Lapsen etu
- Uutiset
2.4.2024 11.00
EIT: Lapsen palauttaminen Japaniin - oikeutta perhe-elämän kunnioittamiseen ei ollut loukattuAsia koski ranskalaisten tuomioistuinten päätöstä määrätä valittajan poika palautettavaksi Japaniin kansainvälisen lapsikaappauksen siviilioikeudellisia näkökohtia koskevan Haagin yleissopimuksen mukaisesti. - Uutiset
6.11.2023 13.35
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tutkimus: Moniammatillinen yhteistyö tehostaa lapsiin kohdistuvan väkivallan selvittämistäYli 10.000 lasta joutuu vuosittain pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyn uhriksi Suomessa. Epäily lapseen kohdistuneesta väkivallasta edellyttää viranomaisilta toimivaa yhteistyötä, sillä tilanteissa on huomioitava esitutkinnan lisäksi lapsen suojelun, tuen ja hoidon näkökulmat. Tuoreen tutkimuksen mukaan yhteistyötä varmistava toimintamalli edistää lapsen edun toteutumista viranomaisprosessissa. - Uutiset
30.10.2023 12.11
Hovioikeus: Lapsen asuminen - Uutiset
20.10.2023 11.28
Hovioikeus: Vanhemman sisaruksen Suomeen jääminen puolsi, sitä, ettei 15-vuotiasta lasta määrätty palautettavaksi YhdysvaltoihinOttaen huomioon, ettei asiassa ollut aihetta epäillä sitä, etteikö lapsen asiassa esittämä mielipide olisi hänen aito ja omansa ja kun lapsen etu puoltsi palauttamismääräyksen antamatta jättämistä erityisesti läheisestä sisarussuhteesta johtuen, oli hakemus hylättävä. (Vailla lainvoimaa 20.10.2023) - Uutiset
18.10.2023 11.45
Hovioikeus: Yleisön läsnä olematta käsitellyn alaikäisen ryöstöasian tuomiota ei ollut määrättävä pidettäväksi salassaAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko rikosasiassa annettu tuomio määrättävä pidettäväksi salassa ottaen huomioon vastaajan nuori ikä (15–17-vuotias käsittelyn hetkellä) ja tämän takia tuomion julkisuudesta hänelle aiheutuvat haitalliset seuraukset. (Vailla lainvoimaa 18.10.2023) - Uutiset
13.10.2023 11.18
Hovioikeus: Aiemmin oikeudessa monta kertaa kuullun 10-vuotiaan lapsen kuuleminen ei ollut välttämätöntä huolto- ja tapaamisriidan ratkaisemiseksi - kummankin asianosaisen sallittiin esittää nimeämänsä uusi todisteluLapsen kuuleminen oli omiaan aiheuttamaan lapselle merkittävää haittaa, koska lapsen kuuleminen vanhempien välisessä riidassa aiheuttaa iästä huolimatta paineita lapselle. Uuden todistelun osalta HO totesi, että KO:n ratkaisun antamisen jälkeisillä tapahtumilla voi olla ilmoitetut todistusteemat huomioon ottaen merkitystä asiassa arvioitaessa sitä mikä on lapsen edun mukainen ratkaisu. Tämän vuoksi ja asian laatu huomioon ottaen HO salli kummankin asianosaisen esittää nimeämänsä uusi todistelu. - Uutiset
4.9.2023 11.55
EIT: Oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen loukattiin, kun sijaissynnytyksellä syntyneen lapsen ja biologisen isän välistä suhdetta ei tunnustettu - aiotun äidin osalta ei loukkaustaAsia koski Italian viranomaisten kieltäytymistä tunnustaa ukrainalaisella syntymätodistuksella vahvistettua laillista vanhemman ja ulkomailla sijaissynnytysjärjestelyn kautta syntyneen lapsen välistä suhdetta lapsen ja hänen biologisen isänsä ja aiotun äidin välillä. - Uutiset
20.7.2023 10.00
EUT: Lapsen asuinpaikan tuomioistuin voi poikkeuksellisesti pyytää huoltoriidan siirtämistä sen jäsenvaltion tuomioistuimeen, johon lapsi on viety luvattaOn kuitenkin välttämätöntä, että lapsella on erityinen yhteys kyseiseen toiseen jäsenvaltioon, toisella tuomioistuimella on paremmat mahdollisuudet käsitellä asiaa ja siirto on lapsen edun mukaista. - Uutiset
30.6.2023 14.40
Hovioikeus: Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan riidan ratkaiseminen oli huostaanoton jatkuessa lapsen edun kannalta tarpeetontaTämän vuoksi lapsen isän hakemus oli hylättävä ja käräjäoikeuden päätös huollon, tapaamisoikeuden ja asumisen osalta kumottava. Näin ollen asia jäi näiltä osin käräjäoikeuden aiemmin 19.10.2018 antaman päätöksen varaan. Asian lopputulos huomioon ottaen HO katsoi, että elatusavusta ei ollut aihetta määrätä takautuvasti, joten elatusapua koskevin osin käräjäoikeuden päätöksen vaikutukset kumoutuvat vasta HO:n ratkaisun antamisesta lukien. (Vailla lainvoimaa 30.6.2023) - Uutiset
16.5.2023 15.00
Apulaisoikeusasiamies: Lapsen edun turvaaminen hätämajoitusta järjestettäessäAOA saattoi asiassa (kohdassa 3.1 ja 3.2) esittämänsä käsityksen menettelyn lainvastaisuudesta ja virheellisyydestä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan tietoon. - Uutiset
