20.1.2023 15.35

Miten tunnistan tilanteen, jossa on tapahtunut rikos? Mistä saan apua, jos olen kohdannut rikoksen? Onko rikosilmoituksen tekeminen vaikeaa?  Erityisesti lapsille ja nuorille suunnattu uusi verkkosivusto tarjoaa erilaisten interaktiivisten ja toiminnallisten sisältöjen muodossa vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin.  

10.1.2023 12.10

Lapsiasiavaltuutettu on antanut YK:n lapsen oikeuksien komitealle arvionsa lapsen oikeuksien toteutumisesta Suomessa ja ollut komitean kuultavana. Lapsiasiavaltuutettu painotti komitealle lapsen edun ja oikeuksien toteutumisen varmistamista sekä lasten hyvinvoinnin ja haavoittuvassa asemassa olevien lasten aseman turvaamista. YK:n lapsen oikeuksien komitea käsittelee parhaillaan Suomen valtion määräaikaisraporttia. Komitea valvoo lapsen oikeuksien sopimuksen noudattamista, ja Suomen valtion tulee raportoida komitealle toiminnastaan. Osana prosessia lapsiasiavaltuutettu on luovuttanut oman raporttinsa ja osallistunut komitean kuulemiseen. Suomen valtio vastaa komitean esittämiin kysymyksiin kevään kuluessa, ja komitean loppupäätelmiä lapsen oikeuksien tilanteesta Suomessa odotetaan vuoden 2023 aikana.

13.12.2022 11.30

Teko oli tapahtunut aamuyöllä asianomistajan kieltäydyttyä rukoilemasta vastaajan edellyttämällä tavalla. Teossa oli siten havaittavissa myös piirteitä, jotka olivat luonteeltaan asianomistajan ihmisarvoa ja uskonnonvapautta loukkaavia. Kaikki asiassa mainitut seikat huomioon ottaen henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkausta oli tässä tapauksessa pidettävä laissa tarkoitetuin tavoin vakavana siitä huolimatta, että kyse oli ollut yksittäisestä pahoinpitelyteosta. HO katsoi, että vastaajan asianomistajalle aiheuttama henkinen kärsimys ei tullut asianmukaisesti hyvitetyksi kivusta ja särystä maksettavaksi tuomitulla (600 €) korvauksella. (Vailla lainvoimaa 13.12.2022)

5.12.2022 11.05

Kantelijan lapsen hakemuksen käsittely Kelassa kesti 13 viikkoa (92 päivää), mikä ylitti 8 viikolla sanotuille asioille asetetun tavoiteajan (5 viikkoa) ja keskimääräisen käsittelyajan.

23.11.2022 14.41

Uskonnot, vakaumukset ja maailmankatsomukset ovat merkittävä osa yhteiskuntaa ja yhteisöjä, joihin lapset kasvavat. Varhaiskasvatuksella on oma roolinsa lasten tukemisessa siinä, että lapset ymmärtävät katsomusten merkitykset ja moninaisuuden. Kuten kaikessa varhaiskasvatuksessa, myös katsomuksiin liittyvässä kasvatuksessa on huolehdittava lasten yhdenvertaisuudesta, kirjoittavat yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston toimistopäällikkö Rainer Hiltunen ja ylitarkastaja Matti Jutila.

11.11.2022 13.20

AOA saattoi myös asiassa (kohdissa 3.6.3, 3.7, 3.9 sekä 3.10) esittämänsä käsitykset menettelyyn liittyvistä puutteista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tietoon. Näissä tarkoituksissa AOA lähetti HUSille päätöksensä. Samalla AOA kiinnitti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin huomiota velvollisuuteen huolehtia siitä, että virheelliset menettelytavat eivät toistu muiden alaikäisten potilaiden asioissa.

25.10.2022 11.39

20.9.2022 14.00

Avioeroa, vanhempainvastuuta sekä kansainvälistä lapsikaappausta koskevaa uutta EU-asetusta on alettu soveltaa elokuun alusta. Asetuksessa säädetään siitä, minkä jäsenvaltion tuomioistuin on näissä asioissa toimivaltainen ja miten päätökset tunnustetaan ja pannaan täytäntöön toisessa EU-valtiossa.

