Lapsi
- Uutiset
26.11.2020 13.00
Apulaisoikeusasiamies esitti Helsingin sosiaalitoimelle harkittavaksi, miten se voisi hyvittää kantelijan ja lapsen oikeuksien loukkauksetKantelija arvosteli Helsingin sosiaalitoimea lapsen sijoitusta ja taloudellisen tuen järjestämistä koskevassa asiassa. Apulaisoikeusasiamies piti Helsingin sosiaalitoimen laiminlyöntejä tapauksessa vakavina kantelijan ja kantelijan hoidossa olleen lapsen oikeusturvaa vaarantavina. Kokonaisarviossaan apulaisoikeusasiamies päätyi tämän takia siihen, että antoi Helsingin sosiaalitoimelle huomautuksen. Apulaisoikeusasiamies esitti, että Helsingin sosiaalitoimi harkitsee, miten se voisi hyvittää asiassa todetut kantelijan ja lapsen oikeuksien loukkaukset. - Uutiset
23.11.2020 13.50
Lapsi kuoli alle vuorokauden ikäisenä - apulaisoikeusasiamies esittää STM:lle, että se käynnistäisi selvitystyön kuolleen henkilön potilastietojen luovuttamista koskevan sääntelyn uudistamiseksiKantelija arvosteli Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) menettelyä alle vuorokauden ikäisenä kuolleen tyttärensä potilasasiakirjojen luovuttamisessa sekä päätöstä olla antamatta tietoja. Kantelija arvosteli sairaalan epäyhdenmukaisia käytäntöjä kuolleen lapsen potilastietojen antamisessa. Apulaisoikeusasiamies saattoi asiassa (kohdissa 3.3.3 ja 3.4.3) esittämänsä käsitykset Tampereen yliopistollisen sairaalan tietoon. Tässä tarkoituksessa hän lähetti jäljennöksen päätöksestään Tampereen yliopistolliselle sairaalalle. Lisäksi hän esitti STM:lle, että se käynnistäisi selvitystyön kuolleen henkilön potilastietojen luovuttamista koskevan sääntelyn uudistamiseksi siten, että säännös nykyistä paremmin ottaisi huomioon perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen yksittäisissä tilanteissa, kuitenkin suojaten vainajan yksityisyyttä. - Uutiset
23.11.2020 13.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu rikosoikeudellisten seuraamusten määräämisestä lapsensa palauttamatta jättäneelle vanhemmalleSEUT 21 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä jäsenvaltion sellaisen lainsäädännön soveltamiselle, jonka mukaan siitä, että vanhempi jättää toisessa jäsenvaltiossa olevan lapsensa palauttamatta nimetylle huoltajalle, voidaan määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia, vaikka ei ole käytetty väkivaltaa, uhkailtu tuntuvalla haitalla tai menetelty vilpillisesti, kun taas silloin, kun lapsi on ensin mainitun jäsenvaltion alueella, tämä sama teko on rangaistava vain, jos on käytetty väkivaltaa, uhkailtu tuntuvalla haitalla tai menetelty vilpillisesti. - Uutiset
20.11.2020 15.00
Kriminaalihuollon tukisäätiö: Vankien lapsia koskevat suositukset nyt myös suomen kielellä – ohjeet koskevat muun muassa poliittisia päättäjiä, poliisia, tuomareita, vankiloiden henkilökuntaa sekä vankien lapsia hoitavia ihmisiäEuroopan neuvosto on laatinut kaikille 47 jäsenmaalleen suositukset siitä, miten vankien lapsille taataan samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin kaikille muillekin lapsille. Children of Prisoners Europe -järjestö julkaisi suosituksesta lapsiystävällisen version, ja nyt nämä lapsiystävälliset suositukset ovat ilmestyneet myös suomen kielellä. Kriminaalihuollon tukisäätiö on käännättänyt suositukset englannista suomeksi, ja lasten vertaisryhmissä on varmistettu, että suomennos on lapsille ymmärrettävä. Lapsen oikeuksien sopimus turvaa lapselle oikeuden tietoon ja oman mielipiteen ilmaisuun. - Uutiset
19.11.2020 10.30
