-
Vahingonkorvaus
- Alaikäisen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Ankara vastuu
- Ansionmenetys
- Ekskulpaatiovastuu
- Identifikaatio
- Isännänvastuu
- Julkisyhteisön korvausvastuu
- Kontrollivastuu
- Liikennevahingonkorvaus
- Mieleltään häiriintyneen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Poikkeukseton vastuu
- Rikosvahinko
- Syy-yhteys
- Tahallisuus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Tuottamus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Työntekijän vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Vahingonkorvauksen sovittelu
- Vahingonkorvaus sopimussuhteessa
- Yhteisvastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
Liikennevahingonkorvaus
- Uutiset
10.1.2024 12.27
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnalta päivitettyjä ohjeitaLiikenne- ja potilasvahinkolautakunta Liipo on julkaissut 9. tammikuuta 2024 seuraavat päivitetyt ohjeet: - Uutiset
8.11.2023 8.40
Liipo: Tilapäisen haitan, pysyvän haitan sekä pysyvän kosmeettisen haitan korvausluokat 1.1.2024 alkaenSOVELTAMISOHJE 1/2023 - Uutiset
19.9.2023 12.40
Hovioikeus: Kannabis Bedrocan-lääkityksestä aiheutuneet kulut 25.830,88 euroa eivät olleet liikennevakuutuksesta korvattavia kustannuksia - Uutiset
12.7.2023 10.00
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan uusimmat julkaisut (täysistunto 15.6.2023)- Korvausvastuu. Väistäminen risteyksessä. Tieliikennelain 24 §:n tulkinta. (LV 23/43)
- Elatuksen menetys (LV 22/544)
- Esinevahinko. Korvattavan vahingon määrä. Lapsen turvaistuimen arvo (LV 22/1109)
- Elatuksen menetys (LV 22/1690) - Uutiset
15.6.2023 12.05
Liikennevakuutuskeskus: Suomalaisilla on isoja aukkoja liikennevakuuttamisen faktoistaLakisääteisen liikennevakuutuksen laajuus on suomalaisilla huonosti tiedossa. Liikennevakuutuksen tärkeimpänä ominaisuutena suomalaiset pitävät sitä, että se korvaa kolarin syyttömälle osapuolelle sekä henkilö- että omaisuusvahingot. Liikennevakuutus on sisällöltään ja korvauksiltaan samanlainen vakuutusyhtiöstä riippumatta. Liikennevakuutuskeskuksen teettämän kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista arvostaa sitä, että liikennevakuutus on lakisääteinen. Liikenteessä voi luottaa siihen, että vakuutus on lähes kaikilla kulkijoilla. Tiedot kerättiin Liikennevakuutuskeskuksen teettämässä kyselytutkimuksessa toukokuussa. - Uutiset
8.6.2023 14.41
Hovioikeus oikaisi käräjäoikeuden tuomiota: Taksinkuljettajan ansionmenetys ja seisonta-ajan korvaus tuli suorittaa ja periä liikennevahingosta vastuussa olevasta liikennevakuutuksesta eikä suoraan vastaajalta - Uutiset
6.6.2023 14.00
Vakuutusoikeus jätti liikennevakuutuksen perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun valituksen määräajan jälkeen tehtynä tutkimattaMuutoksenhakija ei esittänyt eikä asiassa muutoinkaan ilmennyt sellaisia laissa tarkoitettuja painavia syitä, joiden perusteella vakuutusoikeus olisi voinut ottaa määräajan jälkeen saapuneen valituksen tutkittavakseen sen myöhästymisestä huolimatta. - Uutiset
28.4.2023 10.10
KKO arvioi petoksella tavoitellun hyödyn määrää, kun vastaaja oli erehdyttänyt vakuutusyhtiötä maksamaan korvauksia kolarissaA oli erehdyttänyt vakuutusyhtiötä maksamaan lunastus- ja muita korvauksia kolarissa vahingoitetuista ajoneuvoista, vaikka vauriot oli aiheutettu tahallisesti. Korkein oikeus katsoi, että petosrikoksen tunnusmerkistössä tarkoitettua tavoiteltua taloudellista hyötyä arvioitaessa vähennyksenä ei otettu huomioon A:n ajoneuvon käypää arvoa ennen kolaria eikä vakuutusyhtiön lunastamastaan ajoneuvosta saamaa jälleenmyyntihintaa. HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
11.4.2023 9.00
Liipo arvioi tilapäisen haitan korvausluokkaa sekä kosmeettisen haitan korvausmäärää, kun toimenpidearvista ei ollut käytettävissä valokuviaLautakunnan korvausohjeiden mukaan tilapäisen haitan korvausmäärän arviointi perustuu kokonaisarvioon, jossa otetaan huomioon vamman laatu, vaikeusaste, hoidon laatu ja kesto, sekä toipumisaika. Ratkaisusuosituksesta tarkemmin ilmenevin perustein lautakunta päätyi siihen, että aortan repeämä komplikaatioineen sijoittui tilapäisen haitan korvausohjeiden mukaisten luokkien 4 (vaikeat vammat) ja 5 (hyvin vaikeat vammat) rajalle. Melko usein kosmeettisen haitan korvausmäärä joudutaan arvioimaan ilman valokuvia. Lautakunnan vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan riidaton osa kosmeettisen haitan korvauksesta tulee maksaa silloinkin, kun valokuvia ei ole käytettävissä. Tällöinkään korvausta ei tule määrittää jonkin lautakunnan korvausohjeiden mukaisen korvausluokan alarajalle, jos korvausmäärän voidaan riittävällä varmuudella arvioida sijoittuvan sitä korkeammalle. - Uutiset
6.3.2023 9.00
Liipo: Syy-yhteys. Luottamuksensuoja. Lautakunnan toimivalta tutkia korvausperusteTapauksessa oli kyse muun muassa syy-yhteyden arvioinnista, lautakunnan toimivallasta ja luottamuksensuojan periaatteen soveltamisesta. Arvioitavana oli syy-yhteys alun perin melko vähäenergisen liikennevahingon ja merkittävän neuropsykologisen oireiston välillä. Kyseessä oli liikennevakuutuslain 66 §:n mukainen asia, jossa vakuutuslaitoksen on pyydettävä lautakunnan ratkaisusuositus ennen päätöksensä antamista. Ratkaisun mukaan 66 §:n mukaisissa asioissa lautakunta voi oma-aloitteisesti ottaa kantaa myös korvausperusteeseen varattuaan ensin asianosaisille mahdollisuuden lausua korvausperusteesta. Lautakunta päätyi syy-yhteyden osalta siihen, että kaikkea neuropsykologista oireistoa ei voitu pitää liikennevahingon seurauksena. Kun vakuutuslaitos oli kuitenkin vuosien ajan maksanut täyttä ansionmenetyskorvausta, luottamuksensuojan periaatteen vuoksi ansionmenetyskorvauksen maksamista ei tullut lopettaa. - Uutiset
6.3.2023 8.00
Liipo: Virheellisen päätöksen poistaminen asianosaisen vahingoksiLiikennevakuutuslain mukaan vakuutuslaitoksen on pyydettävä lautakunnan ratkaisusuositusta, kun se haluaa oikaista virheellistä korvauspäätöstään korvauksensaajan vahingoksi, mutta korvauksensaaja ei suostu virheen korjaamiseen. Tässä tapauksessa kyse oli siitä, oliko vakuutusyhtiöllä oikeus muuttaa antamaansa myönteistä henkilövahingon korvauspäätöstä. Lautakunnan mielestä päätöstä ei voitu muuttaa, kun korvauksen hakija ei ollut antanut vääriä tai puutteellisia tietoja eikä korvauspäätöksen jälkeen ollut ilmennyt uusia korvattavuuteen vaikuttavia seikkoja. - Uutiset
24.2.2023 8.30
17-vuotias kuoli yleisellä tiellä vastaantulleen puimurin alle - hovioikeuskaan ei pitänyt liikenneturvallisuuden vaarantamista törkeänä - asianomistajat velvoitettiin korvaamaan Liikennevakuutuskeskuksen tuhansien eurojen oikeudenkäyntikulutVastaaja tuomittiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 60 ps (1 020 €) rangaistukseen. Syyte törkeästä kuolemantuottamuksesta hylättiin. Koska syyte törkeästä kuolematuottamuksesta hylättiin kokonaisuudessaan, perustetta VahL 5 luvun 4 a §:n ja 4 b §:n mukaisten korvausten (kärsimyskorvaus, ansionmenetys ja kulut) maksamiselle liikennevakuutuksesta ei ollut. Asianomistajat velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan Liikennevakuutuskeskukselle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 9.047,78 euroa ja HO:ssa 6.705,83 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 24.2.2023) - Uutiset
20.12.2022 7.10
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta arvioi miten ansionmenetyskorvaus määritetään, kun henkilövahinko oli aiheutunut osakeyhtiömuotoista liiketoimintaa harjoittavalle yksinyrittäjälleKun tässä tapauksessa yrittäjä omisti osakeyhtiön koko osakekannan, työkyvyttömyydestä aiheutunut toiminnan väliaikainen keskeytyminen ei ollut lautakunnan mielestä korvaamatta jäävää kolmannelle aiheutunutta vahinkoa. Korvattavaksi tulisi yrityksen maksaman palkan lisäksi se määrä, jolla työkyvyttömyysjakso oli pienentänyt yrittäjän osakeyhtiöstään nostettavissa olleen osingon määrää. - Uutiset
19.12.2022 15.00
EUT:n ennakkoratkaisu aineettoman vahingon korvaamisesta liikenneonnettomuudesta vahinkoa kärsineiden lähipiiriin kuuluville perheenjäsenilleMoottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamisesta annetun direktiivin 2009/103/EY 3 artiklan neljättä kohtaa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan se, että moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavan vakuutuksen antaja korvaa liikenneonnettomuudesta vahinkoa kärsineiden lähipiiriin kuuluville perheenjäsenille aiheutuneen aineettoman vahingon, edellyttää, että vahingosta on aiheutunut tällaisille lähipiiriin kuuluville perheenjäsenille patologista terveyshaittaa. - Uutiset
30.6.2022 15.09
Hovioikeuden ratkaisu liikennevakuutuskorvauksesta peräänajokolarissaToisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että kantaja ei saanut tapahtuneen liikenneonnettomuuden seurauksena pysyvänä haittana kaularankavammaa ja että kantajan saama vamma ei aiheuttanut hänelle pysyvää työkyvyttömyyttä, joka oikeuttaisi liikennevakuutuslain mukaisiin korvauksiin ja sairaanhoidon kustannuksiin, tai vakuutusyhtiöltä saataviin korvauksiin pysyvästä haitasta ja työansion menetyksestä. (Vailla lainvoimaa 30.6.2022) - Uutiset
17.5.2022 15.25
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta: Lemmikkieläimen vahingoittumisesta aiheutuneet kulut eivät olleet liikennevakuutuksesta korvattaviaTapauksessa arvioitavana oli, onko puolisoiden yhteisessä taloudessa oleva lemmikkieläin kummankin puolison hallinnassa, vaikka eläin olikin rekisteröity vain toisen puolison nimiin. Lautakunta katsoi lemmikkieläimen olleen liikennevakuutuslain 40 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla hallinnassa ollutta omaisuutta, joten lemmikkieläimen vahingoittumisesta aiheutuneet kulut eivät olleet liikennevakuutuksesta korvattavia. - Uutiset
