Lapsi
580 hakuosumaa
- Uutiset
2.4.2020 9.32
Hovioikeus ei pitänyt entuudestaan tutun 71-vuotiaan talonmiehen tekoa tavanomaisena lapsen ystävällisenä kosketteluna - 6 kk ehdollista vankeutta
Tapahtuma-aikaan vastaaja oli ollut 71-vuotias ja asianomistaja 8-vuotias. Vastaaja oli toiminut talonmiehenä asunto-osakeyhtiössä, jossa asianomistaja oli asunut. Vastaaja oli lupaamalla suklaata johdatellut asianomistajan saunatiloihin muilta näkymättömiin ja siellä suudellut ja halannut asianomistaja sekä vielä varoittanut tätä puhumasta asiasta. HO katsoi, että mainitut olosuhteet huomioon ottaen tekoa ei voitu pitää tavanomaisena lapsen ystävällisenä kosketteluna. Asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella HO katsoi, että teko oli tapahtunut seksuaalisessa tarkoituksessa. Teko oli ollut vähintäänkin omiaan vaarantamaan asianomistajan kehitystä. HO katsoi tyynnyttelevän vastauksen ja muille kertomisesta varoittamisen sekä muiden tekoon liittyvien seikkojen perusteella, että vastaajan oli täytynyt ymmärtää syyllistyvänsä seksuaalisesti olennaiseen tekoon, joka oli ollut omiaan vaarantamaan asianomistajan kehitystä. Vastaaja oli velvollinen korvaamaan asianomistajalle kärsimyksestä 1.000 euroa. Asianomistajan huoltajien vaatimus muuttokustannusten ja välityspalkkion korvaamisesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 2.4.2020) - Uutiset
11.3.2020 13.21
Lapsiasiavaltuutettu esittää muutoksia lainsäädäntöön ja Journalistin ohjeisiin: Rikoksia tehneen lapsen yksityisyyttä on kunnioitettava
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen esittää oikeudenkäynnin julkisuutta koskevaa sääntelyä muutettavaksi siten, että alaikäisen henkilöllisyys voitaisiin määrätä salassa pidettäväksi. Salassapidon tulisi jatkua myös täysi-ikäisyyden jälkeen. Kiireellisenä toimenpiteenä lapsiasiavaltuutettu esittää, että Journalistin ohjeissa kielletään alaikäisten henkilöllisyyden paljastaminen kaikissa tilanteissa, joissa lapsi on rikoksesta syytettynä tai tuomittuna. - Uutiset
9.3.2020 11.00
Hovioikeus tuomitsi 10-vuotiaaseen poikaansa kohdistunutta pahoinpitelyä selvittämään lähteneen isän vapaudenriistosta ja kahdesta kunnianloukauksesta vankeusrangaistuksen asemasta sakkoihin
KO oli tuominnut vastaajan 40 pv ehdolliseen vankeusrangaistukseen. HO totesi, että 1 kohdan rikos (vapauden riisto) oli kohdistunut tekohetkellä 11-vuotiaaseen lapseen. Vastaaja oli käyttänyt lasta kohtaan voimakeinoja riistäessään tämän liikkumisvapauden. Nämä seikat lisäsivät teon moitittavuutta. Myös kohdan 2 ja 3 rikoksia (kunnianloukkaukset) voitiin pitää moitittavina ottaen huomioon tuolloin 12-vuotiaisiin lapsiin kohdistettu aggressiivisuus ja näiden ihonväriin perustuva loukkaava ilmaisu. Toisaalta rangaistusta määrättäessä oli otettava huomioon tekojen taustalla olleet tapahtumat. Kohdan 1 vapaudenriisto oli tapahtunut hetken mielijohteesta vastaajan ollessa kiihdyksissään, kun hän oli saanut tietää poikaansa kohdistuneesta väkivallasta. Vastaaja ei myöskään ollut näytetty tahallaan aiheuttaneen asianomistajalle kipua vaan voimakeinojen käyttämisen tarkoituksena oli ollut saada tämä selvittämään vanhempiensa kanssa asiaa. Edelleen teko oli ollut lyhytaikainen ajomatkan kestettyä lapsenkin mukaan vain 2-3 minuuttia. Lapsen oli myös katsottava tienneen, että häntä oltiin viemässä omaan kotiinsa selvittämään asiaa. (Vailla lainvoimaa 9.3.2020) - Uutiset
5.3.2020 15.30
Hovioikeus: Laissa ei ole säännöstä, jonka nojalla tuomioistuimessa hävinnyt rikosasian vastaaja voitaisiin velvoittaa korvaamaan valtiolle sen varoista esitutkintalain 4 luvun 8 §:n nojalla määrätylle edunvalvojalle maksettu palkkio ja kulujen korvaus
Asiassa lausutuilla perusteilla alaikäiseen lapseensa kohdistuneesta pahoinpitelystä tuomittu isä oli vapautettava velvollisuudesta korvata valtiolle osaakaan sen varoista OTM:lle maksetusta palkkiosta. (Vailla lainvoimaa 5.3.2020) - Uutiset
24.2.2020 14.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus piti tuntuvaa sakkorangaistusta riittävänä seuraamuksena 12-vuotiasta poikaansa koulumatkalla pahoinpidelleelle äidille
Pahoinpitely oli tapahtunut tilanteessa, jossa äiti oli ollut saattamassa kouluun sinne vastentahoisesti menossa ollutta poikaansa ja menettänyt malttinsa, kun poika oli kieltäytynyt etenemästä. Asiassa todetut seikat huomioon ottaen ja tekoa kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että tuntuva sakkorangaistus (70 ps) oli riittävä seuraamus äidin syyksi luetusta pahoinpitelystä. KO oli tuominnut äidin 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 24.2.2020) - Uutiset
20.2.2020 10.12
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että tieto lapsen kotikunnasta voitiin antaa isälle - valvottujen tapaamisten vahvistaminen ei ollut ristiriidassa lapsen edun kanssa