16.9.2022 12.18

Euroopan komissio ehdottaa useita toimenpiteitä, joilla EU-maat voisivat ennaltaehkäistä ja torjua lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa. Valtioneuvosto informoi eduskuntaa Euroopan komission asetusehdotuksesta U-kirjelmällä 15.9.2022. Lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjunta kuuluu komission ensisijaisiin tavoitteisiin. Ehdotuksen tavoitteena on muodostaa selkeä ja sitova oikeudellinen kehys, jonka avulla voitaisiin torjua ja ennaltaehkäistä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa.

31.8.2022 16.00

Ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko suomalaisella tuomioistuimella toimivalta tutkia asia ja oliko lasta C:tä kuultava toimivallan perustavien seikkojen selvittämiseksi. Toimivaltaan vaikuttavina riitaisina perusteina oli ratkaistava C:n asuinpaikka sekä se, oliko suomalaisella tuomioistuimella paremmat edellytykset kuin norjalaisella tuomioistuimella turvata lapsen etu. Lopuksi ratkaistavana oli äidin oikeudenkäyntikuluvaatimus. (Vailla lainvoimaa 31.8.2022)

31.8.2022 8.33

Ulkomaalaistaustaisten lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyy usein erityisiä haasteita. Lapsiperheköyhyyden vähentäminen, vanhempien tukeminen kotoutumisessa ja vanhemmuudessa sekä rasismin ja eriarvoisen kohtelun vähentäminen on tärkeää myös lasten hyvinvoinnin kannalta, muistuttaa työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisen osaamiskeskuksen uusi politiikkasuositus. 

19.8.2022 13.02

OA saattoi Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan tietoon asiassa (kohdassa 3.3) esittämänsä käsityksen lainvastaisesta viivästyksestä HAO:n päätöksen täytäntöönpanossa ja vaikeavammaisen lapsen palveluasumista koskevan päätöksen tekemisessä.

16.8.2022 8.00

HAO katsoi, että oikeutettu etu ulottui puheena olevassa tilanteessa myös lasten henkilötunnusten käsittelyyn. Koska henkilötunnuksen käsittelyä oli tällä perusteella pidettävä tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan a) alakohdassa ja 6 artiklassa tarkoitetulla tavalla lainmukaisena, sitä ei voitu pitää puheena olevan käyttötarkoituksen kannalta tarpeettomana sovellettaessa tietojen minimointia koskevaa ensin mainitun artiklan c) alakohtaa. Yhtiön käsittelytoimet puheena olevilta osin olivat siten olleet lainmukaiset, minkä vuoksi apulaistietosuojavaltuutetun päätös oli kumottava. (Ei lainvoim. 16.8.2022)

8.8.2022 11.56

Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon oikeusministeriölle hallituksen esityksen luonnoksesta lähestymiskiellon tehostamisesta. Luonnos on sujuvasti kirjoitettu, josta myös asiaa tuntematon saa vaivatta käsityksen lainmuutoksen tarpeesta, tavoitteista ja keskeisistä ehdotuksista. Taloudellisten vaikutusten laskelmat ovat perusteelliset.

4.8.2022 12.40

Euroopan tietosuojaneuvosto ja Euroopan tietosuojavaltuutettu ovat antaneet yhteisen lausuntonsa komission lainsäädäntöehdotuksesta lapsiin kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Tietosuojaneuvosto ja valtuutettu tukevat ehdotuksen tavoitteita, mutta ilmaisevat samalla myös huolensa joidenkin suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksesta yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan.

13.5.2022 10.30

Elatusvelvoitteisiin sovellettavasta laista tehdyn Haagin pöytäkirjan, joka on hyväksytty Euroopan yhteisön puolesta tehdyllä neuvoston päätöksellä 2009/941/EY, 3 artiklaa on tulkittava siten, että määritettäessä sellaisen alaikäisen lapsen elatusapusaatavaan sovellettavaa lakia, jonka toinen vanhempi on vienyt toiseen jäsenvaltioon, se, että tämän jäsenvaltion tuomioistuin on määrännyt erillisessä menettelyssä kyseisen lapsen palautettavaksi siihen valtioon, jossa hän asui vanhempiensa kanssa välittömästi ennen poisviemistä, ei riitä estämään sitä, että lapsi on voinut saada asuinpaikan tästä jäsenvaltiosta.

