Lapsi
- Uutiset
18.4.2019 16.00
Hovioikeus: Lapsen tapaamisoikeus on vahvistettava lähtökohtaisesti niin, että se toteutetaan muuna kuin lapsen kouluaikanaTapaamisoikeus, joka edellyttää lapsen poissaoloa koulusta, on poikkeuksellinen. Sanotun perusteella lapsen poissaoloa koulusta edellyttävän tapaamisoikeuden toteuttaminen ei ollut lapsen (s. 2009) edun mukaista nyt kysymyksessä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa tapaamisia oli mahdollista toteuttaa myös kouluajan ulkopuolella ja lapsi vastusti tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvaa poissaoloa koulusta sekä sovittelijat olivat sitä mieltä, että lapsen toiveita tuli kunnioittaa. Lapsi oli ilmoittanut vastustamisesta sovittelijoiksi määrätyille sosiaalityöntekijälle ja -ohjaajalle, jotka ammattinsa puolesta ovat asiantuntijoita lapsen mielipiteen selvittämisessä. Asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden vuoksi lapsen mielipidettä olisi ollut syytä arvioida toisin kuin nämä olivat tehneet. (Vailla lainvoimaa 18.4.2019) - Uutiset
17.4.2019 12.03
KKO äänesti lapsen palauttamatta jättämisestäA ja B sekä heidän yhteisessä huollossaan oleva lapsensa olivat asuneet yhdessä Belgiassa keväästä 2016 lukien B:n työkomennuksen vuoksi. Kun lapsi oli 5-vuotias, B:n työ päättyi ja perhe matkusti yhdessä Suomeen 1.10.2018. A vaati, että lapsi määrätään palautettavaksi Belgiaan. Kysymys siitä, oliko lapsen asuinpaikkavaltio Belgia vai Suomi. Lisäksi kysymys siitä, oliko A hyväksynyt lapsen muuttamisen Suomeen. Koska perhe oli asettunut asumaan Belgiaan usean vuoden ajaksi ja asunutkin siellä noin 2,5 vuoden ajan, Korkein oikeus katsoi, että lapsen asuinpaikaksi oli hänen elinympäristönsä tosiasiallisen vakiintumisen vuoksi muodostunut Belgia. Korkein oikeus katsoi, että A:n toiminta ja käyttäytyminen sen jälkeen, kun hän oli kesällä 2018 ymmärtänyt B:n palaavan Suomeen, oli osoitus siitä, että hän oli hiljaisesti hyväksynyt lapsen poisviemisen Belgiasta ja Suomeen muuttamisen. Palauttamisvaatimus oli selvästi epäjohdonmukaisessa suhteessa A:n käyttäytymiseen. Kyseessä ei siten ollut lapsen luvaton palauttamatta jättäminen. (Ään.) - Uutiset
16.4.2019 11.00
Väitös: Lapsen etu huoltoriidan tuomioistuinsovittelussaOTM, VT Kirsikka Linnanmäki väittelee 4. toukokuuta 2019 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Lapsen etu huoltoriidan tuomioistuinsovittelussa - Lapsioikeutta, sovitteluteoriaa ja empiriaa yhdistävä tutkimus". Väitöskirja käsittelee lapsen huoltoriitojen (asiantuntija-avusteista) sovittelua tuomioistuimessa ja sitä, miten lapsen etua menettelyssä tavoitellaan. Aihetta tarkastellaan lapsioikeudellisesti, sovitteluteoreettisesti ja käytännössä empiirisen aineiston avulla. Linnanmäki on tutkinut, miten lapsen etu ja sovittelu määrittyvät ja miten lapsioikeudellinen ja sovitteluteoreettinen näkökulma ovat vuorovaikutuksessa keskenään, kun riitoja ja konflikteja lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta sovitellaan tuomioistuimissa. - Uutiset
11.4.2019 10.56