13.3.2023 11.30
Hovioikeus: Isänsä luo palaamasta kieltäytyneen 14-vuotiaan ja 11-vuotiaan lapsen mielipiteelle ei voitu antaa ratkaisevaa merkitystä - isän lasten ainoana huoltajana tekemää täytäntöönpanohakemusta ei tullut hylätäKun asiassa ei ollut ilmennyt muitakaan täytäntöönpanolain 14 §:n 2 momentissakaan tarkoitettuja perusteita hylätä isän lasten ainoana huoltajana tekemää hakemusta, HO totesi esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioituaan, että sovittelijan kuuleminen ja esitetyt uudet kirjalliset todisteet tukivat KO:n näytöstä tekemiä johtopäätöksiä, eikä HO:lla ollut näin ollen aihetta päätyä lasten luovuttamista ja noutoa koskevan määräyksen osalta eri johtopäätökseen kuin KO oli päätynyt. (Vailla lainvoimaa 13.3.2023) - Uutiset
7.3.2023 12.28
Hovioikeus kielsi isänsä luona asumaan määrätyn 10-vuotiaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen täytäntöönpanon isää kuulemattaOikeuskirjallisuudessa (Anna-Kaisa Aaltonen: Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimessa, 2020, s. 434) on katsottu, että käytännössä päätöksen täytäntöönpanoa lykätään erittäin harvoin. Täytäntöönpanon lykkäämisellä voi kuitenkin olla lasta suojaava merkitys esimerkiksi silloin, kun tuomioistuin on päättänyt lapsen asuinpaikan siirtämisestä vanhemman luota toisen luokse. Jos päätöksestä valitetaan, päätöksen täytäntöönpanokelpoisuuden lykkääminen lainvoimaisuuteen asti estää, lapsen edestakaisen siirtelemisen vanhemmalta toiselle siinä tapauksessa, että hovioikeus tulee toiseen lopputulokseen kuin käräjäoikeus. - Uutiset
26.1.2023 9.45
KKO: Lasten edun mukaista oli tällä hetkellä kokonaan poistaa heidän oikeutensa tavata isääLasten (A s. 2010, B s. 2012) huolto oli uskottu yksin heidän äidilleen ja lasten oikeus tavata isäänsä oli poistettu. Kysymys siitä, oliko asiassa perusteita olla vahvistamatta tapaamisoikeutta edes valvottuna. Ks. KKO:2007:71. Asiassa esitettyjä seikkoja kokonaisuutena punnittuaan korkein oikeus katsoi, että lasten ja isän väliset valvotutkin tapaamiset olivat vielä tässä vaiheessa omiaan psyykkisesti kuormittamaan lapsia ja aiheuttamaan vaaraa heidän tasapainoiselle kehitykselleen. Lasten edun mukaista oli tällä hetkellä kokonaan poistaa heidän oikeutensa tavata isää. Kuten lapsenhuoltolain 12 §:stä ilmenee, asiaa on mahdollista arvioida uudelleen olosuhteiden muututtua taikka jos tähän muutoin on aihetta. HO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
25.1.2023 11.15
EIT:n suuri jaosto: Satukirjan merkitseminen lapsille haitalliseksi pelkästään LGBTI-sisällön vuoksi loukkasi sananvapauttaEIT:n suuri jaosto on arvioinut nyt ensimmäistä kertaa erityisesti lapsille kirjoitetulle, samaa sukupuolta olevien suhteita käsittelevälle kirjallisuudelle asetettuja rajoituksia. EIT katsoi liettualalaisessa tapauksessa yksimielisesti, että satukirjan merkitseminen lapsille haitalliseksi pelkästään LGBTI-sisällön vuoksi rikkoi EIS 10 artiklaa. - Uutiset
17.1.2023 13.00
Isoäitiä ei määrätty vanhempien ohella huostaanotetun lapsen oheishuoltajaksiKahta useamman huoltajan määräämiseen on vakiintuneesti suhtauduttu pidättyväisesti. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että kahta useampi huoltaja on omiaan hankaloittamaan lapsen asioiden joustavaa hoitamista, minkä vuoksi useamman kuin kahden huoltajan määräämisen tulisi olla poikkeuksellista (Anna-Kaisa Aaltonen, Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimessa, Porvoo 2020, s. 48). (Vailla lainvoimaa 17.1.2023) - Uutiset
10.1.2023 12.10
”Suomi ei vielä ole lapsen oikeuksien mallimaa” – Lapsiasiavaltuutettu raportoi YK:n lapsen oikeuksien komitealle Suomen tilanteestaLapsiasiavaltuutettu on antanut YK:n lapsen oikeuksien komitealle arvionsa lapsen oikeuksien toteutumisesta Suomessa ja ollut komitean kuultavana. Lapsiasiavaltuutettu painotti komitealle lapsen edun ja oikeuksien toteutumisen varmistamista sekä lasten hyvinvoinnin ja haavoittuvassa asemassa olevien lasten aseman turvaamista. YK:n lapsen oikeuksien komitea käsittelee parhaillaan Suomen valtion määräaikaisraporttia. Komitea valvoo lapsen oikeuksien sopimuksen noudattamista, ja Suomen valtion tulee raportoida komitealle toiminnastaan. Osana prosessia lapsiasiavaltuutettu on luovuttanut oman raporttinsa ja osallistunut komitean kuulemiseen. Suomen valtio vastaa komitean esittämiin kysymyksiin kevään kuluessa, ja komitean loppupäätelmiä lapsen oikeuksien tilanteesta Suomessa odotetaan vuoden 2023 aikana. - Uutiset
