-
Vuokrasopimus
- Alivuokraus
- Asuinhuoneiston vuokraus
- Häätö
- Liikehuoneiston vuokraus
- Vuokra
- Vuokraoikeus
Liikehuoneiston vuokraus
- Uutiset
9.8.2022 11.30
Hovioikeus arvioi mikä merkitys noin puoli tuntia ennen pääkäsittelyä konkursiin asetetun yhtiön edustajan toiminnalla pääkäsittelyyn liittyen oli valituksen käsittelyn kannalta - valitus jätettiin sillensä (ään.)
Asiassa oli ensiksi kysymys siitä, estikö yhtiön konkurssiin asettaminen valituksen ottamisen käsiteltäväksi. Jos valituksen käsittelemiselle ei ollut estettä, asiassa oli lisäksi kysymys siitä, mikä merkitys yhtiön edustajan toiminnalla pääkäsittelyyn liittyen oli valituksen käsittelyn kannalta. Vielä asiassa oli kysymys oikeudenkäyntikuluista. HO katsoi, ettei asiassa ollut estettä sille, että yhtiö jatkaa valitusteitse HO:ssa vireille saattamaansa oikeudenkäyntiä. Yhtiön edustajan toiminnan osalta HO totesi, että yhtiö oli sinänsä saapunut laillisesti edustettuna HO:n pääkäsittelyyn, mutta yhtiö ei ollut pääkäsittelyssä ryhtynyt mihinkään aktiivisiin prosessitoimiin pääkäsittelyssä ratkaistavaksi saatetun asian suhteen. Yhtiö ei ollut toisaalta halunnut lausua mitään asian käsittelyn jatkamisesta, mutta yhtiö ei ollut toisaalta myöskään ilmoittanut tulevansa peruuttamaan valituksen. HO totesi, että yhtiön edustaja oli saapunut pääkäsittelyyn tilanteessa, jossa yhtiö oli vain noin puoli tuntia ennen pääkäsittelyn ilmoitettua alkamisajankohtaa asetettu konkurssiin. Yhtiöllä ei ollut ollut tässä tilanteessa edustajansa lisäksi lainoppinutta asiamiestä, ja HO piti ilmeisenä, että tämä oli vaikuttanut yhtiön edustajan kannanottojen sisältöön. HO katsoi, että näissä olosuhteissa tilanne oli oikeudellisesti perusteltua rinnastaa siihen, että yhtiö olisi jäänyt saapumatta pääkäsittelyyn. (Vailla lainvoimaa 9.8.2022) - Uutiset
28.4.2022 11.00
Hovioikeus piti liikehuoneiston vuokrasopimuksen irtisanomista hyvän tavan vastaisena
Arviossa painoi erityisesti se, että vuokranantaja oli ilman tilanteen ja vuokrasuhteen tarkempaa selvittämistä tullut hyötymään vuokralaisen luomasta liiketoiminnasta. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen koskien muuttokustannuksista, uuden liikehuoneiston hankinnasta, asiakaspiirin vähentymisestä ja vuokra-arvon lisäyksestä vaadittuja korvauksia. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen koskien myös menetetystä liiketoimintakaupasta vaadittua korvausta. (Vailla lainvoimaa 28.4.2022) - Uutiset
5.1.2022 16.00
Hovioikeus: Kirpputorin vuokrasopimuksen kestoaikaa koskeva ehto ei ollut vuokralaisen sairastumisen johdosta kohtuuton, minkä vuoksi asiassa ei ollut edellytyksiä ehdon kohtuullistamiselle käräjäoikeuden toteamalla tavalla eikä vuokralaisella näin ollen ollut ollut oikeutta lopettaa vuokran maksamista
Asiassa oli kysymys siitä, oliko vuokralainen ollut KO:n toteamalla tavalla sairautensa vuoksi estynyt käyttämästä liiketilaa ja oliko vuokrasopimuksen kestoaikaa koskeva ehto tullut tästä syystä sillä tavalla kohtuuttomaksi, että ehtoa oli voitu kohtuullistaa KO:n tuomiossa todetulla tavalla. