Lapsi
580 hakuosumaa
- Uutiset
28.6.2019 15.20
Hovioikeus poisti käräjäoikeuden tuomion alaikäisen lapsen takausvastuuta koskevassa asiassa vanhempien esteellisyyden ja lapsen haastamatta jättämisen vuoksi
Asiassa oli ollut kysymys alaikäisen vuonna 2004 syntyneen lapsen täytepanttausvastuusta huoltajiensa A:n ja B:n ottamaan lainaan. HO katsoi, että lapsen ja hänen huoltajiensa välillä oli ollut ilmeinen eturistiriita. A ja B olivat siten olleet esteellisiä edustamaan asiassa lasta, eikä lasta ollut laillisesti haastettu oikeudenkäyntiin. Käsillä oli ollut OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu tuomiovirhe. KO:n tuomio oli sen vuoksi poistettava ja asia palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi siltä osin kuin tuomio oli koskenut lasta. (Vailla lainvoimaa 28.6.2019) - Uutiset
14.6.2019 13.41
Ei näyttöä, että äiti olisi syyllistynyt pahoinpitelyyn viemällä vuonna 2008 syntyneen poikansa niskahiuksista kiinni pitämällä omaan huoneeseen tai laiminlyömällä lapsen hampaiden hoidon
Syyttäjä oli HO:ssa lausunut, että lapsen kertomus niskahiuksista vetämisestä oli ollut yksityiskohtainen ja kokonaisuutena arvioiden sitä olisi tullut pitää tältä osin riittävänä näyttönä. Syyttäjän mukaan KO oli arvioinut näyttöä väärin myös lapsen hammashoidon laiminlyönnin osalta. (Vailla lainvoimaa 14.6.2019) - Uutiset
14.6.2019 13.14
Ei näyttöä, että vastaaja olisi tehnyt ruumiillista väkivaltaa 10-vuotiaalle lapselle tarttumalla tätä kaulasta ja kaatamalla lattialleKO oli tuominnut vastaajan pahoinpitelystä 40 päiväsakon rangaistukseen. HO puolestaan katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että vastaaja olisi pahoinpidellyt lasta syytteessä kuvatulla tavalla. Näin ollen syyte ja siihen perustuvat korvausvaatimukset oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 14.6.2019) - Uutiset
11.6.2019 11.21
Hallinto-oikeus: Kunnanvaltuuston päätös "vauvaperheen vapautus kunnallisverosta" -mallin käyttöönotosta oli lainvastainen
Kunnanvaltuusto oli päättänyt ottaa käyttöön "vauvaperheen vapautus kunnallisverosta" -mallin. Päätösvalmistelusta ilmeni, että vauvaperheille oli tarkoitus myöntää avustus, jonka suuruus olisi riippuvainen vanhemman tai vanhempien lapsen syntymävuonna kunnalle maksaman kunnallisveron määrästä. Asiassa oli kuntalaisen tekemän valituksen johdosta arvioitavana muun muassa se, merkitsikö päätös perustuslain ja yhdenvertaisuuslain vastaista syrjintää. Kunnanvaltuuston päätös kumottiin lainvastaisena. (Ei lainvoim. 11.6.2019) - Uutiset
11.6.2019 10.00
Äitiä ja 13-vuotiasta lasta ei kuultu – lapsen asumista ym. koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen
Lapsen asumista koskevaa kysymystä harkittaessa keskeinen peruste on lapsen etu. Lapsen edun selvittäminen on kussakin tapauksessa kaikkeen asiassa esitettyyn selvitykseen perustuvaa kokonaisharkintaa. Lapsi on 13-vuotias, joten asiassa oli selvitettävä hänen omat toivomuksensa ja hänen mielipiteensä mahdollisuuksien mukaan. Huomioon ottaen asiassa lausuttu ja koska asiassa ei ollut kuultu lasta eikä äitä KO:n päätös oli kumottava ja asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 11.6.2019) - Uutiset
7.6.2019 15.30
Hovioikeus palautti omaan lapseensa kohdistuneesta vapaudenriistosta ja pahoinpitelystä tuomitulle äidille langetetun puutteellisesti perustellun rikostuomion käräjäoikeuteen
Tuomion perustelut olivat ratkaisevalla tavalla puutteelliset ja asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. Näytön selostusosasta ilmeni, että KO:sa oli esitetty myös syytettä vastaan puhuvaa näyttöä. Johtopäätöksissä se oli jäänyt täysin arvioimatta. Valittaja oli siis vastoin kiistämistään tuomittu rangaistukseen omaan lapseensa kohdistuneesta vapaudenriistosta ja pahoinpitelystä ilman, että asiassa esitettyä näyttöä oli asianmukaisella tavalla arvioitu. Huom! Ks. KKO:2020:40: KKO katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että KO:n tuomiota ei ollut näytön arvioinnin osalta perusteltu ROL 11 luvun 4 §:ssä edellytetyllä tavalla, mutta asiaa ei tässä tapauksessa tullut palauttaa KO:een uudelleen käsiteltäväksi, vaan asian käsittelyä tuli jatkaa HO:ssa. ) - Uutiset
27.5.2019 15.40
Apulaisoikeusasiamies: Sijoitettujen lasten oikeuksia rajoitettiin lainvastaisella tavallaEnnalta ilmoittamattomassa tarkastuksessa 23.-24.10.2018 Loikalan kartanon erityislastensuojeluyksikköön havaittiin lukuisia vakavia ongelmia kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kohtelussa ja rajoitustoimenpiteitä koskevassa päätöksenteossa. - Uutiset
27.5.2019 11.21