26.4.2022 11.00

Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa voidaan torjua ainoastaan yhteistyöllä. Mukaan tarvitaan kaikkia vanhemmista opettajiin ja poliisista järjestöihin. Tämä on kantava ajatus tuoreessa toimeenpanosuunnitelmassa, jolla toteutetaan Lanzaroten sopimusta Suomessa. Suunnitelmassa on yhteensä 33 toimenpidettä, joiden toteutus vaatii yhteistyötä useilta eri tahoilta kuten kunnilta ja hyvinvointialueilta sekä järjestöiltä. Myös kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan esimerkiksi verkossa tapahtuvien rikosten torjuntaan.

6.4.2022 11.00

Asianomistaja oli kertonut tapahtumista vuonna 2019 eli noin 5 vuotta tapahtuman jälkeen ensin opettajalleen ja välittömästi tämän jälkeen äidilleen. Asianomistaja oli ollut poliisissa suoritetun kuulustelun aikaan 11-vuotias. HO piti epätodennäköisenä, että asianomistajan kertomuksesta ilmenevissä tapahtumissa olisi ollut kysymys valemuistosta tai muulla tavoin vääristyneestä muistikuvasta. Syytteen tueksi ei ollut esitetty asianomistajan kertomuksen lisäksi muuta välitöntä näyttöä. Syytettä tukevana näyttönä oli lisäksi esitetty asianomistajan äidin ja opettajan kertomukset. Kahden ankaroittamisperusteen täyttyminen puolsi teon katsomista myös kokonaisuutena arvostellen törkeäksi. Asianomistaja oli ollut hyvin nuori. Kun otettiin lisäksi huomioon menettelyn toistaminen kaksi kertaa lyhyen ajan sisällä, HO katsoi, että teko oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. (Vailla lainvoimaa 6.4.2022)

8.2.2022 11.15

Lapsiasiavaltuutettu esittää muutoksia perustuslakiin, lastensuojeluun ja koulutusresursseihin. Lapsiasiavaltuutettu luovutti 8. helmikuuta eduskunnalle kertomuksen lasten asemasta ja heidän oikeuksiensa toteutumisesta Suomessa vuosina 2018–2021. Lapsen oikeudet on huomioitu seurantajaksolla vaihtelevasti, ja ne vaativat jatkuvaa muistuttamista. Lapsiasiavaltuutettu tekee kolme ehdotusta lasten aseman ja oikeuksien parantamiseksi: lapsen etu perustuslakiin, lastensuojelulaki tulee uudistaa kokonaisuudessaan ja koulutukselle pysyvä rahoitustaso.

1.2.2022 9.00

26.1.2022 11.20

Kantelija arvosteli Helsingin sosiaalitoimen lastensuojelua. Kirjoituksen mukaan hän ei ole saanut perheessään asuvalle lapselle mitään palveluja ja tukea, vaikka hänen ja lapsen olosuhteet ovat olleet koko ajan lastensuojelun tiedossa.

30.12.2021 12.00

Lastensuojelun suunnitelmallista valvontaa on vuoden 2021 aikana kohdennettu sijaishuollossa olevien lasten oikeuksien toteutumiseen sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelman mukaisesti. Eri puolille Suomea tehtyjen ohjaus- ja arviointikäyntien lisäksi valvontaviranomaiset ovat yhteisissä Lasten oikeuksien puolustaja -webinaareissa tavanneet aiheen tiimoilta useita satoja kuntien lastensuojelun asiantuntijoita. Taustatietoja ja tilannekuvaa sijaishuollon toiminnan ohjauksen tarpeista sekä suunnitelmallisen valvonnan painopisteistä koottiin myös lapsen asioista vastaaville sosiaalityöntekijöille suunnatulla kyselyillä sekä yksityisten lastensuojelulaitosten toimintakertomuksista.

23.12.2021 9.30

Äiti oli jättänyt luvattomasti palauttamatta vanhempiensa yhteishuollossa olevat noin 11 ja 13,5 vuoden ikäiset lapset heidän asuinpaikkanaan olleeseen Espanjaan. Korkeimman oikeuden suorittamassa kuulemisessa lapset vastustivat palauttamistaan. Korkein oikeus hylkäsi lasten palauttamista koskevan hakemuksen arvioituaan ratkaisun perusteluista ilmenevällä tavalla lasten mielipiteen merkitystä asiassa. HO:n päätös kumottiin.