Lapsen (s. 2009) tai äidin etu ei antanut aihetta rajoittaa isän tietojensaantioikeutta niin olennaisesti, ettei isä olisi saanut tietää lapsen kotikuntaa, josta saattoi olla pääteltävissä myös äidin kotikunta. Myöskään asuinpaikan ja osoitteen sekä muiden mahdollisten yhteystietojen osalta asiassa ei ollut esitetty todistelua objektiivisesta terveys- tai turvallisuusuhasta. Ottaen kuitenkin huomioon asiakirjoista ilmenevät kirjaukset siitä, miten äiti oli subjektiivisesti kokenut uhan, HO päätyi lapsen etua harkitessaan siihen, että tietojensaantioikeutta ei ollut syytä ainakaan tässä vaiheessa ulottaa asuinpaikkaa ja osoitetta koskeviin tietoihin sekä muihin yhteystietoihin. Lapsi ei ollut tavannut isäänsä säännöllisesti useaan vuoteen, ja hän oli asian ollessa KO:ssa vireillä vastustanut tapaamisia voimakkaasti. HO:sa ei ollut kuitenkaan tullut esiin sellaisia seikkoja, joiden vuoksi tapaamisoikeuden vahvistamisen olisi voitu katsoa olevan ilmeisessä ristiriidassa lapsen edun kanssa. (Vailla lainvoimaa 20.2.2020) - Uutiset
18.2.2020 16.00
Yksityisen hoidon tuki muuttuu elokuussa 2020 – perheen työ- tai opiskelutilanne ei vaikuta enää tuen määrään
Yksityiseen varhaiskasvatukseen osallistuvilla lapsilla on elokuun alusta alkaen oikeus täysimääräiseen yksityisen hoidon tuen hoitorahaan vanhempien tilanteesta riippumatta. Kela tarkistaa yksityisen hoidon tuet 1. elokuuta 2020 alkaen ja lähettää päätöksen niille asiakkaille, joiden tuen määrään lainmuutos vaikuttaa. - Uutiset
13.2.2020 11.28
Hovioikeus hylkäsi syytteen lapsen (14-15-v) seksuaalisesta hyväksikäytöstä - asianosaisten välinen seurustelusuhde oli ollut tasavertainen seurustelusuhde
KO oli tuominnut vuonna 1995 syntyneelle vastaajalle vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalvelua 180 tuntia. HO tulkitsi RL 20:7 a §:n rajoitussäännöstä toisin kuin KO katsoen, että asianosaisten välinen seurustelusuhde oli ollut tasavertainen seurustelusuhde eikä vastaajan menettely ollut loukannut asianomistajan itsemääräämisoikeutta. (Vailla lainvoimaa 13.2.2020) - Uutiset
12.2.2020 15.30
Hallinto-oikeus: Kuntayhtymän järjestämästä ja maksamasta lastenhoitoavusta syntyy työntekijöille veronalainen henkilökuntaetu, josta kuntayhtymän on toimitettava ennakonpidätys, mutta ei maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksua
Kuntayhtymä A oli hakenut ennakkoratkaisua siitä, syntyykö sen järjestämästä ja maksamasta lastenhoitoavusta kuntayhtymän työntekijöille veronalainen luontoisetu, josta A:n on toimitettava ennakonpidätys ja maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu. Ennakkoratkaisua muutettiin siten, että A:n kuntayhtymän järjestämästä ja maksamasta lastenhoitoavusta syntyy työntekijöille veronalainen henkilökuntaetu, josta A:n on toimitettava ennakonpidätys, mutta ei maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksua. (Ei lainvoim.12.2.2020) - Uutiset
11.2.2020 14.00
Hovioikeuden päätös edunvalvojan palkkion korvaamisesta lasten pahoinpitelyä koskevassa asiassa
Lasten isä oli KO:ssa tuomittu kahdesta pahoinpitelystä yhteiseen 50 ps rangaistukseen. KO oli katsonut, että A:n oikeutta palkkioon ei voitu arvioida oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen nojalla. KO oli hylännyt palkkiovaatimuksen katsoen, että A, jota ei ollut velvoitettu saapumaan pääkäsittelyyn, ei ollut tehnyt korvattavia toimenpiteitä. KO oli lisäksi ottanut huomioon sen, että asianomistajille oli määrätty oikeudenkäyntiavustaja. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko A:lle määrättävä maksettavaksi valtion varoista hänen KO:ssa edunvalvojan tehtävästä vaatimansa palkkiot ja oliko A:lla oikeus saada valtiolta korvaus oikeudenkäyntikuluistaan HO:ssa. KO:n päätöstä muutettiin. A:n oikeudenkäyntikuluvaatimus HO:sta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 11.2.2020) - Uutiset
5.2.2020 15.28
Vanhemmat tuomittiin vuonna 2004 syntyneen poikansa pahoinpitelystä (8.11.2005 - 16.1.2015) 60 päivän ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja 16 000 euron korvauksiin - kehitysviivästymät olivat syy-yhteydessä vanhempien menettelyyn
HO katsoi, ettei asiassa ollut jäänyt varteenotettavaa epäilystä siitä, etteivätkö vanhempien menettely ja laiminlyönnit olisi olleet syy-yhteydessä lapsen kehitysviivästymiin. Asiassa mainituin perustein HO katsoi, että vanhemmat olivat menettelyllään ja laiminlyönneillään syyllistyneet pahoinpitelyyn KO:n syyksilukemisen mukaisesti. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. Vanhemmat oli velvoitettu yhteisvastuullisesti maksamaan lapselle korvaukseksi tilapäisestä haitasta 12 000 euroa ja henkisestä kärsimyksestä 4 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
3.2.2020 14.04
Hovioikeuden tuomio äidin maksettavaksi tuomittavasta elatusavusta - vammaistuen huomioon ottaminen, isän asumiskustannukset, omaishoidon tuki ja hoitovapaa
Vammaistukea ei ollut otettava huomioon osaksikaan harrastuskustannuksien määrässä - Isän asumiskustannuksista ei ollut vähennettävä niiden tämän luona asuvan kahden lapsen asumiskustannuksia, jotka eivät vaatineet äidiltä elatusapua - Koska hoitopalkkio on korvausta omaishoitajan tekemästä hoitotyöstä, sitä ei voitu ottaa huomioon isän elatuskykyä määriteltäessä - Isän osittaisella hoitovapaalla ei ollut merkitystä hänen elatuskykyään harkittaessa - Asiaa käsiteltäessä ei ollut tullut esille erityistä syytä velvoittaa lapsia korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja (Vailla lainvoimaa 1.2.2020) - Uutiset
30.1.2020 12.10