Käräjäoikeus tuomitsi potilasvakuutusta suuremmat korvaukset vakavasti vammautuneelle lapselleÄärimmäisen vakavasti potilasvahingossa vammautuneelle lapselle oli maksettu potilasvakuutuksesta haittakorvauksia noin 75.000 euroa. Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi rikosasian yhteydessä sairaanhoitopiirin maksamaan haittakorvauksia samasta vahingosta 350.000 euroa. Käräjäoikeus piti taulukoiden mukaisia korvauksia liian pieninä. - Uutiset
3.4.2019 14.20
Suomen tuomioistuin oli toimivaltainen tutkimaan oleskeluluvan neljäksi vuodeksi saaneen valittajan hakemuksen hänen määrämiseksi Turkissa olevan alaikäisen veljensä huoltajaksiHakemuksen tarkoitus oli, että valittaja voisi alaikäisen veljensä (s. 13.8.2003) huoltajana tehdä UM:n maahantuloasioiden yksikön johtoryhmälle hakemuksen siitä, että hänen alaikäinen veljensä saisi jättää oleskelulupahakemuksen Turkin Ankarassa olevassa Suomen suurlähetystössä. KO:n päätös valittajan hakemuksen tutkimatta jättämisestä kumottiin. HO määräsi valittajan suostumuksensa mukaisesti lapsen oheishuoltajaksi tekemään UM:n maahantuloasioiden yksikön johtoryhmälle hakemuksen siitä, että lapsi saisi jättää Suomessa oleskelua koskevan oleskelulupahakemuksen Turkin Ankarassa olevassa Suomen suurlähetystössä Intian New Delhissä olevan Suomen suurlähetystön asemesta. Valittajalle annettu oheishuoltajanmääräys rajoittuu tähän tehtävään. (Vailla lainvoimaa 3.4.2019) - Uutiset
15.3.2019 10.30
KHO: Estettä sijoittaa äitinsä luona asunutta lasta huostaanotettuna isänsä luokse ei ollutLastensuojelulain 49 §:n 3 momentista ei johtunut estettä sijoittaa äitinsä luona asunutta lasta huostaanotettuna isänsä luokse tilanteessa, jossa KO oli HAO:n päätöksen jälkeen antamallaan väliaikaismääräyksellä määrännyt isän lapsen yhteishuoltajaksi, mutta ei ollut määrännyt lapsen asumisesta. - Uutiset
15.3.2019 8.30
Rikoksesta epäillyn lapsen oikeuksia parannetaan ja yhtenäistetään EU-maissa – Suomessa muutokset voimaan 11. kesäkuuta 2019Rikoksesta epäiltyjen tai syytettyjen lasten oikeuksia rikosprosessin aikana parannetaan ja yhtenäistetään EU-maissa. Niin sanotun EU:n lapsidirektiivin edellyttämät muutokset lainsäädäntöön tulevat voimaan 11. kesäkuuta 2019. Poliisin velvollisuutta ilmoittaa epäillylle hänen oikeuksistaan täydennetään. Alle 18-vuotiaalle rikoksesta epäillylle on ilmoitettava muun muassa hänen huoltajansa oikeudesta olla läsnä kuulustelussa. Poliisin on myös ilmoitettava alaikäiselle vapautensa menettäneelle käytettävissä olevista tutkintavankeuden vaihtoehdoista, kuten matkustuskiellosta. - Uutiset
14.3.2019 11.40
Äiti vastasi myöhässä lapsen tapaamisoikeutta koskevaan hakemukseen - hakemuksen mukaisesti ratkaistu asia palautettiin käräjäoikeuteenKO oli laiminlyönyt yleisen velvollisuutensa huolehtia siitä, että asia tulee perusteellisesti käsitellyksi. Tämä puute ei ollut myöskään voinut korjaantua asian suullisessa valmistelussa tai pääkäsittelyssä, kun niitä ei ollut toimitettu. Tämän vuoksi ja koska äidin KO:een määräajan jälkeen saapuneesta lausunnosta ilmenevien hakemuksen vastustamisperusteiden käsittelyä ensimmäisenä oikeusasteena vasta HO:ssa ei voitu pitää asianosaisten muutoksenhakumahdollisuuksien kannaltakaan tarkoituksenmukaisena, KO:n päätös oli kumottava ja asia palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 14.3.2019) - Uutiset
