Lapsen etu
- Uutiset
17.7.2020 11.34
Käräjäoikeus poisti oheishuoltajuuden avioeron jälkeenKO oli katsonut asiassa mainittu ja kokonaisuus huomioon ottaen, että asiassa oli lapsen huoltolain 12 §:n tarkoittamalla tavalla muutoin aihetta muuttaa KO:n 31.8.2015 antamaa päätöstä. KO oli katsonut, ettei asiassa olisi myöskään ollut edellytyksiä pitää oheishuoltoa tehtävänjakomääräyksin ottaen huomioon lapsen huollon tarkoitus ja se, millaisia tehtävänjakomääräyksiä oli pyydetty. HO ei myöntänyt KO:n päätöksen kumoamista vaatineelle valittajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 17.7.2020) - Uutiset
17.7.2020 10.30
Apulaisoikeusasiamies kiinnitti Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän vakavaa huomiota viranomaisen velvollisuudesta tehdä yhteistyötä asiaan osallisten kanssa sekä sen velvollisuudesta viime kädessä tehdä yhteydenpidon rajoittamisesta valituskelpoinen päätösKoska Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on selvityksessään ilmoittanut kiinnittävänsä jatkossa huomiota lastensuojelulain säännösten noudattamiseen, apulaisoikeusasiamies tyytyi kiinnittämään Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän vakavaa huomiota (kohdassa 3.2) todettuun viranomaisen velvollisuudesta tehdä yhteistyötä asiaan osallisten kanssa sekä sen velvollisuudesta viime kädessä tehdä yhteydenpidon rajoittamisesta valituskelpoinen päätös. Lisäksi apulaisoikeusasiamies kiinnitti Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän huomiota yleisellä tasolla (kohdassa 3.3) lapsen ja lapselle läheisten tapaamisten suunnittelusta ja asiakassuunnitelmaan kirjaamisesta sanottuun. - Uutiset
7.7.2020 12.05
Hovioikeus otti vasta valituksessa esitetyt uudet seikat huomioon lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa ja palautti asian käräjäoikeuteenHovioikeus totesi muun muassa, että uusien seikkojen ja todisteiden esittämiseen on suhtauduttu varsin sallivasti silloin, kun kysymys on asiasta, jossa sovinto ei ole sallittu. Tämä on perusteltua lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa sen vuoksi, että tuomioistuimen on viran puolesta kiinnitettävä huomiota siihen, että ratkaisu on lapsen edun mukainen. Tätä käytäntöä voidaan pitää perusteltuna myös sen vuoksi, että lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevalla ratkaisulla ei ole samanlaista oikeusvoimavaikutusta kuin riita-asioissa yleensä, vaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 12 §:n mukaan sosiaalilautakunnan vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat sopimuksen vahvistamisen tai päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet taikka jos tähän muutoin on aihetta. Lisäksi A:n valituksesta ilmeni, ettei hän huonon suomen kielen taitonsa vuoksi ollut ymmärtänyt hakemuksen merkitystä käräjäoikeudessa. Hovioikeus katsoi, että A:n vasta valituksessaan esittämät väitteet voitiin ottaa huomioon. (Vailla lainvoimaa 7.7.2020) - Uutiset
29.6.2020 10.00
Hovioikeus: Tapaamisoikeuden poistaminen ei ollut lasten edun mukaistaLapset (s. 2004, 2006 ja 2007) olivat olosuhdeselvityksen aikaan olleet epävarmoja siitä, haluavatko he tavata isäänsä säännöllisesti. Siinäkään tapauksessa, että lapset olisivat ilmaisseet selkeän kielteisen kantansa tapaamisille, tapaamisoikeuden poistamista ei huoltolain mukaisen asian yhteydessä voitu perustaa yksin tähän seikkaan, vaan asiaa oli arvioitava kokonaisuutena. Tapaamisoikeuden toteutumista ei voitu jättää myöskään yksin sen varaan, pitävätkö lapset oma-aloitteisesti yhteyttä isäänsä. Sosiaalitoimen olosuhdeselvityksessä ei ollut suositettu tapaamisten poistamista kokonaan, vaan suosituksena oli ollut, että tapaamiset järjestetään tuetusti päivätapaamisina. Asiassa kuvattuja seikkoja kokonaisuutena harkittuaan HO katsoi (pääkäsittelyä pitämättä), ettei tapaamisoikeuden poistaminen ollut lasten edun mukaista. (Vailla lainvoimaa 29.6.2020) - Uutiset