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko vuokranantaja ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin vahinkonsa rajoittamiseksi esimerkiksi pyrkimällä vuokraamaan liiketilaa edelleen. Vielä kysymys oli oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. KO:n tuomio kumottiin. Vuokranantaja vapautettiin oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta vuokralaiselle. HO arvioi, että liiketila olisi ollut vuokrattavissa edelleen kohtuullisin ehdoin ainakin 5 kuukauden kuluessa vuokrasopimuksen purkamisesta. Vuokralainen velvoitettiin suorittamaan vuokranantajalle korvausta vuokratulon menettämisestä aiheutuneesta vahingosta 5.500 euroa viivästyskorkoineen 22.10.2020 lukien. Vuokranantajan valitus menestyi HO:ssa vain osaksi. Tämän vuoksi vuokralainen oli velvollinen korvaamaan OK 21 luvun 3 § ja 16 §:n säännökset huomioon ottaen puolet vuokranantajalle HO:ssa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista, joita koskeva vaatimus oli määrältään (1.495 euroa) kohtuullinen. (Vailla lainvoimaa 5.1.2022) - Uutiset
27.12.2021 12.12
Apulaisoikeuskansleri: Kunnan vuokrauskohteen markkinaehtoisuuden selvittäminenApulaisoikeuskansleri saattoi Paltamon kunnan tietoon käsityksensä, jonka mukaan kunnan olisi tullut selvittää ja arvioida kuntalain 130 §:n ja EU:n valtiontukisäännösten ja -määräysten soveltuvuutta nuorisotalon vuokraamisessa toistaiseksi voimassa olevalla vuokrasopimuksella osakeyhtiön tuotantotilaksi. Selvittämisen ja arvioinnin tekeminen olisi myös käytännössä edellyttänyt kunnan päätöksen tekemistä asiassa. - Uutiset
2.12.2021 15.10
Valtion vuokraustoimintaan säädösmuutoksia – nykyinen asetus kumotaan osittain, lakimuutoksen määrä valmistua ensi vuonna
Valtioneuvosto on kumonnut osittain asetuksen valtion kiinteistövarallisuuden hankinnasta, vuokraamisesta, hallinnasta ja hoitamisesta. Osa asetuksen sisällöstä siirretään lain tasolle. Valtioneuvosto päätti asiasta 2. joulukuuta 2021. Valtiovarainministeriö valmistelee parhaillaan muutosta Senaatti-kiinteistöstä ja Puolustuskiinteistöistä annettuun lakiin, johon nyt osittain kumotun asetuksen sisältö tulee. Lakimuutoksen on määrä valmistua keväällä 2022. Asetuksen kumoamisen vuoksi valtion virastoilla ja laitoksilla ei ole velvollisuutta asioida Senaatti-kiinteistöjen tai Puolustuskiinteistöjen kanssa hankkiessaan toimitilaa käyttöönsä ennen kuin asiaa koskeva laki tulee voimaan. - Uutiset
2.12.2021 9.02
Hovioikeus: Liikehuoneiston vuokranantaja ei ollut rikkonut sopimusta eikä vuokralaisella ollut oikeutta vahingonkorvaukseen
Tuomiossa todetuin tavoin liikehuoneistossa harjoitettu toiminta oli X Oy:n osakekaupan jälkeen muuttunut aiempaa musiikkipainotteisemmaksi, ja siitä oli aiheutunut naapurustossa sellaista terveydelle vaarallista meluhaittaa, jota aiempi toiminta ei ollut aiheuttanut. Asiassa esitetty selvitys ei riittänyt osoittamaan, että Y Oy olisi vakuuttanut liikehuoneiston soveltuvan omistajanvaihdoksen jälkeen harjoitetun kaltaiseen toimintaan. Y Oy:n ei sen vuoksi voitu katsoa rikkoneen liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 50 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sitä, mitä huoneiston osalta oli sovittu. X Oy:llä ei ollut kerrotuissa olosuhteissa oikeutta saada vuokranantajalta korvausta vahingosta, joka sille oli vuokrasopimuksen purkamisesta mahdollisesti aiheutunut. (Vailla lainvoimaa 2.12.2021) - Uutiset
19.4.2021 8.27
Verohallinto: Muista ilmoittaa vuokratulot veroilmoitukselle