2.5.2022 13.13
Hovioikeus: Vakuutusyhtiön takautumisoikeusAsiassa ei esitetty selvitystä, minkä sisältöiseen autovakuutukseen ja mihin vakuutuksen mukaiseen vahinkotapahtumaan yhtiön suorittamat vakuutuskorvaukset olivat perustuneet. Asiassa ei täten ollut edellytyksiä arvioida yhtiön takautumisvaatimuksen edellytyksien täyttymistä autovakuutuksesta maksetun korvauksen osalta. Yhtiön korvausvaatimukset oli käräjäoikeuden katsomin tavoin hylättävä. (Vailla lainvoimaa 2.5.2022) - Uutiset
28.4.2022 16.15
Liikennevakuutuksen korvausohjeet 2022Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan liikennevahinko-osaston korvausohjeissa on tietoa liikennevahinkojen nykyisestä korvauskäytännöstä. Korvausohjeilla pyritään yhtenäistämään liikennevahinkojen korvauskäytäntöä. Lisäksi niiden toivotaan tarjoavan tietoa liikennevahinkojen korvauskäytännöstä vahinkoa kärsineille ja muille tietoa tarvitseville. - Uutiset
17.3.2022 11.53
Hovioikeus kumosi korvausvelvollisuuden kivusta ja särystä kun vakuutusyhtiön kieltäytymistodistusta ei esitetty käräjäoikeudessaB ei ollut esittänyt vakuutusyhtiön kieltäytymistodistusta käräjäoikeudessa. Hovioikeus totesi, että kivusta ja särystä esitetyn korvausvaatimuksen tuomioistuimessa tutkimisen edellytyksenä oli liikennevakuutuslain 80 §:n 2 momentin mukainen kieltäytymistodistus. Koska kieltäytymistodistusta ei esitetty, olisi käräjäoikeuden tullut viran puolesta jättää mainittua korvausta koskeva vaatimus tutkimatta. Hovioikeus totesi, ettei B ollut myöskään hovioikeudessa esittänyt selvitystä siitä, että vakuutusyhtiö olisi kieltäytynyt suorittamasta vaadittua vahingonkorvausta. (Vailla lainvoimaa 17.3.2022) - Uutiset
7.12.2021 15.00
Hovioikeus: Vakuutusyhtiön regressioikeuden perusteella vaatimaa korvausta liikennevahingosta ei ollut perusteita sovitellaToisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, ettei asiassa selostettuja seikkoja kokonaisuutena arvioiden korvausvelvollisuus täysimääräisenä muodostunut vastaajalle kohtuuttoman raskaaksi, eikä vahingonkorvauksen sovitteluun nyt käsiteltävässä asiassa ollut perusteita. Vastaajan vakuutusyhtiölle maksettavaksi tuomittua vahingonkorvausta oli korotettava vakuutusyhtiön ensisijaisen vaatimuksen mukaisesti 27.254,01 euroksi. (Vailla lainvoimaa 6.12.2021) - Uutiset
2.12.2021 11.28
Liikennevakuutuskeskus: Yhdestä liikenneonnettomuudesta voi aiheutua miljoonien eurojen vahinko – liikenneonnettomuuksista laaja aineisto myös EdilexissäValtaosa liikennevakuutuksesta korvattavista vahingoista on omaisuusvahinkoja. Suurimmat yksittäiset korvaukset aiheutuvat kuitenkin henkilövahingoista. Euromääräisesti tarkasteltuna korvaustilastoissa painottuvat työkyvyttömyyttä aiheuttavat vakavat onnettomuudet, sillä yksittäisen onnettomuuden kokonaiskorvaus voi nousta yli miljoonaan euroon. - Uutiset
22.11.2021 12.12
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion: Koska kantaja oli myötävaikuttanut hänelle aiheutuneen henkilövahingon syntymiseen törkeällä huolimattomuudellaan, oli hänelle liikennevakuutuksesta suoritettavia korvauksia perusteltua alentaa puolellaKun kantaja oli laiminlyönyt sen varovaisuuden, jota häneltä oli voitu hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden näissä olosuhteissa vaatia, hän oli tuottamuksellaan myötävaikuttanut kärsimänsä henkilövahingon syntymiseen. Kantajan menettelystä aiheutunut vahinkoseuraamus oli ollut erittäin vakava ja kantajalla oli ollut mahdollisuus välttää se huolellisesti toimimalla. Kantajan toiminta oli poikennut merkittävästi siitä, mihin hän ikänsä ja kehitystasonsa perusteella olisi kyennyt huolellisesti toimiessaan. Kantaja oli siten menettelyä törkeän huolimattomasti, vaikka hän ei todennäköisesti olekaan mieltänyt menettelyään niin varalliseksi kuin se oli ollut. Kantajan ikä ja olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen korvauksen epäämistä kokonaan ei voitu pitää kohtuullisena. Koska kantaja oli myötävaikuttanut hänelle aiheutuneen henkilövahingon syntymiseen törkeällä huolimattomuudellaan, oli hänelle liikennevakuutuksesta suoritettavia korvauksia perusteltua alentaa. Olosuhteet huomioon ottaen käräjäoikeus arvioi kohtuulliseksi alentaa korvauksia 1/2:lla. (Ään. oikeudenkäyntikuluista 2–1; vailla lainvoimaa 22.11.2021) - Uutiset
2.11.2021 16.00
Auton kolarihistoriasta kertomatta jättäminen johti 43 250 euroa maksaneen vuonna 2011 käyttöönotetun BMW 535i:n kaupan purkuun - kuluttajariitalautakunta äänesti käyttöhyötykorvauksestaLautakunta katsoi, että kuluttajan 24.4.2018 ostama auto oli huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen oli ollut perusteltua aihetta edellyttää ja näin ollen virheellinen KSL:n tarkoittamalla tavalla. Kuluttajalla oli oikeus purkaa tekemänsä autokauppa, jolloin suoritukset tuli palauttaa puolin ja toisin. Suuntaa antavasti käyttöhyödyksi on lautakunnassa vakiintuneesti arvioitu 0,10 euroa kilometriä kohden, kun auton hinta on tasolla 10 000 euroa; 0,20 euroa kilometriä kohden, kun auton arvo on tasolla 20 000 euroa; ja 0,30 euroa kilometriä kohden, kun auton arvo on tasolla 30 000 euroa tai enemmän. Arvioinnissa on annettu merkitystä Liikennevahinkolautakunnan normeille koskien käyttöhyödyn menetystä. Tässä asiassa ei ollut tuotu esiin syytä poiketa em. hyvitystasosta, jolloin lautakunta arvioi kuluttajan saaman käyttöhyödyn määräksi 0,30 euroa kilometriä kohden. Eri mieltä olleet jäsenet katsoivat, että käyttöhyödyn määrän tulisi olla 0,10 euroa kilometriä kohden. - Uutiset
13.10.2021 16.00
Stop-merkin takaa valtatielle kääntyneen ja törmäyksen aiheuttaneen kuljettajan maksettavaksi tuomittua takautumisoikeuteen perustuvaa 32.049,61 euron korvausta vakuutusyhtiölle ei soviteltuVastaaja oli toiminut ainakin törkeän huolimattomasti. Vastaajan menettelyä oli pidettävä hyvin moitittavana ja erittäin vaarallisena ottaen huomioon sen, että ajossa oli rikottu keskeisiä liikennesääntöjä. Vaikka vastaaja ei ollut tarkoittanut aiheuttaa sanottua vahinkoa, teon laatu kokonaisuutena puolsi voimakkaasti vahingonkorvauksen tuomitsemista täysimääräisenä. Aiheutuneen vahingon määrä ei ollut myöskään odottamattoman suuri. Korvausvelvollisuus perustui syyksilukemiseen. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 13.10.2021) - Uutiset
29.7.2021 8.00
Moottoripyörä suistui maantieltä osuen kallion seinämään - matkustajalle ei katsottu syntyneen korvaukseen oikeuttavaa vaikeaa aivovammaaKantaja ei ollut näyttänyt toteen, että hänelle olisi aiheutunut 17.6.2007 tapahtuneen liikenneonnettomuuden seurauksena vaikea aivovamma, ja että hän olisi sanotussa onnettomuudessa saamiensa vammojen vuoksi pysyvästi työkyvytön ja säännöllisesti toisen henkilön avun tarpeessa. Sen vuoksi kanne vakuutusyhtiötä vastaan oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 29.7.2021) - Uutiset
10.6.2021 11.14
Miten pitkälle korvausvelvollisuuden perustava syy-yhteys liikennevahingossa ulottuu - käräjäoikeus hylkäsi selkänsä peräänajo-onnettomuudessa loukanneen korvausvaatimuksetKO oli katsonut jääneen näyttämättä, että kanteessa selostetut oireet ja sairaus 7.10.2019 jälkeen olisivat johtuneet kantajan liikenneonnettomuudessa 14.9.2019 saamasta vammasta. Näin ollen KO oli katsonut näyttämättä jääneen myös sen, että kantajalla olisi ollut oikeus korvaukseen ansionmenetyksestä 4.10.2019 jälkeen. Kantajalle oli liikennevahingosta aiheutunut vamma (selän venähdys) ei ollut vaatinut elvytys- tai tehohoitoa eikä leikkaushoitoa. Kantaja oli ollut vamman vuoksi sairaalahoidossa alle vuorokauden ja toiminnallinen toipuminen oli tapahtunut alle kolmessa viikossa. Vammasta ei ollut näytetty jääneen pysyväisseurauksia. Näin ollen KO oli katsonut, että vakuutusyhtiön kantajalle maksama korvaus kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta oli ollut oikean määräinen. Kantaja vaati HO:ssa, että KO:n tuomio kumotaan toistaen tuomiossa selostetun kanteensa. Lisäksi kantaja vaati, että vakuutusyhtiö velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa korkoineen. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. KO:n tuomio jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 10.6.2021) - Uutiset
19.2.2021 10.30
Apulaisoikeusasiamies työkyvyttömyyseläkeasian käsittelyajasta: If vahinkovakuutus Oyj:n tulee varmistua siitä, että se pystyy käsittelemään ja ratkaisemaan korvausasiat laissa säädettyjen määräaikojen puitteissaApulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan If Oyj:n tulee kiinnittää vakavaa huomiota liikennevakuutusasioiden korvauskäsittelyn eri vaiheisiin ja lähettämiensä selvityspyyntöjen toteutumisen seurantaan, jotta korvausasioiden käsittely ja ratkaisujen antaminen ei pääsisi viivästymään aiheettomasti nyt tapahtuneen kaltaisesti. Yhtiön tulee varmistua siitä, että se pystyy käsittelemään ja ratkaisemaan korvausasiat laissa säädettyjen määräaikojen puitteissa ja näin turvaamaan vakuutettujen viime kädessä perustuslaissa turvatun oikeuden saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Apulaisoikeusasiamies antoi If vahinkovakuutus Oyj:lle huomautuksen vastaisen varalle asiassa (kohdassa 3.2) selostetusta lainvastaisesta menettelystä. - Uutiset
25.1.2021 9.46