28.12.2022 11.06
Hovioikeus: Äidin hyvä ystävätär voitiin määrätä lapsen oheishuoltajaksiLapselle tutun ja turvalliseksi kokeman henkilön määrääminen oheishuoltajaksi oli tässä tapauksessa perusteltua. HO totesi, että asiasa mainituista lainkohdista, ja myös oikeuskirjallisuudessa todetuin tavoin, lapsenhuoltolaissa ei ole erikseen säädetty oheishuoltajan määräämisen perusteista. Oheishuollon tarvetta arvioidaan yksinomaan lapsen edun kannalta. Sijaishuoltajan määrääminen sen sijaan edellyttää erityisiä perusteita (Aaltonen, Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimessa, 2020, s. 46 ja 50). (Vailla lainvoimaa 28.12.2022) - Uutiset
5.12.2022 11.35
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi tullut lasten etu huomioon ottaen jatkaa asian käsittelyä riitaisena, kun vastaus oli saapunut määräajan päättymisen jälkeenTässä tapauksessa valittajan vastaus oli saapunut käräjäoikeuden asettaman määräajan päättymisen jälkeen, mutta kuitenkin ennen asian ratkaisemista. Näin ollen asiassa ei ollut kyse asiassa kuvatusta OK 8 luvun 7 §:ssä mainitusta tilanteesta, jossa vastausta ei anneta ollenkaan. Valittaja oli vastauksessaan selkeästi riitauttanut hakemusasian, jolloin käräjäoikeuden olisi tullut lasten etu huomioon ottaen jatkaa asian käsittelyä riitaisena. Sen vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevilta osin. (Vailla lainvoimaa 5.12.2022) - Uutiset
1.12.2022 9.39
KKO: Oikeus ilmaiseen koulukuljetukseen ei voi yksinään olla riittävä peruste määrätä lasten virallinen asuinpaikka ilmoitettavaksi kauempana lasten lähikoulusta asuvan vanhemman luokseSamassa kunnassa asuvien A:n ja B:n lapset oli määrätty yhteishuoltoon ja asumaan vuoroviikoin kummankin vanhempansa luona. A, joka asui 35 kilometrin päässä lasten lähikoulusta, vaati, että lasten viralliseksi asuinpaikaksi määrätään ilmoitettavaksi hänen kotinsa, koska tällöin kunta olisi velvollinen järjestämään lapsille maksuttoman koulukuljetuksen ja iltapäivätoimintaa. Korkein oikeus katsoi päätöksestään tarkemmin ilmenevillä perusteilla, että lapsen viralliseksi asuinpaikaksi ilmoitettavaa kotia koskevaa määräystä annettaessa keskeinen harkintaperuste oli lapsen etu ja että oikeus ilmaiseen koulukuljetukseen ei ollut yksinään riittävä peruste määrätä lasten virallinen asuinpaikka ilmoitettavaksi kauempana lasten lähikoulusta asuvan A:n luokse. - Uutiset
17.11.2022 11.30
EIT: Huoltajuuden poistaminen isältä seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn vuoksi ei loukannut perhe-elämänsuojaaIslantilainen pariskunta menetti kahden lapsensa huoltajuuden hyväksikäyttösyytteiden seurauksena. Syytökset kohdistuivat isään, joka vapautettiin lopulta syytteestä. - Uutiset
27.7.2022 11.18
KHO palautti hylätyn perhesideperusteisen oleskelulupahakemusasian Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksiUlkomaalaisasia – Oleskelulupa perhesiteen perusteella – Maahantulosäännösten kiertäminen – Käännyttäminen – Käännytyksen kokonaisharkinta – Oleskeluluvan epäämisen välttämättömyys ja oikeasuhtaisuus – Muutoksenhakuvaiheessa syntynyt lapsi – Lapsen edun ottaminen huomioon - Uutiset
14.6.2022 9.12
KHO:n kaksi ratkaisua oleskeluluvasta perhesiteen perusteellaKorkein hallinto-oikeus päätyi toisen asian osalta punninnassa siihen, että oleskelulupahakemuksen hylkäämistä puoltavat seikat olivat painavampia kuin perhe-elämän suojasta ja lapsen edusta esitetyt seikat. Toisessa asiassa korkein hallinto-oikeus päätyi punninnassa puolestaan siihen, että perhe-elämän suojasta ja lasten edusta esitetyt seikat olivat painavampia kuin oleskelulupahakemuksen hylkäämistä puoltavat seikat. - Uutiset
7.3.2022 15.00
Uusi julkaisu: Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä kunnassaLapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä - Lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi sekä lapset ja nuoret tiedontuottajina kunnassa -ohjeistus on tarkoitettu kuntien valtuutetuille, nuorisovaltuustoille ja muille luottamushenkilöille sekä viranhaltijoille. Ohjeistuksessa tuodaan esille keskeisiä asioita lapsivaikutusten arvioinnista, lapsibudjetoinnista, lapsista ja nuorista tiedontuottajina kunnan päätöksenteossa sekä koronakriisin kielteisten vaikutusten torjunnasta. - Uutiset
2.3.2022 9.22