Apulaisoikeusasiamies: Valvira laiminlöi sijaishuollon valvonnanApulaisoikeusasiamies antoi Valviralle huomautuksen vastaisen varalle sen laiminlyönneistä sijaishuollon ja erityisesti rajoitustoimenpiteiden valvonnassa. Tässä kokonaisharkinnassani apulaisoikeusasiamies otti huomioon myös Valviran lainsäädännössä määrätyn aluehallintovirastoja ohjaavan roolin ja Valviran aseman asiantuntijavirastona. - Uutiset
30.1.2020 9.00
Käräjäoikeus arvioi seksuaalisen teon olennaisuutta ja piti 14-vuotiaan lapsen kertomusta sitä tukeva näyttö huomioon ottaen luotettavana - 65-vuotias mies tuomittiin lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 6 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen
KO oli pitänyt selvitettynä, että 65-vuotiaan vastaajan 14-vuotiaaseen asianomistajaan kerrotuissa tilanteissa kohdistamat puheet ja koskettelu olivat olleet määritelmäsäännöksessä tarkoitetulla tavalla seksuaalisesti olennaisia. KO oli todennut että jossain määrin epäselväksi oli jäänyt asianomistajan rintoihin koskettelun tarkka luonne, kun asianomistaja oli kertonut vastaajan työntäneen Mynthon-pakettia hänen rintoihinsa ja tökkineen nyrkillä. Tältäkin osin KO oli pitänyt koskettelua seksuaalisesti olennaisena, koska ottaen huomioon asianomistajan iän ja vastaajan seksuaalissävytteiset puheet muita varteenotettavia selityksiä tämän koskettelulle rintoihin ei ollut. Tahallisuuden osalta KO oli todennut, ettei vastaaja omankaan kertomuksensa perusteella ollut pyrkinyt selvittämään asianomistajan ikää. Vastaajan teko oli RL 3 luvun 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla tahallinen. HO ei myöntänyt syytteen ja korvausvaatimusten hylkäämistä vaatineelle vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 30.1.2020) - Uutiset
29.1.2020 12.25
Lasten osallistumisoikeuksia arvioitu Suomessa
Lasten osallistumisoikeuksia Suomessa on arvioitu oikeusministeriön koordinoimassa pilotointihankkeessa. Helmikuussa julkaistavan arviointiraportin keskeisiä havaintoja esiteltiin 29. tammikuuta hankkeen päätösseminaarissa Helsingissä. Arvioinnin mukaan Suomen lainsäädäntö ja osallistumisen rakenteet ovat lasten osallistumisoikeuksien näkökulmasta pääosin kunnossa, mutta käytännön toimeenpanossa ja viestinnässä on monilta osin vielä kehitettävää. - Uutiset
28.1.2020 12.17
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi vanhemmat 5-6 -vuotiaan poikansa törkeästä pahoinpitelystä
Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, että vanhemmat olivat yhdessä ruumiillista väkivaltaa tekemättä vahingoittaneet tekohetkellä 5-6 -vuotiaan poikansa terveyttä laiminlyömällä hänestä huolehtimisen pakottamalla hänet joskus syömään ja muutaman kerran nukkumaan kädet joko eteen tai selän taakse yhteenteipattuna, viemällä häntä viileään suihkuun, sulkemalla hänet veneen kajuuttaan useaksi tunniksi kerralla, pakottamalla hänet joskus syömään lattialla ja laiminlyömällä hänen atooppisen ihonsa hoidon. Lapselle oli vanhempien menettelyn seurauksena aiheutunut kipua, ihon kuivumista, haavautumista ja arpeutumista sekä pituuskasvun taittumista ja kehityksen viivästymistä. Vanhemmat olivat siten vahingoittaneet lapsensa terveyttä ja syyllistyneet tämän pahoinpitelyyn. (Vailla lainvoimaa 28.1.2020. Ks. KKO:2021:54. HO:n tuomiota muutettiin) - Uutiset
20.1.2020 14.32
Väitti julkisyhteisön toimihenkilöiden estäneen hänen ja hänen huostaanotetun lapsensa tapaamiset - käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä äidin vahingonkorvauskannetta tuomiolla haastetta antamatta
Asiassa todetut oikeusohjeet huomioon ottaen HO katsoi, että korvausvaatimuksia henkisestä kärsimyksestä tapaamisoikeuden loukkauksen perusteella lapsen ja vanhemman tai sisarusten välillä ei voitu pitää lain tarkoittamalla tavalla selvästi perusteettomina. KO oli näiltä osin päätynyt virheelliseen lopputulokseen. Sillä KO:n toteamalla seikalla, ettei äiti ollut hakenut muutosta sanottuihin yhteydenpidon rajoittamista koskeviin päätöksiin, ei ollut merkitystä harkittaessa vaatimusten perusteettomuutta. (Vailla lainvoimaa 20.1.2020) - Uutiset
14.1.2020 13.00
Oliko lapsi suojatiellä tai astumassa sille? Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen liikenteen vaarantamisesta
Syytteen mukaan vastaaja oli kuljettaessaan henkilöautoa iltapäivällä Jyväskylässä Puuppolantiellä tahallaan tai huolimattomuudesta rikkonut tieliikennelakia laiminlyömällä antaa esteetön kulku jalankulkijalle, joka oli ollut suojatiellä tai ainakin astumassa sille. Syytteen mukaan suojatietä oli ollut aikeissa ylittää yksi lapsi. Syytteen mukaan vastaajan menettely oli ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle. (Vailla lainvoimaa 14.1.2020) - Uutiset
10.1.2020 14.00
Vajaan 2 kuukauden ikäisen vauvan pahoinpitely ei ollut sakolla sovitettavissa - tilapäisestä haitasta 3 000 euron korvaus
Pahoinpitelyssä oli ollut kysymys yksittäisestä kahdesta osateosta koostuvasta muutaman minuutin sisällä tapahtuneesta teosta. Taustalla oli epäilemättä ollut äidin uupumusta. Lapselle ei esitetyn selvityksen perusteella olisi näyttänyt pahoinpitelystä seuranneen pysyviä vaurioita tai muuta pysyvää haittaa. KO oli katsonut, ettei sakko ollut riittävä rangaistus. Äidin rikosrekisterissä ei ollut aikaisempia merkintöjä. Vankeusrangaistus (3 kk) voitiin tuomita ehdollisena. Kohtuullisena korvauksena lapselle aiheutetusta tilapäisestä haitasta oli pidettävä 3.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 10.1.2020) - Uutiset