Hiekkalastissa ollut kuorma-auto suistui ulos tieltä ja kaatui - vahinko ei ollut syy-yhteydessä tien puutteelliseen kunnossapitoon, eikä valtio ollut vastuussa vahingon aiheutumisestaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko vahinko aiheutunut tienpitäjän vastuulla olevasta tien puutteellisesta kunnosta eli oliko tie ollut yliaurattu tai oliko tien reunassa ollut korvausvastuun perustava korkeusero. Asianosaiset olivat olleet eri mieltä siitä, milloin kysymys ylipäätään on yliauraamisesta ja oliko aiheutunut vahinko ollut syy-yhteydessä siihen. Jos tienpitäjän katsottiin olleen korvausvastuussa, arvioitavaksi tuli lisäksi se, oliko korvausvelvollisuutta vahingonkärsineen myötävaikutuksen perusteella soviteltava. KO:n tuomiota ei muutettu. Vakuutusyhtiö ja Kuljetusliike Oy olivat asian hävinneinä velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan ELY-keskuksen oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 25.1.2021) - Uutiset
1.12.2020 13.01
Seisonta-ajan korvaukset 2021Liikennevahinkolautakunta on antanut soveltamisohjeen liikennevakuutettavien ajoneuvojen seisonta-ajan korvauksista 1. tammikuuta 2021 alkaen. - Uutiset
1.12.2020 12.48
Liikennevakuutuksen hoitotuki ja vaatelisä 2021Liikennevahinkolautakunta on antanut soveltamisohjeen 2/2020 liikennevakuutuksen hoitotuesta ja vaatelisästä 1. tammikuuta 2021 alkaen. - Uutiset
24.11.2020 15.37
Liikennevahinkolautakunta: Rivitalohuoneiston ulkoseinän ja seinän rungonvauriot kuuluivat osakkaan kuljettaman / omistaman ajoneuvon liikennevakuutuksesta korvattaviksiTapauksessa oli kysymys siitä, tuottaako osakeomistus asunto-osakeyhtiössä sellaisen hallintaoikeuden asunto-osakeyhtiön omistamaan rivitalohuoneistoon ulkoseinineen, että sen voitaisiin katsoa olevan liikennevakuutuslain 40 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla ajoneuvon kuljettajan/omistajan muutoin hallinnassa olevaa omaisuutta. Mikäli näin katsottaisiin olevan, asunnon ulkoseinään tapahtumatiedoissa kuvatulla tavalla tulleet vauriot eivät kuuluisi liikennevakuutuksesta korvattavaksi. Lautakunta katsoi, että liikennevakuutuslain 40 §:n 2 momentin rajoitusehtoa ei voitu soveltaa tähän tapaukseen. Siten asunto-osakeyhtiön omistaman rivitalohuoneiston ulkoseinän ja seinän rungonvauriot kuuluivat osakkaan kuljettaman/omistaman ajoneuvon liikennevakuutuksesta korvattaviksi. - Uutiset
24.11.2020 15.13
Liikennevahinkolautakunta: Perävaunuun asennetun savustuslaitteiston aiheuttama vahinko oli johtunut sellaisesta moottoriajoneuvon käyttötavasta, ettei vahinkoa voitu pitää liikennevakuutuslain tarkoittamalla tavalla liikenteeseen käyttämisestä aiheutuneenaTapauksessa oli kysymys siitä, oliko liikekiinteistön tulipalo seurausta ajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä. Ajoneuvo oli palon syttyessä pysäköitynä liikekiinteistön välittömässä läheisyydessä kalan savustus- ja myyntitarkoituksessa. Palo sai alkunsa joko savustuslaitteista lentäneestä kipinästä tai laitteiston aiheuttamasta kuumuudesta. Lautakunta katsoi, että ajoneuvoa käytettiin vahinkohetkellä toimintaan, jonka aiheuttamia vahinkotilanteita ei ole tarkoitettu katettavaksi liikennevakuutuksella. - Uutiset
13.11.2020 13.50
Henkilövahinkojen normikorvausten määrät 2021Liikennevahinkolautakunta on julkaissut henkilövahinkojen normikorvausten määrät 2021. - Uutiset
5.11.2020 15.27
Takaa tullut auto törmäsi pysähtyneenä olleeseen autoon - hovioikeus arvioi asianomistajalle aiheutuneita vammoja ja niistä suoritettavia korvauksia sekä oikeudenkäyntikulujaAsiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko kantajalle liikenneonnettomuuden 2.3.2010 seurauksena aiheutunut niskan retkahdusvamman lisäksi aivovamma. Lisäksi arvioitavana oli liikenneonnettomuudesta kantajalle aiheutunut pysyvän haitan aste sekä se, oliko kantaja liikenneonnettomuuden seurauksena täysin vai osittain työkyvytön. HO hyväksyi kantajan kanteen niskan retkahdusvamman ja siitä aiheutuneen pysyvän haitan haittaluokan 5 ja 50 prosentin työkyvyttömyyden osalta. Kanne hylättiin aivovamman osalta, ja vaatimukset hylättiin osittain perusteeltaan ja määrältään haittaluokan ja työkyvyttömyyden osalta. (Vailla lainvoimaa 5.11.2020) - Uutiset
13.10.2020 14.43
Hovioikeus: Ensiprosessissa annettu lainvoimainen tuomio esti valittajan liikennevakuutuskorvausta koskevan kanteen tutkimisenHO katsoi KO:n tavoin, että valittajan uudessa kanteessa oli kysymys samasta asiasta kuin ensiprosessissa. Sitä, että valittajan vammoista oli nyt saatavissa uutta selvitystä, ei voitu pitää sellaisena jälkisattumuksena, joka olisi oikeuttanut uuteen oikeudenkäyntiin tässä tilanteessa. Näin ollen kysymys oli erilaisesta tilanteessa kuin KKO:n ratkaisussa 2013:54 tarkoitetussa tapauksessa. Asiassa mainituin perustein HO katsoi, että ensiprosessissa annettu lainvoimainen tuomio esti valittajan kanteen tutkimisen. Vaikka asianosaisten asema oli toisiinsa nähden erilainen, HO katsoi, ettei asiassa ollut kokonaisuutena arvioiden kohtuutonta, että valittaja joutuisi korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikuluja HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 13.10.2020) - Uutiset
8.10.2020 14.30
Liikennevahinkolautaukunta: Nosturiautoa oli käytetty liikenteeseen eikä vahinkoa kärsinyt ollut osallistunut vahinkoon johtaneeseen työsuoritukseen, joten aiheutunut vahinko oli korvattava liikennevakuutuksestaTapauksessa oli kyse siitä, oliko maatilan piha-alueella lietelantasäiliön rakennustyömaalla betonielementtejä siirrellyt nosturiajoneuvo liikenteessä. Toisena oikeudellisena kysymyksenä oli se, että jos puutteellisesti tuetun nosturiajoneuvon kaatumisesta aiheutunut henkilövahinko oli aiheutunut liikenteeseen käyttämisestä, oliko vahinkoa kärsinyt osallistunut työsuoritukseen? Lautakunnan kannan mukaan henkilövahinko oli seurausta ajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä. Vahinkoa kärsineen ei katsottu osallistuneen työsuoritukseen liikennevakuutuslain 42 §:n rajoitussäännöksen mukaisesti, koska hän ei vahinkohetkellä ollut osallistunut betonielementin siirtoon. Kyseessä oli siten korvattava liikennevahinko. - Uutiset
4.9.2020 9.36
Liikennevahinkolautakunnalta ratkaisut koiran kuoleman johdosta suoritettavan korvauksen määrästä ja loukkaantuneen koiran hoitokustannusten korvattavasta määrästäLautakunnan käsittelemissä kahdessa tapauksessa ensimmäisessä (LV 19/1872) oli kyse koiran kuoleman johdosta suoritettavan korvauksen määrästä, ja toisessa (LV 20/248) loukkaantuneen koiran hoitokustannusten korvattavasta määrästä. Oikeudellisina kysymyksinä oli kummassakin tapauksessa se, rajoittuuko korvausmäärä eläimen arvoon, ja missä määrin hoitokustannusten korvausmäärässä voidaan ottaa huomioon eläimen arvo, sekä miten arvioidaan eläimen omistajan vahingon torjunta- ja rajoittamisvelvollisuutta. Lautakunnan kannan mukaan korvausmäärä ei rajoittunut eläimen arvoon, mutta hoitokustannusten korvausmäärän arvioinnissa tuli ottaa huomioon lausunnoissa mainitut seikat, kuten muun muassa eläimen arvo vahinkohetkellä. - Uutiset
14.8.2020 9.20
Väitös: Ulkoisilla arviointikriteereillä on vaikutusta käräjäoikeuksien päätöksiinKäräjäoikeuden tuomarien kokemus ja ammattitaito riittävät haastavien, asiantuntijatietoon pohjautuvien kysymysten ratkaisemiseen liikennevakuutusten korvaustapauksissa, todetaan väitöstutkimuksessa. Arvioinnin tukena käytetyt ulkoiset arviointikriteerit kuten Käypä hoito –suositukset voivat kuitenkin ohjata voimakkaasti tuomareille syntyvää käsitystä lääketieteellisestä näytöstä. Tutkituissa tapauksissa arviointikriteerien suuresta painoarvosta syntyvä asetelma on edullinen vastaajille. - Uutiset
13.7.2020 9.36
Liikennevahinkolautakunta: Metyylifenidaattilääkityksestä vahinkoa kärsineelle aiheutuvat kustannukset tuli korvata tarpeellisena hoitona vuodesta 2018 alkaenMetyylifenidaattia käytetään pääasiassa ADHD-oireiston hoitoon. Metyylifenidaatti kuuluu stimulantteihin ja sen vaikutus perustuu tiettyjen hermovälittäjäaineiden (dopamiini ja noradrenaliini) vaikutuksien voimistumiseen aivoissa. - Uutiset
6.7.2020 12.10
Hovioikeus arvioi omistuksenpidätysehdon merkitystä liikennevahingon korvaamisessaAsiassa oli riidatonta, että liikennevahingon aiheuttaneen kuorma-auton haltija oli Instekno Oy ja liikennevahingossa vahingoittuneen veneen haltija oli T, joka oli siirtänyt saatavansa VOY Oy:lle. Asiassa oli riitaa siitä, olivatko kuorma-auto ja vene edellä mainittujen haltijoidensa vai rahoitusyhtiö Tukko Kapital Oy:n omaisuutta rahoitusyhtiön pidätettyä omistusoikeuden mainittuun omaisuuteen, kunnes koko kauppasumma on tullut maksetuksi. Tukko Kapital Oy oli rahoittajana pidättänyt itsellään täyden omistusoikeuden niin kuorma-autoon kuin veneeseenkin, kunnes niiden ostajat ovat maksaneet kauppahinnan. Yhtiöllä oli siten omistuksenpidätykseen perustuva takaisinotto-oikeus, mikä lähtökohtaisesti sitoo myös sivullisia ja mitä käytettäessä sille siirtyy myös ostajalle kuuluva hallintaoikeus esineeseen omistajan aseman samalla kehittyessä täydelliseksi. Näin ollen sekä kuorma-autoa että venettä oli pidettävä Tukko Kapital Oy:n omaisuutena. Kyseessä oli siten saman tahon vahingoittuneesta omaisuudesta, jota ei korvata liikennevakuutuslain 40 §:n 2 momentin nojalla kuorma-auton liikennevakuutuksesta. (Vailla lainvoimaa 6.7.2020) - Uutiset
19.2.2020 14.07