Leikkimisen ja pelaamisen yhteydessä lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyneen nuoren tekoja ei pidetty törkeinä – rangaistusta kuitenkin korotettiin, kärsimyskorvauksia eiKummassakin tapauksessa oli ollut kysymys sekunneissa laskettavissa olevasta, tehtävään liittyväksi kerrotusta lapsen siittimen pitämisestä isomman pojan suussa ilman, että tilanteeseen olisi liittynyt varsinaista kummankaan osapuolen tyydyttämisen yritystä, hyväilemistä, seksuaalisesti latautuneita puheita tai muita tällaisia seksuaaliseen hyväksikäyttöön perinteisesti liittyviä elementtejä. Kummankaan pojan ei ollut väitetty erityisesti traumatisoituneen tapauksen johdosta eikä viitteitä sellaisesta ollut ollut kuulusteluvideoilta nähtävissä. KO oli katsonut, ettei lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ollut näissä olosuhteissa ollut törkeä. Vastaajan syyksi oli siten luettava molempien syytekohtien osalta vain perusmuotoinen nuorena henkilönä tehty lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö syyte enemmälti hyläten. HO hyväksyi KO:n ratkaisun ja johtopäätökset siltä osin kuin vastaajan syyksi oli kohdissa 1 ja 2 luettu nuorena henkilönä tehty lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. HO piti oikeudenmukaisena seuraamuksena vastaajan syyksi luetuista rikoksista KO:n 3.10.2017 tuomitseman 4 kuukauden 20 päivän ehdollisen vankeusrangaistuksen asemasta 8 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta. 31.12.2018 päättyvää koeaikaa oli pidettävä riittävänä rangaistuksen korottamisesta huolimatta. Syytä KO:n tuomion muuttamiseen vastaajan maksettavaksi tuomittujen vahingonkorvausten ( 2 500 € / asianomistaja) osalta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 27.5.2019) - Uutiset
22.5.2019 13.10
Työryhmä: Kansallinen palvelu kokoamaan lapsi- ja perhepalvelujen asiakastiedot yhteen – viranomainen varmistaisi tietosuojan
Tiedot lapsen ja nuoren palveluista ja tuen tarpeesta ovat pirstoutuneet eri ammattilaisten järjestelmiin. Perheillä ja ammattilaisilla ei aina ole kokonaiskuvaa perheen palveluista. Yhtenä ehdotuksena tilanteen korjaamiseksi on ollut valtakunnallinen toimintamalli. Sen avulla tietoja koottaisiin yhteen sähköisessä palvelussa. Työryhmä esittää nyt, että tätä varten rakennettaisiin uusi kansallinen sähköinen palvelu, jota ylläpitäisi viranomainen. Työryhmä on suunnitellut sähköiseen palveluun toimintamallia, joka koostuisi tilannearviosta ja asiakkuuskoosteesta sekä niiden perusteella tehtävästä toimintasuunnitelmasta. - Uutiset
21.5.2019 9.24
KHO: Keski-ikäisen miehen kanssa sopimattomaan seksuaaliseen suhteeseen altistuneen lapsen huostaanotto ja sijoittaminen sijaishuoltoon oli lapsen edun mukaista lapsen ja huoltajan vastustuksesta huolimattaLapsi oli 11-vuotiaana altistunut houkuttelulle ikätasolleen sopimattomaan seksuaaliseen suhteeseen keski-ikäisen miehen kanssa. HAO oli katsonut, että asiaa kokonaisuutena arvioiden lapsen huostaanotto ja sijoittaminen sijaishuoltoon oli lapsen edun mukaista lapsen ja huoltajan vastustuksesta huolimatta. KHO hylkäsi lapsen ja huoltajan valitukset ja piti voimassa HAO:n päätöksen perusteluineen. - Uutiset
16.5.2019 10.07
Hovioikeus ei muuttanut 3-vuotiaan lapsen murhaa koskevaa tuomiota
Helsingin hovioikeus ei muuttanut Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiota, joka koski lapsen murhaa Porvoossa marraskuussa 2017. (Vailla lainvoimaa 16.5.2019) - Uutiset
9.5.2019 15.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi Ruotsiin Haagin sopimuksen nojalla isän väitetystä väkivaltaisuudesta huolimatta
Hovioikeus totesi muun muassa, että hakemus lapsen palauttamisesta Haagin sopimuksen nojalla voidaan hylätä ainoastaan suhteellisen rajoitetuilla, lapsen asemaan liittyvillä perusteilla esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsi jouduttaisiin lähettämään sotatoimialueelle tai jossa lapsi joutuisi elämään esimerkiksi pakolaisleirissä tai vastaavissa lapsen kannalta selvästi haitallisissa olosuhteissa. Hovioikeus katsoi, ettei asiassa osoitettu riittävällä todennäköisyydellä, että olisi olemassa vakava vaara, että palauttaminen saattaisi lapsen alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille taikka että lapsi muutoin joutuisi sietämättömiin olosuhteisiin. Äiti B oli lisäksi palannut yhteen isän A:n kanssa vuoden 2016 ja sitä edeltäneiden tapahtumien jälkeen, minkä lisäksi hän oli asunut Ruotsissa runsaan puolen vuoden ajan pariskunnan erottua lopullisesti. B:n maininnan varaan jäänyttä tappouhkausta lukuun ottamatta asiassa ei tullut esille muita syitä, jotka olisivat antaneet aiheen olettaa A:n muodostavan hänelle vielä eron jälkeenkin sellaisen uhan, ettei hänen kohtuudella voitaisi edellyttää palaavan Ruotsiin yhdessä W:n kanssa. Hovioikeus arvioi, että B:n oli mahdollista palata lapsen kanssa Ruotsiin niin halutessaan ja lapsen edun niin vaatiessa. Asiassa oli olemassa lain mukaiset perusteet lapsen palauttamiseksi Ruotsiin. (Vailla lainvoimaa 9.5.2019) - Uutiset