14.12.2021 13.00

Suuressa jaostossa antamassaan tuomiossa unionin tuomioistuin tulkitsee asiassa mainittuja määräyksiä siten, että kun kyseessä on alaikäinen lapsi, joka on unionin kansalainen ja jonka vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten antamassa syntymätodistuksessa mainitaan kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilöä hänen vanhempinaan, jäsenvaltio, jonka kansalainen kyseinen lapsi on, on velvollinen yhtäältä myöntämään hänelle henkilökortin tai passin vaatimatta, että sen kansalliset viranomaiset laativat ensin syntymätodistuksen, ja toisaalta tunnustamaan kunkin muun jäsenvaltion tavoin asiakirjan, jonka vastaanottava jäsenvaltio on antanut ja jonka perusteella lapsi voi käyttää kummankin kyseisen henkilön kanssa oikeuttaan liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella.

1.12.2021 11.32

KO oli katsonut näytetyksi, että vastaaja oli menetellyt kohdan 3 teonkuvauksessa kuvatulla tavalla siltä osin kuin kyse oli tapahtumista vastaajan asunnolla. KO:n mukaan menettely täytti törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistön. Sen sijaan näyttämättä oli jäänyt, että menettely täyttäisi myös raiskausrikoksen tunnusmerkistön. Tekoon ei ollut liittynyt RL 20 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua raiskausrikoksen tunnusmerkistöön kuuluvaa pakottamista. Vastaajan ei ollut myöskään näytetty ymmärtäneen, että asianomistaja (tekoaikaan 15 v.) oli ollut saman pykälän 2 momentissa tarkoitetussa pelkotilassa ja sen johdosta puolustuskyvytön. KO:n mukaan vastaaja ei siten ollut ollut sukupuoliyhteydessä asianomistajan kanssa käyttäen tahallisesti hyväksi asianomistajan pelkotilaa. Näin ollen syyte törkeästä lapsenraiskauksesta oli KO:n mukaan hylättävä. Koska vastaajan menettely täytti samanaikaisesti sekä törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön että törkeän raiskauksen tunnusmerkistön, vastaajan oli HOn mukaan katsottava syyllistyneen törkeään lapsenraiskaukseen. (Vailla lainvoimaa 1.12.2021)

23.11.2021 14.00

Käsiteltävänä olevaa asiaa oli pidettävä tämän ikäisen lapsen kannalta vaikeana ymmärtää, mistä johtuen hänen oli oletettavasti vaikea muodostaa siitä perusteltua ja itsenäistä mielipidettä. Hänen ei siten voitu olettaa saavuttaneen sellaista kypsyyttä, että hänen mielipiteeseensä olisi aiheellista kiinnittää huomiota. Lisäksi lapsen kuulemista keskeisenä kieltäytymisperusteena vedotusta isän väitetystä väkivaltaisuudesta ei ollut pidettävä lapsen edun mukaisena. Pääasian osalta HO totesi, että lasten palauttaminen on mahdollista vain lasten asuinpaikkavaltioon. Lasten asuinpaikka oli asiassa mainituin perustein välittömästi ennen väitettyä luvatonta pois viemistä maaliskuun 2021 lopussa ollut Suomi. Kun lasten asuinpaikka ei tuolloin enää ollut ollut Viro, heitä ei voitu määrätä palautettavaksi sinne. Hakemus oli siten hylättävä, eikä asiassa ollut tarpeen arvioida palauttamisen esteitä tai palauttamisesta aiheutuvia kustannuksia. (Vailla lainvoimaa 23.11.2021)