Hovioikeus arvioi tuliko liikennevakuutuskorvauksen määrässä ottaa huomioon osinkotulot ja palkkatulojen nousujohteisuusA oli 5.6.2011 sattuneessa liikenneonnettomuudessa saanut aivovamman ja tullut työkyvyttömäksi omistamiensa päiväkotiyritysten toimitusjohtajan työhön. Asiassa oli kysymys siitä, oliko määrättäessä yritysten myynnin jälkeen maksettavaa ansionmenetyskorvausta otettava vuosina 2008-2010 maksettujen palkkatulojen lisäksi huomioon yrityksistä tuolloin nostettujen osinkotulojen määrä. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko työkyvyttömyyseläkkeen perustasoon tehtävä vuosittaiset korotukset liikenneonnettomuutta edeltäneiden palkkatulojen nousujohteisuuden perusteella. A:n pysyessä osakkeenomistajana hänellä olisi ollut mahdollisuus saada osinkotuloja vastaisuudessakin. Kun hän oli kuitenkin myynyt yritykset, kauppahinnan määrässä oli otettu huomioon yritysten kyky tuottaa osinkoja. A oli siten saanut yhtiöiden osingonmaksukyvystä hyödyn hyväkseen eikä hän ollut liikennevahingon aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi menettänyt näiltä osin tuloa. A oli toiminut yritysryppään toimitusjohtajana, joten hänen kohdallaan kysymys ei ole ollut tilanteesta, jossa urakehitystä olisi ollut odotettavissa. A:n palkkatuloihin omistamiensa yritysten toimitusjohtajana oli vaikuttanut yritysten menestys ja toisaalta se, paljonko hän oli päättänyt maksaa itselleen palkkaa. Yritystoimintaan oli kuitenkin liittynyt riskejä, eikä asiassa voitu sanoa, miten palkkatulot olisivat kehittyneet ilman liikenneonnettomuutta. Näin ollen ei ollut aihetta poiketa siitä lähtökohdasta, jonka mukaan ansionmenetys arvioidaan vahinkotapahtumaa edeltävän ansiotason perusteella. (Ään., vailla lainvoimaa 19.2.2020) - Uutiset
10.1.2020 9.30
Liikennevahinkolautakunta: Suurteollisuusalueella tapahtuneen liikennevahingon ei näytetty tapahtuneen liikenneväylistä erillään olevassa paikassaLautakunnan käytettävissä olevien selvitysten perusteella liikennevahinko oli tapahtunut suurteollisuusalueella, jossa on useita kymmeniä yrityksiä. Alueella on tiennimin varustettuja katuja ja selvitysten mukaan huomattava määrä moottoriajoneuvoliikennettä ja myös junaliikennettä. Alueella on pysäköintialueita. Lautakunnan käsityksen mukaan alue, jossa liikennevahinko oli tapahtunut, on yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta. Pelkästään se, että alueelle mennään portin kautta ja alueelle pääsemiseen tarvitaan kulkulupa, ei tee tämän suuruusluokan alueesta liikenneväylistä erillään olevaa aluetta. Näin ollen lautakunta katsoi jääneen näyttämättä, että liikennevahinko olisi tapahtunut liikennevakuutuslain 1 §:n edellyttämällä tavalla liikenneväylistä erillään olevassa paikassa. Liikenneväylän arvioinnin päätyttyä edellä todettuun lopputulokseen, ajoneuvon käyttötarkoitukseen ei ollut tarpeen ottaa kantaa. Lautakunta oli yksimielinen. - Uutiset
9.1.2020 15.30
Liikennevahinkolautakunta: Soranottoalueella sattuneen vahingon vauriot tulisi korvata pyöräkuormaajan liikennevakuutuksestaLiikennevahinkojen vakiintuneessa korvauskäytännössä liikenneväylistä erillään olevina alueina on pidetty esimerkiksi suljettuja silta- ja tietyömaa-alueita, joita ei ole tarkoitettu yleiselle liikenteelle. Sen sijaan soranottoalueita, joille yleistä kulkua ei ole joko rajoitettu ollenkaan tai joille on nimenomaisesti tarkoitettukin maa-ainesta hakevien pääsevän ajamaan, kuten tässä tapauksessa, ei ole pidetty liikenneväylistä erillään olevina alueina. Tässä tapauksessa valokuvien ja GoogleMaps-kuvien perusteella kysymyksessä oli soranottoalue, joka on laaja ja sisältää tieverkoston, jossa työkoneet ja maansiirtoautot kulkevat eri suuntiin kuljettaessaan sora-ainesta. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella alueelle on esteetön kulku lukitsemattomalla puomilla varustetun tieosuuden kautta. Lautakunta katsoi, että asiassa ei ollut tullut riittävällä tavalla näytetyksi, että vahinko olisi tapahtunut alueella, joka olisi liikennevakuutuslain tarkoittamalla tavalla liikenneväylistä erillään oleva paikka. Lautakunta katsoi, että työkoneen vauriot tulisi korvata pyöräkuormaajan liikennevakuutuksesta. Lautakunta oli yksimielinen. - Uutiset
2.1.2020 8.27
Liikennevahinkolautakunnan soveltamisohjeita vuodelle 2020Liikennevahinkolautakunnan julkaisemista uusista soveltamisohjeista löytyy mm. henkilövahinkojen normikorvausten määrät vuonna 2020. - Uutiset
31.10.2019 8.27
Henkilövahinkojen normikorvausten määrät 2020Liikennevahinkolautakunta on julkaissut soveltamisohjeen 2/2019:
Tilapäisen haitan, pysyvän haitan sekä pysyvän kosmeettisen haitan korvausnormit 1. tammikuuta 2020 alkaen - Uutiset
14.10.2019 12.40
Kauhakuormaaja liukui omakotitalon rakennustyömaalta päin naapurin autotallin seinää - Liikennevahinkolautakunta katsoi, ettei vahingon korvaamiselle kauhakuormaajan liikennevakuutuksesta ollut perusteitaA oli kuljettanut ja levittänyt multaa omakotitalon rakennustyömaalla kauhakuormaajalla. Kauhakuormaaja oli lähtenyt liukumaan märän maan vuoksi ja liukunut päin naapurin autotallin seinää vaurioittaen sitä. Lautakunnan yksimielisen näkemyksen mukaan kauhakuormaajaa käytettiin vahinkohetkellä sellaiseen työsuoritukseen, jonka riskin aiheuttamia vahinkotilanteita ei ollut tarkoitettu katettavaksi liikennevakuutuslailla. Ajoneuvoa oli siten katsottava käytetyn olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin sellaiseen henkilöiden tai tavaran kuljettamiseen, joita tarkoitetaan liikennevakuutuslain 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa. Vahingon korvaamiselle kauhakuormaajan liikennevakuutuksesta ei siten ollut perusteita. Lautakunta julkaisi 14.10. vielä kaksi muutakin ratkaisua koskien liikenteeseen käyttämistä. Ratkaisut löytyvät jutun lopusta. - Uutiset
12.9.2019 10.00
Hovioikeuden tuomio liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuomitun velvollisuudesta maksaa asianomistajalle korvausta kivusta ja särystä liittyen liikennevahinkoon sekä korvauksen määräämiseen sovellettavasta laistaAsianomistajalle oli liikennevahingosta aiheutunut KO:n tuomiossa todetut vammat. HO:ssa oli kysymys vastaajan velvollisuudesta maksaa asianomistajalle korvausta kivusta ja särystä liittyen liikennevahinkoon sekä korvauksen määräämiseen sovellettavasta laista. KO oli syytteen hylätessään katsonut, että asianomistajalle aiheutuneet ruumiinvammat olivat RL 21 luvun 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla vähäisiä. HO totesi, että KO oli soveltanut lakia väärin tuomitessaan korvauksen liikennevakuutuslain 34 §:n 1 momentin vastaisesti vahingonkorvauslain nojalla. HO arvioi, että asianomistajan vammat olivat myös liikennevakuutuslain 34 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vähäisiä. Mainitsemillaan ja KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla asianomistajalla ei ollut oikeutta korvaukseen kivusta ja särystä. (Vailla lainvoimaa 12.9.2019) - Uutiset
6.8.2019 11.13
Ambulanssionnettomuuteen sairaankuljetustehtävässä joutuneen ensihoitajan niskaoireiden ei katsottu johtuneen niskasairaudesta tai myöhemmin tapahtuneista onnettomuuksistaAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, olivatko kantajan pitkittyneet niskaoireet syy-yhteydessä sanottuun 2.7.2009 sattuneeseen liikennevahinkoon ja mikä merkitys syy-yhteysarviointiin oli hänelle myöhemmin sattuneilla tapaturmilla. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko hänelle jäänyt liikennevahingossa saamastaan vammasta pysyvää haittaa ja oliko hänelle aiheutunut liikennevahingossa saamastaan vammasta työansion menetystä 30.11.2009 jälkeen 31.12.2017 saakka. HO katsoi, että kantajalle oli aiheutunut liikenneonnettomuudesta 2.7.2009 niskan retkahdusvamma ja että kantajan pitkittyneet niskaoireet olivat syy-yhteydessä sanottuun liikenneonnettomuuteen. (Vailla lainvoimaa 6.8.2019) - Uutiset
1.8.2019 9.00
Ulkomailta: Ruotsi – Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden tuoreimmat ratkaisut koskevat muun muassa mopoautolla tapahtunutta rattijuopumusta, tuottamuksellista raiskausta, vakuutusvälityksen käsitettä, tuomiovirhettä, liikennevahinkoasian oikeuspaikkaa, henkilön luovuttamista rikoksen johdosta, rikosvahinkokorvauksia, yhdistyksen kokouksen oikeellisuutta menettelyvirheen vuoksi, rangaistussäännöksen sisällön kieltä, rekisterimerkinnän korjaamista, maasta poistamista ja rikoksen uusimisen riskiä perheväkivallan yhteydessä, rikoskonkurrenssia, huumausainetta, menetetyn määräajan palauttamista, liitännäisluovutusta, ulkomailla sijaissynnyttäjäjärjestelyllä syntyneen lapsen perhesuhteen tunnustamista Ruotsissa, tuomionpurkua sekä tavaratalossa tehdyn tuhopolton vakavuusastetta. - Uutiset
22.7.2019 12.00
Liikennevahinkolautakunta: Asunto Oy:n omistaman autotallin oven vauriot eivät kuuluneet ajoneuvon liikennevakuutuksesta korvattavaksiA oli peruuttamassa B:n käytössä olevalla ja hallitsemalla työsuhdeautolla Asunto Oy:n omistamasta autotallista, kun kauko-ohjaimella toimiva autotallin ovi lähti avauduttuaan sulkeutumaan. Auton takaluukku ja autotallin ovi vaurioituivat. Kysymys oli siitä, kuuluiko autotallin oven vaurio kyseessä olevan ajoneuvon liikennevakuutuksesta korvattavaksi. Lautakunta katsoi, että liikennevakuutuslain 40 §:n 2 momentin rajoitusehto soveltui tähän tapaukseen. Siten Asunto Oy:n omistaman autotallin oven vauriot eivät kuuluneet A:n kuljettaman ajoneuvon liikennevakuutuksesta korvattavaksi. Lautakunta ei suosittanut vakuutusyhtiön korvauspäätöksen muuttamista. - Uutiset
12.6.2019 11.10