29.6.2020 9.00
Elatusapuriidassa sallittiin vedota äidin työsopimuksen määräaikaisuutta koskevaan seikkaan vasta hovioikeudessaAsiassa oli mahdollista, että lapsen äiti oli asiaa KO:ssa käsiteltäessä voinut olla siinä käsityksessä, että hänen työsuhteensa olisi jatkunut myös tuon ajankohdan jälkeen. Joka tapauksessa myös lapsen etu edellytti, että hänelle maksettavaa elatusapua ei määrätä vanhentunein, puutteellisin tai muutoin virheellisin tiedoin. Tämän vuoksi ja koska lapsen äidin työsuhteen päättymisellä voi olla merkitystä hänen elatuskykynsä ja lapselle maksettavan elatusavun määrään, HO sallii lapsen vedota tuohon seikkaan HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 29.6.2020) - Uutiset
16.6.2020 14.30
Hovioikeus: Lapsen asumisen ratkaisemisen kannalta oli tarpeen selvittää hänen toivomuksensa ja mielipiteensäHO punnittuaan lapsen kuulemisen puolesta ja sitä vastaan olevia seikkoja päätyi siihen, että lapsen (12 v) asumisen ratkaisemisen kannalta oli tarpeen selvittää hänen toivomuksensa ja mielipiteensä asiassa. HO katsoi, että lapsen kuuleminen tapahtuu kuitenkin lapsen kannalta parhaiten asiassa olosuhdeselvityksen laatineen sosiaaliviranomaisen toimesta. Näin ollen asiassa oli pyydettävä kaupungin perusturva- ja terveyslautakuntaa täydentämään 29.1.2019 laatimaansa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 16 §:n nojalla laatimaa selvitystä lapsen asumista koskevalta osalta selvittämällä lapsen omat toivomukset ja mielipide asumisen osalta mainitun lain 11 §:ssä säädetyllä tavalla. Asiassa sallittiin myös äidin vedota uusina kirjallisina todisteina käräjäoikeuskäsittelyn jälkeiseltä ajalta olevaan asiakirja-aineistoon. - Uutiset
15.6.2020 16.00
Hovioikeuskaan ei antanut lapsen isälle oikeutta yksin päättää lapsen sukunimestäAsiassa oli kysymys siitä, oliko lastenvalvojan vahvistamaa sopimusta muutettava siten, että vanhempiensa yhteishuollossa olevan lapsen huoltajien tehtäviä jaetaan niin, että isälle annetaan oikeus yksin päättää lapsen sukunimestä. Isä oli HO:n pääkäsittelyssä ilmoittanut, että mikäli hänelle annetaan oikeus yksin päättää lapsen sukunimestä, lapsen sukunimeksi tulee vanhempien sukunimiyhdistelmä. HO katsoi, että olosuhteet olivat sopimuksen vahvistamisen jälkeen muuttuneet siten, että lastenvalvojan vahvistamaa sopimusta voitiin muuttaa. HO katsoi kuten KO, ettei ollut lapsen edun mukaista antaa isälle oikeutta yksin päättää lapsen sukunimestä. (Vailla lainvoimaa 15.6.2020) - Uutiset
28.5.2020 15.00
Hovioikeus arvioi isän tietojensaantioikeuden rajoittamistaHO:ssa oli kysymys siitä, tuliko isälle KO:n päätöksen mukaisesti määrätä rajoittamaton oikeus saada lapsiaan koskevia tietoja, vai tuliko tietojensaantioikeutta rajoittaa äidin vaatimalla tavalla siten, että tietojensaantioikeudella ei loukata turvakieltoa ja että tietojensaantioikeus koululta rajataan vain Wilma-oikeuden yleisiin viesteihin ja sairaalasta vain lääkärinlausuntoihin. HO katsoi, ettei asiassa ollut syytä rajoittaa isän tietojensaantioikeutta muulla tavalla kuin, että turvakiellon voimassa ollessa isällä ei ole oikeutta saada sellaisia tietoja, joista ilmenee lasten tai äidin asuinpaikka tai osoite. (Vailla lainvoimaa 28.5.2020) - Uutiset