KHO äänesti maasta karkottamisesta ja maahantulokiellostaAsiassa oli kysymys maasta karkottamista ja maahantulokieltoa koskevasta kokonaisharkinnasta ja erityisesti siitä, miten tässä kokonaisharkinnassa tuli arvioida lapsen edun ja perhe-elämän suojan merkitystä suhteessa muutoksenhakija A:n karkottamisperusteisiin. KHO:n enemmistö katsoi, että kun otettiin huomioon ratkaisussa karkottamisen kokonaisharkinnan yhteydessä lausuttu ja se, että A voi tavata kohta täysi-ikäistyvää lastaan Schengen-alueen ulkopuolella ja pitää lapseensa yhteyttä myös Irakista käsin, A oli voitu määrätä viiden vuoden mittaiseen maahantulokieltoon. (Ään. 3–2 ja esittelijän eriävä mielipide) - Uutiset
7.2.2022 11.50
Kuntainfo: Opas lapsenhuoltolain mukaisen sosiaalilautakunnan selvitysten laatimiseksi on valmistunutTHL:n muodostama työryhmä on saanut valmiiksi oppaan, jonka tehtävänä on tuottaa valtakunnallista ohjeistusta tuomioistuimille annettavan sosiaalilautakunnan selvityksen laatimista varten. - Uutiset
28.1.2022 13.30
Poliisi: Uusi käsikirja lapsirikostutkintaan kokoaa hyvät käytännöt yksiin kansiinPoliisi ja THL:n Barnahus-hanke ovat julkaisseet käsikirjan, joka toimii lapsiin kohdistuvien väkivalta- ja seksuaalirikosten tutkinnan kokoavana oppaana. Käsikirjaan on koottu tietoa esitutkinnan toimenpiteistä poliisille. Ajatus lapsirikostutkintoja tukevasta käsikirjasta syntyi, kun hankkeessa mukana olleet poliisin asiantuntijat ylikomisario Miia Lehtinen ja ylikonstaapeli Maria Rossi kiersivät syksyllä 2020 poliisilaitoksissa. - Uutiset
25.1.2022 15.00
Hovioikeus tarkasteli huoltokysymystä uudelleen ja määräsi lapsen äidin yksihuollosta vanhempien yhteishuoltoonAsiassa esitetty selvitys ei osoittanut, että isän ja äidin keskinäiset välit olisivat äidin väittämin tavoin sellaiset, etteivät he olleet kyenneet tai kykenisi jatkossa keskustelemaan ja tekemään yhdessä päätöksiä lastaan (s. 2016) koskevissa asioissa. Asiassa esitetyn perusteella ei voitu tehdä sitä johtopäätöstä, että isä olisi vastaisuudessa kykenemätön osallistumaan lapsensa huoltoa koskevaan päätöksentekoon. Nämä seikat puolsivat yhteishuoltoa ottaen huomioon yhteishuollon merkitys sekä lapselle että vanhemmille. Ottaen huomioon kaikki asiassa mainitut seikat kokonaisuudessaan sekä vanhempien yhteishuollon ensisijaisuuden HO katsoi, että lapsen huolto oli uskottava yhteisesti vanhemmille. (Vailla lainvoimaa 25.1.2022) - Uutiset
19.1.2022 11.00
Hovioikeus: Jo maksetun elatusavun palauttaminen äidille olisi ollut lapsen edun vastaista siitäkin huolimatta, että äidin elatuskyvyn oli katsottu olevan puutteellinenElatuslain 12 §:n mukaan määrätessään, että sopimuksella tai tuomiolla aikaisemmin vahvistettu velvollisuus suorittaa elatusapua on lakkaava tai että elatusavun määrää on alennettava, on tuomioistuimen samalla harkittava, onko kanteen vireille panon jälkeen suoritetut elatusavut tai osa niistä palautettava. Lain esitöiden (HE 90/1974 vp, s. 55 – 56) mukaan säännöstä sovelletaan lisäksi silloin, kun alemman tuomioistuimen vahvistamaa elatusavun määrää on muutoksenhaun johdosta alennettu. HO totesi lähtökohtana olevan, että harkittaessa elatusmaksujen palauttamista on erityisesti otettava huomioon lapsen olosuhteet ja lapsen etu (KKO 2010:38, kohta 20). Lain esitöistä (mainittu hallituksen esitys, s. 56) ilmenee, että palauttamisvelvollisuus voidaan asettaa vain sellaisissa tapauksissa, jolloin palauttamista on pidettävä kohtuullisena esimerkiksi elatusvelvollisen vähävaraisuuden tai muiden erityisten syiden johdosta eikä palauttamisvelvollisuus vaaranna lapsen toimeentuloa. HO totesi, että maksetut elatusavut olivat menneet lapsen elatukseen. Ottaen huomioon esitetty selvitys isän nettotuloista, HO katsoi, että jo maksetun elatusavun palauttaminen äidille olisi ollut lapsen edun vastaista. Mahdollisesti jo maksettua elatusapua ei näin ollen velvoitettu maksamaan takaisin. HO piti tällaista ratkaisua asiaa kokonaisuutena arvioituaan perusteltuna siitäkin huolimatta, että äidin elatuskyvyn oli katsottu edellä todetulla tavalla olevan puutteellinen. (Vailla lainvoimaa 19.1.2022) - Uutiset
14.12.2021 10.30
EIT:n suuri jaosto: Lapsen adoptio ottamatta huomioon äidin toiveita loukkasi yksityis- ja perhe-elämän suojaaNorjan viranomaisten päätös sallia lapsen adoptio sijaisperheeseen vastoin hänen äitinsä toiveita loukkasi yksityis- ja perhe-elämänsuojaa (EIS 8). Äiti oli toivonut pojan säilyttävän kulttuuriset ja uskonnolliset juurensa. - Uutiset