30.4.2019 9.00
Apulaisoikeusasiamies: Rehtori menetteli virheellisesti ja osin lainvastaisesti lyhentäessään väkivaltaisesti käyttäytyneen lapsen koulupäivää
Apulaisoikeusasiamies katsoi asiassa esittämillään perusteilla koulun rehtorin menetelleen virheellisesti ja osin lainvastaisesti lyhentäessään kantelijoiden lapsen koulupäivää. Asiaa kokonaisuutena arvioiden sekä ottaen erityisesti huomioon, että koulu pahoitteli tapahtunutta ja oli selvityksen mukaan ryhtynyt toimenpiteisiin muun muassa järjestämällä täydennyskoulutusta koko henkilöstölle, apulaisoikeusasiamies piti riittävänä toimenpiteenään saattaa rehtorin tietoon asiassa esittämänsä näkökohdat. - Uutiset
25.4.2019 8.26
Hovioikeus: 0,5 litran pullon 80 prosenttista Viru Valge vodkaa 14-vuotiaalle lapselle myynyt syyllistyi törkeään vammantuottamukseen
Lääkärinlausunnon mukaan alkoholi oli aiheuttanut lapselle konkreettisen hengenvaaran. Asiassa oli riidatonta, että vastaaja oli myynyt lapselle alkoholia syytteessä kerrotuin tavoin ja seurauksin. HO:ssa oli harkittavana, oliko vastaajan syyksi luettava perusmuotoinen vammantuottamus vai sen törkeä tekomuoto. Kysymys oli myös siitä, olivatko lapselle aiheutuneet vahingot kiistetyiltä osin korvausvastuun edellyttämässä syy-yhteydessä vastaajan menettelyyn. (Vailla lainvoimaa 25.4.2019) - Uutiset
18.4.2019 16.00
Hovioikeus: Lapsen tapaamisoikeus on vahvistettava lähtökohtaisesti niin, että se toteutetaan muuna kuin lapsen kouluaikana
Tapaamisoikeus, joka edellyttää lapsen poissaoloa koulusta, on poikkeuksellinen. Sanotun perusteella lapsen poissaoloa koulusta edellyttävän tapaamisoikeuden toteuttaminen ei ollut lapsen (s. 2009) edun mukaista nyt kysymyksessä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa tapaamisia oli mahdollista toteuttaa myös kouluajan ulkopuolella ja lapsi vastusti tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvaa poissaoloa koulusta sekä sovittelijat olivat sitä mieltä, että lapsen toiveita tuli kunnioittaa. Lapsi oli ilmoittanut vastustamisesta sovittelijoiksi määrätyille sosiaalityöntekijälle ja -ohjaajalle, jotka ammattinsa puolesta ovat asiantuntijoita lapsen mielipiteen selvittämisessä. Asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden vuoksi lapsen mielipidettä olisi ollut syytä arvioida toisin kuin nämä olivat tehneet. (Vailla lainvoimaa 18.4.2019) - Uutiset
17.4.2019 12.03
KKO äänesti lapsen palauttamatta jättämisestä
A ja B sekä heidän yhteisessä huollossaan oleva lapsensa olivat asuneet yhdessä Belgiassa keväästä 2016 lukien B:n työkomennuksen vuoksi. Kun lapsi oli 5-vuotias, B:n työ päättyi ja perhe matkusti yhdessä Suomeen 1.10.2018. A vaati, että lapsi määrätään palautettavaksi Belgiaan. Kysymys siitä, oliko lapsen asuinpaikkavaltio Belgia vai Suomi. Lisäksi kysymys siitä, oliko A hyväksynyt lapsen muuttamisen Suomeen. Koska perhe oli asettunut asumaan Belgiaan usean vuoden ajaksi ja asunutkin siellä noin 2,5 vuoden ajan, Korkein oikeus katsoi, että lapsen asuinpaikaksi oli hänen elinympäristönsä tosiasiallisen vakiintumisen vuoksi muodostunut Belgia. Korkein oikeus katsoi, että A:n toiminta ja käyttäytyminen sen jälkeen, kun hän oli kesällä 2018 ymmärtänyt B:n palaavan Suomeen, oli osoitus siitä, että hän oli hiljaisesti hyväksynyt lapsen poisviemisen Belgiasta ja Suomeen muuttamisen. Palauttamisvaatimus oli selvästi epäjohdonmukaisessa suhteessa A:n käyttäytymiseen. Kyseessä ei siten ollut lapsen luvaton palauttamatta jättäminen. (Ään.) - Uutiset
16.4.2019 11.00
Väitös: Lapsen etu huoltoriidan tuomioistuinsovittelussa
OTM, VT Kirsikka Linnanmäki väittelee 4. toukokuuta 2019 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Lapsen etu huoltoriidan tuomioistuinsovittelussa - Lapsioikeutta, sovitteluteoriaa ja empiriaa yhdistävä tutkimus". Väitöskirja käsittelee lapsen huoltoriitojen (asiantuntija-avusteista) sovittelua tuomioistuimessa ja sitä, miten lapsen etua menettelyssä tavoitellaan. Aihetta tarkastellaan lapsioikeudellisesti, sovitteluteoreettisesti ja käytännössä empiirisen aineiston avulla. Linnanmäki on tutkinut, miten lapsen etu ja sovittelu määrittyvät ja miten lapsioikeudellinen ja sovitteluteoreettinen näkökulma ovat vuorovaikutuksessa keskenään, kun riitoja ja konflikteja lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta sovitellaan tuomioistuimissa. - Uutiset
11.4.2019 10.56