7.3.2019 11.00
Täysi-ikäisen poikansa edunvalvojaksi määrätty äiti ei pitänyt pojan ja isän tapaamisia pojan edun mukaisena - hovioikeus arvioi äidin sopivuutta edunvalvojaksiOikeuskirjallisuudessa on todettu, että edunvalvojan sopimattomuudesta on kysymys muun ohella silloin, kun hän toimii päämiehensä edun vastaisesti. Tällaisessa tapauksessa edunvalvoja ei sovi tehtäväänsä, koska edunvalvonnan tarkoitus ei toteudu edunvalvojan toimien tai laiminlyönnin vuoksi. Edunvalvojan toiminta koskettaa merkittävällä tavalla päämiehen perusoikeuksia, kuten itsemääräämisoikeutta sekä yksityis- ja perhe-elämän suojaa. Edunvalvojan on toiminnallaan edistettävä päämiehensä perusoikeuksien toteutumista. Tämä tarkoittaa muun ohella sitä, että edunvalvojan on huomioitava päätöksentekonsa vaikutukset päämiehensä sosiaalisiin suhteisiin. HO:ssa oli kysymys siitä, olko äiti osoittautunut sopimattomaksi edunvalvojan tehtävään sillä perusteella, että hän ei salli A:n ja tämän isän yhteydenpitoa. HO määräsi lapsen edunvalvojaksi äidin ohella yleisen edunvalvojan, jonka tehtävänä on päättää isään kohdistuvaan yhteydenpitoon ja tapaamisiin liittyvistä asioista. (Vailla lainvoimaa 7.3.2019) - Uutiset
5.3.2019 8.00
Apulaisoikeusasiamies otti kantaa 17-vuotiaan lapsen peruuttamattoman poliklinikka-ajan maksun perintäänApulaisoikeusasiamies katsoo, että lapsen edun vuoksi tulee lasta suojella ylivelkaantumiselta siten, että maksuunpanon aiheellisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Tämä merkitsee apulaisoikeusasiamiehen mielestä sitä, että yli 15-vuotiaan lapsen tahdon selvittämiseksi lasku ensi vaiheessa lähetetään hänelle. Mikäli lapsi nimenomaisesti ilmaisee tahtonsa olevan, että laskua ei lähetetä huoltajalle, on apulaisoikeusasiamiehen mielestä maksuunpano yli 15-vuotiaalle lapselle lähtökohtaisesti perusteltu ainakin, jos hän on alkujaan itsenäisesti pyrkinyt hoitoon. Mikäli lapsi ei reagoi laskuun, ei estettä maksun laskutukselle ja perinnälle huoltajalta lapsen elantomenona ole, mikäli tapauksen olosuhteet puoltavat arviota maksun luonteesta elatusmenona. Apulaisoikeusasiamies pyysi HUS:ia ilmoittamaan hänelle 31. tokokuuta 2019 mennessä, mihin toimenpiteisiin hänen päätöksensä on antanut sille aihetta. - Uutiset
1.3.2019 8.00
Münchhausen by proxy - epäilylle ei jatkokäsittelylupaaVaasan hovioikeus ei myöntänyt syyttäjälle eikä asianomistajalle jatkokäsittelylupaa asiassa, jossa äidin väitettiin syyllistyneen lapsensa pahoinpitelyyn muun muassa altistamalla tämän tarpeettomille lääketieteellisille toimenpiteille. Syyttäjän mukaan äidin toiminta selittyi niin kutsutulla Münchhausen by proxy -oireyhtymällä. Siinä yleensä aikuinen sepittää lapselle oireita ja sairauksia, yrittää saada lapsen vaikuttamaan sairaammalta kuin mitä tämä todellisuudessa on sekä pyrkii hankkimaan lapselle perusteettomia terveydenhuollon tutkimuksia, diagnooseja ja hoitoja. (Vailla lainvoimaa 28.2.2019) - Uutiset
18.2.2019 16.06
