Lapsen etu
136 hakuosumaa
- Uutiset
5.2.2020 12.30
Usein esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia 1. tammikuuta 2020 voimaan tulleen lastensuojelulain muutoksista
Miten lastensuojelulain muutokset vaikuttavat sijaishuollossa olevien lasten oikeuksiin? Kenelle jälkihuolto jatkossa kuuluu? Muun muassa näihin kysymyksiin on vastattu lastensuojelulain muutoksista kertovalla STM:n verkkosivulla. - Uutiset
29.1.2020 12.25
Lasten osallistumisoikeuksia arvioitu Suomessa
Lasten osallistumisoikeuksia Suomessa on arvioitu oikeusministeriön koordinoimassa pilotointihankkeessa. Helmikuussa julkaistavan arviointiraportin keskeisiä havaintoja esiteltiin 29. tammikuuta hankkeen päätösseminaarissa Helsingissä. Arvioinnin mukaan Suomen lainsäädäntö ja osallistumisen rakenteet ovat lasten osallistumisoikeuksien näkökulmasta pääosin kunnossa, mutta käytännön toimeenpanossa ja viestinnässä on monilta osin vielä kehitettävää. - Uutiset
29.1.2020 8.00
Helsingin kaupungin kouluterveydenhuollossa ja neuvolapalveluissa meneteltiin virheellisesti siltä osin kuin lapsille oli annettu MPR-rokotteet ilman toisen huoltajan suostumusta - apulaisoikeusasiamies esittää lainsäädännön täsmentämistä
Apulaisoikeusasiamies katsoi Helsingin kaupungin kouluterveydenhuollossa ja neuvolapalveluissa menetellyn virheellisesti siltä osin kuin kantelijan lapsille oli annettu MPR-rokotteet ilman toisen huoltajan suostumusta. Koska lainsäädäntö ei nyt kyseessä olevassa asiassa ole yksiselitteinen, apulaisoikeusasiamies piti riittävänä esittää käsityksensä virheellisestä menettelystä Helsingin kaupungille. Apulaisoikeusasiamies pitää tarpeellisena, että lainsäädäntöä täsmennettäisiin asiassa mainituilta osin EIS 8 artiklan oikeuden nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta ja lapsen oikeuksien turvaamiseksi sekä lapsen edun arvioinnissa noudatettavan menettelyn selkeyttämiseksi. - Uutiset
27.1.2020 9.30
EIT:n ratkaisun tiivistelmä yksityis- ja perhe-elämän suojan rikkomisesta norjalaisessa huostaanottoasiassa on julkaistu Finlexissä
Asia koski sitä, rikkoivatko lastensuojeluviranomaiset oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän suojaa koskevaa EIS 8 artiklaa päättäessään pikkulapsen huostaanotosta ja biologisten vanhempien tapaamisoikeuden rajoittamisesta huostaanoton aikana. EIT katsoi, ettei huostaanotolla ollut rikottu EIS 8 artiklaa. Tapaamisoikeuden rajoittamisella oli sen sijaan rikottu EIS 8 artiklaa. EIT myönsi valittajille yhteensä 10 000 euroa hyvityksenä aineettomasta vahingosta ja 2 300 euroa korvauksena oikeudenkäyntikuluista. - Uutiset
21.1.2020 11.00
KHO:n ratkaisu huostassapidon lopettamisesta sekä äidin ja huostaanotetun lapsen yhteydenpidon rajoittamisestaHAO:n päätöksen lopputuloksen muuttamiseen huostassapidon lopettamista koskevilta osin ei ollut perusteita. Mitä tuli yhteydenpidon rajoittamiseen, niin KHO totesi, että asiakassuunnitelmaan oli kirjattu sijaisvanhempien ja äidin välillä vakiintunut käytäntö, jonka mukaan äidin ja lapsen tapaamisia oli keskimäärin kerran kuukaudessa sijaisperheessä. Päätös yhteydenpidon rajoittamisesta oli tehty sen jälkeen, kun äiti oli elokuun 2017 alussa ilmaissut sosiaalitoimelle olevansa tyytymätön sijaisvanhempien läsnäoloon tapaamisissa. Äiti oli vaatinut yhteydenpidon lisäämistä maaliskuussa 2017 hakiessaan samalla huostassapidon lopettamista. Näissä oloissa viimeistään yhteydenpidon rajoittamispäätökseen 14.8.2017 olisi tullut kirjata, missä ja kuinka usein tapaamiset järjestetään. Koska yhteydenpidon rajoittamista koskeva aika oli jo päättynyt, HAO:n päätöstä ei tältä osin muutettu. - Uutiset