Hovioikeus: "Hatkassa" olleen 14-vuotiaan lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä jäi varteenotettava epäilyAsiassa oli kysymys siitä, osoittiko esitetty näyttö kokonaisuudessaan arvioituna riittävällä varmuudella vastaajan syyllistyneen hänen syykseen väitettyyn rikokseen vai jäikö hänen syyllisyydestään varteenotettava epäily. Erimielinen KO oli hylännyt syytteen. HO:ssa asiassa ei ollut esitetty muuta suoranaista näyttöä väitetystä tapahtumankulusta kuin asianomistajan oma kertomus. Muu asiassa esitetty syytettä tukeva todistelu oli liittynyt A:n kertomuksen luotettavuuden arviointiin sekä vastaajan väitetystä menettelystä A:lle aiheutuneisiin seurauksiin. Teonkuvauksessa esitetylle menettelylle ei ollut ulkopuolisia todistajia, ja sitä vastaan puhui vahvasti vastaajan oma kertomus asiassa. Kaikki asiassa käsitellyt seikat erikseen ja kokonaisuutena arvioituina vähensivät A:n kertomuksen luotettavuutta. Asiassa ei ollut esitetty siinä määrin luotettavaa ja vahvaa näyttöä vastaajan syyllisyydestä, että syytteenalainen menettely olisi voitu sen perusteella lukea hänen syykseen. Vastaajan syyllisyydestä jäi siten varteenotettava epäily. Näin ollen oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja olisi syyllistynyt siihen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, josta hänelle oli vaadittu rangaistusta. (Vailla lainvoimaa 19.11.2020) - Uutiset
12.11.2020 8.00
Oikeusasiamies arvioi edunvalvojan menettelyä lapsikorotuksen hakemisessaKantelun mukaan kantelijan entinen edunvalvoja oli laiminlyönyt hakea kantelijalle vuonna 2011 myönnetyn eläkkeen perusteella lapsikorotuksia kahdesta lapsesta. Kantelijalle oli sittemmin edunvalvonnan päätyttyä myönnetty vuonna 2019 hänen omasta hakemuksestaan lapsikorotusta jälkimmäisestä ja edunvalvonnan päättymisen jälkeen syntyneestä lapsesta takautuvasti laissa säädetyn enimmäisajan eli vain puolelta vuodelta ennen hakemuksen vireille tuloa. OA esitti asiassa todetun perusteella tapauksen olosuhteissa poikkeuksellisesti edunvalvontatoimistolle, että se vielä tarvittaessa yhteistyössä kantelijan kanssa pyrkisi selvittämään, oliko kantelijalle aiheutunut edunvalvojan menettelystä vahinkoa, ja mikäli näin oli, harkitsisi Valtiokonttorille tehtävän korvaushakemuksen edellytyksiä. Mikäli edunvalvontatoimisto ei oikeudellisesti perustellusta hyväksyttävästä syystä kuitenkaan katsoisi enää voivansa asiassa toimia, sen tuli viipymättä ilmoittaa asiasta kantelijalle, jotta tämä voi vielä itse harkita korvaushakemuksen tekemistä. OA pyysi edunvalvontatoimistoa ilmoittamaan, mihin toimenpiteisiin hänen esityksensä oli mahdollisesti antanut aihetta. - Uutiset
22.10.2020 11.00
Isä tuomittiin 4-5 -vuotiaan tyttärensä lievästä pahoinpitelystä 20 päiväsakon rangaistukseen - pelkästään se, että tekijänä oli ollut oma isä, ei oikeuttanut kärsimyskorvauksen tuomitsemiseenHO katsoi, etteivät asiassa ilmenneet seikat osoittaneet, että lapsen isä olisi menettelyllään vakavasti loukannut lapsen henkilökohtaista koskemattomuutta. Kysymys oli lievästä pahoinpitelystä, johon ei ollut liittynyt olennaisia lapsen ihmisarvoa loukkaavia piirteitä eikä sitä ollut tehty erityisen raa’alla, julmalla tai nöyryyttävällä tavalla. Pelkästään se, että tekijänä oli oma isä, ei oikeuttanut kärsimyskorvauksen tuomitsemiseen. Perusteita korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä ei siten ollut. Isä velvoitettiin suorittamaan lapselle vahingonkorvauksena kivusta ja särystä 200 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 22.10.2020) - Uutiset
30.9.2020 10.32