Lasta johdateltiin kuulustelussa - isän ei näytetty syyllistyneen lievään pahoinpitelyynSyytteen mukaan lapsen isä oli tehnyt ruumiillista väkivaltaa 8-vuotiaalle pojalleen lyömällä vyöllä kaksi tai kolme kertaa pepulle. Pahoinpitely oli aiheuttanut kipua pojalle. Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että isän syyllistymisestä syytteessä väitettyyn pahoinpitelyyn jäi varteenotettava epäily. Syyte lievästä pahoinpitelystä hylättiin. Isä vapautettiin 100 euron korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 18.2.2019) - Uutiset
4.2.2019 15.30
Poikiaansa tukistaneelle isälle sakot ja korvausvelvollisuusPoikien (s. 2009 ja 2012) isä tuomittiin 30 päiväsakon rangaistukseen lieivistä pahoinpitelyistä ja velvoitettiin korvamaan kummallekin pojalle kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 250 euroa korkoineen. Lasten isä vaati HO:ssa syytteiden ja korvausvaatimusten hylkäämistä. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 4.2.2019) - Uutiset
28.1.2019 11.00
KHO äänesti 4-4: Isä voitiin määrätä osoittamaan päihteettömyytensä päihdeseulalla ennen huostaan otetun lapsen tapaamisiaKHO katsoi, että lastensuojelulain 62 §:n 2 momentissa annetaan viranomaiselle riittävä lailla säädetty peruste vaatia lapsen tapaamisen ehtona vanhempaa tai muuta läheistä henkilöä tarvittaessa osoittamaan, että huostaanotetun lapsen tapaamisesta ei aiheudu momentissa tarkoitettua vaaraa lapselle tai muille henkilöille. Tällaisen etukäteisen selvitysvelvoitteen viranomainen voi asettaa, jos siihen on olemassa objektiivinen peruste, kuten viranomaisella oleva tieto vanhempien päihdehistoriasta. Vanhemman asiana on toimittaa selvitys, jonka avulla viranomainen voi varmistaa, että yhteydenpito voi tapahtua lastensuojelulain mukaisesti lapsen edun huomioon ottavalla tavalla. Tällaisen selvitysvelvoitteen asettamisessa ei ole kysymys henkilön velvoittamisesta henkilökatselmukseen. Lastensuojelulain 62 §:ää on tulkittava edellä esitetyllä tavalla niiden lapsen perus- ja ihmisoikeuksien suojaamiseksi, joiden vuoksi lastensuojelulaki yleensä ja sen rajoitustoimenpiteitä koskevat säännökset erityisesti on säädetty. (Ään 4-4) - Uutiset
21.1.2019 14.41
Kanta-järjestelmä: Apulaisoikeusasiamies pyysi STM:tä harkitsemaan, olisiko asetuksen antaminen alaikäisen potilaan huoltajan tai laillisen edustajan tiedonsaantioikeuden toteuttamisesta tarpeellista ja perusteltuaApulaisoikeusasiamies pitää ongelmallisena, että tietojärjestelmissä olevat puutteet rajoittavat Omakannan puolesta-asiointia. Apulaisoikeusasiamies on saattanut STM:n tietoon esittämänsä pyynnön harkita asetuksen antamisen tarpeellisuutta ja perusteltavuutta ja pyytänyt STM:tä ilmoittamaan 28. helmikuuta 2019 mennessä mahdollisista toimenpiteistään asiassa. Asiakastietolain 19 §:n 5 momenttiin sisältyy asetuksenantovaltuus. - Uutiset
20.12.2018 7.00
STM: Huoltajien mahdollisuus asioida Omakanta-palvelussa lastensa puolesta laajeneeTerveydenhuollon ammattihenkilön on arvioitava aina lapsen tapaamisen yhteydessä lapsen kypsyys tehdä päätöksiä omasta hoidostaan. Jos ammattihenkilö arvioi lapsen riittävän kypsäksi, lapsi voi päättää itse omien tietojensa näkymisestä vanhemmille Omakanta-palvelussa, STM kertoo tiedotteessaan. - Uutiset
18.12.2018 10.28