Käräjäoikeus tuomitsi potilasvakuutusta suuremmat korvaukset vakavasti vammautuneelle lapselleÄärimmäisen vakavasti potilasvahingossa vammautuneelle lapselle oli maksettu potilasvakuutuksesta haittakorvauksia noin 75.000 euroa. Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi rikosasian yhteydessä sairaanhoitopiirin maksamaan haittakorvauksia samasta vahingosta 350.000 euroa. Käräjäoikeus piti taulukoiden mukaisia korvauksia liian pieninä. - Uutiset
3.4.2019 14.20
Suomen tuomioistuin oli toimivaltainen tutkimaan oleskeluluvan neljäksi vuodeksi saaneen valittajan hakemuksen hänen määrämiseksi Turkissa olevan alaikäisen veljensä huoltajaksi
Hakemuksen tarkoitus oli, että valittaja voisi alaikäisen veljensä (s. 13.8.2003) huoltajana tehdä UM:n maahantuloasioiden yksikön johtoryhmälle hakemuksen siitä, että hänen alaikäinen veljensä saisi jättää oleskelulupahakemuksen Turkin Ankarassa olevassa Suomen suurlähetystössä. KO:n päätös valittajan hakemuksen tutkimatta jättämisestä kumottiin. HO määräsi valittajan suostumuksensa mukaisesti lapsen oheishuoltajaksi tekemään UM:n maahantuloasioiden yksikön johtoryhmälle hakemuksen siitä, että lapsi saisi jättää Suomessa oleskelua koskevan oleskelulupahakemuksen Turkin Ankarassa olevassa Suomen suurlähetystössä Intian New Delhissä olevan Suomen suurlähetystön asemesta. Valittajalle annettu oheishuoltajanmääräys rajoittuu tähän tehtävään. (Vailla lainvoimaa 3.4.2019) - Uutiset
15.3.2019 10.30
KHO: Estettä sijoittaa äitinsä luona asunutta lasta huostaanotettuna isänsä luokse ei ollut
Lastensuojelulain 49 §:n 3 momentista ei johtunut estettä sijoittaa äitinsä luona asunutta lasta huostaanotettuna isänsä luokse tilanteessa, jossa KO oli HAO:n päätöksen jälkeen antamallaan väliaikaismääräyksellä määrännyt isän lapsen yhteishuoltajaksi, mutta ei ollut määrännyt lapsen asumisesta. - Uutiset
15.3.2019 8.30
Rikoksesta epäillyn lapsen oikeuksia parannetaan ja yhtenäistetään EU-maissa – Suomessa muutokset voimaan 11. kesäkuuta 2019
Rikoksesta epäiltyjen tai syytettyjen lasten oikeuksia rikosprosessin aikana parannetaan ja yhtenäistetään EU-maissa. Niin sanotun EU:n lapsidirektiivin edellyttämät muutokset lainsäädäntöön tulevat voimaan 11. kesäkuuta 2019. Poliisin velvollisuutta ilmoittaa epäillylle hänen oikeuksistaan täydennetään. Alle 18-vuotiaalle rikoksesta epäillylle on ilmoitettava muun muassa hänen huoltajansa oikeudesta olla läsnä kuulustelussa. Poliisin on myös ilmoitettava alaikäiselle vapautensa menettäneelle käytettävissä olevista tutkintavankeuden vaihtoehdoista, kuten matkustuskiellosta. - Uutiset
14.3.2019 11.40
Äiti vastasi myöhässä lapsen tapaamisoikeutta koskevaan hakemukseen - hakemuksen mukaisesti ratkaistu asia palautettiin käräjäoikeuteen
KO oli laiminlyönyt yleisen velvollisuutensa huolehtia siitä, että asia tulee perusteellisesti käsitellyksi. Tämä puute ei ollut myöskään voinut korjaantua asian suullisessa valmistelussa tai pääkäsittelyssä, kun niitä ei ollut toimitettu. Tämän vuoksi ja koska äidin KO:een määräajan jälkeen saapuneesta lausunnosta ilmenevien hakemuksen vastustamisperusteiden käsittelyä ensimmäisenä oikeusasteena vasta HO:ssa ei voitu pitää asianosaisten muutoksenhakumahdollisuuksien kannaltakaan tarkoituksenmukaisena, KO:n päätös oli kumottava ja asia palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 14.3.2019) - Uutiset
7.3.2019 11.00
Täysi-ikäisen poikansa edunvalvojaksi määrätty äiti ei pitänyt pojan ja isän tapaamisia pojan edun mukaisena - hovioikeus arvioi äidin sopivuutta edunvalvojaksi
Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että edunvalvojan sopimattomuudesta on kysymys muun ohella silloin, kun hän toimii päämiehensä edun vastaisesti. Tällaisessa tapauksessa edunvalvoja ei sovi tehtäväänsä, koska edunvalvonnan tarkoitus ei toteudu edunvalvojan toimien tai laiminlyönnin vuoksi. Edunvalvojan toiminta koskettaa merkittävällä tavalla päämiehen perusoikeuksia, kuten itsemääräämisoikeutta sekä yksityis- ja perhe-elämän suojaa. Edunvalvojan on toiminnallaan edistettävä päämiehensä perusoikeuksien toteutumista. Tämä tarkoittaa muun ohella sitä, että edunvalvojan on huomioitava päätöksentekonsa vaikutukset päämiehensä sosiaalisiin suhteisiin. HO:ssa oli kysymys siitä, olko äiti osoittautunut sopimattomaksi edunvalvojan tehtävään sillä perusteella, että hän ei salli A:n ja tämän isän yhteydenpitoa. HO määräsi lapsen edunvalvojaksi äidin ohella yleisen edunvalvojan, jonka tehtävänä on päättää isään kohdistuvaan yhteydenpitoon ja tapaamisiin liittyvistä asioista. (Vailla lainvoimaa 7.3.2019) - Uutiset
5.3.2019 8.00
Apulaisoikeusasiamies otti kantaa 17-vuotiaan lapsen peruuttamattoman poliklinikka-ajan maksun perintään