1.11.2021 10.33

Selvitys kaikkiaan ei KO:n käsityksen mukaan tukenut sitä vastaajien väitettä, että lapsen (s. 2014) painonlasku ja pituuden taittuminen olisi johtunut psykososiaalisesta deprivaatiosta tai geeniperimästä. Asiassa kerrottu huomioiden KO oli katsonut sen sijaan tulleen näytetyksi, että lapsen painon laskemisen ja pituuskasvun taittumisen syynä oli ollut vastaajien laiminlyönti huolehtia lapsen riittävästä ravinnonsaannista. Tekoaika oli pitkä, runsas 7 kuukautta. Asianomistaja oli ollut tekohetkellä iältään 1 vuotta 8 kuukautta – 2 vuotta 3 kuukautta eli sellaisessa iässä, että lapsi on ollut avuttomana kokonaan huoltajiensa huolenpidon varassa. (Vailla lainvoimaa 1.11.2021)

27.10.2021 10.30

Asianomistaja (14 v 10 kk) ja vastaaja (s. 1972) olivat aloittaneet yhteydenpidon seksitreffit-sivustolla, jonne liittyessään käyttäjän on vakuutettava olevansa täysi-ikäinen. HO:n enemmistö totesi mm., ettei asianomistaja ollut ollut vielä lähellä suojaikärajaa. Vastaaja oli ollut asianomistajaa merkittävästi vanhempi. Vastaaja ja asianomistaja eivät olleet tunteneet toisiaan entuudestaan ja tapaamisen ainoana tarkoituksena oli ollut seksuaalinen kanssakäyminen maksua vastaan. Vastaaja oli tiennyt asianomistajan asuvan koulukodissa ja poistuvan sieltä tapaamiseen luvatta. Teko täytti törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistön. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, että hakijalta puuttui tahallisuus seksuaalisiin tekoihin alle 16-vuotiaan lapsen kanssa ja hylkäsi syytteen. (Vailla lainvoimaa 27.10.2021)

8.10.2021 7.17

Hallitus on saanut valmiiksi kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelman. Suunnitelmassa on yhteensä 30 uutta toimenpidettä, joilla turvataan lasten ja nuorten hyvinvointia sekä vahvistetaan heidän oikeuksiaan. Toimenpiteet täydentävät jo käynnissä olevaa laajaa työtä sekä vahvistavat rakenteita ja tietopohjaa pitkäjänteiselle ja suunnitelmalliselle lapsi- ja perhepolitiikalle.

17.9.2021 9.11

Kansallisen lapsistrategian keskeisenä linjauksena on lisätä lasten osallisuutta Suomessa. Osana lapsistrategian toimeenpanoa on tehty lasten kuulemisen käsikirja lainvalmistelijoille. ”Kansallisen lapsistrategian valmistelussa on koko ajan ollut lapsen oikeus osallisuuteen keskeisenä johtotähtenä. Lapsen oikeus osallisuuteen on myös yksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen keskeisistä oikeuksista. Tämä käsikirja vie tätä asiaa eteenpäin lasten kuulemisen osalta”, toteaa kansallisen lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari.

20.8.2021 13.15

Valtion budjettia on vuodesta 2022 lähtien tarkoitus tarkastella lapsen oikeuksien näkökulmasta. Ilmiöbudjetoinnin laajentaminen lapsiin on tehtävänä laaja ja edellyttää pitkäjänteistä ja vaiheittaista etenemistä. Toteutuessaan se kuitenkin edistää kotimaisten ja kansainvälisten lapsen oikeuksiin liittyvien tavoitteiden ja velvoitteiden toimeenpanoa Suomessa. Useat tahot ovat viime vuosina nostaneet esiin ilmiöbudjetoinnin tarpeen. Ilmiöbudjetointi tarkoittaa budjetin tarkastelemista jonkin tietyn aiheen näkökulmasta kokoavasti.

11.8.2021 14.14

Lapsivaikutusten arvioinnin käsikirja lainvalmistelijoille on laadittu osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa. Käsikirjassa tarkastellaan lapsivaikutusten arviointia säädösvalmistelussa sekä teoreettisesta että käytännöllisestä näkökulmasta. Teoreettinen tarkastelu pitää sisällään lapsiin ja nuoriin kohdistuvan vaikutusten arvioinnin oikeudellista perustaa ja keskeisten käsitteiden määrittelyä. Käytännön näkökulmalla pyritään antamaan konkreettista apua lainvalmistelijoille lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin.