Verohallinto muistuttaa, että vuokratulot ja niihin kohdistuvat kulut on aina ilmoitettava verotuksessa. Vuokratulojen saajien lukumäärä on kasvanut viidessä vuodessa. Myös vuokraamisesta saatujen tulojen euromäärä on ollut kasvussa. - Uutiset
19.3.2021 16.00
Hovioikeus arvioi valtuutusta ja oikeustoimen syntymistä - kanne liikehuoneiston vuokrasopimuksen purkamista koskevassa riidassa voitiin hylätä
HO hyväksyi KO:n johtopäätökset siitä, ettei todistajana asiassa kuultu T3 ollut toiminut asemavaltuutuksen, sallimisperusteisen valtuutuksen tai tilannevaltuutuksen nojalla, kun hän oli 21.8.2016 allekirjoittanut kantajan puolesta lausuman vuokrasopimuksen toteamisesta purkautuneeksi. KO oli katsonut T3:n toimineen toimeksiantovaltuutuksen perusteella. HO katsoi asiassa jääneen selvittämättä, että kantaja olisi valtuuttanut T3:n purkamaan kysymyksessä olevan liikehuoneiston vuokrasopimuksen. Yhtiö oli siten purkanut liikehuoneiston vuokrasopimuksen yksipuolisesti. Yhtiö ei ollut halunnut HO:ssa vedota siihen, että sillä olisi ollut yksipuolisestikin oikeus purkaa vuokrasopimus. Vuokralainen hävisi muutoksenhakunsa ja oli siten OK 21 luvun 1 §:n ja 16 §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan vastaajayhtiön määrältään oikeaksi myöntämänsä oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 19.3.2021) - Uutiset
1.2.2021 10.16
Hovioikeus arvioi kanteen ja vastakanteen käsittelystä johtuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamista liikehuoneiston vuokrasopimusta koskevassa riidassaKO oli velvoittanut B Ky:n (vuokranantaja) OK 21 luvun 1 §:n nojalla korvaamaan A Oy:n (vuokralainen) tarpeellisista toimenpiteistä johtuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, koska B Ky oli voittanut oman kanteensa vain pieneltä osin. B Ky:n tyydyttyä KO:n ratkaisuun asiassa ei olut HO:ssa kysymys asian lopputuloksen vaikutuksesta oikeudenkäyntikuluvastuuseen vaan siitä, mitä oli pidettävä mainitun pykälän mukaisina tarpeellisista toimenpiteistä johtuvina kohtuullisina oikeudenkäyntikuluina. HO hyväksyi KO:n ratkaisun lopputuloksen oikeudenkäyntikulujen osalta. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
1.2.2021 8.30
Hovioikeus: Kaupparekisteri-ilmoituksen tekemisen laiminlyönti oli ollut syy-yhteydessä vuokranantajalle maksamatta jääneistä vuokrista aiheutuneeseen vahinkoon - hallituksen ainoan jäsenen menettely oli ollut huolimatonta eikä perustetta vahingonkorvauksen sovittelemiselle ollutAsiassa lausutut seikat huomioon ottaen HO totesi johtopäätöksenään, että vuokranantajalla ei ollut ollut tietoa vuokralaisen oman pääoman menettämisestä taikka sitä vastaavia tietoja vuokralaisen taloudellisesta tilanteesta. Kaupparekisteri-ilmoituksen tekemisen laiminlyönnin oli siten näytetty olevan syy-yhteydessä vuokranantajalle maksamatta jääneistä vuokrista aiheutuneeseen vahinkoon syksystä 2016 vuokrasopimuksen purkamiseen huhtikuussa 2018 asti. Aiheutuneen vahingon määrä, 57.984,46 euroa, oli näytetty toteen kirjallisena todisteena esitetyllä laskelmalla vuokralaisen avoimista laskuista. Ottaen huomioon osakeyhtiön hallituksen velvollisuuden jatkuvasti seurata ja arvioida yhtiön taloudellista asemaa ja näin ollen myös oman pääoman kehittymistä vastaajan menettely yhtiön hallituksen ainoana jäsenenä oli ollut huolimatonta. Vastaaja oli siten OYL 22 luvun 1 §:n 2 