Apulaisoikeusasiamies katsoo, että lapsen edun vuoksi tulee lasta suojella ylivelkaantumiselta siten, että maksuunpanon aiheellisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Tämä merkitsee apulaisoikeusasiamiehen mielestä sitä, että yli 15-vuotiaan lapsen tahdon selvittämiseksi lasku ensi vaiheessa lähetetään hänelle. Mikäli lapsi nimenomaisesti ilmaisee tahtonsa olevan, että laskua ei lähetetä huoltajalle, on apulaisoikeusasiamiehen mielestä maksuunpano yli 15-vuotiaalle lapselle lähtökohtaisesti perusteltu ainakin, jos hän on alkujaan itsenäisesti pyrkinyt hoitoon. Mikäli lapsi ei reagoi laskuun, ei estettä maksun laskutukselle ja perinnälle huoltajalta lapsen elantomenona ole, mikäli tapauksen olosuhteet puoltavat arviota maksun luonteesta elatusmenona. Apulaisoikeusasiamies pyysi HUS:ia ilmoittamaan hänelle 31. tokokuuta 2019 mennessä, mihin toimenpiteisiin hänen päätöksensä on antanut sille aihetta. - Uutiset
1.3.2019 8.00
Münchhausen by proxy - epäilylle ei jatkokäsittelylupaa
Vaasan hovioikeus ei myöntänyt syyttäjälle eikä asianomistajalle jatkokäsittelylupaa asiassa, jossa äidin väitettiin syyllistyneen lapsensa pahoinpitelyyn muun muassa altistamalla tämän tarpeettomille lääketieteellisille toimenpiteille. Syyttäjän mukaan äidin toiminta selittyi niin kutsutulla Münchhausen by proxy -oireyhtymällä. Siinä yleensä aikuinen sepittää lapselle oireita ja sairauksia, yrittää saada lapsen vaikuttamaan sairaammalta kuin mitä tämä todellisuudessa on sekä pyrkii hankkimaan lapselle perusteettomia terveydenhuollon tutkimuksia, diagnooseja ja hoitoja. (Vailla lainvoimaa 28.2.2019) - Uutiset
18.2.2019 16.06
Lasta johdateltiin kuulustelussa - isän ei näytetty syyllistyneen lievään pahoinpitelyyn
Syytteen mukaan lapsen isä oli tehnyt ruumiillista väkivaltaa 8-vuotiaalle pojalleen lyömällä vyöllä kaksi tai kolme kertaa pepulle. Pahoinpitely oli aiheuttanut kipua pojalle. Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että isän syyllistymisestä syytteessä väitettyyn pahoinpitelyyn jäi varteenotettava epäily. Syyte lievästä pahoinpitelystä hylättiin. Isä vapautettiin 100 euron korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 18.2.2019) - Uutiset
4.2.2019 15.30
Poikiaansa tukistaneelle isälle sakot ja korvausvelvollisuusPoikien (s. 2009 ja 2012) isä tuomittiin 30 päiväsakon rangaistukseen lieivistä pahoinpitelyistä ja velvoitettiin korvamaan kummallekin pojalle kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 250 euroa korkoineen. Lasten isä vaati HO:ssa syytteiden ja korvausvaatimusten hylkäämistä. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 4.2.2019) - Uutiset
28.1.2019 11.00
KHO äänesti 4-4: Isä voitiin määrätä osoittamaan päihteettömyytensä päihdeseulalla ennen huostaan otetun lapsen tapaamisia
KHO katsoi, että lastensuojelulain 62 §:n 2 momentissa annetaan viranomaiselle riittävä lailla säädetty peruste vaatia lapsen tapaamisen ehtona vanhempaa tai muuta läheistä henkilöä tarvittaessa osoittamaan, että huostaanotetun lapsen tapaamisesta ei aiheudu momentissa tarkoitettua vaaraa lapselle tai muille henkilöille. Tällaisen etukäteisen selvitysvelvoitteen viranomainen voi asettaa, jos siihen on olemassa objektiivinen peruste, kuten viranomaisella oleva tieto vanhempien päihdehistoriasta. Vanhemman asiana on toimittaa selvitys, jonka avulla viranomainen voi varmistaa, että yhteydenpito voi tapahtua lastensuojelulain mukaisesti lapsen edun huomioon ottavalla tavalla. Tällaisen selvitysvelvoitteen asettamisessa ei ole kysymys henkilön velvoittamisesta henkilökatselmukseen. Lastensuojelulain 62 §:ää on tulkittava edellä esitetyllä tavalla niiden lapsen perus- ja ihmisoikeuksien suojaamiseksi, joiden vuoksi lastensuojelulaki yleensä ja sen rajoitustoimenpiteitä koskevat säännökset erityisesti on säädetty. (Ään 4-4) - Uutiset
21.1.2019 14.41
Kanta-järjestelmä: Apulaisoikeusasiamies pyysi STM:tä harkitsemaan, olisiko asetuksen antaminen alaikäisen potilaan huoltajan tai laillisen edustajan tiedonsaantioikeuden toteuttamisesta tarpeellista ja perusteltua
Apulaisoikeusasiamies pitää ongelmallisena, että tietojärjestelmissä olevat puutteet rajoittavat Omakannan puolesta-asiointia. Apulaisoikeusasiamies on saattanut STM:n tietoon esittämänsä pyynnön harkita asetuksen antamisen tarpeellisuutta ja perusteltavuutta ja pyytänyt STM:tä ilmoittamaan 28. helmikuuta 2019 mennessä mahdollisista toimenpiteistään asiassa. Asiakastietolain 19 §:n 5 momenttiin sisältyy asetuksenantovaltuus. - Uutiset
20.12.2018 7.00
STM: Huoltajien mahdollisuus asioida Omakanta-palvelussa lastensa puolesta laajenee