24.11.2021 15.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi 3-vuotiaan lapsen asumaan äitinsä luonaKO oli määrännyt lapsen asumaan isällään ja vahvistanut lapselle oikeuden tavata äitiään. Asiassa oli HO:ssa äidin valituksen johdosta kysymys ensi sijassa siitä, tuliko lapsi määrätä asumaan äidin luona. Mikäli lapsi määrättiin asumaan äidilleen, kysymys oli myös isän tapaamisoikeuden laajuudesta. Elatusavun määrästä asianosaiset olivat olleet yksimielisiä. HO katsoi asiassa mainittuja seikkoja punnittuaan ja ottaen erityisesti huomioon olosuhdeselvityksessä tehdyt johtopäätökset asuinpaikasta, että viimeksi mainittuja seikkoja oli pidettävä lapsen asuinpaikan valinnassa painavampina. KO:n päätöstä oli siten muutettava niin, että lapsi määrätään asumaan äitinsä luona. Lapselle tuli määrätä toimiva ja laaja tapaamisoikeus isänsä kanssa. (Vailla lainvoimaa 24.11.2021) - Uutiset
3.11.2021 13.00
Apulaisoikeusasiamies: Perheen jälleenyhdistämistä on arvioitava ja suunniteltava sijaishuollon aikanaAOA toteaa, että lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on ryhdyttävä perheen jälleenyhdistämiseen tähtääviin toimenpiteisiin heti, kun se on lapsen edun kannalta mahdollista. Tässäkin mielessä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtävänä on edistää ja tukea sijaishuollossa olevan lapsen mahdollisuutta ylläpitää suhdetta vanhempiinsa. AOA korostaa, että perheen jälleenyhdistämistä on aina arvioitava lapsen edun kannalta. Sijaishuoltoa järjestettäessä ja varsinkin perheen jälleenyhdistämistä suunniteltaessa ja sitä vaiheittain toteutettaessa on välttämätöntä, että asiaan osalliset tahot (viranomainen, vanhemmat ja sijaisperhe, lapsen edunvalvoja) voivat toimia yhdessä tavoitteen saavuttamiseksi. Päävastuu yhteistyön toteuttamisesta, on sijaishuollosta vastuussa olevalla viranomaisella. Sijoittajakunnalla on velvollisuus pyrkiä perheen jälleenyhdistämiseen arvioimalla muun muassa huostaanoton aikana lapsen asiakassuunnitelmassa ja vanhemmille tehtävässä asiakassuunnitelmassa, minkälaisia tukitoimia ja palveluja vanhemmille ja lapselle on tämä päämäärä huomioon ottaen mahdollista tai tarpeen järjestää. - Uutiset
13.7.2021 13.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Isoon-BritanniaanHO katsoi, että lapsen asuinpaikka oli asiassa todetuin perustein välittömästi ennen väitettyä palauttamatta jättämisen ajankohtaa 8.6.2021 ollut Iso-Britannia, jonne hänen elinpiirinsä keskus eli sosiaalinen ympäristönsä oli vakiintunut. Asiassa ei ollut ilmennyt huoltolain 34 §:ssä tarkoitettuja perusteita palauttamismääräyksen antamisesta kieltäytymiselle. Lapsi oli määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Isoon-Britanniaan. Äiti oli oikeutettu saamaan asiassa lapsen palauttamisesta aiheutuvat kulunsa korvatuiksi. Kulut olivat määrällisesti riidattomia. (Vailla lainvoimaa 13.7.2021) - Uutiset
12.7.2021 15.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi 8-vuotiaan lapsen asumisen äidilleVaikka KO:n ratkaisun muuttaminen merkitsi 8-vuotiaan lapsen koulun ja asuinpiirin vaihtamista toistamiseen lyhyen ajan sisällä, oli asumisen jatkuvuudelle äidin luona annettava tässä tilanteessa tätä suurempi painoarvo. (Vailla lainvoimaa 12.7.2021) - Uutiset
7.7.2021 15.00
Hovioikeus: Vuoroasuminen ja vuoroasumisen muut ehdot - Uutiset
6.7.2021 16.00
Hovioikeus: Lapsen etu oli jäänyt luotettavalla tavalla selvittämättä käräjäoikeuden kirjallisessa menettelyssäAsiaa ei olisi tullut ratkaista kirjallisessa menettelyssä pelkästään hakemuksessa mainittujen seikkojen perusteella siitä huolimatta, ettei äiti ollut määräajassa antanut häneltä pyydettyä lausumaa. Näin ollen asia oli palautettava käräjäoikeuteen, jonka tulee ottaa asia uudelleen käsiteltäväksi ja hankkia olosuhdeselvitys. (Vailla lainvoimaa 6.7.2021) - Uutiset
5.7.2021 14.00
Hovioikeus hyväksyi yhteishuollon - äidin vaatimalle tehtävänjakomääräykselle ei ollut lapsen edun mukaista perustettaErilaisista näkemyksistä huolimatta asiassa ei ollut ilmennyt, että mikään huoltoon liittyvä päätös olisi jäänyt tekemättä tai selvästi viivästynyt. Asiassa esitetyt seikat huomioon ottaen ja asiaa kokonaisuutena harkiten ei ollut ilmennyt lapsen edun mukaista perustetta antaa määräystä tehtävien jaosta vanhempien välillä. Myöskään asiassa esitetty uusi kirjallinen todistelu ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n ratkaisun lapsen huollon osalta. (Vailla lainvoimaa 5.7.2021) - Uutiset