3.1.2020 10.30
Päiväkodin johtaja jätti ilmoittamatta neljävuotiaan lapsen vanhemmille tietoonsa saamastaan, päiväkodin ryhmäavustajan lapseen kohdistamasta lainvastaisesta menettelystä - syyllistyi tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi vastaajan tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta (14.1. - 17.1.2013) 10 päiväsakon rangaistukseen. Rangaistusta ei lievennetty rikoksesta kuluneen ajan vuoksi. (Vailla lainvoimaa 3.1.2019) - Uutiset
18.12.2019 10.00
13-vuotiasta lasta kuultiin huostaanottohakemuksen johdosta siten, että paikalla olivat vain HAO:n jäsenet - KHO ei kumonnut päätöstä HAO:n virheellisen menettelyn vuoksi eikä palauttanut asiaa HAO:lle uudelleen käsiteltäväksi
Kun kuitenkin otettiin huomioon se, että lapsen mielipide huostaanotosta ja sijaishuoltoon sijoittamisesta oli HAO:ssa selvitetty, lapsen kuulemisen pääkohdat oli kuulemisen jälkeen selostettu asianosaisille, tallenne kuulemisesta oli toimitettu lapsen ja äidin avustajille suullisen käsittelyn jälkeen ja se, että lapsen edun mukaista ei ollut toimittaa asiassa uutta suullista käsittelyä, päätöstä ei ollut syytä HAO:n virheellisen menettelyn vuoksi kumota ja asiaa palauttaa HAO:lle uudelleen käsiteltäväksi. Asiassa ei ollut myöskään tarvetta asian selvittämiseksi toimittaa uutta suullista käsittelyä KHO:ssa. - Uutiset
17.12.2019 9.00
Hovioikeus korosti koulunkäynnin aloittaneen lapsen olosuhteiden vakiinnuttamista - lapsen asumista ei muutettu isälle
Isä oli lausunut, että KO oli ratkaissut asian vakiintuneiden olosuhteiden ja lapsen edun vastaisesti. Isän mukaan lapsi oli asunut hänen luonaan suurimman osan elämästään ja hänen olosuhteensa olivat vakiintuneet isän luokse. HO totesi, että isä ja äiti olivat molemmat hyviä vanhempia ja kykenivät vastaamaan lapsen hoidosta, kasvatuksesta ja huolenpidosta. HO totesi, että lapsen asuinpaikkaa arvioitaessa korostui se, että hänen olosuhteidensa vakiinnuttaminen oli hänen turvallisen kehityksensä ja kasvunsa kannalta erittäin tärkeää. Hän oli asunut noin puolen vuoden ajan äitinsä luona ja aloittanut siellä koulunkäynnin. KO:n ratkaisun muuttaminen olisi merkinnyt lapselle jälleen kerran muuttoa toiselle paikkakunnalle ja lisäksi koulun vaihtamisen myötä sopeutumista uuteen kouluympäristöön. Edellä todettua ei ollut pidettävä lapsen edun mukaisena. (Vailla lainvoimaa 17.12.2019) - Uutiset
17.12.2019 8.00
Suositus korostaa jokaisen oikeutta tarpeenmukaiseen palliatiiviseen hoitoon
Asiantuntijaryhmä on saanut valmiiksi suositukset palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palvelujen tuottamisesta ja laadun parantamisesta Suomesta. Suositusten lähtökohtana on, että palliatiivinen hoito turvataan jokaiselle sitä tarvitsevalle. Suositusta esitellään Palliatiivisen hoidon palveluiden tuottaminen ja laadun parantaminen Suomessa –minisymposiumissa tiistaina 17. joulukuuta klo 12.30-14.30. Tilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä. - Uutiset
16.12.2019 9.00
Väitös: Lapsipotilaan päätöksentekokyky ja sen arviointi
OTM, TtM, YTM Kirsi Pollarin lääkintäoikeuden ja lapsioikeuden aloille sijoittuva väitöskirja on tutkimus alaikäisen potilaan itsemääräämisoikeuden taustalla vaikuttavista oikeudellisista, ammattikulttuurisista ja teoreettisista lähtökohdista. Tutkimuksessa tarkastellaan alaikäisen potilaan päätöksentekokyvyn arvioinnin oikeudellista perustaa sekä selkeytetään arvioinnin osa-alueita. Tutkimuksen tarkoituksena on samalla antaa välineitä terveydenhuollon käytännön toimintaan, sen kehittämiseen ja valvontaan. Pollarin väitöskirja ”Lapsipotilaan päätöksentekokyky ja sen arviointi” esitetään Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Lapin yliopistossa perjantaina 20. joulukuuta. - Uutiset
13.12.2019 14.00
Isä ei halunnut 13-vuotiaan tyttärensä jatkavan alkoholinjuontia tai lähtevän kaverinsa luo päihtyneenä - syyllistyi pahoinpitelyyn
Isä oli KO:n pääkäsittelyssä myöntänyt olleensa kiihtymystilassa ja että hän oli ottanut lasta kiinni niskasta ja käsivarresta kasvatusmielessä. KO oli todennut, että isän käyttämää väkivalta oli ylittänyt sen mitä voitiin pitää hyväksyttävänä kasvatustarkoituksessa. Isä oli tuomittu pahoinpitelystä 50 päiväsakon rangaistukseen ja korvaamaan tyttärelle tilapäisestä haitasta 300 euroa. Isä vaati HO:ssa, että syyte pahoinpitelystä korvausvaatimuksineen hylätään ja että valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa 2.108 eurolla. Isän mukaan KO oli arvioinut näytön väärin. Isän mukaan hän oli tilanteessa joutunut käyttämään lieviä voimakeinoja, joita ei kuitenkaan voitu katsoa pahoinpitelyksi. Isän mukaan hän ei ollut halunnut, että hänen tyttärensä jatkaa alkoholinjuontia tai lähtee kaverinsa luo päihtyneenä. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut syyksilukemisen osalta. Isän oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 13.12.2019) - Uutiset