Hovioikeuden ratkaisu liikennevakuutuksesta maksettavasta ansionmenetyksestäAsiassa oli kysymys siitä, oliko A:lla oikeus saada 21.2.2004 tapahtuneen liikenneonnettomuuden johdosta korvausta ansionmenetyksestä teologian maisterin tutkinnon suorittaneiden keskimääräisten ansiotulojen mukaan vai teologian maisterin tutkinnon suorittaneen yliopiston tutkijan/lehtorin palkan mukaan. Ansionmenetyskorvaus oli tässä tapauksessa perusteltua määrätä A:n vaatimalla tavalla teologian maisterin tutkinnon suorittaneiden keskimääräisten ansiotulojen mukaan. Asiaa ei ollut arvioitava toisin sillä perusteella, että A ei ollut nostanut kannetta heti vakuutusyhtiön korvauspäätösten jälkeen. (Vailla lainvoimaa 12.6.2019) - Uutiset
15.4.2019 12.53
Liikennevahinkolautakunta: Autolauttaa ei voi rinnastaa tiehenVahinko tapahtui autolautalla sen ollessa liikkeellä. Lautalla kuljetettavana olleen auton matkustaja oli nousemassa ulos autosta, jolloin auton ovi osui toiseen autoon. Kysymys oli siitä, korvataanko vastapuolen autoon tulleet vauriot vahingon aiheuttaneen auton liikennevakuutuksesta. Lautakunta katsoi, ettei lausunnonpyytäjän auto ollut ollut liikennevakuutuslaissa tarkoitetulla tavalla liikenteessä. Aiheutunutta vahinkoa ei näin ollen voitu korvata liikennevakuutuksesta. Asia olisi voitu arvioida toisin, jos vahinko olisi aiheutunut autoa ajettaessa lautalle tai sieltä poistuttaessa. - Uutiset
7.1.2019 9.00
Hovioikeus arvioi liikenneonnettomuuden seurausten syy-yhteyttä vammoihin - tuomio oli erimielinen aivovamman osaltaHO vahvisti, että A (onnettomuushetkellä 34 v.) oli 16.9.2005 tapahtuneen liikenneonnettomuuden seurauksena saanut pysyvänä vikana ja haittana lievän aivovamman. Vahinkovakuutusyhtiö velvoitettiin korvaamaan A:lle korvauksena pysyvästä viasta ja haitasta haittaluokan 5 perusteella 16.884 euroa. Asiassa esitettyä työkykyä kuvaavaa selvitystä kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, ettei A ollut tullut käsillä olevan lievän aivovamman vuoksi pysyvästi työkyvyttömäksi myyjän ammattiinsa. Näin ollen hänelle ei myöskään ollut aiheutunut korvattavaa ansionmenetystä. Vahinkovakuutusyhtiö velvoitettiin korvaamaan A:lle korvauksena kivusta ja särystä 2.500 euroa. Määrästä oli vähennettävä jo aikaisemmin maksetut määrät. Asiassa ei ollut esitetty perusteita lievimmänkään korvaustason mukaisen hoitotuen maksamiselle. A vapautettiin velvollisuudesta korvata vahinkovakuutusyhtiön oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi jääneen näyttämättä, että A:lle olisi liikenneonnettomuuden seurauksena aiheutunut lievää vaikeampi aivovamma tai että hänen myöhemmässä oireilussaan olisi kysymys mahdollisen lievän aivovamman jälkitilasta tai sen vaikeutumisesta. Muiden A:n väitettyjen vammojen osalta eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli samaa mieltä kuin HO:n enemmistö. (Vailla lainvoimaa 7.1.2019) - Uutiset
7.12.2018 14.00
Liikennevahinkolautakunta ja potilasvahinkolautakunta yhdistyvätHallitus esittää, että Liikennevahinko- ja potilasvahinkolautakunta yhdistyisivät. Uuden lautakunnan nimeksi tulisi liikenne- ja potilasvahinkolautakunta. Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan osalta lain on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2021. - Uutiset
27.11.2018 11.00
Kolmannen henkilön omistaman auton kuljettajalla ei ollut asiavaltuutta kanteen ajamiseenA oli perustellut kanteen ajamista sillä, että hän on kuljettanut kolmannen henkilön omistamaa autoa, joka on vahingoittunut ja koska liikennevahinko kuuluu korvattavaksi vastapuolen liikennevakuutuksesta, on hänellä oikeudellinen tarve saada selvitettyä onko hän korvausvastuussa auton omistajalle vai onko kysymyksessä vastaajayhtiön korvattava liikennevahinko. Kanne jätettiin haastetta antamatta tutkimatta. A vaati HO:ssa, että KO:n päätös kumotaan ja asia palautetaan KO:een jatkokäsittelyä varten. HO tutki KO:n ratkaisun oikeellisuuden. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ilmennyt. (Vailla lainvoimaa 27.11.2018) - Uutiset
26.11.2018 16.00
Syy-yhteys auto-onnettomuuden ja aivovamman jälkitilan ja niskan retkahdusvamman jälkitilan välillä jäi näyttämättä - jatkokäsittelylupaa ei myönnettyPunnittuaan kaikkia asiassa todettuja vammadiagnosoinnin ja syy-yhteyden puolesta ja vastaan puhuvia seikkoja KO oli todennut, että kannetta vastaan puhuvat seikat olivat olleet painavampia, minkä vuoksi kantaja ei ollut näyttänyt kannettaan toteen. Kantaja ei ollut siis näyttänyt toteen riittävän luotettavasti, että hänellä on aivovamman jälkitila tai niskan retkahdusvamman jälkitila. Kantajan oireiden syy-yhteys nimenomaan vuoden 2009 onnettomuuteen oli jäänyt näyttämättä toteen. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.11.2018) - Uutiset
26.11.2018 8.33
Liikennevahinkolautakunnan soveltamisohjeita vuodelle 20191. Henkilövahinkojen normikorvausten määrät 2019 (Soveltamisohje 1/2018)
2. Liikennevakuutuksen hoitotuki ja vaatelisä 1.1.2019 alkaen (Soveltamisohje 2/2018)
3. Työntekijän eläkevakuutusmaksun, palkansaajan päivärahamaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottaminen liikennevakuutuslain perusteella maksettavissa ansionmenetyskorvauksissa vuonna 2019 (Soveltamisohje 3/2018)
4. Seisonta-ajan korvaukset 1.1.2019 alkaen (Soveltamisohje 4/2018)
5. Kuljettajan palkan korvaaminen vuonna 2019 (Soveltamisohje 5/2018)
6. Linja-autojen siirtokustannukset 1.1.2019 alkaen (Soveltamisohje 6/2018) - Uutiset
16.11.2018 14.13
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu ajoneuvojen käytön käsitteestä - ajoneuvon oven avaaminen parkkipaikallaMoottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavaa vakuutusta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamista koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 72/166/ETY 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että tässä säännöksessä tarkoitetun käsitteen ”ajoneuvojen käyttö” piiriin kuuluu tilanne, jossa pysäköintialueelle pysäköidyn ajoneuvon matkustaja avatessaan tämän ajoneuvon oven naarmuttaa ja vahingoittaa viereen pysäköityä ajoneuvoa. - Uutiset
27.8.2018 15.09
Hovioikeuskin hylkäsi vaatimukset väitettyjen whiplash-vammojen korvaamisesta liikennevakuutuksestaNäyttämättä oli jäänyt, että valittaja olisi saanut liikenneonnettomuuden seurauksena kanteessa tarkoitettua vammaa tai että hänellä vakuutustapahtuman jälkeen ilmenneet oireet ja liikuntakyvyn menetys olisivat aiheutuneet liikenneonnettomuuksista saaduista vammoista. Näin ollen näyttämättä oli jäänyt myös se, että hänellä olisi oikeus kanteessa vaadittuihin korvauksiin. Aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei siten ollut. Kysymys myös siitä, oliko yhtiöllä pätevä syy vedota uuteen asiantuntijatodisteluun vasta HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 27.8.2018) - Uutiset
15.8.2018 10.01
Hovioikeus: Liikennevahingon seurauksena aiheutunut aivo- ja niskan retkahdusvamma aiheutti myös työkyvyttömyydenAsiassa oli kysymys siitä, oliko A:lle aiheutunut liikennevahingossa aivovamma ja niskan retkahdusvamma, jotka olivat aiheuttaneet A:n työkyvyttömyyden. Kun mitään muuta selittävää tekijää, joista A:n neuropsykologinen oireisto olisi voinut aiheutua, ei osoitettu ja kun A:n neuropsykologista haittaoireistoa koskeva selvitys tuki asiassa esitettyä lääketieteellistä johtopäätöstä siitä, että A:lle oli liikennevahingon seurauksena aiheutunut aivo- ja niskan retkahdusvamma, hovioikeus katsoi näillä ja käräjäoikeuden tuomiossa mainituilla perusteilla A:n näyttömahdollisuuksiin nähden riittävällä varmuudella selvitetyksi, että A:lle oli liikennevahingon seurauksena aiheutunut aivo- ja niskan retkahdusvamma, jonka jälkitilan johdosta hän oli työkyvytön. - Uutiset
3.7.2018 10.24
KKO arvioi näyttöä liikenneonnettomuuden ja siitä aiheutuneiden vammojen välillä – hovioikeuden tuomio kumottiinA oli ollut vuonna 1982 osallisena liikenneonnettomuudessa. Hänelle oli suoritettu liikennevakuutuksesta korvauksia niskan retkahdusvamman perusteella. A vaati vuonna 2009 vireille panemassaan kanteessa vakuutusyhtiöltä lisäkorvauksia. Kanteen mukaan A:lle oli aiheutunut liikennevahingon seurauksena vaikea aivovamma ja kaularankavamma ja hän oli jäänyt saamiensa vammojen vuoksi pysyvästi työkyvyttömäksi vuodesta 1999 lähtien. Kysymys näytön arvioinnista. KKO katsoi muun muassa, että jäi näyttämättä, että A:lle olisi aiheutunut hänen liikennevahingossa saamiensa vammojen vuoksi työansion menetystä 1.4.1982 lähtien tai että hän olisi ollut liikennevahingossa saamiensa vammojen vuoksi pysyvästi työkyvytön 1.12.1999 lähtien. - Uutiset
31.1.2018 14.48
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla – vakuutuskorvausta koskeva saatavaTuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen (EU) N:o 1215/2012 13 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä saman asetuksen 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan kanssa, on tulkittava siten, ettei siihen voi vedota luonnollinen henkilö, jonka elinkeinotoimintaan kuuluu korvaussaatavien periminen vakuutuksenantajilta ja joka liikenneonnettomuuden uhrin kanssa tehdyn saatavan luovutusta koskevan sopimuksen perusteella haastaa sen jäsenvaltion tuomioistuimeen, jossa vahingon kärsineen kotipaikka on, kyseisen onnettomuuden aiheuttajan vastuuvakuutuksen antajan, jonka kotipaikka on toisessa jäsenvaltiossa kuin vahingon kärsineen kotipaikka. - Uutiset
11.12.2017 15.00
Liikennevahinkolautakunnan soveltamisohjeita vuodelle 2018- Liikennevakuutuksen hoitotuki ja vaatelisä 1.1.2018 alkaen (1/2017)
- Henkilövahinkojen normikorvausten määrät 2018 (2/2017)
- Liikennevakuutettavien ajoneuvojen seisonta-ajan korvaukset (3/2017)
- Kuljettajan palkan korvaaminen vuonna 2018 (4/2018)
- Linja-autojen siirtokustannukset 1.1.2018 alkaen (5/2017)
