 §:n 2 momentin rajoitusehto soveltui tähän tapaukseen. Siten Asunto Oy:n omistaman autotallin oven vauriot eivät kuuluneet A:n kuljettaman ajoneuvon liikennevakuutuksesta korvattavaksi. Lautakunta ei suosittanut vakuutusyhtiön korvauspäätöksen muuttamista. - Uutiset
12.6.2019 11.10
Hovioikeuden ratkaisu liikennevakuutuksesta maksettavasta ansionmenetyksestäAsiassa oli kysymys siitä, oliko A:lla oikeus saada 21.2.2004 tapahtuneen liikenneonnettomuuden johdosta korvausta ansionmenetyksestä teologian maisterin tutkinnon suorittaneiden keskimääräisten ansiotulojen mukaan vai teologian maisterin tutkinnon suorittaneen yliopiston tutkijan/lehtorin palkan mukaan. Ansionmenetyskorvaus oli tässä tapauksessa perusteltua määrätä A:n vaatimalla tavalla teologian maisterin tutkinnon suorittaneiden keskimääräisten ansiotulojen mukaan. Asiaa ei ollut arvioitava toisin sillä perusteella, että A ei ollut nostanut kannetta heti vakuutusyhtiön korvauspäätösten jälkeen. (Vailla lainvoimaa 12.6.2019) - Uutiset
15.4.2019 12.53
Liikennevahinkolautakunta: Autolauttaa ei voi rinnastaa tiehen
Vahinko tapahtui autolautalla sen ollessa liikkeellä. Lautalla kuljetettavana olleen auton matkustaja oli nousemassa ulos autosta, jolloin auton ovi osui toiseen autoon. Kysymys oli siitä, korvataanko vastapuolen autoon tulleet vauriot vahingon aiheuttaneen auton liikennevakuutuksesta. Lautakunta katsoi, ettei lausunnonpyytäjän auto ollut ollut liikennevakuutuslaissa tarkoitetulla tavalla liikenteessä. Aiheutunutta vahinkoa ei näin ollen voitu korvata liikennevakuutuksesta. Asia olisi voitu arvioida toisin, jos vahinko olisi aiheutunut autoa ajettaessa lautalle tai sieltä poistuttaessa. - Uutiset
7.1.2019 9.00
Hovioikeus arvioi liikenneonnettomuuden seurausten syy-yhteyttä vammoihin - tuomio oli erimielinen aivovamman osalta
HO vahvisti, että A (onnettomuushetkellä 34 v.) oli 16.9.2005 tapahtuneen liikenneonnettomuuden seurauksena saanut pysyvänä vikana ja haittana lievän aivovamman. Vahinkovakuutusyhtiö velvoitettiin korvaamaan A:lle korvauksena pysyvästä viasta ja haitasta haittaluokan 5 perusteella 16.884 euroa. Asiassa esitettyä työkykyä kuvaavaa selvitystä kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, ettei A ollut tullut käsillä olevan lievän aivovamman vuoksi pysyvästi työkyvyttömäksi myyjän ammattiinsa. Näin ollen hänelle ei myöskään ollut aiheutunut korvattavaa ansionmenetystä. Vahinkovakuutusyhtiö velvoitettiin korvaamaan A:lle korvauksena kivusta ja särystä 2.500 euroa. Määrästä oli vähennettävä jo aikaisemmin maksetut määrät. Asiassa ei ollut esitetty perusteita lievimmänkään korvaustason mukaisen hoitotuen maksamiselle. A vapautettiin velvollisuudesta korvata vahinkovakuutusyhtiön oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi jääneen näyttämättä, että A:lle olisi liikenneonnettomuuden seurauksena aiheutunut lievää vaikeampi aivovamma tai että hänen myöhemmässä oireilussaan olisi kysymys mahdollisen lievän aivovamman jälkitilasta tai sen vaikeutumisesta. Muiden A:n väitettyjen vammojen osalta eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli samaa mieltä kuin HO:n enemmistö. (Vailla lainvoimaa 7.1.2019) - Uutiset
7.12.2018 14.00
Liikennevahinkolautakunta ja potilasvahinkolautakunta yhdistyvät
Hallitus esittää, että Liikennevahinko- ja potilasvahinkolautakunta yhdistyisivät. Uuden lautakunnan nimeksi tulisi liikenne- ja potilasvahinkolautakunta. Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan osalta lain on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2021. - Uutiset
27.11.2018 11.00
Kolmannen henkilön omistaman auton kuljettajalla ei ollut asiavaltuutta kanteen ajamiseen