26.11.2019 16.00
Uusi toimintasuunnitelma antaa keinoja ehkäistä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa - käsikirja myös oikeuslaitokselleUusi lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisen toimenpidesuunnitelma Väkivallaton lapsuus sisältää 93 toimenpidettä 0-17-vuotiaiden lasten ja nuorten kohtaaman väkivallan ehkäisemiseksi. Sitä toteutetaan vuosina 2020–2025. Suunnitelma kattaa fyysisen ja henkisen väkivallan, seksuaaliväkivallan ja nettihäirinnän ehkäisyn eri kasvu- ja toimintaympäristöissä. Toimenpidesuunnitelma on käsikirja lasten ja nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille ja opiskelijoille sosiaali- ja terveydenhuollossa, poliisissa, sivistys- ja nuorisotoimessa, oikeuslaitoksessa ja järjestöissä. - Uutiset
26.11.2019 9.57
Lasten vieraannuttaminen äidistä? Hovioikeus hylkäsi äidin kantelun ja valituksen, mutta muutti äidin oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta
Muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellä KO oli antanut ratkaisun neljään eri hakemukseen, joista kolme oli koskenut uhkasakon tuomitsemista ja yksi lasten (11 v. ja 9 v.) määräämistä noudattavaksi perustepäätöksen mukaisiin tapaamisiin ja toissijaisesti tapaamisten sallimista juoksevan uhkasakon uhalla. KO oli hylännyt kaikki äidin hakemukset. Äiti lausui valituksensa perusteinaan HO:ssa, ettei lasten isä ollut sallinut tapaamisia. Hän oli ainoastaan tuonut lapset vaihtopaikan pihaan kertomaan, että he eivät lähde äidin luokse. Äidin mukaan tilanteista ei ollut voinut tehdä sellaista johtopäätöstä, että lapset olisivat kieltäytyneet tapaamisista. Äiti väitti, että lapsia oli vieraannutettu hänestä. Isä oli lausunut uhkasakon tuomitsemista koskevien vaatimusten osalta, että hän oli sallinut tapaamiset, vienyt lapset vaihtopaikalle ja kannustanut näitä lähtemään äitinsä luokse. HO hylkäsi pääkäsittelyä pitämättä äidin vaatimukset. Lasten kuulemisen osalta HO totesi, ettei se HO:n pääkäsittelyssä olisi ollut heidän etunsa mukaista. (Vailla lainvoimaa 26.11.2019) - Uutiset
19.11.2019 9.53
KHO palautti aivoinfarktin sairastaneen lapsen kuljetuspalveluja koskevan riidan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan jaostolle uudelleen käsiteltäväksiVuonna 2004 syntynyt A oli sairastanut vuonna 2010 aivoinfarktin pääosin pikkuaivojen alueella. Tämän seurauksena A:lla oli lievää ataksiaa, tasapainovaikeutta ja vasemman kehonpuoliskon hallinnan heikkoutta sekä oikealla alaneljänneksen näkökenttäpuutos. Lisäksi A:lla oli päässään pehmeä luuton kohta, joka ei kestä iskuja. X:n kaupungin viranhaltija oli hylännyt A:n hakemuksen saada 20 tuntia kuukaudessa kuljetuspalveluja harrastustoimintaan ja vapaa-ajan viettoa varten. KHO:n päätöksen mukaan vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja järjestettäessä vaikeavammainen lapsi oli erityisen tuen tarpeessa nuoren ikänsä ja vaikeavammaisuutensa vuoksi. A:n terveydentilasta ja liikkumisesta saatu selvitys huomioon ottaen A:ta oli pidettävä vaikeavammaisena henkilönä, joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voinut käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia ja joka tarvitsi välttämättä kuljetuspalveluja vammaispalvelulain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoistaan. Arvioitaessa kuljetuspalvelujen tarvetta lääketieteellisen selvityksen lisäksi otettiin huomioon A:n ikään liittyvä tarve itsenäistymiseen ja itsenäiseen liikkumiseen ilman vanhempia. A:lle sosiaalihuoltolain nojalla myönnetyllä tukihenkilötoiminnalla ei myöskään voitu korvata vammaispalvelulaissa tarkoitettuja kuljetuspalveluja. - Uutiset
4.11.2019 13.27
Kelassa asioinut mies pahoinpiteli ulkomaalaistaustaista 2-vuotiasta lasta
KO oli katsonut, että asiassa oli todennäköisesti käynyt niin, että vastaaja oli oli hermostunut siitä, että lapsi oli tiellä, kun hän oli menossa asioimaan Kelaan. Tällöin vastaaja oli lapsesta välittämättä jatkanut kulkuaan ja astunut tahallaan lapsen päälle. Kun KO oli hylännyt kohdassa 1 syytteen lapseen kohdistuneen tahallisen potkaisun osalta, jäi siten vastaajan valituksen perusteella HO:ssa ratkaistavaksi, oliko vastaaja astunut tahallaan lapsen päälle vai oliko vastaajan jalan osuminen lapseen ollut vahinko. Ratkaistavana oli lisäksi se, oliko vastaaja kohdassa 2 lyönyt lapsen isää kyynärpäällä rintaan seurauksin, että tämä oli kaatunut kaidetta päin ja siitä edelleen maahan. KO oli katsonut vastaajan syyllistyneen lapsen osalta lievään pahoinpitelyyn ja lapsen isän osalta pahoinpitelyyn. Vastaaja oli tuomittu yhteiseen 45 ps rangaistukseen. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 4.11.2019) - Uutiset
4.11.2019 13.00
Koulutaksinkuljettaja tuomittiin 8-vuotiaan lapsen pahoinpitelystä sakkoihin - hovioikeus hylkäsi tuomiovirhekantelunSyytteessä kuvattua tilannetta oli kiistatta edeltänyt jonkinlainen kiista 8-vuotiaan lapsen mahdollisesti häiritsevästäkin puhelimen käytöstä koulutaksissa, mutta se ei ollut oikeuttanut taksinkuljettajaa, joka on aikuinen, menettämään malttiaan ja puuttumaan tilanteeseen menettelemällä siten kuin syytteessä oli kuvattu, eikä se vaikuttanut asian rikosoikeudelliseen arvioitiin. HO katsoi, ettei KO ollut laiminlyönyt velvollisuuttaan perustella tuomio. KO ei ollut myöskään menetellyt virheellisesti päiväsakon rahamäärän määräämisen osalta. (Vailla lainvoimaa 4.11.2019) - Uutiset