- Työntekijäin työeläkevakuutusmaksun, palkansaajan päivärahamaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottaminen liikennevakuutuslain perusteella maksettavissa ansionmenetyskorvauksissa vuonna 2018 (6/2017, 28.12.2017 korjattu ohje) - Uutiset
29.11.2017 10.00
Unionin tuomioistuimen suuren jaoston ennakkoratkaisu moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta pakollisesta vakuutuksestaMoottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavaa vakuutusta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamista koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 72/166/ETY 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, ettei siinä tarkoitetun käsitteen ”ajoneuvojen käyttö” piiriin kuulu tilanne, jossa maataloustraktori oli osallisena onnettomuudessa, kun traktorin pääasiallisena tehtävänä ei tämän onnettomuuden sattuessa ollut sen käyttäminen liikennevälineenä vaan se, että se oli työkoneena kasvinsuojeluaineen sumuttamiseen tarkoitetun pumpun käyttämiseen tarvittava voimanlähde. - Uutiset
18.9.2017 13.56
17-vuotiaan oma myötävaikutus johti korvauksen epäämiseen luvattomasti käyttöön otetun auton liikennevakuutuksestaA oli yhteistuumin B:n kanssa ottanut luvattomasti käyttöönsä C:n henkilöauton. A oli mennyt ajoneuvoon matkustajaksi, vaikka hän oli ollut tietoinen kuljettajana toimineen B:n humalatilasta, alaikäisyydestä ja siitä, että tällä ei ollut ollut ajoneuvon kuljettamiseen oikeuttavaa ajokorttia. A oli edelleen matkan aikana tarjonnut B:lle olutta. A ei ollut matkan aikana tehdyistä useista pysähdyksistä huolimatta jäänyt pois ajoneuvon kyydistä, vaikka hänellä olisi siihen ollut mahdollisuus. A ei myöskään ollut käyttänyt matkan aikana turvavyötä, mikä oli osaltaan korottanut riskiä siitä, että onnettomuuden sattuessa hän vahingoittuu. A oli onnettomuushetkellä ollut 17-vuotias. HO ei vahvistanut korvauksia suoritettavaksi ajoneuvon liikennevakuutuksesta. (Vailla lainvoimaa 19.9.2017) - Uutiset
29.8.2017 14.00
KO ja HO: oikeus henkilökohtaiseen avustajaan syntyi heti liikennevahingosta eikä vasta 18 vuotta myöhemmin käräjäoikeuden tuomiollaKäräjäoikeus totesi, että kun lf:n kustannettavaksi vahvistettu avustajan tarve oli syntynyt kyseisestä liikennevahingosta oli myös lf:n velvollisuus kustantaa avustaja alkanut kyseisen liikennevahingon ajankohdasta eikä vasta käräjäoikeuden asian vahvistamista koskevasta ratkaisusta noin 18 vuotta liikenneonnettomuuden jälkeen. Hovioikeus ei tuomiollaan muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 29.8.2017) - Uutiset
18.8.2017 16.16
Äiti kuoli rattijuopon kyydissä - 3,5-vuotiaalla lapsella ei ollut oikeutta kärsimyskorvaukseenPelkästään se, että lapsen äiti oli ollut matkustajana A:n kyydissä tietoisena tämän humalatilasta, ei ollut sellaista törkeän huolimatonta myötävaikutusta omaan kuolemaansa, mikä yksinään olisi johtanut siihen, ettei vakuutusyhtiöllä olisi ollut korvausvastuuta lapselle aiheutuneesta kärsimyksestä. Myöskään turvavyön käyttämisen laiminlyönti ei ollut tässä tapauksessa edes yhdessä kuljettajan humalatilasta tietoisuuden kanssa sellainen törkeäksi huolimattomuudeksi katsottava seikka, joka olisi voinut poistaa vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden liikennevakuutuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentin (1144/2002) perusteella. Nämä seikat voitiin kuitenkin ottaa huomioon harkittaessa lapsen oikeutta korvaukseen VahL 5 luvun 4 a §:n nojalla. Toisin kuin käräjäoikeus HO ei pitänyt kärsimyskorvauksen tuomitsemista kohtuullisena edes surmansa saaneen kanssa asuneelle alaikäiselle lapselle. Kysymys myös vakuutusyhtiön muutoksenhakuoikeudesta. (Vailla lainvoimaa 18.8.2017) - Uutiset
7.6.2017 12.26
KKO:n ratkaisu liikennevakuutuskorvauksestaKorkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei A ollut menettänyt oikeutta vaatia korvausta liikennevahingon aiheuttaman pysyvän työkyvyttömyyden perusteella, vaikka hän ei ollutkaan nostanut kannetta vakuutusyhtiön 7.6.2007 antaman korvauspäätöksen johdosta vakuutussopimuslain 74 §:ssä säädetyssä kolmen vuoden määräajassa. - Uutiset
20.3.2017 8.21
FINE: Liikennevakuutusten lähtö- ja maksimibonuksissa sekä vahinkotilanteiden bonusmenetyksissä erojaFINEn uusi vertailu selvittää liikennevakuutusten bonusjärjestelmien eroja kotimaisissa vakuutusyhtiöissä. Yhtiöiden välillä on eroja lähinnä lähtö- ja maksimibonuksissa sekä vahinkotilanteiden bonusmenetyksissä. Uutta on myös useamman auton hinnoittelu samalla bonuksella. Vertailun tiedot koskevat yksityishenkilöiden henkilöautojen vakuuttamista. - Uutiset
26.9.2016 14.36
Liikennevahinkolautakunnalta lausunto liikenteeseen käyttämisestä ja korvattavuudestaTyöntekijä irrotti tela-alustaisen murskausyksikön lisäsiiven pudoten samalla itse murskaimen päältä maahan. Vahinko tapahtui työmaa-alueella murskaustyön päätyttyä, kun murskainyksikköä oltiin valmistelemassa kuntoon, jossa se voidaan kuljettaa lavettiautolla pois työmaalta. Liikennevahinkolautakunta katsoi vakuutusyhtiölle antamassaan lausunnossa, ettei puheena oleva henkilövahinko ollut aiheutunut liikennevakuutuslain 1 §:n edellyttämällä tavalla moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä eikä lautakunta näin ollen suosittanut vahingon korvaamista liikennevakuutuksesta. - Uutiset
16.5.2016 10.19
Oikeus vuosina 1973 ja 1976 tapahtuneiden liikennevahinkojen liikennevakuutuskorvauksiin ei ollut vanhentunut - käräjäoikeuden välituomioihin ei myönnetty jatkokäsittelylupiaKO oli katsonut ensimmäisessä tapauksessa, ettei kantajan (oli 4-vuotiaana ollut vakavassa liikenneonnettomuudessa) oikeus saada vahinkovakuutusyhtiöltä liikennevakuutuslain mukaiset korvaukset vuosina 2006-2007 todetusta aivovammasta johtuvasta pysyvästä viasta ja haitasta, ennen 9.7.1997 aiheutuneesta ansionmenetyksestä sekä hoitotuesta 9.7.1997 edeltävältä ajalta 3.5.1973 tapahtuneen liikenneonnettomuuden perusteella ollut vanhentunut liikennevakuutuslain 11 §:n nojalla. Toisessa tapauksessa KO oli katsonut, ettei vuonna 1976 liikenneonnettomuudessa olleen kantajan oikeus saada vahinkovakuutusyhtiöltä liikennevakuutuslain mukaiset korvaukset vuonna 2001 todetusta aivovammasta johtuvasta kivusta ja särystä, pysyvästä viasta ja haitasta sekä ennen 16.11.1991 aiheutuneesta ansionmenetyksestä 13.8.1976 tapahtuneen liikenneonnettomuuden perusteella ollut vanhentunut liikennevakuutuslain 11 §:n nojalla. (Vailla lainvoimaa 16.5.2016) - Uutiset
12.5.2016 8.30
Hovioikeuden tuomio peräänajokolarissa loukkaantuneen autokoulun opettajan ansionmenetyksen korvaamisesta ja oireiden välisestä syy-yhteydestäAsiassa oli jäänyt näyttämättä, että kantajalle oli 25.11.2010 tapahtuneen liikennevahingon seurauksena aiheutunut kaularangan hermojuurivaurio ja siten kanteella vaadittua vahinkoa. HO katsoi toisin kuin KO, että kanne oli näin ollen hylättävä kokonaisuudessaan. Vakuutusyhtiö vapautettiin velvollisuudesta suorittaa kantajalle korvausta ansionmenetyksestä, tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta sekä oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 12.5.2016) - Uutiset
1.4.2016 8.01
Tahallaan vastaantulevan kuorma-auton keulaan törmänneen autoilijan korvausvastuuta vakuutusyhtiölle soviteltiin mutta käräjäoikeuden tuomitsemaa korvausta korotettiinVastaajan syyksi oli KO:ssa luettu törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, jonka teonkuvauksen mukaan vastaaja oli muun ohella tahallaan ohjannut kuljettamansa ajoneuvon vastaantulevan liikenteen kaistalle törmäten vastaan tulleen A:n kuorma-auton keulaan. Vakuutusyhtiö oli maksanut liikennevakuutuksen perusteella A:lle vakuutuskorvauksena liikennevahingosta 40 093,01 euroa. KO oli sovitellut vastaajan korvausvastuuta siten, että hänet oli velvoitettu korvaamaan vakuutusyhtiölle 5 000 euroa. HO puolestaan harkitsi kohtuulliseksi sovitella vahingonkorvausvelvollisuutta siten, että vastaajan korvausvelvollisuus oli 20 000 euroa vakuutusyhtiön A:lle maksamasta vakuutuskorvauksesta. (Vailla lainvoimaa 1.4.2016) - Uutiset
23.3.2016 11.42
Hovioikeus arvioi työmatkalla moottoripyöräonnettomuudesta aiheutuneen vamman kivun suuruutta, vamman syy-yhteyttä ja haittaluokkaa - vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärin asiakirjojen perusteella tekemää lausuntoa pidettiin potilasta tutkineen lääkärin lausuntoa painavampana kivun syy-yhteysarvioinnissaAsiassa oli riidatonta, että kantaja oli vuonna 1990 ollut liikenneonnettomuudessa, jossa hän oli saanut ruhjevamman ristiselän alueelle. Kantaja oli kärsinyt kivuista liikenneonnettomuudesta lähtien ja hänen selkänsä on leikattu kolme kertaa. Liikenneonnettomuus oli johtanut kantajan työkyvyttömyyteen. Asiassa oli kyse siitä, oliko liikenneonnettomuudesta kantajalle aiheutunut pysyvä vika ja haitta ollut haittaluokaltaan suurempi kuin luokka 3. Kantaja oli väittänyt haittaluokan olevan suuruudeltaan 12. Asiassa oli keskeistä se, kuinka suurta kipua liikenneonnettomuuden aiheuttama vamma oli kantajalle aiheuttanut ja aiheuttaa. HO katsoi asiassa todetuin perustein kantajan kanteen jääneen näyttämättä. KO:n tuomio kumottiin ja kantajan kanne hylättiin. (Vailla lainvoimaa 23.3.2016) - Uutiset
17.3.2016 8.52