A oli perustellut kanteen ajamista sillä, että hän on kuljettanut kolmannen henkilön omistamaa autoa, joka on vahingoittunut ja koska liikennevahinko kuuluu korvattavaksi vastapuolen liikennevakuutuksesta, on hänellä oikeudellinen tarve saada selvitettyä onko hän korvausvastuussa auton omistajalle vai onko kysymyksessä vastaajayhtiön korvattava liikennevahinko. Kanne jätettiin haastetta antamatta tutkimatta. A vaati HO:ssa, että KO:n päätös kumotaan ja asia palautetaan KO:een jatkokäsittelyä varten. HO tutki KO:n ratkaisun oikeellisuuden. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ilmennyt. (Vailla lainvoimaa 27.11.2018) - Uutiset
26.11.2018 16.00
Syy-yhteys auto-onnettomuuden ja aivovamman jälkitilan ja niskan retkahdusvamman jälkitilan välillä jäi näyttämättä - jatkokäsittelylupaa ei myönnetty
Punnittuaan kaikkia asiassa todettuja vammadiagnosoinnin ja syy-yhteyden puolesta ja vastaan puhuvia seikkoja KO oli todennut, että kannetta vastaan puhuvat seikat olivat olleet painavampia, minkä vuoksi kantaja ei ollut näyttänyt kannettaan toteen. Kantaja ei ollut siis näyttänyt toteen riittävän luotettavasti, että hänellä on aivovamman jälkitila tai niskan retkahdusvamman jälkitila. Kantajan oireiden syy-yhteys nimenomaan vuoden 2009 onnettomuuteen oli jäänyt näyttämättä toteen. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.11.2018) - Uutiset
26.11.2018 8.33
Liikennevahinkolautakunnan soveltamisohjeita vuodelle 2019
1. Henkilövahinkojen normikorvausten määrät 2019 (Soveltamisohje 1/2018)
2. Liikennevakuutuksen hoitotuki ja vaatelisä 1.1.2019 alkaen (Soveltamisohje 2/2018)
3. Työntekijän eläkevakuutusmaksun, palkansaajan päivärahamaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottaminen liikennevakuutuslain perusteella maksettavissa ansionmenetyskorvauksissa vuonna 2019 (Soveltamisohje 3/2018)
4. Seisonta-ajan korvaukset 1.1.2019 alkaen (Soveltamisohje 4/2018)
5. Kuljettajan palkan korvaaminen vuonna 2019 (Soveltamisohje 5/2018)
6. Linja-autojen siirtokustannukset 1.1.2019 alkaen (Soveltamisohje 6/2018) - Uutiset
16.11.2018 14.13
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu ajoneuvojen käytön käsitteestä - ajoneuvon oven avaaminen parkkipaikalla
Moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavaa vakuutusta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamista koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 72/166/ETY 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että tässä säännöksessä tarkoitetun käsitteen ”ajoneuvojen käyttö” piiriin kuuluu tilanne, jossa pysäköintialueelle pysäköidyn ajoneuvon matkustaja avatessaan tämän ajoneuvon oven naarmuttaa ja vahingoittaa viereen pysäköityä ajoneuvoa. - Uutiset
27.8.2018 15.09
Hovioikeuskin hylkäsi vaatimukset väitettyjen whiplash-vammojen korvaamisesta liikennevakuutuksesta
Näyttämättä oli jäänyt, että valittaja olisi saanut liikenneonnettomuuden seurauksena kanteessa tarkoitettua vammaa tai että hänellä vakuutustapahtuman jälkeen ilmenneet oireet ja liikuntakyvyn menetys olisivat aiheutuneet liikenneonnettomuuksista saaduista vammoista. Näin ollen näyttämättä oli jäänyt myös se, että hänellä olisi oikeus kanteessa vaadittuihin korvauksiin. Aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei siten ollut. Kysymys myös siitä, oliko yhtiöllä pätevä syy vedota uuteen asiantuntijatodisteluun vasta HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 27.8.2018) - Uutiset
15.8.2018 10.01
Hovioikeus: Liikennevahingon seurauksena aiheutunut aivo- ja niskan retkahdusvamma aiheutti myös työkyvyttömyyden