23.10.2019 14.00
Oikeusasiamies: Lapsia koskevat esitutkinnat toimitettava viipymättä
Eduskunnan oikeusasiamies (OA) Petri Jääskeläinen kehottaa kahdessa kanteluratkaisussaan Oulun poliisilaitosta kiinnittämään huomiota lapsien tekemiksi epäiltyjen ja lapsiin kohdistuneiden rikosten esitutkintojen kestoon. - Uutiset
22.10.2019 10.00
Hovioikeus arvioi lapsen kertomusta ja hylkäsi syytteen 3-vuotiaan lapsen pahoinpitelystäLapsen (s. 2010) kertomus oli annettu noin kaksi vuotta nyt puheena olevien tapahtumien jälkeen ja hänen kertomukseensa oli hyvin todennäköisesti vaikuttanut hänen nuori ikänsä ja hänen asiassa todettu kehitystasonsa. Asiassa mainittuihin seikkoihin nähden HO piti epätodennäköisenä, että lapsi olisi kahden vuoden viiveellä kyennyt kertomaan todistajalle syytteessä väitetyistä teoista. HO piti myös mahdollisena, että lapsen kertomus kokemastaan väkivallasta voi selittyä myös sillä, että hän oli joutunut näkemään aikuisten henkilöiden välisiä väkivaltaisia riitatilanteita. (Vailla lainvoimaa 22.10.2019) - Uutiset
21.10.2019 11.00
Käräjäoikeus tuomitsi sukulaismiehen lapseen kohdistuneista törkeistä seksuaalirikoksista 5 vuoden vankeusrangaistukseen ja 36 000 euron korvauksiin - hovioikeus hylkäsi syytteen
KO oli lukenut vastaajan syyksi sukupuoliyhteyden lähisukulaisten kesken, törkeän raiskauksen ja törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön. KO oli tuominnut vastaajan KO:n hänen syykseen lukemistaan rikoksista 5 vuoden vankeusrangaistukseen ja velvoittanut tämän suorittamaan asianomistajalle vahingonkorvauksia yhteensä 36 000 euroa. HO katsoi näyttöä kokonaisuutena harkittuaan, että vastaajan syyllistymisestä syytteessä tarkoitettuihin tekoihin oli jäänyt varteenotettava epäily. Syytteet hylättiin. Vastaaja vapautettiin KO:n tuomitsemasta korvausvelvollisuudesta asianomistajalle. (Vailla lainvoimaa 21.10.2019) - Uutiset
8.10.2019 10.00
Lapsen kertomusta pidettiin uskottavana - isälle 50 päiväsakkoa ja 300 euron korvausvelvollisuus 8- tai 9-vuotiaan poikansa kasvoille lyömisestä
Isän katsottiin tehneen (5.6.2014 - 4.6.2016) ruumiillista väkivaltaa tekoaikaan 8- tai 9-vuotiaalle pojalleen lyömällä tätä kädellä kasvoihin siten, että lapsen silmälasit olivat menneet rikki. Teosta oli aiheutunut lapselle kipua kasvoihin. Isä tuomittiin 50 ps rangaistukseen ja korvamaan lapselle kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 300 euroa. HO hyväksyi KO:n näytön arvioinnin ja johtopäätökset. KO:n määräämä sakkorangaistus oli ankaruudeltaan syyksi luettuun tekoon nähden vakiintuneen oikeuskäytännön mukainen. HO vapautti isän velvollisuudesta korvata valtiolle asianajajalle KO:sta maksettu edunvalvojan palkkio. (Vailla lainvoimaa 8.10.2019) - Uutiset
3.10.2019 15.00
Hovioikeus arvioi oliko kotikasvatuksen mahdollistama lapsen fyysisen ohjaamisen ja rajoittamisen hyväksyttävä raja perhekodissa ylitetty vai ei - kysymys myös oikeudenkäyntikuluista ja valtion korvausvelvollisuudestaHO tuomitsi perhekotia ylläpitävän naisen 20 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen 1.9.-30.11.2017 välisenä aikana tehdystä lievästä pahoinpitelystä. Käräjäoikeuden tuomiota asianomistajalle tuomitun 100 euron korvauksesta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta ei muutettu. HO ei muuttanut KO:n tuomiota myöskään siltä osin kuin siinä oli hylätty syyte kahdesta lievästä pahoinpitelystä ja pahoinpitelystä. Oikeudenkäyntikulujen osalta HO totesi, ettei KKO ole antanut suoranaista ennakkoratkaisua tämän kaltaisesta tapauksesta, mutta ratkaisu KKO 2016:41 oli sovellettavissa tapaukseen. HO totesi johtopäätöksenään, että syyte oli pääosin hylätty ja hyväksytyltäkin osin lievennetty niin merkittävästi, että asiassa oli sen vuoksi erityinen syy velvoitettaa valtio korvaamaan osa vastaajan oikeudenkäyntikuluista käräjä- ja hovioikeudessa. Kohtuulliseksi korvausvelvollisuudeksi HO katsoi kolme neljäsosaa kohtuullisiksi hyväksytyistä määristä eli KO:n osalta 8.091,38 euroa ja HO:n osalta 6.348,57 euroa. (Vailla lainvoimaa 3.10.2019) - Uutiset
3.10.2019 11.30
KHO: Valitusajan viimeisenä päivänä saapunutta sähköposti-ilmoitusta lapsen sijaishuoltopaikan ohjaajalta oli pidettävä asiakirjana, jolla lapsen valitus oli tullut HAO:ssa vireille - lapsen valitusta ei olisi tullut jättää tutkimatta
Lapsi oli ilmoittanut haluavansa valittaa huostaanottoaan ja sijaishuoltoon sijoittamistaan koskevasta johtavan sosiaalityöntekijän päätöksestä ja laatinut valituskirjelmän. Valitusajan viimeisenä päivänä sijaishuoltopaikan ohjaaja oli lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ohjeistamana ilmoittanut sähköpostitse HAO:lle lapsen laatimasta valituksesta ja valituksen postittamisesta. HAO oli jättänyt valituksen tutkimatta, koska valituskirjelmä oli saapunut HAO:een valitusajan päättymisen jälkeen. KHO katsoi, että koska HAO:lle ennen valitusajan päättymistä lähetetystä sähköpostiviestistä ilmeni selvästi lapsen tahto valittaa huostaanottoaan ja sijaishuoltoon sijoittamistaan koskevasta päätöksestä, sähköpostiviestiä oli pidettävä asiakirjana, jolla lapsen valitus oli tullut HAO:ssa vireille. HAO:n ei siten olisi tullut jättää lapsen valitusta tutkimatta. HAO:n päätös kumottiin ja asia palautettiin HAO:lle valituksen tutkimiseksi. - Uutiset