Oliko äiti syyllistynyt lapsensa pahoinpitelyyn - hovioikeus oli erimielinenKO oli syytteen enemmälti hyläten katsonut, että lapsen äiti oli joululoman aikana 29.12.2017 tönäissyt lapsen (A, s. 2006) sohvalle siten, että tämän kylki oli osunut sohvan reunaan ja siten, että menettelystä oli aiheutunut A:lle kipua kylkeen. KO oli lukenut äidin syyksi kaksi lievää pahoinpitelyä. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko äiti syyllistynyt hänen syykseen luettuun tekoon sekä oliko hän sillä perusteella velvollinen suorittamaan A:lle vahingonkorvausta. HO katsoi selvitetyksi, että äiti oli syyllistynyt siihen tekoon, josta hänelle oli vaadittu rangaistusta ja jonka KO oli lukenut hänen syykseen. Äiti oli kuitenkin, toisin kuin KO oli todennut, tuomittava kahden lievän pahoinpitelyn sijasta yhdestä lievästä pahoinpitelystä 29.12.2017. Eri mieltä olevan jäsen puolestaan katsoi, ettei A:n kertomus yksin riittävässä määrin tukenut syytettä. Kun myöskään muu syytteen tueksi esitetty todistelu ei yksiselitteisesti tukenut syytettä, asiassa jäi varteenotettava epäily äidin syyllistymisestä syytteessä kuvattuun tekoon. Näin ollen syyte lievästä pahoinpitelystä 29.12.2017 oli hylättävä ja äiti oli vapautettava kaikesta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
24.9.2020 13.39
Hovioikeus: Vastaajien ei näytetty huolimattomuudellaan aiheuttaneen lapselle akuuttia ja pitkäaikaista lääkemyrkytystä ja hengenvaarallista tilaaKO oli tuominnut kaksi vastaajaa törkeästä vammantuottamuksesta 8 kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja sen ohessa 50 päiväsakkoa. Lisäksi vastaajat oli velvoitettu korvaamaan yhteisvastuullisesti asianomistajalle törkeästä vammantuottamuksesta aiheutuneesta kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta 7.000 euroa viivästyskorkoineen. HO katsoi toisin kuin KO, ettei asiassa ollut rikosoikeudellisen syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella näytetty, että vastaajat olisivat huolimattomuudellaan aiheuttaneet asianomistajalle akuutin ja pitkäaikaisen lääkemyrkytyksen ja hengenvaarallisen tilan. Vastaajat vapautettiin tuomituista rangaistuksista ja suorittamasta vahingonkorvausta asianomistajalle. (Vailla lainvoimaa 24.9.2020) - Uutiset
22.9.2020 16.00
Hovioikeus oli erimielinen lapsen tapaamisoikeutta koskevan jutun palauttamisestaLapsi A (s. 2006) oli vuoden 2019 huhtikuusta alkaen asunut isänsä kanssa Tanskassa. KO:n päätös tapaamisoikeuden toteuttamisen järjestelyistä ja kustannuksista ei siten ollut enää täytäntöönpantavissa A:n osalta eikä ollut tarkoituksenmukaista lausua B:n (s. 2013) tapaamisoikeuden järjestelyistä asioiden liitännäisyyden vuoksi. Näin ollen asia oli muuttunut oleellisesti toisenlaiseksi kuin se oli ollut KO:ssa asiaa käsiteltäessä, ja siten asia oli palautettava KO:een. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos hylkäsi valitukset eikä muuttanut KO:n päätöstä. (Vailla lainvoimaa 22.9.2020) - Uutiset
17.9.2020 15.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa YhdysvaltoihinAsiassa mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi (pääkäsittelyä pitämättä), että äiti oli helmikuussa 2020 jättänyt lapsen luvattomasti palauttamatta Yhdysvaltoihin. Lapsi oli määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Yhdysvaltoihin, koska palauttamiselle ei ollut Haagin sopimuksessa tarkoitettua estettä. HO piti isän vaatimaa 2 000 euron määrää kohtuullisena arviona matkakuluista. (Vailla lainvoimaa 17.9.2020) - Uutiset
17.9.2020 13.30
Hovioikeus arvioi tuliko lapsi määrätä äidin yksinhuoltoon vanhempien keskinäisen yhteistyökyvyn puutteiden perusteellaKO oli perustellut päätöstään määrätä lapsi äidin yksinhuoltoon keskeisesti vanhempien keskinäisen yhteistyökyvyn puutteilla. Edellä olevan johdosta tämän kyvyn arvioinnilla oli myös HO:ssa olennainen merkitys asiaa ratkaistaessa. Asianosaiset olivat kertoneet olennaisilta ja asian ratkaisuun vaikuttavilta osin niin kuin KO:n tuomiosta ilmeni. Asiassa mainitsemillaan ja muutoin KO:n mainitsemilla perusteilla HO katsoi KO:n tavoin, ettei yhteishuoltajuudelle ollut tällä hetkellä edellytyksiä. KO:n päätöstä ei siten ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 17.9.2020) - Uutiset