Asiassa oli kysymys siitä, oliko A:lle aiheutunut liikennevahingossa aivovamma ja niskan retkahdusvamma, jotka olivat aiheuttaneet A:n työkyvyttömyyden. Kun mitään muuta selittävää tekijää, joista A:n neuropsykologinen oireisto olisi voinut aiheutua, ei osoitettu ja kun A:n neuropsykologista haittaoireistoa koskeva selvitys tuki asiassa esitettyä lääketieteellistä johtopäätöstä siitä, että A:lle oli liikennevahingon seurauksena aiheutunut aivo- ja niskan retkahdusvamma, hovioikeus katsoi näillä ja käräjäoikeuden tuomiossa mainituilla perusteilla A:n näyttömahdollisuuksiin nähden riittävällä varmuudella selvitetyksi, että A:lle oli liikennevahingon seurauksena aiheutunut aivo- ja niskan retkahdusvamma, jonka jälkitilan johdosta hän oli työkyvytön. - Uutiset
3.7.2018 10.24
KKO arvioi näyttöä liikenneonnettomuuden ja siitä aiheutuneiden vammojen välillä – hovioikeuden tuomio kumottiin
A oli ollut vuonna 1982 osallisena liikenneonnettomuudessa. Hänelle oli suoritettu liikennevakuutuksesta korvauksia niskan retkahdusvamman perusteella. A vaati vuonna 2009 vireille panemassaan kanteessa vakuutusyhtiöltä lisäkorvauksia. Kanteen mukaan A:lle oli aiheutunut liikennevahingon seurauksena vaikea aivovamma ja kaularankavamma ja hän oli jäänyt saamiensa vammojen vuoksi pysyvästi työkyvyttömäksi vuodesta 1999 lähtien. Kysymys näytön arvioinnista. KKO katsoi muun muassa, että jäi näyttämättä, että A:lle olisi aiheutunut hänen liikennevahingossa saamiensa vammojen vuoksi työansion menetystä 1.4.1982 lähtien tai että hän olisi ollut liikennevahingossa saamiensa vammojen vuoksi pysyvästi työkyvytön 1.12.1999 lähtien. - Uutiset
31.1.2018 14.48
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla – vakuutuskorvausta koskeva saatava
Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen (EU) N:o 1215/2012 13 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä saman asetuksen 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan kanssa, on tulkittava siten, ettei siihen voi vedota luonnollinen henkilö, jonka elinkeinotoimintaan kuuluu korvaussaatavien periminen vakuutuksenantajilta ja joka liikenneonnettomuuden uhrin kanssa tehdyn saatavan luovutusta koskevan sopimuksen perusteella haastaa sen jäsenvaltion tuomioistuimeen, jossa vahingon kärsineen kotipaikka on, kyseisen onnettomuuden aiheuttajan vastuuvakuutuksen antajan, jonka kotipaikka on toisessa jäsenvaltiossa kuin vahingon kärsineen kotipaikka. - Uutiset
11.12.2017 15.00
Liikennevahinkolautakunnan soveltamisohjeita vuodelle 2018- Liikennevakuutuksen hoitotuki ja vaatelisä 1.1.2018 alkaen (1/2017)
- Henkilövahinkojen normikorvausten määrät 2018 (2/2017)
- Liikennevakuutettavien ajoneuvojen seisonta-ajan korvaukset (3/2017)
- Kuljettajan palkan korvaaminen vuonna 2018 (4/2018)
- Linja-autojen siirtokustannukset 1.1.2018 alkaen (5/2017)
- Työntekijäin työeläkevakuutusmaksun, palkansaajan päivärahamaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottaminen liikennevakuutuslain perusteella maksettavissa ansionmenetyskorvauksissa vuonna 2018 (6/2017, 28.12.2017 korjattu ohje) - Uutiset
29.11.2017 10.00
Unionin tuomioistuimen suuren jaoston ennakkoratkaisu moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta pakollisesta vakuutuksesta
Moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavaa vakuutusta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamista koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 72/166/ETY 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, ettei siinä tarkoitetun käsitteen ”ajoneuvojen käyttö” piiriin kuulu tilanne, jossa maataloustraktori oli osallisena onnettomuudessa, kun traktorin pääasiallisena tehtävänä ei tämän onnettomuuden sattuessa ollut sen käyttäminen liikennevälineenä vaan se, että se oli työkoneena kasvinsuojeluaineen sumuttamiseen tarkoitetun pumpun käyttämiseen tarvittava voimanlähde. - Uutiset