1.10.2019 14.40
Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan tai vakuutusoikeuden toimivaltaan ei kuulu tutkia kummalle lapsen edunvalvojana toimivalle huoltajalle lapselle myönnetty vammaistuki maksetaan
VakO katsoi, että käsiteltävänä olevassa tilanteessa kysymys etuuden maksunsaajasta, eli siitä kummalle lapsen edunvalvojana toimivalle huoltajalle taikka kumman heistä osoittamalle lapsen tilille etuus maksetaan, liittyi vammaisetuuksista annetun lain mukaisen päätöksen täytäntöönpanoon. VakO totesi, että päätöksen täytäntöönpanoon liittyvien kysymysten tutkiminen ei kuulu sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan tai vakuutusoikeuden toimivaltaan. Myöskään edunvalvojien väliset erimielisyydet edunvalvojan tehtävien jaosta eivät kuulu sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan tai VakO:n toimivaltaan. Näin ollen sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan ei olisi tullut ottaa B:n valitusta tutkittavakseen eikä Kelan olisi tullut liittää päätökseensä 8.11.2017 valitusosoitusta. VakO kumosi sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen sekä poisti Kelan 8.11.2017 antamasta päätöksestä valitusosoituksen. - Uutiset
1.10.2019 10.09
KHO katsoi, ettei hoidettava lapsi ollut asianosainen omaishoitajan vapaapäivien määrää koskevassa asiassa, eikä hän tarvinnut siinä muutoinkaan oikeudellista apua
Oikeusaputoimisto oli myöntänyt omaishoitajan vapaapäivien määrää koskevassa asiassa oikeusapua hoidettavalle lapselle. HAO ratkaisi asian hallintoriitana ja hylkäsi omaishoitajan hakemuksen saada lisää vapaapäiviä. KHO katsoi, ettei hoidettava lapsi ollut asiassa asianosainen, eikä hän tarvinnut siinä muutoinkaan oikeudellista apua oikeusapulain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. KHO määräsi oikeusavun lakkautettavaksi oikeusavun myöntämisajankohdasta lukien. - Uutiset
30.9.2019 15.34
Mies tuomittiin törkeästä laittoman raskauden keskeyttämisen yrityksestä ja kahdesta pahoinpitelystä 10 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja vahingonkorvauksiin
Vastaaja oli ilman raskauden keskeyttämisestä annetussa laissa edellytettyä lupaa yrittänyt keskeyttää aviopuolisonsa raskauden potkimalla jalkapohjalla ja polvella sekä nyrkillä lyömällä aviopuolisoaan vatsaan useita kertoja. Teko oli jäänyt yritykseksi, koska raskaus ei ollut vastaajan menettelyn seurauksena keskeytynyt. Vastaaja velvoitettiin maksamaan A:lle korvaukseksi kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 500 euroa ja korvaukseksi loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 1 500 euroa. (Vailla lainvoimaa 30.9.2019) - Uutiset
25.9.2019 9.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Espanjaan
Hovioikeus totesi ratkaisussa lausutun merkitsevän sitä, että huoltolain 30 §:stä ja 32 §:stä ilmenevät palauttamisen edellytykset täyttyivät ja että asiassa oli olemassa lain mukaiset perusteet lapsen palauttamiseksi Espanjaan. (Vailla lainvoimaa 25.9.2019) - Uutiset
18.9.2019 13.00
Oliko lyönyt avovaimonsa 5-vuotiasta poikaa - hovioikeus arvioi lapsen kertomuksen luotettavuutta ja oli erimielinen vastaajan syyllisyydestä
Syytteen mukaan vastaaja oli tehnyt useammassa eri tilanteessa ruumiillista väkivaltaa avovaimonsa pojalle (tekoaikaan 5-v) lyömällä häntä kädellä vartaloon. Vastaajan menettelystä pojalle oli aiheutunut ainakin kipua. HO:n enemmistö katsoi, ettei vastaajan syyllisyydestä jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Eri mieltä ollut HO:n jäsen katsoi, että syyte pahoinpitelystä oli hylättävä ja vastaaja oli vapautettava kaikesta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 18.9.2019) - Uutiset
16.9.2019 9.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus piti 14-vuotiaan raiskausta pimeässä metsikössä törkeänä - yhteistä rangaistusta korotettiin
Vastaaja (s. 1996) oli ollut sukupuoliyhteydessä asianomistajan kanssa työntämällä peniksensä tämän suuhun. Asianomistajan ja vastaajan välinen ikäero ja asianomistajan selvästi suojaikärajaa alhaisempi ikä puolsivat raiskauksen arvioimista kokonaisuutena arvostellen törkeäksi. Teko oli tapahtunut pimeässä metsikössä ilta-aikana eivätkä osapuolet olleet tunteneet toisiaan entuudestaan. Teossa oli käytetty hyväksi asianomistajan kiinnostusta tupakkaan ja alkoholiin. Asianomistajan kertomuksen mukaan vastaaja oli lopettanut tekonsa vasta muiden lasten tultua paikalle. Lisäksi hyväksikäyttökertoja oli ollut saman illan aikana kaksi, joten vastaajan toiminta osoitti tekijässä päämäärätietoisuutta. (Vailla lainvoimaa 16.9.2019) - Uutiset
13.9.2019 9.47
KHO: 12 vuotta täyttäneelle lapselle ja muille asiaan osallisille olisi tullut varata tilaisuus tulla kuulluksi ennen sijaishuoltopaikan muuttamista