27.12.2019 12.30
Hovioikeus ei pitänyt oheishuoltajien välien haasteellisuutta esteenä oheishuollon määräämiselleOttaen huomioon vireillä olevan lapsen huostaanottoasian HO katsoi, ettei äidin ja oheishuoltajien välien haasteellisuus ollut kysymyksessä olevassa tilanteessa este oheishuollon määräämiselle. (Vailla lainvoimaa 27.12.2019) - Uutiset
18.12.2019 10.00
13-vuotiasta lasta kuultiin huostaanottohakemuksen johdosta siten, että paikalla olivat vain HAO:n jäsenet - KHO ei kumonnut päätöstä HAO:n virheellisen menettelyn vuoksi eikä palauttanut asiaa HAO:lle uudelleen käsiteltäväksi
Kun kuitenkin otettiin huomioon se, että lapsen mielipide huostaanotosta ja sijaishuoltoon sijoittamisesta oli HAO:ssa selvitetty, lapsen kuulemisen pääkohdat oli kuulemisen jälkeen selostettu asianosaisille, tallenne kuulemisesta oli toimitettu lapsen ja äidin avustajille suullisen käsittelyn jälkeen ja se, että lapsen edun mukaista ei ollut toimittaa asiassa uutta suullista käsittelyä, päätöstä ei ollut syytä HAO:n virheellisen menettelyn vuoksi kumota ja asiaa palauttaa HAO:lle uudelleen käsiteltäväksi. Asiassa ei ollut myöskään tarvetta asian selvittämiseksi toimittaa uutta suullista käsittelyä KHO:ssa. - Uutiset
17.12.2019 9.00
Hovioikeus korosti koulunkäynnin aloittaneen lapsen olosuhteiden vakiinnuttamista - lapsen asumista ei muutettu isälle
Isä oli lausunut, että KO oli ratkaissut asian vakiintuneiden olosuhteiden ja lapsen edun vastaisesti. Isän mukaan lapsi oli asunut hänen luonaan suurimman osan elämästään ja hänen olosuhteensa olivat vakiintuneet isän luokse. HO totesi, että isä ja äiti olivat molemmat hyviä vanhempia ja kykenivät vastaamaan lapsen hoidosta, kasvatuksesta ja huolenpidosta. HO totesi, että lapsen asuinpaikkaa arvioitaessa korostui se, että hänen olosuhteidensa vakiinnuttaminen oli hänen turvallisen kehityksensä ja kasvunsa kannalta erittäin tärkeää. Hän oli asunut noin puolen vuoden ajan äitinsä luona ja aloittanut siellä koulunkäynnin. KO:n ratkaisun muuttaminen olisi merkinnyt lapselle jälleen kerran muuttoa toiselle paikkakunnalle ja lisäksi koulun vaihtamisen myötä sopeutumista uuteen kouluympäristöön. Edellä todettua ei ollut pidettävä lapsen edun mukaisena. (Vailla lainvoimaa 17.12.2019) - Uutiset
26.11.2019 9.57
Lasten vieraannuttaminen äidistä? Hovioikeus hylkäsi äidin kantelun ja valituksen, mutta muutti äidin oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta
Muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellä KO oli antanut ratkaisun neljään eri hakemukseen, joista kolme oli koskenut uhkasakon tuomitsemista ja yksi lasten (11 v. ja 9 v.) määräämistä noudattavaksi perustepäätöksen mukaisiin tapaamisiin ja toissijaisesti tapaamisten sallimista juoksevan uhkasakon uhalla. KO oli hylännyt kaikki äidin hakemukset. Äiti lausui valituksensa perusteinaan HO:ssa, ettei lasten isä ollut sallinut tapaamisia. Hän oli ainoastaan tuonut lapset vaihtopaikan pihaan kertomaan, että he eivät lähde äidin luokse. Äidin mukaan tilanteista ei ollut voinut tehdä sellaista johtopäätöstä, että lapset olisivat kieltäytyneet tapaamisista. Äiti väitti, että lapsia oli vieraannutettu hänestä. Isä oli lausunut uhkasakon tuomitsemista koskevien vaatimusten osalta, että hän oli sallinut tapaamiset, vienyt lapset vaihtopaikalle ja kannustanut näitä lähtemään äitinsä luokse. HO hylkäsi pääkäsittelyä pitämättä äidin vaatimukset. Lasten kuulemisen osalta HO totesi, ettei se HO:n pääkäsittelyssä olisi ollut heidän etunsa mukaista. (Vailla lainvoimaa 26.11.2019) - Uutiset
11.11.2019 10.30
Lasten oikeus tavata äitiään poistettiin äidin vaatimuksesta
Äiti oli HO:ssa vaatinut, että KO:n määräämä tapaamisoikeus hänen ja lasten välillä poistetaan. Perusteinaan äiti oli lausunut, ettei hän tule tapaamaan lapsiaan isän vaatimin ja KO:n määräämin tavoin. Äidin mukaan KO:n päätös oli lasten edun kannalta haitallinen ja se toimi esteenä sille, että lasten ja äidin tapaamisia järjestettäisiin kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvalla tavalla. Isä oli vaatinut, että valitus hylätään. Perusteinaan isä oli lausunut, että sopimukseen perustuva KO:n ratkaisu oli katsottava äitiä sitovaksi. Isän mukaan KO:n vahvistama tapaamisoikeus oli lasten edun mukainen. (Vailla lainvoimaa 11.11.2019) - Uutiset
6.11.2019 12.30
Tarja Pösö, Virve Toivonen ja Laura Kalliomaa-Puha: Huolellisesti perusteltu lapsen edun arviointi olisi tärkeää huostaanoton jatkamista koskevissa päätöksissä
Lapsen huostaanotto on yksi vaikeimmista lastensuojelun ratkaisuista. Päätöksenteko on vaativaa myös tilanteissa, joissa ollaan erimielisiä siitä, tuleeko huostaanottoa jatkaa. Yksi tapa työstää erimielisyyttä on valitus hallinto-oikeuteen. Tarja Pösön, Virve Toivosen ja Laura Kalliomaa-Puhan Oikeus-lehdessä julkaistussa artikkelissa tutkitaan, miten vanhemmat ja lapset esittävät ja perustelevat huostaanoton purkua koskevan erimielisyyden heidän ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän välillä ja miten hallinto-oikeudet tähän vastaavat. Aineistona on kolmen hallinto-oikeuden tekemät ratkaisut vuosilta 2014-2016 (N=125). Lisäksi on analysoitu yhdelle hallinto-oikeudelle osoitetut asianosaisten valitusasiakirjat (N=60). Valituksen tekijänä oli useimmiten äiti. Lapsi oli valittajana yksin vain kahdessa valituksessa. Valittajalla oli avustaja valtaosassa valituksista. Pääsääntöisesti valitukset eivät menestyneet ja perheen jälleenyhdistäminen jäi toteutumatta valittajien toivomalla tavalla. Tässä erimielisyyksien käsittelyprosessissa lapsen näkökulman ja tarpeiden saaminen esille näyttää edelleen haastavalta – lähinnä lapsen kantaan vedottiin silloin, kun se tuki vanhemman tai hallinto-oikeuden kantaa. Lapsen edun vertailu eri toimenpidevaihtoehtojen välillä tavallisesti puuttui hallinto-oikeuksien päätösteksteistä. - Uutiset
18.10.2019 14.19
Hovioikeus: Lapsen edun mukaista antaa hänen huoltoaan ja asumistaan koskevaa ratkaisua huostaanoton aikana ei ollut