Terveydenhuollon ammattihenkilön on arvioitava aina lapsen tapaamisen yhteydessä lapsen kypsyys tehdä päätöksiä omasta hoidostaan. Jos ammattihenkilö arvioi lapsen riittävän kypsäksi, lapsi voi päättää itse omien tietojensa näkymisestä vanhemmille Omakanta-palvelussa, STM kertoo tiedotteessaan. - Uutiset
18.12.2018 10.28
Apulaisoikeuskansleri: Omakanta-palvelun ikärajat eivät ole sopusoinnussa lapsen edun kanssaApulaisoikeuskansleri pitää Omakanta-palvelun ikärajausta monella tavalla ongelmallisena ja perusoikeuksien vastaisena. Terveydenhuollon sähköisessä Omakanta-palvelussa huoltaja ei näe 10-vuotiaan ja sitä vanhemman alaikäisen lapsensa reseptejä tai muita terveystietoja, vaikka lapsi näin haluaisi. Ikärajaus ei ole sopusoinnussa lapsen edun kanssa, sillä se estää lapsen oikeuden tulla kuulluksi ja päättää asioistaan sekä vaikeuttaa huoltajien tehtävää vastata lastensa hyvinvoinnista. - Uutiset
7.12.2018 16.00
Lastansa tukistanut ja vaatteista nostanut isä tuomittiin pahoinpitelystä 20 päiväsakon rangaistukseen ja korvamaan lapselle pahoinpitelyn aiheuttamasta tilapäisestä haitasta 400 euroaHO katsoi, ettei lapsen isän syyllistymisestä KO:n hänen syykseen lukemaan pahoinpitelyyn jäänyt järkevää epäilyä. Rangaistusseuraamuksen ja asian käsittelyn viivästymisen osalta HO hyväksyi tuomion perustelut ja lopputuloksen. HO totesi lisäksi, että lapsen isä oli tuomittu lievään rangaistukseen eikä rangaistusseuraamuksen muuttamiseen ollut aihetta, vaikka asian käsittely oli kestänyt melko kauan. Korvausvelvollisuuden osalta HO päätyi johtopäätökseen, jonka mukaan lapsen masennustilaa olivat mitä ilmeisimmin vaikuttaneet muutkin tekijät kuin puheena oleva isän menettely. Tällä lisäyksellä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen isän korvausvelvollisuudesta. Valitukset hylättiin. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 7.12.2018) - Uutiset
3.12.2018 14.00
Poikansa 12 puukoniskulla surmannut isä tuomittiin taposta 8 vuoden vankeusrangaistukseen - hovioikeus arvioi hätävarjeluväitettä, lieventäviä asianhaaroja ja isänsä menettäneen lapsen oikeutta elatuskorvaukseen
HO katsoi samoin kuten KO, että tekoa oli arvioitava tappona. Rikoksen lieventävät asianhaarat oli otettu huomioon rangaistusta määrättäessä, kun rangaistus oli tuomittu tapon tunnusmerkistön alarajalta. Enempään rangaistuksen alentamiseen ei ollut aihetta. KO oli hylännyt vaatimuksen kärsimyskorvauksen suorittamisesta 5,5-vuotiaalle lapselle. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut kärsimyskorvauksen osalta. Vastaaja velvoitettiin maksamaan C:lle korvausta elatuksen menetyksestä 155 euroa kuukaudessa tekopäivästä 1.2.2018 lukien, kunnes hän täyttää 18 vuotta tai siihen saakka, kunnes hän sitä ennen kykenee itsensä elättämään tai asiasta muutoin määrätään. Korvauksesta on vähennettävä, mitä A:lle on suoritettu tai tullaan suorittamaan kansaneläkelain nojalla lapseneläkkeenä. (Vailla lainvoimaa 3.12.2018) - Uutiset
22.11.2018 11.30
KHO ratkaisi huostaanottoasian kuulematta 16-vuotiasta kehitysvammaista lasta
KHO:sa oli kysymys A:n ja B:n lapsen (s. 2002), nykyään 16-vuotiaan C:n huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevan valituksen käsittelystä. KHO:ssa valittajina olivat huoltajat A ja B. C:llä oli todettu vaikea-asteinen kehitysvamma ja autismi. Hän ei puhunut, vaan ilmaisi itseään elein ja osoittelemalla esineitä ja asioita. Kysymys oli muun ohella siitä, oliko C:tä kuultava KHO:ssa hänen vanhempiensa valituksen johdosta. KHO ratkaisi asian kuulematta C:tä hänen vanhempiensa valituksen johdosta. - Uutiset
16.11.2018 11.30
KHO:n päätös huostaanotettavan 14-vuotiaan lapsen kuulemisesta ja mielipiteen selvittämisestä hallinto-oikeudessa
KHO katsoi, että 14-vuotias lapsi oli riittävän selvästi HAO:sa ilmaissut suullisen käsittelyn toimittamista koskevan vaatimuksensa. Hän oli myös erikseen perustellut vaatimustaan suullisen käsittelyn toimittamiseen keskeisesti liittyvillä, asian käsittelyn välittömyyttä ja siten oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeita koskevilla syillä. Lapsella ei ollut asiaa HAO:ssa käsiteltäessä ollut oikeudenkäyntiavustajaa. HAO ei ollut voinut hylätä lapsen vaatimusta suullisen käsittelyn toimittamisesta ilmeisen perusteettomana. - Uutiset
16.11.2018 7.30
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten itsemääräämisoikeutta vahvistetaan
Hallitus esittää lastensuojelulakiin muutoksia, joilla vahvistetaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten oikeutta hyvään kohteluun, huolenpitoon ja kasvatukseen. Lakimuutoksilla muun muassa selkeytettäisiin tavanomaisen kasvatuksen ja perusoikeuksiin kajoavien rajoitusten välistä eroa. Muutosten painopiste on ennakollisissa keinoissa, joiden avulla on tarkoitus ehkäistä haastavien tilanteiden syntyä sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. huhtikuuta 2019. Laitoksen tekemä hyvää kohtelua koskeva suunnitelma pitäisi tehdä 1. tammikuuta 2020 alkaen. - Uutiset