9.3.2020 13.00
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden äidille määräämän yksinhuollon vanhempien yhteishuolloksiLapsen etua arvioitaessa ei ole merkitystä yksin sillä seikalla, ovatko vanhemmat olleet tai saattavatko olla eri mieltä jostakin huollon alaan kuuluvista kysymyksistä, vaan miten huolto turvaa lapsen tasapainoista kehitystä. Ainakin toistaiseksi vanhempien näkemyserot huoltoon liittyvissä asioissa eivät olleet olleet laajoja tai ratkaisevia. Vanhempien kommunikointiin liittyvistä haasteista huolimatta lapsen (s. 2009) elämään liittyvät isot ratkaisut ja myös arkielämän asiat oli saatu hoidettua. HO totesi, että vakavat erimielisyydet koskien lapsen terveydenhuoltoa voivat sinänsä puoltaa yksinhuoltoa. Koska terveydenhuoltoon liittyvien asioiden osalta kysymys oli mahdollisista tulevista seikoista, ei tällä perusteella voitu katsoa, että yksinhuolto olisi lapsen edun mukaista. Myöskään näkemyserot koskien koulunkäyntiä eivät olleet niin vakavia ja käytännössä merkityksellisiä, että nämä olisivat puoltaneet yksinhuoltoa. Asian lopputulokseen nähden isä ei ollut velvollinen korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja HO:sa eikä korvaamaan julkisen oikeusavustajan arvioitua palkkiota. (Vailla lainvoimaa 9.3.2020) - Uutiset
26.2.2020 14.00
Hovioikeus tulkitsi huoltolain 12 §:n tarkoittamaa olennaista olosuhteiden muutosta toisin kuin käräjäoikeus ja määräsi päiväkoti-ikäisen lapsen asumaan äitinsä luonaArvioidessaan asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena, HO totesi, ettei lapsen ja äidin tai isän olosuhteissa ollut tapahtunut sellaista lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 12 §:n tarkoittamaa olennaista olosuhteiden muutosta, joka olisi edellyttänyt lapsen asumista koskevan sopimuksen muuttamista. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 1.12.2019 muutettu 1 § tai 10 § (190/2019) eivät antaneet aihetta arvioida asiaa toisin. (Vailla lainvoimaa 26.2.2020) - Uutiset
21.2.2020 15.32
Hovioikeus: Valvotut tapaamiset ovat aina viimesijainen vaihtoehto ja niihin tulee turvautua ainoastaan, mikäli tuetut tapaamiset eivät riitä turvaamaan lapsen etuaHO arvioi, tuliko lapsen (3 v.) ja isän väliset tapaamiset toteuttaa toistaiseksi vain valvottuina vai siten, että tapaamiset toteutetaan toteutuneiden valvottujen tapaamisten jälkeen tuettuina tapaamisina. Tässä tapauksessa valvottuja tapaamisia puoltavia seikkoja olivat lapsen ja isän välisistä tapaamisista kulunut pitkä aika sekä äidin ja isän välinen väitetystä pahoinpitelystä ja lapsikaappausuhasta johtuva luottamuspula. HO totesi, että tässä tilanteessa lapsen ja isän väliset tapaamiset oli perusteltua aloittaa valvottuina, mutta valvottuja tapaamisia ei tule jatkaa pidempään kuin se on välttämätöntä. Kaikki asiassa esitetyt seikat huomioon ottaen HO harkitsi lapsen edun mukaista olevan, että tapaamiset muuttuvat tuetuiksi kymmenen toteutuneen valvotun tapaamiskerran jälkeen. (Vailla lainvoimaa 21.2.2020) - Uutiset
20.2.2020 10.12