10-vuotiaan jalankulkijatytön kuolemantuottamuksesta ja liikennetuvallisuuden vaarantamisesta sakkoihin tuomittu sairauskohtauksen saanut kuljettaja vapautettiin suorittamasta energiayhtiölle korvausta jakeluverkon korjaustöistäVastaaja, joka oli ennen törmäystä menettänyt ajokykynsä ja ajoneuvon hallinnan sairauskohtauksen vuoksi, oli KO:ssa tuomittu liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta yhteiseen 90 päiväsakon rangaistukseen, jätetty määräämättä ajokieltoon ja velvoitettu korvamaan mm. energiayhtiölle jakeluverkon korjaustöistä 1.246,48 euroa. HO, jossa oli kyse ainoastaan energiayhtiön jakeluverkon korjaustöiden korvausvaatimuksen tutkimisesta, vapautti vastaajan suorittamasta KO:n hänen maksettavakseen tuomitsemaa korvausta energiayhtiölle, kun yhtiö ei KO:ssa ollut esittänyt kirjallista todistusta, että vakuutusyhtiö oli kieltäytynyt suorittamasta vaadittua korvausta. (Vailla lainvoimaa 17.3.2016) - Uutiset
18.2.2016 9.09
Hovioikeus arvioi näyttöä moottoripyöräonnettomuudesta syntyneistä vahingoista toisin kuin käräjäoikeus – vakuutusyhtiö joutui maksamaan korvauksia tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta, ansionmenetyksestä ja hoitotuestaHovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus asiassa tulleen riittävällä tavalla näytetyksi, että A oli 27.5.2007 tapahtuneessa liikennevahingossa saamiensa vammojen johdosta tullut pysyvästi työkyvyttömäksi. A:lle on aivovammasta ja kaularankavammasta aiheutunut pysyvä haitta, jonka haittaluokka on 12. A:n kanteessa yksilöidyt korvausvaatimukset olivat määrällisesti riidattomat. A:lla oli siten oikeus saada liikennevakuutuslain mukaisina korvauksina vaatimansa määrät tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta, ansionmenetyksestä ja hoitotuesta liikennevakuutuslain 12 a §:n mukaisine korotuksineen. (Vailla lainvoimaa 18.2.2016) - Uutiset
26.1.2016 6.01
EU-tuomioistuimen antoi KKO:lle ennakkoratkaisun Bryssel I asetuksen tulkinnasta Saksassa liikenneonnettomuuteen joutuneen vahingonkorvausasiassaNs. Bryssel I asetuksen 44/2001 6 artiklan 2 alakohtaa on tulkittava siten, että sen soveltamisalaan kuuluu kolmannen osapuolen alkuperäisen oikeudenkäynnin vastaajaa vastaan kansallisen lainsäädännön säännösten mukaisesti nostama kanne, jossa on kyse alkuperäiseen kanteeseen läheisesti liittyvästä vaatimuksesta, jolla vaaditaan kolmannen osapuolen mainitun alkuperäisen oikeudenkäynnin kantajalle maksamien korvausten korvaamista, jos kyseistä kannetta ei ole nostettu ainoastaan sen vuoksi, että kanne kyseistä vastaajaa vastaan saataisiin tutkituksi muussa tuomioistuimessa kuin siinä, joka muutoin olisi ollut toimivaltainen tutkimaan häntä vastaan nostetun kanteen. - Uutiset
19.1.2016 14.11
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja määräsi vakuutusyhtiön maksamaan korvauksia moottorikelkkaonnettomuudestaKun arvioitiin kokonaisuutena vaihtoehtoisten ja myötävaikuttavien syiden tueksi esitettyä näyttöä, mikään niistä ei hovioikeuden arvion mukaan yksinään tai yhdessä muidenkaan vaihtoehtoisten tai myötävaikuttavien syiden kanssa noussut yksinomaiseksi ja ainoaksi selitykseksi A:n oireille. Asiassa ei siten esitetty riittävän painavaa vastanäyttöä myöskään sen tueksi, ettei A:n työkyvyttömyyden aiheuttanut neuropsykologinen oireilu johtuisi ainakin osaksi hänen liikennevahingon 14.2.2006 seurauksena saamastaan aivo- ja kaularankavammasta. A:lla oli siten oikeus liikennevakuutuslain mukaisiin korvauksiin. Hovioikeus katsoi vakuutusyhtiön 14.2.2006 tapahtuneen moottorikelkkaonnettomuuden johdosta vastaavan yhdestä neljäsosasta A:n ansionmenetyksestä ja pysyvästä haitasta. (Vailla lainvoimaa 19.1.2016) - Uutiset
11.1.2016 8.01
Sovitun kolarin osapuolet tuomittiin törkeän petoksen yrityksestä ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja vahingonkorvauksiinEtukäteen sovitusti ja tahallisesti syrjäisellä tiellä tosiinsa autoilla törmänneet tuomittiin 4 kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja yhteisvastuullisesti korvamaan vahingon vakuutusyhtiölle ja toisen auton omistaneelle yhtiölle. Järkevää epäilystä ei jäänyt siitä, että vastaajat olivat yksissä tuumin ja tarkoituksenaan saada autoistaan vakuutuskorvaus ajaneet kolarin ennalta sopimallaan tavalla. Rikosta oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. (Vailla lainvoimaa 11.1.2016) - Uutiset
22.12.2015 6.40
Liikennevahinkolautakunnan lausunto liikennevahingossa vaurioituneen taksin seisonta-ajan ja kuljettajan palkan korvaamisestaKäsiteltävässä tapauksessa seisonta-aika oli vain kolme vuorokautta. Lausunnonpyytäjällä ei ilmoituksensa mukaan ollut vara-autoa. Koska kyseessä oli näin lyhyt seisonta-aika, lautakunta katsoi, että lausunnonpyytäjällä oli oikeus seisonta-ajan korvaukseen ja kuljettajan palkkaan kolmelta vuorokaudelta. - Uutiset
11.12.2015 11.02
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu Rooma II-asetuksen tulkinnasta – Italiassa tyttären kuolemaan johtaneen liikenneonnettomuuden vahinkojen korvaaminen Romaniassa asuvalle vanhemmalleEU-tuomioistuin katsoo italialaisessa ennakkoratkaisuasiassa, että sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavasta laista annetun asetuksen 864/2007 (Rooma II) 4 artiklan 1 kohtaa on tulkittava sen selvittämiseksi, mitä lakia on sovellettava sopimukseen perustumattomaan liikenneonnettomuudesta johtuvaan velvoitteeseen, siten, että tällaisessa tuomioistuimen jäsenvaltiossa tapahtuneessa onnettomuudessa menehtyneen henkilön kuolemaan liittyviä hänen toisessa jäsenvaltiossa asuvien omaistensa kärsimiä vahinkoja on pidettävä mainitussa säännöksessä tarkoitettuina onnettomuuden ”välillisinä seurauksina”. - Uutiset
7.12.2015 9.58
Henkilövahinkojen korvausnormit, ajoneuvojen seisonta-ajan ja kuljettajan palkan korvaukset sekä linja-autojen siirtokustannukset vuonna 2016Tilapäisen haitan, pysyvän haitan, pysyvän kosmeettisen haitan sekä hoitotuen ja vaatelisän korvauksiin sovelletaan vuonna 2016 vuodelle 2015 annettuja korvausnormeja Liikennevahinkolautakunnan soveltamisohjeiden 1/2014 ja 5/2014 mukaisesti. Ajoneuvojen seisonta-ajan korvauksiin sovelletaan ohjetta 1/2015, kuljettajan palkan korvaamiseen ohjetta 2/2015 ja linja-autojen siirtokustannuksiin ohjetta 3/2015. - Uutiset
17.11.2015 12.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi liikennevakuutuslain mukaisten korvausperusteiden olleen olemassa peukalovammassaFennian esittämässä vastatodistelussa tuotiin esille sinänsä merkityksellinen lääketieteellinen mahdollisuus, että A:n käteen 14.7.2010 tapahtuneelle vammalle ja sen jälkeisille käden ongelmille oli sellainen sairauspohjainen syy, jolla ei ollut syy-yhteyttä liikenneonnettomuuteen. Tuo mahdollisuus oli kuitenkin kaikkea asiassa esitettyä todistelua harkittaessa epätodennäköisempi kuin kannetta tukevan todistelun mukainen tapahtumainkulku, jossa 14.7.2010 tapahtunut napsahdus ja sen jälkeiset käden toimintarajoitteet ja kivut olivat johtuneet 29.1.2010 tulleen vamman aiheuttaman tulehduksen kerrannaisvaikutuksista. Liikennevakuutuslain mukaiset korvausperusteet olivat tässä asiassa näin ollen olemassa. (Vailla lainvoimaa 17.11.2015) - Uutiset
29.10.2015 16.31
Hovioikeus ei määrännyt ennen maksuohjelman vahvistamista maksettuja vakuutuskorvauksia tilitettäväksi velkojilleVelalliselle maksetut vakuutuskorvaukset olivat olleet velallisen henkilöön liittyvien vahinkojen hyvittämistä eivätkä ne olleet sisältäneet korvausta ansionmenetyksestä. Velallisella ei ollut velvollisuutta tilittää kysymyksessä olevia vakuutuskorvauksia (tilapäinen haitta, kosmeettinen haitta ja pysyvä haitta) velkojilleen. (Vailla lainvoimaa 29.10.2015) - Uutiset
21.10.2015 13.54
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota liikennevakuutuskorvauksen vanhentumista koskevassa asiassa – vahingonkärsijällä ei ollut selvittämisvelvollisuutta vastuussa olevasta vakuutusyhtiöstäA:lle oli tapahtunut henkilövahinko pyöräkuormaajalla 26.12.2004 ja hän oli hakenut korvausta liikennevakuutuksesta 10.2.2011. Asiassa oli kysymys siitä, oliko oikeus hakea korvausta vanhentunut. A oli aluksi vaatinut korvauksia liikennevakuutuslain 6 §:n 3 momentin mukaisesti ensisijaisen vakuutuksen eli tapaturmavakuutuksen perusteella, jonka kautta A:lle oli maksettu korvauksia, mutta korvausten maksaminen oli lopetettu 14.6.2005. A oli vasta syksyllä 2010 tullut tietoiseksi mahdollisuudesta kohdistaa korvausvaatimus myös A-Vakuutus Oy:öön. Liikennevakuutuslain 11 §:ssä ei ole asetettu vahingonkärsijälle selvittämisvelvollisuutta vastuussa olevasta vakuutusyhtiöstä. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin A:n täyttäneen selonottovelvollisuutensa, eikä oikeus hakea korvausta ollut vanhentunut. (Vailla lainvoimaa 21.10.2015) - Uutiset
8.9.2015 16.00
Liikennevahingon seurauksena oli syntynyt pysyvänä haittana vaikea aivovamma ja kaularankavamma sekä pysyvä työkyvyttömyys – hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomionHovioikeus katsoi, että syy-yhteyttä puoltavat seikat olivat painavampia kuin syy-yhteyttä vastaan puhuvat seikat. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, että A:lle oli liikenneonnettomuudessa 11.3.1982 aiheutunut vaikea aivovamma ja kaularankavamma. Nämä vammat oikeuttivat liikennevakuutuslain mukaiseen korvaukseen. Kun muuta merkittävää syytä A:n psyykkisille ja fyysisille oireille ei ilmennyt, hovioikeus katsoi, että A:n työkyvyttömyys johtuu todennäköisesti aivovammasta ja sen jälkitilasta sekä kaularankavammasta. Työkyvyttömyyden alkamisajankohdaksi voitiin vahvistaa A:n ilmoittama ajankohta, jolloin hän ei enää tosiasiallisesti ollut kykenevä työhön. A:lla oli oikeus liikennevakuutuslain mukaisiin korvauksiin työkyvyttömyydestä aiheutuneesta ansionmenetyksestä. (Vailla lainvoimaa 8.9.2015) - Uutiset
14.8.2015 14.08