15.11.2018 11.03
Lasten asumista koskevaan isän hakemukseen ei annettu vastausta - hovioikeus palautti asian käräjäoikeuteen kun lasten edun toteutumista ei ollut riittävästi varmistettu
Kysymys oli ollut osapuolille ja heidän lapsilleen (s. 2002 ja 2005) erittäin tärkeästä asiasta, jossa sovinto ei ole lasten asumisen ja tapaamisoikeuden osalta sallittu. KO voi sinänsä lähtökohtaisesti ratkaista hakemusasian, johon ei ole annettu vastausta. Tässä tapauksessa KO oli kuitenkin voinut sille esitetyistä asiakirjoista havaita, ettei kysymys lasten asumisesta ollut ollut riidaton. HO katsoi, ettei KO:n olisi tullut ratkaista asiaa pelkästään hakemukseen liitetyn selvityksen perusteella ja ettei KO ollut voinut luotettavasti ratkaista asiaa lasten edun mukaisesti. KO:n olisi tullut varmistaa lasten äidiltä hänen kantansa lasten asumiseen ja tapaamisoikeuteen, joko ottamalla häneen yhteyttä tai järjestämällä asiassa suullinen istunto. KO:n olisi vaihtoehtoisesti tullut kuulla lasten isää istunnossa tai pyytää tältä lisäselvitystä, jonka perusteella KO olisi voinut selvittää, oliko ratkaisu lapsen edun mukainen. Koska lasten edun toteutumista ei ollut riittävästi varmistettu, asian käsittelyä oli jatkettava. Oikeusastejärjestyksen vuoksi asiaa ei voitu käsitellä HO:ssa ensimmäisenä oikeusasteena. Asia oli sen vuoksi palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 15.11.2018) - Uutiset
13.11.2018 13.26
Oikeusasiamieheltä huomautus Rinnekoti-Säätiölle laiminlyönnistä rajoitustoimenpiteitä koskevassa päätöksenteossaRinnekoti-Säätiön pienryhmäkoti Annalassa ei ollut tehty lainkaan kehitysvammalain edellyttämiä kirjallisia muutoksenhakukelpoisia päätöksiä, vaikka yksikössä oli käytetty rajoitustoimenpiteitä. Osalle lapsista ei ollut haettu asiantuntija-arviota rajoittamistoimenpiteiden tarpeen arvioimiseksi, vaikka lapsilla olisi ollut näihin tarve. - Uutiset
12.10.2018 14.00
Hallinto-oikeus: Lapsen mielipide olisi tullut selvittää yhteydenpidon rajoittamista koskevassa asiassa
Lapsi oli päätöksentekohetkellä ollut melkein 7-vuotias, joten hänen mielipidettänsä ei ollut voitu jättää selvittämättä hänen ikänsä vuoksi ja ottaen huomioon myös lapsen mielipiteen selvittämisen tapaa koskeva lastensuojelulain 20 §:n 1 momentin oikeusohje. Asiakirjaselvityksestä ei myöskään ilmennyt, että lapsen mielipiteen selvittäminen hänen ikä- ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla olisi vaarantanut hänen terveyttään ja kehitystään. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon yhteydenpidon rajoittamisen sisältö ja kesto sekä asiassa esitetyt vaatimukset, lapsen mielipiteen selvittämistä ei voitu myöskään pitää ilmeisen tarpeettomana. - Uutiset
12.10.2018 8.13
Lapsidirektiivi: Hallitus esittää rikoksesta epäillyn lapsen oikeuksiin parannuksia
Rikoksesta epäiltyjen tai syytettyjen lasten oikeuksia rikosprosessin aikana halutaan parantaa ja yhtenäistää EU:ssa. Hallitus antoi 11. lokakuuta eduskunnalle lakiesityksen, joka koskee EU:n niin sanotun lapsidirektiivin edellyttämiä muutoksia Suomen lainsäädäntöön. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 11. kesäkuuta 2019. - Uutiset
3.10.2018 8.00
Apulaisoikeusasiamies: Sosiaalityöntekijöiden kohtuuton työtaakka vaarantaa sijaishuollon valvonnan ja kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen oikeuksien toteutumisen
AOA Maija Sakslinin määräyksestä tehtiin Pohjolakotiin 17.-18.4.2018 ennalta ilmoittamaton tarkastus. Tarkastuksella havaittiin lasten kohtelussa ja rajoitusten käytössä useita merkittäviä puutteita. Valvovilla viranomaisilla, aluehallintovirastolla ja lapsia Pohjolakotiin sijoittaneilla kunnilla ei ollut tietoa Pohjolakodin lainvastaisista ja lapsia alistavasta menettelystä. - Uutiset
20.9.2018 8.30
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu imettävien työntekijöiden suojelusta
Ennakkoratkaisupyyntö – Direktiivi 92/85/ETY – 4, 5 ja 7 artikla – Työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelu – Imettävä työntekijä – Yötyö – Vuorotyö, jota tehdään osittain yöaikaan – Työtehtävien aiheuttamien riskien arviointi – Ehkäisevät toimenpiteet – Kyseessä olevan työntekijän suorittama riitauttaminen – Direktiivi 2006/54/EY – 19 artikla – Tasa-arvoinen kohtelu – Sukupuoleen perustuva syrjintä – Todistustaakka - Uutiset
18.9.2018 10.32