Asiassa oli arvioitavana se, oliko lapsen (s. 2009) edun mukaista antaa hänen huoltoaan ja asumistaan koskeva ratkaisu huostaanoton aikana. Korkein oikeus on ratkaisussaaan KKO 2011:59 katsonut, että lapsen huoltoa ja asumista koskevan asian ratkaiseminen on lapsen edun mukaista etenkin silloin, kun huostaanotto suunnitellaan lopetettavaksi. Toisaalta korkein oikeus on myös todennut, että tuomioistuin joutuu kussakin yksittäistapauksessa arvioimaan, onko lapsen edun mukaista antaa lapsen huoltoa koskeva ratkaisu, vai onko esitettyjen vaatimusten tutkiminen ennenaikaista tai lapsen edun kannalta jopa haitallista. HO katsoi kuten jo KO, että lapsen huoltoon ja asumiseen liittyvien kysymysten käsittely oli tässä vaiheessa ennenaikaista eikä siten lapsen edun mukaista. Isän hakemus oli voitu hylätä ennenaikaisena. (Vailla lainvoimaa 18.10.2019) - Uutiset
7.10.2019 15.08
Hovioikeus: 14- ja 15-vuotiaiden lasten asuminen voitiin siirtää isältä äidille
A on tällä hetkellä 15-vuotias ja B on 14-vuotias. A:n toiveena oli ollut saada asua äidin luona ja B oli ilmaissut haluavansa asua samassa paikassa A:n kanssa. Lasten olosuhteet sekä äidin että isän luona olivat hyvät ja lapset olisivat voineet olosuhteiden puolesta asua kumman tahansa vanhemman luona. Ottaen huomioon, että lapset asuivat jo äitinsä luona eikä lasten asumisessa ollut ilmennyt huolenaiheita, HO katsoi lasten etu huomioon ottaen, että lasten asumista koskevaa KO:n päätöstä ei ollut syytä muuttaa. HO totesi, että kummankin vanhemman tulisi huonoista keskinäisistä väleistään huolimatta myötävaikuttaa siihen, että lasten tapaamiset etävanhempaan toteutuisivat, tarvittaessa jonkun luotettavan ulkopuolisen tahon avustuksella. Asiassa ei ollut ilmennyt OK 21 luvun 2 §:n tarkoittamaa erityistä syytä velvoittaa isää korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja HO:ssa. Näin ollen äidin oikeudenkäyntikuluvaatimus oli hylättävä ja asianosaisten tuli itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 8.10.2019) - Uutiset
4.10.2019 15.00
Isä ei ollut kolmeen vuoteen ollut tekemisissä 7-vuotiaan tyttärensä kanssa - äidin sisar määrättiin lapsen oheishuoltajaksi isän vastustuksesta huolimatta
Yhteishuollon tarpeellisuutta arvioitaessa oli kiinnitettävä huomiota lapsen ja ei-huoltajana olevan vanhemman suhteeseen. Isä ei ollut tavannut, ollut yhteydessä eikä kiinnittänyt huomiota lapseen kolmeen vuoteen. Lapsen ja isän välillä ei siis vallinnut minkäänlaista isä-/lapsisuhdetta tällä hetkellä. Isä oli perustellut vaatimustaan ja kertonut, että hänen tarkoituksensa on palauttaa suhteensa lapseen ja toivottavasti myös äitiin. Tämä asia oli ollut vireillä yli vuoden ja käsittely oli pitkittynyt mm. sen vuoksi, että isän avustaja oli vaihtunut kahdesti. Äidin nyt käsiteltävä vaatimus oli ollut isän tiedossa yli vuoden eikä isä ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin huolto- ja tapaamissuhteen luomiseksi lapseen. Tämän vuoksi isän kertomiin tulevaisuudensuunnitelmiin ei tullut kiinnittää huomiota. Näin ollen isän ja lapsen välisestä suhteesta johtuvaa estettä oheishuoltajan määräämiselle ei ollut. HO ei myäntänyt KO:n päätöksen hylkäämistä vaatineelle isälle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 4.10.2019) - Uutiset
25.9.2019 15.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi lapset asumaan isänsä luona