3.8.2021 12.22

Bryssel II a ‑asetuksen (EY) N:o 2201/2003 2 artiklan 11 alakohtaa on tulkittava siten, että tilanne, jossa toinen vanhemmista joutuu ilman toisen vanhemman suostumusta viemään lapsensa tämän asuinpaikkavaltiosta toiseen jäsenvaltioon sellaisen siirtopäätöksen täytäntöön panemiseksi, jonka ensin mainittu jäsenvaltio on antanut kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja ‑menettelyjen vahvistamisesta annetun Dublin III ‑asetuksen (EU) N:o 604/2013 perusteella, ja jäämään sittemmin jälkimmäiseen jäsenvaltioon sen jälkeen, kun kyseinen siirtopäätös on kumottu, eivätkä ensin mainitun jäsenvaltion viranomaiset ole päättäneet ottaa siirrettyjä henkilöitä takaisin tai antaa heille lupaa oleskeluun, ei voi merkitä kyseisessä säännöksessä tarkoitettua luvatonta poisviemistä tai luvatonta palauttamatta jättämistä.

30.7.2021 11.00

Kantelija arvosteli sijaishuoltopaikassa nuorisokodissa tehtyä kiinnipitoa. Kirjoituksen mukaan hänelle syntyi kiinnipidosta vammoja. Apulaisoikeusasiamies käsitteli ratkaisussaan yleisesti kiinnipidon edellytyksiä, kiinnipidosta mahdollisten syntyneiden vammojen tutkimista, kiinnipidosta tehdyn päätöksen kirjaamista ja perustelemista sekä rajoitustoimenpiteestä keskustelemista lapsen kanssa jälkikäteen. Apulaisoikeusasiamies piti asiassa myös aiheellisena korostaa oikeusasiamiehen tietojensaantioikeutta ja sen merkitystä kantelujen tutkimisessa. Apulaisoikeusasiamies kiinnitti lisäksi huomiota nuorisokodissa tehtyjen rajoituspäätösten valitusosoituksiin. Siltä osin kuin rajoituspäätöksistä oli voinut valittaa HAO:een, sisältyi päätöksiin liittyviin valitusosoituksiin seuraava maininta: ”Hallinto-oikeuden perimistä oikeudenkäyntimaksuista säädetään tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015)”. Apulaisoikeusasiamiehen mielestä valitusosoituksia tulisi pikaisesti täydentää siten, että siitä ilmenee myös tuomioistuinmaksulain mukainen valituksen maksuttomuus.

21.7.2021 11.00

EIT:n 4. jaosto totesi tiistaina (20.7.) antamassaan Itävaltaa koskevassa ratkaisussa useita EIS:n rikkomuksia valittajan vauvan kuolemanjälkeisessä tutkimuksessa, joka oli suoritettu äidin tahdon ja uskonnollisten vakaumustensa vastaisesti.

13.7.2021 13.00

HO katsoi, että lapsen asuinpaikka oli asiassa todetuin perustein välittömästi ennen väitettyä palauttamatta jättämisen ajankohtaa 8.6.2021 ollut Iso-Britannia, jonne hänen elinpiirinsä keskus eli sosiaalinen ympäristönsä oli vakiintunut. Asiassa ei ollut ilmennyt huoltolain 34 §:ssä tarkoitettuja perusteita palauttamismääräyksen antamisesta kieltäytymiselle. Lapsi oli määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Isoon-Britanniaan. Äiti oli oikeutettu saamaan asiassa lapsen palauttamisesta aiheutuvat kulunsa korvatuiksi. Kulut olivat määrällisesti riidattomia. (Vailla lainvoimaa 13.7.2021)

28.6.2021 10.00

Kansainvälinen adoptio – Seurantapalvelumaksu – Luottamuksensuoja – Sopimus adoptiopalvelusta perittävistä maksuista – Adoptioseurannan pidentyminen – Seurantaraporttien toimittamiseen liittyvistä työvaiheista aiheutuvat kustannukset

18.6.2021 11.15

HO:ssa oli ensiksi kysymys siitä, oliko vastaaja ollut tekohetkellä 15 vuotta täyttänyt eli rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan. Mikäli vastaus tähän oli myönteinen, HO:ssa oli toiseksi ratkaistava se, oliko asia palautettava muilta osin KO:n ratkaistavaksi. Mainitsemillaan perusteilla ja oikeusastejärjestyksen periaate huomioon ottaen syyteasia oli palautettava KO:een muilta osin ratkaistavaksi. (Vailla lainvoimaa 18.6.2021)