23.6.2021 12.36
Kansainvälisiä perheasioita koskevaa EU-asetusta täydentävä sääntelyehdotus lausunnolleAvioeroa, vanhempainvastuuta ja kansainvälistä lapsikaappausta koskevaa uutta EU-asetusta aletaan soveltaa vuoden 2022 elokuussa. Asetuksessa säädetään siitä, minkä jäsenvaltion tuomioistuin on tällä alalla toimivaltainen ja miten päätökset tunnustetaan ja pannaan täytäntöön toisessa EU-valtiossa. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2022 elokuusta alkaen, jolloin EU-asetusta tulee alkaa soveltaa. Mietinnöstä voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 15.9.2021 asti. - Uutiset
17.6.2021 11.41
Hovioikeus: Alle 12-vuotiasta lasta ei ollut aiheellista kuulla hovioikeudessaOttaen huomioon sosiaalitoimen laatiman olosuhdeselvityksen ajankohta ja laajuus sekä vanhempien välinen konfliktitilanne ja sen seurauksena lapselle (8 v.) aiheutuva lojaliteettiristiriita, lapsen kuulemista ei voitu pitää asian ratkaisemisen kannalta välttämättömänä, saati lapsen edun mukaisena. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, ettei lasta ollut aiheellista kuulla HO:ssa. Isän vaatimus lapsen kuulemisesta HO:ssa hylättiin. - Uutiset
16.6.2021 10.00
Hovioikeus: Vuoroasuminen eri paikkakunnilla ei ollut 5-vuotiaan lapsen edun mukainen ratkaisuAsiaa kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi toisin kuin KO, että vuoroasuminen ei ollut lapsen edun mukaista. Tästä seurasi se, että lapsi oli määrättävä asumaan toisen vanhempansa luona ja tapaamaan toista vanhempaa vuoroasumista suppeammin, vaikka HO:nkin käsityksen mukaan kumpi tahansa vanhemmista kykenisi huolehtimaan lapsen tarpeista. Ottaen huomioon, että ainoastaan isä oli vastustanut vuoroasumista ja oli valittajana HO:ssa vaatinut lapselle vuoroasumista suppeampaa äidin tapaamisoikeutta, eikä asiaa käsiteltäessä ollut käynyt ilmi, että lapsen asuminen isän luona ei olisi lapsen edun mukaista, lapsi oli määrättävä asumaan isänsä luona ja tapaamaan äitiään päätöksessä vahvistettavin tavoin. (Vailla lainvoimaa 16.6.2021) - Uutiset
15.6.2021 16.00
Hovioikeus: Määräämisperiaate ja lapsen etu huoltoasiassaYhteenvetona asiassa selostetuista oikeusohjeista HO totesi, ettei tuomioistuin ole ehdottomasti sidottu asianosaisten vaatimuksiin lapsiasiassa, vaan niistä voidaan poiketa lapsen edun sitä vaatiessa. Muu kuin nimenomaisesti vaadittu määräys voi tulla arvioitavaksi esimerkiksi silloin, kun se perustuu lapsen omaan näkemykseen. Lapsen näkemykselle tulee antaa merkitystä lapsen iän ja kehitystason mukaisesti sekä ottaen huomioon myös se, millaisissa olosuhteissa lapsen tahto on muodostunut. Lapsen huoltoa koskevassa asiassa on kysymys ennen kaikkea lapsen oikeusturvasta, mikä ilmenee esimerkiksi lapsen huollosta annetun lain 1 ja 2 §:stä. Jo tästä syystä määräämisperiaatetta ei voida soveltaa näissä asioissa yhtä tiukasti kuin esimerkiksi vahingonkorvausasioissa, joihin OK 24 luvun 3 §:n 1 momentin esitöissä viitataan. Määräämisperiaatteen kannalta huomionarvoista on sekin, että lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva määräys, vaikka se sisällöltään poikkeaisi asianosaisten vaatimuksista, ei ole erilainen oikeusseuraamus kuin mitä asianosaiset ovat vaatineet. (Vailla lainvoimaa 15.6.2021) - Uutiset
15.6.2021 11.00
Hovioikeus palautti avioeroasian yhteydessä kirjallisessa menettelyssä äidin vaatimusten mukaisesti ratkaistun huoltoasian käräjäoikeuteenJutun palauttamisen edellytyksistä ei ole laissa säännöksiä. KKO:n ratkaisun KKO 2012:80 mukaan jutun tarkoituksenmukaista käsittelyä koskevalla harkinnalla voi olla merkitystä arvioitaessa palauttamista. Ratkaisun KKO 2020:40 mukaan asian palauttamista vastaan puhuvat yleensä siitä aiheutuva oikeudenkäynnin pitkittyminen sekä asianosaisille aiheutuvat kulut ja muut haitat. Jos asianosaisen muutoksenhakuoikeus vaarantuu, asia on kuitenkin pääsääntöisesti perusteltua palauttaa alempaan tuomioistuimeen uudelleen käsiteltäväksi. Lasten isä oli HO:ssa riitauttanut äidin esittämät perusteet yksinhuollolle. Vanhemmat olivat kumpikin nimenneet itsensä asiassa todistelutarkoituksessa kuultaviksi. Asianosaisten muutoksenhakuoikeus olisi vaarantunut, jos HO olisi tutkinut asian ja ottanut todistelun vastaan ensimmäisenä oikeusasteena. Näin ollen huoltoasian käsittelyä oli jatkettava KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 15.6.2021) - Uutiset
26.5.2021 10.38