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että tieto lapsen kotikunnasta voitiin antaa isälle - valvottujen tapaamisten vahvistaminen ei ollut ristiriidassa lapsen edun kanssaLapsen (s. 2009) tai äidin etu ei antanut aihetta rajoittaa isän tietojensaantioikeutta niin olennaisesti, ettei isä olisi saanut tietää lapsen kotikuntaa, josta saattoi olla pääteltävissä myös äidin kotikunta. Myöskään asuinpaikan ja osoitteen sekä muiden mahdollisten yhteystietojen osalta asiassa ei ollut esitetty todistelua objektiivisesta terveys- tai turvallisuusuhasta. Ottaen kuitenkin huomioon asiakirjoista ilmenevät kirjaukset siitä, miten äiti oli subjektiivisesti kokenut uhan, HO päätyi lapsen etua harkitessaan siihen, että tietojensaantioikeutta ei ollut syytä ainakaan tässä vaiheessa ulottaa asuinpaikkaa ja osoitetta koskeviin tietoihin sekä muihin yhteystietoihin. Lapsi ei ollut tavannut isäänsä säännöllisesti useaan vuoteen, ja hän oli asian ollessa KO:ssa vireillä vastustanut tapaamisia voimakkaasti. HO:sa ei ollut kuitenkaan tullut esiin sellaisia seikkoja, joiden vuoksi tapaamisoikeuden vahvistamisen olisi voitu katsoa olevan ilmeisessä ristiriidassa lapsen edun kanssa. (Vailla lainvoimaa 20.2.2020) - Uutiset
5.2.2020 12.30
Usein esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia 1. tammikuuta 2020 voimaan tulleen lastensuojelulain muutoksistaMiten lastensuojelulain muutokset vaikuttavat sijaishuollossa olevien lasten oikeuksiin? Kenelle jälkihuolto jatkossa kuuluu? Muun muassa näihin kysymyksiin on vastattu lastensuojelulain muutoksista kertovalla STM:n verkkosivulla. - Uutiset
29.1.2020 12.25
Lasten osallistumisoikeuksia arvioitu SuomessaLasten osallistumisoikeuksia Suomessa on arvioitu oikeusministeriön koordinoimassa pilotointihankkeessa. Helmikuussa julkaistavan arviointiraportin keskeisiä havaintoja esiteltiin 29. tammikuuta hankkeen päätösseminaarissa Helsingissä. Arvioinnin mukaan Suomen lainsäädäntö ja osallistumisen rakenteet ovat lasten osallistumisoikeuksien näkökulmasta pääosin kunnossa, mutta käytännön toimeenpanossa ja viestinnässä on monilta osin vielä kehitettävää. - Uutiset
29.1.2020 8.00
Helsingin kaupungin kouluterveydenhuollossa ja neuvolapalveluissa meneteltiin virheellisesti siltä osin kuin lapsille oli annettu MPR-rokotteet ilman toisen huoltajan suostumusta - apulaisoikeusasiamies esittää lainsäädännön täsmentämistäApulaisoikeusasiamies katsoi Helsingin kaupungin kouluterveydenhuollossa ja neuvolapalveluissa menetellyn virheellisesti siltä osin kuin kantelijan lapsille oli annettu MPR-rokotteet ilman toisen huoltajan suostumusta. Koska lainsäädäntö ei nyt kyseessä olevassa asiassa ole yksiselitteinen, apulaisoikeusasiamies piti riittävänä esittää käsityksensä virheellisestä menettelystä Helsingin kaupungille. Apulaisoikeusasiamies pitää tarpeellisena, että lainsäädäntöä täsmennettäisiin asiassa mainituilta osin EIS 8 artiklan oikeuden nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta ja lapsen oikeuksien turvaamiseksi sekä lapsen edun arvioinnissa noudatettavan menettelyn selkeyttämiseksi. - Uutiset
27.1.2020 9.30
EIT:n ratkaisun tiivistelmä yksityis- ja perhe-elämän suojan rikkomisesta norjalaisessa huostaanottoasiassa on julkaistu FinlexissäAsia koski sitä, rikkoivatko lastensuojeluviranomaiset oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän suojaa koskevaa EIS 8 artiklaa päättäessään pikkulapsen huostaanotosta ja biologisten vanhempien tapaamisoikeuden rajoittamisesta huostaanoton aikana. EIT katsoi, ettei huostaanotolla ollut rikottu EIS 8 artiklaa. Tapaamisoikeuden rajoittamisella oli sen sijaan rikottu EIS 8 artiklaa. EIT myönsi valittajille yhteensä 10 000 euroa hyvityksenä aineettomasta vahingosta ja 2 300 euroa korvauksena oikeudenkäyntikuluista. - Uutiset