momentin nojalla velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän oli tehtävässään asiassa lausutuin tavoin osakeyhtiölakia rikkomalla aiheuttanut vuokranantajalle. Ottaen huomioon, mitä asiassa oli lausuttu vuokranantajan tietoisuudesta vuokralaisen taloudellisesta tilanteesta, ei vuokrasuhteen jatkamista kertyneistä vuokrarästeistä huolimatta ollut pidettävä sellaisena myötävaikutuksena vahinkoon, että vahingonkorvausta olisi ollut perusteltua sovitella. Vahingonkorvauksen määrä ja erityisesti vastaajan asiassa mainittu varallisuus huomioon ottaen pääsäännön mukainen täysi korvausvastuu ei johtanut vastaajan kannalta selvästi kohtuuttomaan lopputulokseen. Vastaaja ei siten olut näyttänyt perustetta vahingonkorvauksen sovittelemiselle. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
4.11.2020 16.00
Hovioikeus: Näyttämättä oli jäänyt, että vuokralainen olisi irtisanonut liikehuoneiston vuokrasopimuksen
Asiassa lausutun perusteella vuokralainen ei ollut näyttänyt, että hän olisi irtisanonut liikehuoneiston vuokrasopimuksen toukokuussa 2018 ja näin ollen hän oli velvollinen maksamaan liikehuoneistosta vuokraa heinä-ja elokuulta 2018. Koska vuokravakuutta oli käytetty kokonaan elokuun ja osittain heinäkuun vuokran lyhentämiseen, vuokralainen oli velvollinen suorittamaan vuokrananantajalle heinäkuun vuokrasta maksamatta olevan osuuden. Asian näin päättyessä vuokralaisen vastakanne hylättiin. KO:n tuomio kumottiin muilta osin paitsi asianajajaalle vuokralaisen avustamisesta KO:ssa valtion varoista maksettavaksi määrätyn palkkion osalta. Vuokralainen velvoitettiin suorittamaan vuokranantajalle 5.020 euroa viivästyskorkoineen 5.7.2018 lukien. Lisäksi vuokralainen velvoitettiin suorittamaan vuokranantajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 2.495 euroa ja HO:ssa 3.799,70 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 4.11.2020) - Uutiset
9.10.2020 11.12
Hovioikeus arvioi asiamiehen esteellisyyden käsittelystä aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamista toisin kuin käräjäoikeus
Mainitsemillaan perusteilla HO katsoi, toisin kuin KO, että vastaajayhtiö oli velvoitettava korvaamaan kantajayhtiölle vastaajayhtiön asiamiehen esteellisyyden käsittelystä KO:sta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut määrällisesti myönnetyllä määrällä. Muilta osin aihetta muuttaa KO:n tuomiota oikeudenkäyntikulujen osalta ei ollut ilmennyt. (Vailla lainvoimaa 9.10.2020) - Uutiset
1.10.2020 11.00
Kiinteistöyhtymän ja yhtiön välille ei katsottu syntyneen vuokrasopimusta sähköpostikirjeenvaihdon perusteella - käräjäoikeuden vahvistustuomiota ei muutettu
Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että kiinteistöyhtymä ja yhtiö olisivat saavuttaneet yksimielisyyden sopimukseen sitoutumisesta tai vuokrasopimuksen olennaisena ehtona pidettävästä vuokra-ajasta. Asiassa selostetut olosuhteet huomioon ottaen yhtiöllä ei ollut ollut perusteltua aihetta olettaa, että liikehuoneiston vuokrasopimus olisi syntynyt kiinteistöyhtymän edustajan ja yhtiön edustajan käymän sähköpostikirjeenvaihdon perusteella. HO totesi, että B, C, D ja E olivat KO:ssa vedonneet A:n lähettämän viestin sisältöön ja OK-ilmaisun käyttöön sellaisella tavalla, että KO oli tältä osin voinut perustaa ratkaisunsa mainittuun seikkaan. (Vailla lainvoimaa 1.10.2020) - Uutiset