Apulaisoikeuskansleri: Omakanta-palvelun ikärajat eivät ole sopusoinnussa lapsen edun kanssaApulaisoikeuskansleri pitää Omakanta-palvelun ikärajausta monella tavalla ongelmallisena ja perusoikeuksien vastaisena. Terveydenhuollon sähköisessä Omakanta-palvelussa huoltaja ei näe 10-vuotiaan ja sitä vanhemman alaikäisen lapsensa reseptejä tai muita terveystietoja, vaikka lapsi näin haluaisi. Ikärajaus ei ole sopusoinnussa lapsen edun kanssa, sillä se estää lapsen oikeuden tulla kuulluksi ja päättää asioistaan sekä vaikeuttaa huoltajien tehtävää vastata lastensa hyvinvoinnista. - Uutiset
7.12.2018 16.00
Lastansa tukistanut ja vaatteista nostanut isä tuomittiin pahoinpitelystä 20 päiväsakon rangaistukseen ja korvamaan lapselle pahoinpitelyn aiheuttamasta tilapäisestä haitasta 400 euroaHO katsoi, ettei lapsen isän syyllistymisestä KO:n hänen syykseen lukemaan pahoinpitelyyn jäänyt järkevää epäilyä. Rangaistusseuraamuksen ja asian käsittelyn viivästymisen osalta HO hyväksyi tuomion perustelut ja lopputuloksen. HO totesi lisäksi, että lapsen isä oli tuomittu lievään rangaistukseen eikä rangaistusseuraamuksen muuttamiseen ollut aihetta, vaikka asian käsittely oli kestänyt melko kauan. Korvausvelvollisuuden osalta HO päätyi johtopäätökseen, jonka mukaan lapsen masennustilaa olivat mitä ilmeisimmin vaikuttaneet muutkin tekijät kuin puheena oleva isän menettely. Tällä lisäyksellä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen isän korvausvelvollisuudesta. Valitukset hylättiin. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 7.12.2018) - Uutiset
3.12.2018 14.00
Poikansa 12 puukoniskulla surmannut isä tuomittiin taposta 8 vuoden vankeusrangaistukseen - hovioikeus arvioi hätävarjeluväitettä, lieventäviä asianhaaroja ja isänsä menettäneen lapsen oikeutta elatuskorvaukseenHO katsoi samoin kuten KO, että tekoa oli arvioitava tappona. Rikoksen lieventävät asianhaarat oli otettu huomioon rangaistusta määrättäessä, kun rangaistus oli tuomittu tapon tunnusmerkistön alarajalta. Enempään rangaistuksen alentamiseen ei ollut aihetta. KO oli hylännyt vaatimuksen kärsimyskorvauksen suorittamisesta 5,5-vuotiaalle lapselle. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut kärsimyskorvauksen osalta. Vastaaja velvoitettiin maksamaan C:lle korvausta elatuksen menetyksestä 155 euroa kuukaudessa tekopäivästä 1.2.2018 lukien, kunnes hän täyttää 18 vuotta tai siihen saakka, kunnes hän sitä ennen kykenee itsensä elättämään tai asiasta muutoin määrätään. Korvauksesta on vähennettävä, mitä A:lle on suoritettu tai tullaan suorittamaan kansaneläkelain nojalla lapseneläkkeenä. (Vailla lainvoimaa 3.12.2018) - Uutiset
22.11.2018 11.30
KHO ratkaisi huostaanottoasian kuulematta 16-vuotiasta kehitysvammaista lastaKHO:sa oli kysymys A:n ja B:n lapsen (s. 2002), nykyään 16-vuotiaan C:n huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevan valituksen käsittelystä. KHO:ssa valittajina olivat huoltajat A ja B. C:llä oli todettu vaikea-asteinen kehitysvamma ja autismi. Hän ei puhunut, vaan ilmaisi itseään elein ja osoittelemalla esineitä ja asioita. Kysymys oli muun ohella siitä, oliko C:tä kuultava KHO:ssa hänen vanhempiensa valituksen johdosta. KHO ratkaisi asian kuulematta C:tä hänen vanhempiensa valituksen johdosta.