HAO:n päätös sekä viranhaltijan tekemät päätökset sijaishuoltopaikan muuttamisesta kumottiin kuulemisvirheen vuoksi ja asia palautettiin viranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi. Tähän nähden asiassa ei lausuttu siitä, oliko sijaishuoltopaikan muuttamisille ollut lastensuojelulaissa säädetyt edellytykset. - Uutiset
10.9.2019 10.30
14-vuotias ja 17-vuotias olivat sukupuoliyhteydessä - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstäA:n (tapahtuma-aikaan 14 v) kertomuksesta tai tapahtumaolosuhteista ei ollut käynyt ilmi, että vastaaja (tapahtuma-aikaan 17 v) olisi painostanut, taivutellut tai houkutellut häntä seksiin. A ja vastaaja olivat kertoneet yhdenmukaisesti, että ehkäisystä oli huolehdittu, koska A oli kertonut syövänsä ehkäisypillereitä. Saman tyyppisen taustan omaavat nuoret olivat siten olleet keskenään tasavertaisessa asemassa päättämään seksuaalisesta käyttäytymisestään, sen oli kuvattu tapahtuneen vapaaehtoisesti eikä asiassa kuvatuissa olosuhteissa mikään muutoinkaan viitannut siihen, että A:n seksuaalista itsemääräämisoikeutta olisi loukattu. HO katsoi näyttöä kokonaisuutena harkittuaan, että vastaajan syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily. Syyte oli siten hylättävä. Asian näin päättyessä vastaaja vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 10.9.2019) - Uutiset
9.9.2019 15.27
Väitteet isän päihteiden käytöstä olisi tullut selvittää käräjäoikeudessa - hakemuksen mukaisesti ratkaistu huoltoriita palautettiin käräjäoikeuteen
Isä ei ollut vastannut hakemukseen KO:ssa. HO totesi, ettei KO ollut hankkinut sosiaalilautakunnalta selvitystä perheen ja lapsen tilanteesta, eikä asiassa ollut esitetty mitään todistelua tai muutakaan selvitystä. Asiassa olisi tullut järjestää valmisteluistunto, jossa isällä olisi ollut mahdollisuus lausua suullisesti hakemuksen perusteista. Hakemuksen perusteet olisi tullut joka tapauksessa selvittää edellyttämällä hakemusta tukevaa todistelua tai hankkimalla olosuhdeselvitys. (Vailla lainvoimaa 9.9.2019) - Uutiset
27.8.2019 14.00
Asetus alle 18-vuotiaana vahinkoa kärsineen ansiotulon määrän vahvistamisesta tulee voimaan 1. syyskuuta
Uudella asetuksella 968/2019 kumotaan alle 18-vuotiaana vahinkoa kärsineen ansiotulon määrän vahvistamisesta annettu valtioneuvoston asetus (390/2018). - Uutiset
22.8.2019 8.30
Lapsi ei saanut tarvitsemaansa terveydenhuoltoa - huomautus kunnalleApulaisoikeusasiamies piti Jyväskylän sosiaalitoimen laiminlyöntejä kantelijan sijaishuollon järjestämisessä ja sijaishuollon valvonnassa vakavina. Tämän takia hän antoi Jyväskylän sosiaalitoimelle vakavan huomautuksen sen lainvastaisesta ja lapsen etua vaarantaneesta menettelystä. - Uutiset
21.8.2019 11.47
Vierashuoneessa hovioikeudenneuvos Timo Ojala: Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset – rangaistussäännökset pysyvässä muutoksessa
Seksuaalirikossääntelyyn on tulossa merkittäviä muutoksia. Valmistelun aikana joudutaan tekemään vaikeita linjauksia sen suhteen, miten sääntely rakennetaan ja säilytetäänkö nykyinen malli lapsiin kohdistuvissa rikoksissa, että yleiset seksuaalirikossäännökset tulevat tarpeen mukaan sovellettaviksi vai säädetäänkö lapsiin kohdistuvien tekojen osalta kokonaan oma sääntelykokonaisuus, jossa esimerkiksi sukupuoliyhteys lapsen kanssa arvioidaan jonkinlaisena lapsen raiskauksena yhden tunnusmerkistön perusteella. Rangaistusminimien korottaminen johtaa myös sen pohtimiseen, tuleeko esimerkiksi kaikista lievimpiä tekoja varten säätää oma tunnusmerkistö tai rangaistusasteikko. Seuraavat vuodet tulevat siis jälleen olemaan mielenkiintoisia seksuaalirikosten rintamalla. Asiasta kirjoittaa hovioikeudenneuvos Timo Ojala Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
30.7.2019 15.09
Käräjäoikeus: 7-vuotiaan sukulaispoikansa jouluna surmannut mies syyllistyi syyntakeettomana murhaan
Helsingin käräjäoikeus katsoi tiistaina (30.7.) antamassaan tuomiossa vastaajan syyllistyneen syyntakeettomana murhaan 24.12.2018 Helsingissä. Käräjäoikeus katsoi syytteestä näytetyksi, että vastaaja oli surmannut 7-vuotiaan sukulaispoikansa isokokoista keittiöveistä käyttäen aiheuttamalla uhrille useita viilto- ja pistohaavoja erityisesti kaulan alueelle. Käräjäoikeus katsoi teon olevan raaka ja julma sekä myös kokonaisuutena arvostelleen törkeä. Sen sijaan näyttöä ei ollut siitä, että vastaaja olisi toiminut vakaasta harkinnasta. Vastaajalle tehdyssä perusteellisessa mielentilatutkimuksessa on todettu, että vastaaja oli tekohetkellä mielisairaudesta johtuvien harhojen vuoksi syyntakeeton ja hän on edelleen mielenterveyslain tarkoittaman tahdonvastaisen hoidon tarpeessa. (Vailla lainvoimaa 30.7.2019) - Uutiset
24.7.2019 11.21
Kehitysvammaisen aikuisen poikansa kädet huivilla sitoneen äidin katsottiin toimineen pakkotilassa, mutta vapaudenriisto pojan rauhoittumisen jälkeen ei ollut enää tarpeenKO:n tuomitsemaa rangaistusta alennettiin. HO tuomitsi pojan äidin tuottamuksellisesta vapaudenriistosta ja pahoinpitelystä yhteiseen 20 päiväsakon rangaistukseen. Lisäksi äiti tuomittiin korvamaan pojalleen kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta 300 euroa ja loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 400 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 24.7.2019)