28.5.2020 9.06
Koronapandemia ei käynyt perusteeksi keskeyttää ja kieltää liikehuoneiston vuokrasopimuksen purkamista ja vahingonkorvausta koskevan tuomion täytäntöönpanoa
Perusteinaan hakijat olivat lausuneet, että lainvoimaa vailla olevan tuomion täytäntöönpano on tarpeetonta ja aiheuttaa merkittävää vahinkoa sekä yhtiölle että C:lle ja D:lle. Hakemuksen mukaan ulosmittaus oli kohtuutonta tilanteessa, jossa asian käsittely HO:ssa saattaa kestää pitkään. Koronapandemian takia yhtiön liiketoiminnan harjoittaminen on melkein mahdotonta, mistä syystä yhtiö tai C:n ja D:n taloudellinen tila ei välttämättä kestä varojen ulosmittausta. - Uutiset
8.4.2020 10.15
KHO: Kunnanhallituksen päätöstä valmisteltaessa ei ollut selvitetty kunnan tilojen vuokran markkinaehtoisuutta
Korkein hallinto-oikeus katsoi, toisin kuin hallinto-oikeus, että kunnan ja osuuskunnan välisen vuokrasopimuksen pituus optioehto mukaan lukien oli 10 vuotta. Kysymys oli siten kuntalain 130 §:ssä tarkoitetusta tilanteesta, jossa kunta antaa vuokralle vähintään 10 vuodeksi omistamastaan kiinteistöstä liiketilat. Koska kunta ei ollut toiminut kuntalain 130 §:n 1 ja 2 momentissa edellytetyllä tavalla, ei voitu myöskään sulkea pois EU:n valtiotukisäännösten ja -määräysten soveltuvuutta. Vasta hallinto-oikeudessa esitettyä laillistetun kiinteistönvälittäjän arviota ei voitu pitää riittävänä korjaamaan sitä menettelyllistä puutetta, että kunnanhallituksen päätöstä valmisteltaessa ei ollut selvitetty vuokran markkinaehtoisuutta. - Uutiset
25.3.2020 12.00
Vierashuoneessa Senior Associate Annika Luhtanen: Koronavirusepidemian vaikutus liikehuoneistojen vuokrasopimuksiin?
Koronavirusepidemia aiheuttaa parhaillaan merkittäviä taloudellisia menetyksiä, kun yritykset joutuvat sulkemaan ovensa asiakaskadon vuoksi. On selvää, että vuokrasopimusten sitovuus tai pikemminkin sopimuksista irti pääseminen on monen yrittäjän mielessä. Senior associate Annika Luhtanen arvioi vuokrasopimuksen sitovuutta Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
14.2.2020 15.00
Hovioikeuskaan ei pitänyt liikehuoneiston vuokrasopimuksen irtisanomista tehottomana - peruste oli ilmoitettu vuokralaiselleHO katsoi, että kantaja Oy oli saanut irtisanomisilmoituksen yhteydessä lähetetyllä vaatimuskirjelmällä tiedokseen vuokrasuhteen irtisanomisen perusteet. Asiassa esitetyt sähköpostiviestit osoittivat, että vastaaja Oy oli nostanut irtisanomisen perusteena olevia seikkoja esiin jo ennen irtisanomisilmoituksen lähettämistä elokuussa 2016, mikä tuli sitä johtopäätöstä, että kantaja Oy oli irtisanomisilmoituksen saatuaan tullut tietämään perusteen irtisanomiselle. HO katsoi KO:n tavoin, että vuokrasuhteen peruste oli ilmoitettu vuokralaiselle liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 43 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla. Kantajan vaatimus irtisanomisen julistamisesta tehottomaksi oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 14.2.2020) - Uutiset
12.11.2019 13.39
Hovioikeuden erimielinen tuomio: Asuntoyhtiön oli korvattava vahinko, koska sen oli todettu aiheuttaneen vesivahingon huolimattomuudesta laiminlyömällä kunnossapitovelvoitettaan - menettely oli syy-yhteydessä osakkeenomistajalle vuokranmenetyksenä aiheutuneeseen vahinkoon