Hovioikeus: Lapsen hampaiden ja suun asianmukaisen hoidon laiminlyönyt äiti syyllistyi vammantuottamukseenHO katsoi kuten käräjäoikeuskin, että lapsen äiti oli huolimattomuudellaan aiheuttanut lapselle (s. 2013) hampaiden reikiintymisen. Sen sijaan näyttämättä oli jäänyt, että äidin tarkoituksenaan olisi ollut tahallaan vahingoittaa lapsen terveyttä tai aiheuttaa hänelle kipua. Äidin syyksi jäi siten KO:n hänen syykseen lukema vammantuottamus. HO korotti kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta maksettavaksi tuomitun 2 500 euron korvauksen 4 000 euroksi. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 18.9.2018)Avoin uutinen - Uutiset
17.9.2018 8.55
Suomeen yksin tulleiden lasten edustajajärjestelmää on kehitettävä
Suomeen on saapunut vuosittain noin 100–700 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa, vuonna 2015 jopa yli 3.000. Selvitys kartoittaa yksin maahan tulleiden lasten edustajajärjestelmän toimivuutta ja puutteita. Suomen lainsäädännön lähtökohta on, että alle 18-vuotiaat ovat oikeudellisesti vajaavaltaisia ja tarvitsevat siksi jonkun käyttämään puolestaan puhevaltaa viranomais- ja tuomioistuinkäsittelyissä. Yksin maahan tulleen lapsen kohdalla tehtävästä huolehtii hänelle määrätty edustaja. Tämänhetkinen edustajajärjestelmä on hajautettu, palkkioperusteinen ja sivutoimisuuteen perustuva. Koordinaatio ja ohjeistus on jaettu kahdelle eri viranomaistaholle, Maahanmuuttovirastolle ja työ- ja elinkeinoministeriölle. - Uutiset
11.9.2018 15.39
Selvitys lapsiin kohdistuvien väkivaltarikosten selvittämisestä terveydenhuollossa
Lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämistä koskeva laki tuli voimaan vuoden 2009 alussa. Sen tavoitteena oli parantaa seksuaalirikoksen kohteena olleen lapsen asemaa keskittäen erityisasiantuntemusta vaativat palvelut viiteen yliopistolliseen sairaalaan. Vuonna 2013 laki uudistettiin koskemaan myös pahoinpitelyrikoksia. Lasten oikeuspsykiatrian yksiköt raportoivat vuosittain toiminnastaan sosiaali- ja terveysministeriölle. 11. syyskuuta julkaistussa selvityksessä on tarkasteltu lasten oikeuspsykiatrian yksiköiden toimintaa vuosilta 2009–2015 raportoitujen tietojen ja tehtyjen haastattelujen valossa. - Uutiset
5.9.2018 14.51
Vanhemmat tuomittiin lastensa pahoinpitelyistä 35 päiväsakon rangaistuksiin ja vahingonkorvauksiin
Lapsia oli lyöty risulla jalkoihin, kädellä päähän ja narulla/remmillä jalkaan. Sakkojen lisäksi vanhemmat velvoitettiin suorittamaan kullekin lapselle korvausta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta. - Uutiset
17.8.2018 13.18
Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksiin ehdotetaan kiristyksiä – ehdotus lausunnoilla 21. syyskuuta saakka
Rikoslakiin ehdotetaan uutta säännöstä törkeästä lapsenraiskauksesta. Lisäksi lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistusta korotettaisiin. Esitys on osa oikeusministeri Antti Häkkäsen pakettia rangaistuspolitiikan kiristämiseksi. Luonnos hallituksen esitykseksi on lähetetty lausunnolle. Esitysluonnoksesta voi antaa lausunnon lausuntopalvelu.fi:ssä 21. syyskuuta 2018 saakka. - Uutiset
9.8.2018 13.35
Apulaisoikeusasiamiehen sijainen: Lapsen sijaishuollon järjestäminen epäonnistui
Kantelija ei ollut saanut hänen tarvitsemiaan sellaisia terveydenhuollon palveluja ja perusopetusta, joiden välttämättömyyttä oli perusteltu häntä koskevissa päätöksissä ja asiakassuunnitelmassa. Apulaisoikeusasiamiehen sijainen katsoi, ettei sosiaalitoimi ollut järjestänyt kantelijan sijaishuoltoa ja siihen liittyviä kantelijan tarpeen mukaisia ja hänelle sopivia palveluja ja tukitoimia siten kuin lastensuojelulaki edellyttää. Apulaisoikeusasiamiehen sijainen antoi sosiaalitoimelle eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 10 §:n 1 momentin nojalla huomautuksen vastaisen varalle. - Uutiset
3.8.2018 9.05
OAJ: Lasten lakisääteinen tuki ei toteudu esiopetuksessa
Yli 70 prosenttia Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) tekemään kyselyyn vastanneista esiopetuksen opettajista ilmoitti, että esiopetusikäiset lapset eivät saa oppimiseensa ja kasvuunsa tukea viipymättä. Heillä olisi kuitenkin oikeus tukeen heti, kun siihen on tarvetta. Oikeus kasvun ja oppimisen tukeen on kirjattu perusopetuslakiin. - Uutiset
1.8.2018 9.10
Ranskan lainsäätäjä hyväksyi älypuhelinten käyttökiellon kouluissa – Suomessa uskotaan sopimiseen
Ranskan lainsäätäjä hyväksyi maanantaina lain, jossa kielletään koululaisten älypuhelimet ja muut Internet-laitteet. Kielto koskee älypuhelimia, tabletteja ja vastaavia muita laitteita, jotka on kytkettävä pois päältä tai jätettävä kotiin. Laki poistaa häiritsevät nettiyhteydet kouluista. Korkeakoulut voivat sen sijaan päättää erikseen, toteutetaanko kielto osittaisena vai kokonaan.