2.6.2021 11.45

Suomessa selvitetään koronarokotusohjelman ulottamista 12–15-vuotiaisiin. Euroopan lääkevirasto on arvioinut BioNTech-Pfizerin rokotteen tehokkaaksi ja turvalliseksi myös tässä ikäryhmässä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ei ole tarpeen tehdä uutta yksilötason hyöty-riskisuhteen arviointia, vaan sen tulee punnita asiaa erityisesti tartuntatautilain yleisen tarkoituksen kannalta. Käytettävissä oleva tieto puoltaa myös 12–15-vuotiaiden rokottamista. Päinvastainen linjaus vaikeuttaisi merkittävästi epidemian tukahduttamista Suomessa. Myös lasten ja nuorten rokottaminen perustuu silti vapaaehtoisuuteen.Avoin uutinen

27.5.2021 11.00

10.5.2021 13.30

Asiassa oli kysymys siitä, oliko lapsen äidin elatuskykyä arvioitaessa otettava huomioon hänen mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön sekä siitä, oliko isän elatuskykyä arvioitaessa otettava huomioon hänen palkastaan tehtävät ulosmittaussuoritukset. Viime kädessä kysymys oli koulutusavustuksen maksettavaksi määräämisen ja sen määrän kohtuullisuuden arvioinnista. HO piti KO:n määräämää (300 €/kk) koulutusavustusta ja sen määrää kohtuullisena ja katsoi, ettei aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ollut. (Vailla lainvoimaa 10.5.2021)

22.4.2021 10.00

Toisaalta voitiin todeta, että tässä tilanteessa, kun lapsen (10 v.) isä oli kuollut, olisi ensiarvoisen tärkeää, että hänellä säilyisi suhde isänsä sukuun, mikä ilman tapaamisoikeuden vahvistamistakin tulisi olla mahdollista. Lapselle erityisen läheisen henkilön määritelmä on lain esitöiden perusteella kuitenkin tarkoitettu hyvin suppeaksi. Näissä olosuhteissa ja ottaen myös huomioon äidin jyrkän kielteinen suhtautuminen tapaamisiin, HO katsoi, että tapaamisoikeuden vahvistaminen ei olisi lapsen edun mukaista eikä hakemuksen hyväksymiselle näin ollen ollut edellytyksiä. Tätä arviota ei muuttanut se, että hakemusta ei ollut voitu tehdä aikaisemmin ja että se oli tehty heti kun se oli ollut mahdollista eli välittömästi lainmuutoksen voimaantultua. Arviota ei muuttanut myöskään se, että hakijat olivat HO:n pääkäsittelyssä ilmoittaneet olevansa suostuvaisia huomattavasti suppeampiin tapaamisiin. (Vailla lainvoimaa 22.4.2021)

20.4.2021 14.00

Hovioikeus ei pitänyt riittävänä olosuhdeselvityksen täydennyttämistä lapsen (11 v.) kuulemisella, vaan olosuhdeselvitys oli laadittava täydellisenä. Äidin vaatimus lapsen kuulemisesta HO:ssa hylättiin. HO pyytää kaupungin perheasioiden yksikköä laatimaan asiassa uuden olosuhdeselvityksen.

20.4.2021 8.30

Verohallinnon ohjeessa käsitellään Kelan ja kunnan maksaman lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen sekä joustavan ja osittaisen hoitorahan verotusta. Ohjeessa käsitellään lisäksi lapsen vanhemman tai muun huoltajan maksamismenettelyä silloin, kun hän maksaa lastenhoidosta palkkaamalleen hoitajalle taikka yksityiselle päivähoidon tuottajalle. Ohjeen lukua 9 (Tuen takaisinperintä) on päivitetty. Suorituksen maksajan ilmoitusmenettelystä kerrotaan sivustolla tulorekisteri.fi. Päivitetty ohje on voimassa 19. huhtikuuta 2021 lukien toistaiseksi.