21.1.2020 11.00
KHO:n ratkaisu huostassapidon lopettamisesta sekä äidin ja huostaanotetun lapsen yhteydenpidon rajoittamisestaHAO:n päätöksen lopputuloksen muuttamiseen huostassapidon lopettamista koskevilta osin ei ollut perusteita. Mitä tuli yhteydenpidon rajoittamiseen, niin KHO totesi, että asiakassuunnitelmaan oli kirjattu sijaisvanhempien ja äidin välillä vakiintunut käytäntö, jonka mukaan äidin ja lapsen tapaamisia oli keskimäärin kerran kuukaudessa sijaisperheessä. Päätös yhteydenpidon rajoittamisesta oli tehty sen jälkeen, kun äiti oli elokuun 2017 alussa ilmaissut sosiaalitoimelle olevansa tyytymätön sijaisvanhempien läsnäoloon tapaamisissa. Äiti oli vaatinut yhteydenpidon lisäämistä maaliskuussa 2017 hakiessaan samalla huostassapidon lopettamista. Näissä oloissa viimeistään yhteydenpidon rajoittamispäätökseen 14.8.2017 olisi tullut kirjata, missä ja kuinka usein tapaamiset järjestetään. Koska yhteydenpidon rajoittamista koskeva aika oli jo päättynyt, HAO:n päätöstä ei tältä osin muutettu. - Uutiset
27.12.2019 12.30
Hovioikeus ei pitänyt oheishuoltajien välien haasteellisuutta esteenä oheishuollon määräämiselleOttaen huomioon vireillä olevan lapsen huostaanottoasian HO katsoi, ettei äidin ja oheishuoltajien välien haasteellisuus ollut kysymyksessä olevassa tilanteessa este oheishuollon määräämiselle. (Vailla lainvoimaa 27.12.2019) - Uutiset
18.12.2019 10.00
13-vuotiasta lasta kuultiin huostaanottohakemuksen johdosta siten, että paikalla olivat vain HAO:n jäsenet - KHO ei kumonnut päätöstä HAO:n virheellisen menettelyn vuoksi eikä palauttanut asiaa HAO:lle uudelleen käsiteltäväksiKun kuitenkin otettiin huomioon se, että lapsen mielipide huostaanotosta ja sijaishuoltoon sijoittamisesta oli HAO:ssa selvitetty, lapsen kuulemisen pääkohdat oli kuulemisen jälkeen selostettu asianosaisille, tallenne kuulemisesta oli toimitettu lapsen ja äidin avustajille suullisen käsittelyn jälkeen ja se, että lapsen edun mukaista ei ollut toimittaa asiassa uutta suullista käsittelyä, päätöstä ei ollut syytä HAO:n virheellisen menettelyn vuoksi kumota ja asiaa palauttaa HAO:lle uudelleen käsiteltäväksi. Asiassa ei ollut myöskään tarvetta asian selvittämiseksi toimittaa uutta suullista käsittelyä KHO:ssa. - Uutiset
17.12.2019 9.00
Hovioikeus korosti koulunkäynnin aloittaneen lapsen olosuhteiden vakiinnuttamista - lapsen asumista ei muutettu isälleIsä oli lausunut, että KO oli ratkaissut asian vakiintuneiden olosuhteiden ja lapsen edun vastaisesti. Isän mukaan lapsi oli asunut hänen luonaan suurimman osan elämästään ja hänen olosuhteensa olivat vakiintuneet isän luokse. HO totesi, että isä ja äiti olivat molemmat hyviä vanhempia ja kykenivät vastaamaan lapsen hoidosta, kasvatuksesta ja huolenpidosta. HO totesi, että lapsen asuinpaikkaa arvioitaessa korostui se, että hänen olosuhteidensa vakiinnuttaminen oli hänen turvallisen kehityksensä ja kasvunsa kannalta erittäin tärkeää. Hän oli asunut noin puolen vuoden ajan äitinsä luona ja aloittanut siellä koulunkäynnin. KO:n ratkaisun muuttaminen olisi merkinnyt lapselle jälleen kerran muuttoa toiselle paikkakunnalle ja lisäksi koulun vaihtamisen myötä sopeutumista uuteen kouluympäristöön. Edellä todettua ei ollut pidettävä lapsen edun mukaisena. (Vailla lainvoimaa 17.12.2019)