Hovioikeus määräsi 8-vuotiaan pojan isänsä yksinhuoltoon ja asumaan tämän luona huolimatta siitä, että lapsen olosuhteet olivat jossain määrin vakiintuneet äidin luokseVanhempien välillä oli eron jälkeen käyty useita lapsen (s. 2012) asumiseen ja tapaamisoikeuteen liittyneitä oikeudenkäyntejä ja vanhempien välinen konflikti oli pitkäaikainen ja syvä. Lapsi oli asunut vanhempiensa eron jälkeen molempien vanhempien luona siten, että vuosina 2014-2017 hän on asunut äidin luona ja vuosina 2017-2020 isän luona kesäkuuhun 2020 asti, jolloin äiti oli tuolloin voimassa olleen tapaamissopimuksen vastaisesti jättänyt lapsen palauttamatta isälle. Lapsen ja isän väliset tapaamiset eivät olleet toteutuneet kesäkuun 2020 jälkeen ennen helmikuuta 2021. Olosuhdeselvityksen laatineiden selvitystyöntekijöiden näkemyksen mukaan äiti oli antanut lapsen ikään ja kehitystasoon nähden lapselle suurta päätäntävaltaa tapaamisen toteutumisten suhteen ja ollut passiivisuudellaan myötävaikuttamassa isän ja lapsen tapaamisten tauon pitkittymiseen. HO katsoi kuten KO, että molemmat vanhemmat olivat lähtökohtaisesti sopivia lapsen lähivanhemmaksi. HO päätyi siihen, että lapsen edun mukaista oli, että hänet määrätään asumaan isän luona huolimatta siitä, että lapsen olosuhteet olivat kesäkuun 2020 jälkeen asiassa todetulla tavalla jossain määrin vakiintuneet äidin luokse. HO päätyi siihen, että yhteishuollon ylläpitäminen olisi ollut tapauksessa lapsen edun vastaista ja että lapsi oli määrättävä yksin isänsä huoltoon. Oikeudenkäyntikulujen osalta HO katsoi, ettei hakemuksen vastustamista voitu tapauksen tilanteessa pitää sillä tavoin aiheettomana, että asiassa olisi ollut OK 21 luvun 2 §:ssä tarkoitettu erityinen syy velvoittaa äiti korvaamaan osaksikaan isän oikeudenkäyntikuluja. (Vailla lainvoimaa 26.5.2021) - Uutiset
21.5.2021 10.30
Hovioikeus: Pelkkä vuoroasuminen ei vapauta toista vanhempaa velvollisuudesta maksaa elatusapua, vaan hänen on näytettävä toteen, että hän osallistuu yhdenvertaisesti lapsen kaikkien kustannusten maksamiseenKun kuitenkin otettiin huomioon se, että lapsilisät maksettiin lapsen virallisen asuinpaikan mukaan lapsen äidille sekä se, että isän elatuskyky oli pienempi, HO totesi johtopäätöksenään (pääkäsittelyä pitämättä), että isä oli näyttänyt osallistuvansa lapsen elatukseen vanhempien elatuskykyjen mukaisessa suhteessa ilman elatusavun maksuvelvoitetta. Lapsen isä oli näin ollen vapautettava velvollisuudesta suorittaa lapselle elatusapua. (Vailla lainvoimaa 21.5.2021) - Uutiset
14.5.2021 16.00
Rekisteröidyn parisuhteen päättyminen - ei-biologisen vanhemman vaatimus oheishuoltajuuden poistamisesta annetun päätöksen kumoamisesta ei menestynyt hovioikeudessaHenkilötodistelusta ja olosuhdeselvityksestä saadun selvityksen perusteella HO päätyi naisen oheishuoltajuuden poistamisen ja vaaditun tapaamisoikeuden suhteen samoihin johtopäätöksiin kuin KO. (Vailla lainvoimaa 14.5.2021) - Uutiset
22.4.2021 10.00
Lapselle erityisen läheinen henkilö määritellään huoltolaissa suppeasti - hovioikeuskaan ei vahvistanut lapselle, jonka isä oli kuollut, oikeutta tavata isoäitiään ja isänsä siskoa (kummitäti)Toisaalta voitiin todeta, että tässä tilanteessa, kun lapsen (10 v.) isä oli kuollut, olisi ensiarvoisen tärkeää, että hänellä säilyisi suhde isänsä sukuun, mikä ilman tapaamisoikeuden vahvistamistakin tulisi olla mahdollista. Lapselle erityisen läheisen henkilön määritelmä on lain esitöiden perusteella kuitenkin tarkoitettu hyvin suppeaksi. Näissä olosuhteissa ja ottaen myös huomioon äidin jyrkän kielteinen suhtautuminen tapaamisiin, HO katsoi, että tapaamisoikeuden vahvistaminen ei olisi lapsen edun mukaista eikä hakemuksen hyväksymiselle näin ollen ollut edellytyksiä. Tätä arviota ei muuttanut se, että hakemusta ei ollut voitu tehdä aikaisemmin ja että se oli tehty heti kun se oli ollut mahdollista eli välittömästi lainmuutoksen voimaantultua. Arviota ei muuttanut myöskään se, että hakijat olivat HO:n pääkäsittelyssä ilmoittaneet olevansa suostuvaisia huomattavasti suppeampiin tapaamisiin. (Vailla lainvoimaa 22.4.2021) - Uutiset