18.9.2017 13.56
17-vuotiaan oma myötävaikutus johti korvauksen epäämiseen luvattomasti käyttöön otetun auton liikennevakuutuksesta
A oli yhteistuumin B:n kanssa ottanut luvattomasti käyttöönsä C:n henkilöauton. A oli mennyt ajoneuvoon matkustajaksi, vaikka hän oli ollut tietoinen kuljettajana toimineen B:n humalatilasta, alaikäisyydestä ja siitä, että tällä ei ollut ollut ajoneuvon kuljettamiseen oikeuttavaa ajokorttia. A oli edelleen matkan aikana tarjonnut B:lle olutta. A ei ollut matkan aikana tehdyistä useista pysähdyksistä huolimatta jäänyt pois ajoneuvon kyydistä, vaikka hänellä olisi siihen ollut mahdollisuus. A ei myöskään ollut käyttänyt matkan aikana turvavyötä, mikä oli osaltaan korottanut riskiä siitä, että onnettomuuden sattuessa hän vahingoittuu. A oli onnettomuushetkellä ollut 17-vuotias. HO ei vahvistanut korvauksia suoritettavaksi ajoneuvon liikennevakuutuksesta. (Vailla lainvoimaa 19.9.2017) - Uutiset
29.8.2017 14.00
KO ja HO: oikeus henkilökohtaiseen avustajaan syntyi heti liikennevahingosta eikä vasta 18 vuotta myöhemmin käräjäoikeuden tuomiolla
Käräjäoikeus totesi, että kun lf:n kustannettavaksi vahvistettu avustajan tarve oli syntynyt kyseisestä liikennevahingosta oli myös lf:n velvollisuus kustantaa avustaja alkanut kyseisen liikennevahingon ajankohdasta eikä vasta käräjäoikeuden asian vahvistamista koskevasta ratkaisusta noin 18 vuotta liikenneonnettomuuden jälkeen. Hovioikeus ei tuomiollaan muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 29.8.2017) - Uutiset
18.8.2017 16.16
Äiti kuoli rattijuopon kyydissä - 3,5-vuotiaalla lapsella ei ollut oikeutta kärsimyskorvaukseen
Pelkästään se, että lapsen äiti oli ollut matkustajana A:n kyydissä tietoisena tämän humalatilasta, ei ollut sellaista törkeän huolimatonta myötävaikutusta omaan kuolemaansa, mikä yksinään olisi johtanut siihen, ettei vakuutusyhtiöllä olisi ollut korvausvastuuta lapselle aiheutuneesta kärsimyksestä. Myöskään turvavyön käyttämisen laiminlyönti ei ollut tässä tapauksessa edes yhdessä kuljettajan humalatilasta tietoisuuden kanssa sellainen törkeäksi huolimattomuudeksi katsottava seikka, joka olisi voinut poistaa vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden liikennevakuutuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentin (1144/2002) perusteella. Nämä seikat voitiin kuitenkin ottaa huomioon harkittaessa lapsen oikeutta korvaukseen VahL 5 luvun 4 a §:n nojalla. Toisin kuin käräjäoikeus HO ei pitänyt kärsimyskorvauksen tuomitsemista kohtuullisena edes surmansa saaneen kanssa asuneelle alaikäiselle lapselle. Kysymys myös vakuutusyhtiön muutoksenhakuoikeudesta. (Vailla lainvoimaa 18.8.2017) - Uutiset
7.6.2017 12.26
KKO:n ratkaisu liikennevakuutuskorvauksesta
Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei A ollut menettänyt oikeutta vaatia korvausta liikennevahingon aiheuttaman pysyvän työkyvyttömyyden perusteella, vaikka hän ei ollutkaan nostanut kannetta vakuutusyhtiön 7.6.2007 antaman korvauspäätöksen johdosta vakuutussopimuslain 74 §:ssä säädetyssä kolmen vuoden määräajassa. - Uutiset
20.3.2017 8.21
FINE: Liikennevakuutusten lähtö- ja maksimibonuksissa sekä vahinkotilanteiden bonusmenetyksissä erojaFINEn uusi vertailu selvittää liikennevakuutusten bonusjärjestelmien eroja kotimaisissa vakuutusyhtiöissä. Yhtiöiden välillä on eroja lähinnä lähtö- ja maksimibonuksissa sekä vahinkotilanteiden bonusmenetyksissä. Uutta on myös useamman auton hinnoittelu samalla bonuksella. Vertailun tiedot koskevat yksityishenkilöiden henkilöautojen vakuuttamista.