16.9.2020 11.32
KHO: ADHD-diagnoosin saanutta lasta ei ollut pidettävä vaikeavammaisena henkilönä eikä älylukon voitu katsoa olevan välttämätön, jotta lapsi suoriutui tavanomaisista elämän toiminnoistaHAO katsoi, että lapsi tarvitsi ikäistään enemmän vanhempien ohjausta ja valvontaa. Häntä ei ollut kuitenkaan pidettävä vaikeavammaisena henkilönä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuotti vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Älylukon ei voitu katsoa myöskään olevan välttämätön, jotta lapsi suoriutui tavanomaisista elämän toiminnoista. Hakemus älylukon kustannusten korvaamisesta oli siten voitu hylätä. KHO hylkäsi valituksen ja pysytti HAO:n päätöksen. - Uutiset
11.9.2020 9.18
Helsingin hovioikeudelta ensimmäinen ratkaisu törkeästä lapsenraiskauksesta - rangaistusta korotettiinAsiassa oli kysymys 22-vuotiaan vastaajan 15 vuoden ja 10 kuukauden ikäiseen asianomistajaan kohdistamasta raiskaus- ja hyväksikäyttörikoksesta ja siitä tuomittavasta rangaistuksesta. Ratkaisu on ensimmäinen Helsingin hovioikeuden antama ratkaisu törkeästä lapsenraiskauksesta. Tiettävästi myöskään muissa hovioikeuksissa ei ole annettu tästä rikosnimikkeestä kuin kaksi tuomiota. Kyseisissä tuomioissa muutoksenhakuasetelma ei kuitenkaan ole rangaistuksen mittaamisen osalta ollut avoin myös ankarampaan suuntaan. (Vailla lainvoimaa 11.9.2020) - Uutiset
9.9.2020 13.30
Lapsen huoltoa ja elatusta koskeva riita palautettiin käräjoikeuteenHO katsoi, että olosuhdeselvityksen hankkiminen ja todistelun vastaanottaminen voi tässä tapauksessa soveliaimmin tapahtua KO:ssa. Elatusapuvaatimuksen osalta HO totesi mm., että lapsen elatusapu on kysymys, josta vanhemmat voivat sopia keskenään. Siihen nähden isällä ei olisi ollut oikeutta enää HO:ssa riitauttaa asiaa tältä osin. Isällä ei ollut kuitenkaan KO:ssa ollut lainoppinutta avustajaa, joten hän ei ollut välttämättä ollut tietoinen tästä seikasta. Tästä syystä ja kun asia joka tapauksessa huoltokysymyksen osalta käsitellään uudelleen ja kun tuolta osin annettavalla ratkaisulla saattaa olla olennaista merkitystä myös elatusapukysymyksen ratkaisuun, HO katsoi, ettei ollut perusteltua jättää tutkimatta isän elatusapua koskevia vaatimuksia. Näin ollen asia oli myös tältä osin palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 9.9.2020) - Uutiset
9.9.2020 12.00
Oikeusasiamies: Lapsiin kohdistuneiden rikosten käsittely tulisi säätää kiireelliseksiEduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen katsoo, että olisi perusteltua säätää, että esitutkinta on toimitettava kiireellisesti, kun rikoksen asianomistaja on alle 18-vuotias lapsi. Myös syyteharkintaa ja rikosasian tuomioistuinkäsittelyä koskevia säännöksiä tulisi vastaavalla tavalla tarkistaa. - Uutiset
9.9.2020 11.26