Asiassa mainittuja seikkoja ja muuta asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena harkiten HO katsoi, että isä oli vanhempien eron jälkeen osoittanut pystyvänsä paremmin ottamaan huomioon lasten edun päätöksissään kuin äiti. Hän oli myös vaikuttanut yhteistyökykyisemmältä, minkä vuoksi hän oli soveltuvampi lähivanhemmaksi. Mainitsemillaan perusteilla HO määräsi lapset asumaan isänsä luona. (Vailla lainvoimaa 25.9.2019) - Uutiset
17.9.2019 15.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi Viroon
Koska äiti oli toukokuussa 2019 luvattomasti vienyt osapuolten yhteisen alaikäisen lapsen (s. 2013) Virosta Suomeen ilman isän suostumusta ja lapsen poisvieminen oli loukannut isän olleita lapsen huoltoa koskevia oikeuksia, lapsi oli määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Viroon. Äiti velvoitettiin suorittamaan isälle korvauksena lapsen palauttamisesta aiheutuvista kuluista 300 euroa. (Vailla lainvoimaa 17.9.2019) - Uutiset
13.9.2019 9.47
KHO: 12 vuotta täyttäneelle lapselle ja muille asiaan osallisille olisi tullut varata tilaisuus tulla kuulluksi ennen sijaishuoltopaikan muuttamista
HAO:n päätös sekä viranhaltijan tekemät päätökset sijaishuoltopaikan muuttamisesta kumottiin kuulemisvirheen vuoksi ja asia palautettiin viranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi. Tähän nähden asiassa ei lausuttu siitä, oliko sijaishuoltopaikan muuttamisille ollut lastensuojelulaissa säädetyt edellytykset. - Uutiset
9.9.2019 15.27
Väitteet isän päihteiden käytöstä olisi tullut selvittää käräjäoikeudessa - hakemuksen mukaisesti ratkaistu huoltoriita palautettiin käräjäoikeuteen
Isä ei ollut vastannut hakemukseen KO:ssa. HO totesi, ettei KO ollut hankkinut sosiaalilautakunnalta selvitystä perheen ja lapsen tilanteesta, eikä asiassa ollut esitetty mitään todistelua tai muutakaan selvitystä. Asiassa olisi tullut järjestää valmisteluistunto, jossa isällä olisi ollut mahdollisuus lausua suullisesti hakemuksen perusteista. Hakemuksen perusteet olisi tullut joka tapauksessa selvittää edellyttämällä hakemusta tukevaa todistelua tai hankkimalla olosuhdeselvitys. (Vailla lainvoimaa 9.9.2019) - Uutiset
22.8.2019 8.45
Lasta kohdeltiin sijaishuollossa alistavasti - huomautus kunnalle ja sosiaalityöntekijälleApulaisoikeusasiamies piti Valkeakosken sosiaalitoimen laiminlyöntejä kantelijan sijaishuollon järjestämisessä ja sijaishuollon valvonnassa vakavina. Menettely ja laiminlyönnit olivat saattaneet vakavasti vaarantaa kantelijan oikeuksien toteutumista. Tämän takia apulaisoikeusasiamies antoi Valkeakosken sosiaalitoimelle vakavan huomautuksen sen lainvastaisesta ja lapsen etua vaarantaneesta menettelystä. Apulaisoikeusasiamies piti myös sosiaalityöntekijän menettelyä ja laiminlyöntejä vakavina. Tämän takia apulaisoikeusasiamies antoi huomautuksen myös sosiaalityöntekijälle hänen lastensuojelulain vastaisesta menettelystään. - Uutiset
22.8.2019 8.30
Lapsi ei saanut tarvitsemaansa terveydenhuoltoa - huomautus kunnalleApulaisoikeusasiamies piti Jyväskylän sosiaalitoimen laiminlyöntejä kantelijan sijaishuollon järjestämisessä ja sijaishuollon valvonnassa vakavina. Tämän takia hän antoi Jyväskylän sosiaalitoimelle vakavan huomautuksen sen lainvastaisesta ja lapsen etua vaarantaneesta menettelystä.