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota Valtiokonttorin korvausvastuusta liikennevakuutusasiassaValtiokonttori oli valituksessaan vedonnut siihen, että käräjäoikeuden ratkaisu oli Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/14/EY (viides liikennevakuutusdirektiivi) vastainen. Direktiivin 6 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat perustamissopimuksen mukaisesti pitää voimassa tai saattaa voimaan säännöksiä, jotka ovat edullisempia vahingon kärsineelle kuin tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät säännökset. Hovioikeus katsoi, että liikennevakuutuslain sanamuoto ja käräjäoikeuden ratkaisu eivät olleet ristiriidassa mainitun direktiivin kanssa. (Vailla lainvoimaa 14.8.2015) - Uutiset
19.3.2015 12.05
Hovioikeus: Aivovamma johtui liikenneonnettomuudesta – käräjäoikeuden tuomio kumottiinKun vaihtoehtoisten syiden tueksi esitettyä näyttöä arvioitiin kokonaisuutena, mikään niistä ei hovioikeuden arvion mukaan yksinään tai yhdessä muidenkaan vaihtoehtoisten syiden kanssa noussut varteenotettavaksi selitykseksi W:n oireille. Asiassa ei siten esitetty riittävän painavaa vastanäyttöä sen tueksi, että W:n tämänhetkinen psyykkinen oireilu johtuisi muusta syystä kuin hänen liikennevahingon seurauksena saamastaan aivovammasta. Hovioikeus katsoi, että W:lle oli 20.11.1983 sattuneessa liikennevahingossa aiheutunut vaikea aivovamma ja sen seurauksena haittaluokan 12 mukainen pysyvä vika ja haitta. (Vailla lainvoimaa 19.3.2015) - Uutiset
11.3.2015 15.02
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi aivovamman syntyneen liikenneonnettomuudesta – vakuutusyhtiö oli korvausvelvollinenHovioikeus totesi, että aivojen kuvantamistutkimuksissa tai neuropsykologisissa tutkimuksissa saadut tulokset eivät riittäneet yksin osoittamaan aivovammaa tai sen yhteyttä onnettomuuteen. Tulokset kuitenkin yhdessä vammamekanismin, mahdollisen muistikatkon sekä M:n toimintakyvyssä ja muistitoiminnoissa havaittujen muutosten kanssa tukivat diagnoosia aivovammasta. Hovioikeus katsoi esitetyn näytön nojalla suoritettavan kokonaisarvion perusteella olevan todennäköistä, että M:lle oli liikenneonnettomuudessa aiheutunut aivovamma. Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että M:lle oli liikenneonnettomuudessa aiheutunut vaikea aivovamma. Hovioikeus katsoi kahden todistajan arvioiden perusteella, että M:lle oli aivovammasta aiheutunut pysyvä haitta, jonka haittaluokka oli 12. (Vailla lainvoimaa 11.3.2015) - Uutiset
16.1.2015 13.05
Liikennevahinkolautakunta suositti moottoripyörän matkustajana olleen kypärän korvaamista liikennevakuutuksestaLiikennevahinkolautakunta totesi, ettei laista tai sen esitöistä ole johdettavissa sellaista johtopäätöstä, että esineen pakollisuuden vuoksi sitä ei voitaisi pitää lain tarkoittamana henkilökohtaisena käyttöesineenä, joiksi vakiintuneessa korvauskäytännössä on katsottu muut moottoripyörän varusteet, kuten ajosaappaat, ajohansikkaat ja ajopuku sekä selkäpanssari. Näin ollen lautakunta katsoi, että kypärää voidaan pitää nykyisin lain tarkoittamana matkustajan henkilökohtaisena käyttöesineenä siitä huolimatta, että kypärä on myös pakollinen turvavaruste. - Uutiset
15.1.2015 11.38
Hovioikeus: Henkilö oli koulussa, armeijassa ja työelämässä lähes 20 vuotta – aivovamma ei ollut syy-yhteydessä sitä ennen tapahtuneeseen liikenneonnettomuuteenVaikka esiin oli tullut joitakin A:lle aiheutuneen aivovamman ja työkyvyttömyyden syy-yhteyttä puoltavia seikkoja, hovioikeus piti asiaa kokonaisuutena arvioituaan varsin todennäköisenä, että muut kuin lähes 20 vuoden takaiseen liikenneonnettomuuteen liittyvät tekijät olivat aiheuttaneet A:n työkyvyttömyyteen johtaneen oireiston. - Uutiset
18.12.2014 10.10
Hovioikeus: Vastoin If:n näkemystä työkyvyttömyys johtui liikennevahingosta – ansionmenetyskorvausta 2.250 euroa kuukaudessa eläkeikään saakkaHovioikeus päätyi esittämillään perusteilla siihen, että liikenneonnettomuuden ja A:lle siinä aiheutuneiden vammojen ja niistä johtuneen pitkäaikaisen ja ankaran kiputilan ja hänelle sittemmin kehittyneiden kognitiivisten oireiden välillä valitsee todennäköinen syy-yhteys. A:n työkyvyttömyys oli näin ollen seurausta liikennevahingosta. (Vailla lainvoimaa 18.12.2014) - Uutiset
2.12.2014 7.30
Hovioikeus pohti syy-yhteyttä liikennevahingon vammoista – vaikeana pidettävä aivovamma ja kaularankavamma oli todennäköistäHovioikeus katsoi asiassa esitetyn ja lääketieteellisen selvityksen ja asiassa esiin tulleiden A:n tilaa koskevien muiden seikkojen perusteella olevan todennäköistä, että A oli liikennevahingossa saanut jälkitilaltaan vaikeana pidettävän aivovamman ja kaularankavamman. (Vailla lainvoimaa 2.12.2014) - Uutiset
19.11.2014 13.00
Hovioikeus velvoitti Liikennevakuutuskeskuksen korvaamaan posttraumaattisen neuropaattisen kiputilan – käräjäoikeuden päätös kumottiinHovioikeus totesi, että liikennevakuutuskorvauksen tuomitseminen ei edellytä varmaa ja aukotonta lääketieteellistä näyttöä vahingon syystä. Riittää, että lääketieteellinen todistelu yhdessä muiden vahinkotapahtumaan ja sen seurauksiin liittyvien seikkojen kanssa riittävällä todennäköisyydellä osoittaa korvausperusteiden olevan olemassa. Korvauskanne tulee hylätä, mikäli väitetty syy-yhteys ei ole lääketieteellisesti mahdollinen tai muu seikka on todettua vahinkotapahtumaa todennäköisempi työkyvyttömyyden syy. Epäselvissä tapauksissa tuomioistuimen tulee harkittuaan kaikkia esiin tulleita seikkoja ratkaista oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n nojalla, mitä asiassa on pidettävä totena. (Vailla lainvoimaa 19.11.2014) - Uutiset
29.10.2014 13.27
Ajoneuvoa kiihdytyskaistan kautta oikealta ohittaneella ei ollut oikeutta korvaukseen liikennevahingosta toisen osapuolen ajoneuvon vakuutuksestaKäräjäoikeus katsoi, että huolimatta osittain kuluneista kaistamerkinnöistä A:n oli tullut olosuhteista tapahtumapaikalla kokonaisuutena havaita ja päätellä todellinen asiantila kaistaolosuhteiden ja väistämisvelvollisuuden osalta. Tästä huolimatta A oli pyrkinyt väistämisvelvollisena ohittamaan B:n kuljettaman ajoneuvon kiihdytyskaistan kautta oikealta, mistä oli seurannut liikennevahinko. Sen sijaan mikään seikka asiassa esitetystä näytöstä ei viitannut siihen, että B:n menettely tilanteessa olisi ollut miltään osin tuottamuksellista. Tämä oli jäänyt A:n toteennäyttämättömäksi väitteeksi. Mainituilla perusteilla kanne oli hylättävä. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 29.10.2014) - Uutiset
15.10.2014 8.20
Vesiskootterionnettomuudessa työkykynsä menettäneelle korvausta venevakuutuksestaKO oli tuominnut vakuutusyhtiön suorittamaan vesiskootterionnettomuudessa matkustajana vammautuneelle pysyvästä viasta ja haitasta 23 600 euroa, työansion menetyksestä 1 091 euroa kuukaudessa kunnes kantaja täyttää 65-vuotta, minkä jälkeen korvaus alenee 60 prosenttiin ja yli 21 000 euroa oikeudenkäyntikuluista. Korvausvaatimus kivusta ja särystä oli hylätty. Osapuolet peruuttivat valituksensa HO:ssa ilmoittaen, että olivat päässeet sopuun asiassa. (Ratkaisuun ei saa hakea muutosta) - Uutiset
5.9.2014 9.35
EU-tuomioistuin määritteli "ajoneuvojen käyttämisen" käsitettä - traktoriin kiinnitetyn perävaunun siirtäminen heinävarastoon voisi kuulua käsitteen piiriinMoottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavaa vakuutusta koskevan direktiivin 72/166/ETY 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että käsitteen ˮajoneuvojen käyttäminenˮ piiriin kuuluu kaikenlainen ajoneuvon tavanomaista käyttötarkoitusta vastaava käyttö. Niinpä mainitun käsitteen piiriin voisi kuulua slovenialaisessa pääasiassa kyseessä olevan kaltainen traktorilla ajaminen maatilan piha-alueella traktoriin kiinnitetyn perävaunun siirtämiseksi heinävarastoon, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on varmistettava. - Uutiset
28.7.2014 12.50
Liikennevahinkolautakunta arvioi lesken oikeutta liikennevakuutuksesta maksettavaan korvaukseen elatuksen menetyksestäLesken ansiotuloista ja muista olosuhteista käytettävissä olevan selvityksen perusteella lautakunta arvioi tapauksessa lesken pystyvän elättämään itsensä sillä tavoin vaikeuksitta, ettei hänellä ole tarvetta muuhun elatukseen. Näin ollen lautakunta katsoi, ettei leskellä ollut oikeutta liikennevakuutuksesta maksettavaan korvaukseen elatuksen menetyksestä. - Uutiset
27.6.2014 10.26
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalta 4.6.–17.6.2014 koskevat muun muassa julkisen oikeusavustajan korvausta työstään, naapureiden oikeutta valittaa jo kerran hyväksymässään asiassa, kansainvälisen rautatiekuljetuksen aikana syntyneiden pelastuskustannusten korvausvelvollisuutta, yksityisyrittäjän palkan osien korvattavuutta työkyvyn menettämisen seurauksena sekä vuokralaisen vahingonkorvausvelvollisuutta edelleenvuokraustilanteessa. - Uutiset
31.12.2013 10.01
Tammikuussa 2014 voimaan tulevia uusia säädöksiä ja säädösmuutoksiaTammikuussa 2014 voimaan tulevia muutoksia ovat muun muassa:
- esitutkintalain, pakkokeinolain ja poliisilain uudistukset
- poliisin hallintorakenne uudistuu
- seksuaalirikollisille mahdollisuus lääkehoitoon
- vainoamisesta rangaistavaa
- uusi osuuskuntalaki tulee voimaan
- lukuisat verolakien ja sosiaaliturvan sekä maksujen muutokset
- työttömälle oikeus hankkia 300 euroa kuukaudessa ilman etuuden menetystä
- työntekijöille kolmen päivän koulutusoikeus vuodessa
- suomalaisella reseptillä saa lääkkeitä myös muista EU-maista
- potilaan oikeus valita hoitopaikkansa laajenee, mahdollisuus hakeutua hoitoon muihin EU-maihin
- kuittipakko käteiskauppaan
- päivittäistavarakaupan kilpailua seurataan entistä tarkemmin
- uusi eläintautilaki tulee voimaan
- metsänhoitomaksu poistuu
- "koulurauhapaketti" tulee voimaan.