22.3.2021 15.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus vahvisti lapselle oikeuden tavata pitkän vankeusrangaistuksen suorittanutta isäänsä valvotustiRiidatonta oli, että lapsen (s. 2012) isä oli tuomittu lainvoimaiseksi jääneellä tuomiolla pitkään vankeusrangaistukseen, jonka hän oli suorittanut. HO:n ratkaistavana oli ennen muuta kysymys siitä, vaarantaisivatko lapsen tapaamiset isänsä kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen siinä määrin, että tapaamisoikeuden vahvistamatta jättämistä voidaan lapsen edun kannalta pitää perusteltuna. Tämä kysymys liittyi keskeisesti siihen, voidaanko tapaamisoikeus vahvistaa ilman, että lapselle olisi kerrottu isän rikostuomioon johtaneista syistä. KO:n päätös kumottiin. HO vahvisti, että lapsella on oikeus tavata isäänsä valvotusti kerran kuukaudessa. Lapsen edun mukaista oli porrastaa tapaamiset. (Vailla lainvoimaa 22.3.2021) - Uutiset
22.3.2021 10.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli voinut hylätä vanhempien hakemukset huoltoriidassa lapsen kiireellisen sijoituksen ja vireillä olevan huostaanottoprosessin takiaYleisen tuomioistuimen toimivaltaa ei ole nimenomaisesti rajoitettu tilanteessa, jossa lapsi on kiireellisesti sijoitettu. Näin ollen HO päätyi siihen, että yleinen tuomioistuin oli lähtökohtaisesti toimivaltainen käsittelemään lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevan asian nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa. HO päätyi siihen, että edellytykset antaa perusteltu ratkaisu siitä, miten lapsen huolto, asuminen, tapaamisoikeus ja elatus tulisi lapsen edun mukaisella tavalla järjestää, olivat puutteelliset. Tässä arvioinnissa HO oli, kuten käräjäoikeuskin, kiinnittänyt huomiota vanhempien täysin päinvastaisiin käsityksiin lapsen huollon, asumisen ynnä muun järjestämisestä sekä siihen, että lapsi oli sijoitettu kodin ulkopuolelle, eikä kummankaan vanhemman luokse. Merkitystä ei ollut sillä, ettei asiassa ollut olemassa aiempaa tuomioistuimen päätöstä. Asiassa ei siten ollut lapsen edun kannalta tarpeellista saada nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa hänen huoltoaan ynnä muita seikkoja koskevaa ratkaisua. Hakemukset oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 22.3.2021) - Uutiset
18.3.2021 12.53
Hovioikeus: Äidin luota isän luokse asumaan määrätyn lapsen edun mukaista oli keskeyttää käräjäoikeuden päätöksen täytäntöönpanoOikeuskirjallisuudessa (Anna-Kaisa Aaltonen: Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimessa, 2020, s. 434) on katsottu, että käytännössä päätöksen täytäntöönpanoa lykätään erittäin harvoin. Täytäntöönpanon lykkäämisellä voi kuitenkin olla lasta suojaava merkitys esimerkiksi silloin, kun tuomioistuin on päättänyt lapsen asuinpaikan siirtämisestä vanhemman luota toisen luokse. Nyt käsiteltävässä asiassa lapsi (s. 2017) oli asunut äidin luona. KO oli määrännyt lapsen asumaan isän luona. HO totesi, ettei asian käsittelyn tässä vaiheessa ollut perusteita arvioida HO:n ratkaisun lopputulosta. Riippumatta siitä, miten asiaa olisi muutoin mahdollisesti arvioitava, ottaen huomioon se, että lapsi oli koko elämänsä asunut äitinsä kanssa, lapsen edun mukaista oli keskeyttää KO:n päätöksen täytäntöönpano, kunnes asia on HO:ssa ratkaistu. Se, että täytäntöönpano kyseisessä asiassa oli toimitettu 16.3.2021 ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. - Uutiset
12.3.2021 14.15
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu lapsen edun huomioon ottamisesta ennen palauttamispäätöksen tekemistä (Belgia)Jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi annetun direktiivin 2008/115/EY 5 artiklaa, luettuna yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 artiklan kanssa, on tulkittava siten, että jäsenvaltioiden on otettava asianmukaisesti huomioon lapsen etu ennen palauttamispäätöksen, johon on liitetty maahantulokielto, tekemistä myös silloin, kun kyseisen päätöksen adressaatti ei ole alaikäinen vaan hänen isänsä. - Uutiset
10.3.2021 11.15
Väitös: Lapsen etua ei huomioida riittävästi oikeuskäytännössäOTM Milka Sormunen analysoi lapsen edun käsitettä kotimaisessa, eurooppalaisessa ja kansainvälisessä ihmisoikeuksia koskevassa oikeuskäytännössä väitöskirjassaan "The Best Interests of the Child in Human Rights Practice: An Analysis of Domestic, European and International Jurisprudence". Väitöskirja tuottaa uutta tietoa siitä, miten lapsen edun käsite ymmärretään ja miten sitä käytetään Suomen korkeimman hallinto-oikeuden, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisuissa ja YK:n lapsen oikeuksien komitean loppupäätelmissä. Väitöstilaisuus järjestetään perjantaina 12.3.2021 kello 12 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Väitöstilaisuutta voi seurata videolinkin kautta.