Vanhemmat tuomittiin 1–4-vuotiaan poikansa pahoinpitelystä ja vapaudenriistosta 1 vuoden 2 kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja vahingonkorvauksiinKO oli katsonut vanhempien kaltoinkohdelleen lastaan laiminlyömällä hänen perushoidon kuten riittävästä ja monipuolisesta ravitsemuksesta huolehtimisen, riittävästä liikunnasta ja ulkoilusta huolehtimisen sekä terveydestä huolehtimisen. Lasta oli kaltoinkohdeltu eristämällä hänet ikätovereistaan ja vanhemmistaan, jättämällä lapsi useiksi tunneiksi vuorokaudessa yksin virikkeettömään ympäristöön vailla hoivaa ja hoitoa sekä turvaa ja suojelua hoitamalla nukkumisjärjestelyt vapaudenriistoa koskevassa syytekohdassa kuvatuin tavoin. Lisäksi vanhempien oli katsottu annetuista ohjeista huolimatta laiminlyöneen huolehtia lapsen kielen ja puheen oppimisen, kokonaiskehityksen tukemisen sekä päivähoidon ja puheterapian jatkumisen. Näin toimiessaan vanhempien oli täytynyt ymmärtää, että kaltoinkohtelu varsin todennäköisesti johtaa lapsen terveyden vahingoittumiseen. Vanhemmat olivat riistäneet liikkumisvapauden pojaltaan sulkemalla hänet toistuvasti päivä- ja yöunien ajaksi suljetun oven taakse noin 15 tunnin ajaksi, joka oli osan ajasta ollut laudalla teljettynä. Huone oli ollut askeettisesti sisustettuja siellä oli ollut vähäisiä leikkikaluja lapselle. Päivällä telkeäminen oli tapahtunut muutaman kerran viikossa ja kestänyt noin 1,5 tuntia kerrallaan. Säännöllinen telkeäminen illalla/yöllä oli kestänyt 8-9 tuntia vuorokaudessa. KO oli katsonut kohtuulliseksi korvaukseksi sopeutumishäiriön aiheuttamasta tilapäisestä haitasta 1.000 euroa. Kohtuulliseksi korvaukseksi loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä oli katsottu 9.000 euroa. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 9.9.2020) - Uutiset
8.9.2020 10.00
Hovioikeus määräsi isänsä luokse kiireellisesti sijoitetun lapsen asumaan oikeudenkäynnin ajaksi isänsä luonaLain esitöiden mukaan väliaikaisen määräyksen ei tulisi aiheuttaa tarpeettomia muutoksia vallitsevissa oikeudellisissa ja tosiasiallisissa olosuhteissa (HE 224/1982 vp, s. 18). HO katsoi, että väliaikaismääräyksen tarkoituksena on ennen kaikkea lapsen suojaaminen ja hänen etunsa turvaaminen oikeudenkäynnin aikana. Jos lapsen turvallisuus on vaarassa hänen nykyisessä asuinpaikassaan tai olosuhteet siellä ovat muutoin sellaiset, että lapsen etu vaatii hänen asuinpaikkansa välitöntä muuttamista, väliaikaismääräys olisi annettava. Asiassa mainittu huomioon ottaen HO katsoi, että asiassa oli ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden nojalla lapsen edun vuoksi oli aihetta määrätä väliaikaisesti lapsen asumisesta ja tapaamisoikeudesta KO:n päätöksestä poikkeavalla tavalla HO:n päätöslauselman mukaisesti. - Uutiset
7.9.2020 12.00
Apulaisoikeusasiamies: Hoitopäätös sijaishuollossa olleen lapsen ADHD-lääkityksen aloittamisesta olisi tullut tehdä yhteistyössä lapsen biologisten vanhempien ja lastensuojelun kanssaKoska lasta hoitava perusterveydenhuollon työryhmä oli selvityksessään ilmoittanut, että jatkossa lasta hoidetaan aina siten, että myös lapsen biologiset vanhemmat ovat tapaamisissa mukana, ei asia antanut apulaisoikeusasiamiehen puolelta aihetta enempään, kuin että hän saattoi asiassa (kohdassa 3.2) esittämänsä moittivan käsityksen sijaishuollossa olevan lapsen terveydenhuollossa huoltajien ja vanhempien sekä lastensuojelun kanssa tehtävästä yhteistyöstä Lasten ja nuorten keskus Nikulan tietoon vastaisessa toiminnassa huomioon otettavaksi. - Uutiset
31.8.2020 12.10
Lapsiasianeuvottelukunta: Eriarvoistuminen ja osattomuus lapsen oikeuksien esteinäLapsiasianeuvottelukunta käsitteli kokouksessaan lapsen oikeuksien toteutumisen merkittävimpiä esteitä Suomessa ja evästi kansallisen lapsistrategian tekijöitä. Ensiarvoisen tärkeänä neuvottelukunta piti haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten aseman parantamista ja eriarvoistumiskehitykseen puuttumista. Apuna tilanteeseen nähtiin lasten osallistamisen, lapsivaikutusten arvioinnin sekä oikein kohdistettujen palvelujen varmistamisen. Lapsiasianeuvottelukunta painotti vastuun jakamista: jokaisen on edistettävä lasten oikeuksia.