16.4.2021 7.00

6.4.2021 12.21

KO oli tuominnut lapsen isän pahoinpitelystä 40 ps rangaistukseen. HO katsoi, ettei lapsen vammoissa ollut niiden vakavasta laadusta huolimatta kysymys RL 21 luvun 6 §:ssä tarkoitetusta vaikeasta ruumiinvammasta. Pahoinpitely oli kohdistunut 2,5 kuukauden ikäiseen täysin puolustuskyvyttömään lapseen ja tekijänä oli ollut lapsen oma isä. Ravistelusta oli aiheutunut lapselle hengenvaarallinen tila, joka hoitamattomana olisi johtanut lapsen kuolemaan tai ainakin vaikeaan vammautumiseen. Hoito oli vaatinut nukutus- ja leikkaustoimenpiteitä sekä pitkiä sairaalajaksoja. Vaikka rikoksesta epäillyllä oli oikeus vaieta ja olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen, lapsen isän pitkään kestänyt ravistelun salaaminen osoitti kuitenkin tässä tilanteessa erityistä moitittavuutta, koska sen johdosta hänen pienen lapsensa oireita ei ollut osattu yhdistää ravisteluun ja hoito oli sen vuoksi viivästynyt. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että lapsen isän syyksi luettua pahoinpitelyä oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. HO piti kohtuullisena korvauksena kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 8 000 euroa. Kohtuullisena korvauksena loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä pidettiin 3 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 6.4.2021)

30.3.2021 11.20

Kantelijan mukaan hänelle ei ollut selvitetty huostaanottoasiassa hänelle kuuluvia oikeuksia eikä häntä oltu ohjattu oikeusavun piiriin. Apulaisoikeusasiamies piti sote-kuntayhtymän menettelyä asiassa moitittavana ja kantelijan oikeuksia vaarantavana. Laiminlyönnin vakavuuden takia apulaisoikeusasiamies päätyi siihen, että antoi sote-kuntayhtymälle huomautuksen vastaisen varalle sen menettelystä. Apulaisoikeusasiamies otti harkinnassaan huomioon erityisesti sen, että kantelijana oli ollut haavoittuvassa asemassa oleva lapsi ja kyse oli ollut lapsen oikeusturvan toteutumisesta kodin ulkopuolisesta sijoituksesta päätettäessä.

25.3.2021 8.58

Komissio hyväksyi 24.3.2021 ensimmäisen kattavan lasten oikeuksia koskevan EU-strategian sekä ehdotuksen neuvoston suositukseksi eurooppalaisen lapsitakuun käyttöönotosta. Molempien aloitteiden tavoitteena on antaa köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa oleville lapsille samat mahdollisuudet kuin muille. Aloitteita valmistellessaan komissio keräsi lasten oikeuksia puolustavien kansainvälisten järjestöjen kanssa näkemyksiä yli 10.000 lapselta.

12.3.2021 13.01

3.3.2021 11.00

Vuonna 2003 syntynyt vastaaja oli koulun välitunnilla tehnyt ruumiillista väkivaltaa tapahtuma-aikana 10-vuotiaalle lapselle ottamalla lapsesta kiinni, pitämällä häntä pää alaspäin ja pudottamalla hänet maahan noin metrin korkeudelta seurauksin, että lapsi oli pudonnut maahan niska edellä. Lisäksi vastaaja oli heittänyt lapsen maahan sekä lyönyt lasta nyrkillä päähän ja potkinut lasta käteen, yläkroppaan ja päähän. Potkut ja lyönnit olivat tapahtuneet siten, että lapsi oli ollut sekä pystyssä että maassa. Vastaaja oli myös yrittänyt potkia koulussa opettajana toiminutta C:tä sekä lyönyt C:tä nyrkillä kasvoihin C:n ohjatessa vastaajaa koulurakennuksesta ulos välituntialueelle. Kohdan 3 pahoinpitelyä koskeva syyte hylättiin siltä osalta kuin siinä oli kysymys vastaajan tahallisesta törmäämisestä koulunkäyntiavustaja D:hen. Siltä osalta kuin vastaajaa oli syytetty pallon lyömisestä kohti D:tä, vastaajan menettely oli tullut näytetyksi D:n kertomuksella ja vastaajan tunnustuksella. (Vailla lainvoimaa 3.3.2021)