Asiassa oli kysymys siitä, oliko asuntoyhtiö toiminut siten huolimattomasti, että se oli velvollinen korvaamaan osakkeenomistajan väittämän vahingon. Jos asuntoyhtiön katsottiin toimineen huolimattomasti, kysymys oli lisäksi väitetyn vahingon syy-yhteydestä asuntoyhtiön huolimattomaan menettelyyn sekä vahingon määrästä. Kanteen hylkäävä KO:n tuomio kumottiin. Asuntoyhtiö velvoitettiin suorittamaan osakkeenomistajalle vahingonkorvauksena aiheuttamansa vuokranmenetystä vastaava vahinko yht. 10.000 euroa ajalta 1.9.2014-30.6.2015 ja 1.000 euroa kuukaudessa ajalta 1.7.2015-31.12.2015, yht. 6.000 euroa. Asuntoyhtiö velvoitettiin korvaamaan osakkeenomistajan oikeudenkäyntikulut KO:ssa 7.000 (alv 0%) eurolla ja HO:ssa 4.000 (alv 0%) eurolla korkoineen. Osakkeenomistaja vapautettiin velvollisuudesta korvata asuntoyhtiön oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Osakkeenomistajan vahingonkorvausta koskeva vaatimus KO:n tuomion antamisen jälkeiseltä ajalta jätettiin tutkimatta. Erimieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, että osakkeenomistajan valitus oli kaikilta osin hylättävä. Hän pysytti siten KO:n tuomion lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 12.11.2019) - Uutiset
6.9.2019 16.00
Hovioikeus: Liikehuoneiston vuokrasopimus voitiin purkaa, kun hallirakennus ei soveltunut maalaamokäyttöön
Asiassa oli näytetty, että vuokranantajan (Oy) tj oli laiminlyönyt hänelle sovitun selonottovelvollisuuden viranomaismääräyksistä koskien hallirakennuksen soveltumista vuokralaisen harjoittamaan maalaamokäyttöön. Vuokralaisella (Oy) oli oikeus luottaa siihen, että vuokranantajan tj selvittäisi viranomaisvaatimukset ja ilmoittaisi niiden sisällöstä vuokralaiselle. Koska tj ei ollut ilmoittanut tällaisista vaatimuksista ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista, vuokralainen oli voinut luottaa siihen, ettei mitään vaatimuksia vuokratilalle ollut asetettu. Näin ollen sillä seikalla, että vuokralainen ei ollut itse selvittänyt tilalle mahdollisesti asetettavia viranomaisvaatimuksia, ei ollut merkitystä asiaa arvioitaessa. Tähän nähden ja ottaen huomioon vuokran määrä ja vuokrasopimuksen kesto verrattuna määräysten mukaisesta rakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin, vuokralainen oli ollut oikeutettu purkamaan vuokrasopimuksen. (Vailla lainvoimaa 6.9.2019) - Uutiset
19.8.2019 16.00
Hovioikeuden tuomio liikehuoneiston vuokravakuuden palauttamista koskevassa vahingonkorvausriidassa
Asiassa oli kysymys siitä, oliko liikehuoneiston vuokralainen (ravintola) velvollinen suorittamaan vuokranantajalle vahingonkorvausta vai oikeutettu saamaan vuokravakuutensa täysimääräisesti takaisin. Asiassa oli ensiksikin kysymys siitä, oliko vuokranantajalle ylipäätään aiheutunut vahinkoa, ja mikäli vahinkoa oli aiheutunut, oliko se peräisin vuokralaisen tahallisesta tai huolimattomasta menettelystä tai laiminlyönnistä taikka muutoin vuokralaisen vastuulla. Vuokranantajan vastakanne hylättiin ja vuokralainen vapautettiin kiinteistöosakeyhtiölle maksettavaksi tuomitusta vahingonkorvauksesta 4.034,54 euroa ja oikeudenkäyntikulujen korvauksesta 4.130,75 euroa. Vuokranantaja velvoitettiin palauttamaan vuokralaiselle vuokravakuuden määrä 7.105,95 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 20.8.2016 lukien. (Vailla lainvoimaa 19.8.2019)