Lapsen etu
138 hakuosumaa
- Uutiset
4.3.2019 10.43
Vakavan aivovamman työtapaturmassa saanut isä ei kyennyt tapaamaan lapsiaan ilman toisen aikuisen läsnäoloa ja tukea - erimielinen hovioikeus ei suostunut tapaamisten järjestämiseen isovanhempien luona
Asiassa esitetyn perusteella tapaamisten järjestäminen isän vanhempien kotona heidän toimiessaan tapaamisten valvojina ei ollut lasten (s. 2010 ja 2012) edun mukaista. HO totesi, että tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen, kun lapset kasvavat ja jos aikuiset saavat ristiriitatilanteensa korjattua. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos sen sijaan katsoi, että tapaamisia tulee järjestää myös isän vanhempien luona KO:n päätöslauselmasta ilmenevin tavoin. (Vailla lainvoimaa 4.3.2019. Valituslupa myönnetty) - Uutiset
7.2.2019 10.22
Hovioikeuden tuomio elatussopimusten muuttamisesta takautuvasti, maksettujen elatusapujen palauttamisesta ja kuluvastuusta
Kanne oli tullut vireille KO:ssa 26.4.2018. Asia oli aikavälin 1.1.2018-25.4.2018 osalta jätettävä 8.2.2017 tehtyjen elatussopimusten varaan, ja lasten isä oli siten vapautettava velvollisuudesta suorittaa mainitulta ajalta elatusapua lapsilleen enemmän kuin mihin hän oli sopimuksissa velvoittautunut. Taannehtivasti korotettujen elatusapujen palauttamisvelvollisuutta voitiin pitää lapsen edun vastaisena. Perustetta poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan lapsi ei asian hävitessään yleensä joudu kuluvastuuseen (KKO 2003:104 ja 105) ei ollut esitetty. (Vailla lainvoimaa 7.2.2019) - Uutiset
6.2.2019 10.42
Hovioikeus ei muuttanut vuonna 2002 syntyneen lapsen yksinhuollosta tehtyä päätöstä
Lapsen äiti oli vaatinut KO:n päätöstä muutettavaksi niin, että hänen ja lapsen isän yhteinen lapsi (s. 2002) määrätään vanhempiensa yhteishuoltoon. HO katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt sellaisia syitä, joiden vuoksi yhteishuoltoon siirtyminen toisi lapsen kannalta mitään sellaista etua, jonka perusteella huollon muuttamiselle voitaisiin katsoa olevan aihetta. Lapsen etu ei merkittävästi puoltanut aikaisemman päätöksen (v. 2012) muuttamista ja yhteishuoltoon siirtymistä senkään vuoksi, että lapsi on jo 16-vuotias ja tulee täysikäiseksi marraskuussa 2020. Isän esittämä oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 6.2.2019) - Uutiset
5.2.2019 16.00
Hovioikeus pysytti lasten asumisen isällä - 9-vuotiaan lapsen mielipiteelle ei voitu juurikaan antaa itsenäistä merkitystä
HO totesi mm., että oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön perusteella 9-vuotiaan lapsen ei yleensä vielä ole katsottu olevan niin kehittynyt, että hänen mielipiteelleen voitaisiin juurikaan antaa itsenäistä merkitystä. Tässä asiassa ei ollut esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella lapsen osalta olisi ollut syytä poiketa tästä yleisestä käsityksestä. (Vailla lainvoimaa 5.2.2019) - Uutiset
1.2.2019 11.30
Hovioikeus kumosi neljän lapsen oheishuoltajuudesta tehdyn päätöksen
HO:ssa oli isän valituksen johdosta kysymys ensinnäkin siitä, oliko vanhempien yhteishuollon tai huoltajien tehtävienjaon kannalta merkityksellisissä olosuhteissa tapahtunut sellaisia muutoksia, että vanhempien yhteishuoltajuutta koskevaa päätöstä olisi aihetta muuttaa isän vaatimin tavoin. Lisäksi kysymys oli KO:n päätöksen oikeellisuudesta oheishuoltajuutta koskevan määräyksen osalta. Kysymys oli myös oikeudenkäyntikuluista. Oheishuoltajuutta puoltavia ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että näissä olosuhteissa riittäviä perusteita oheishuoltajan määräämiselle ei ollut. KO:n päätös oli näin ollen tältä osin kumottava. Muilta osin KO:n päätöstä ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 1.2.2019) - Uutiset
28.1.2019 11.00
KHO äänesti 4-4: Isä voitiin määrätä osoittamaan päihteettömyytensä päihdeseulalla ennen huostaan otetun lapsen tapaamisia
KHO katsoi, että lastensuojelulain 62 §:n 2 momentissa annetaan viranomaiselle riittävä lailla säädetty peruste vaatia lapsen tapaamisen ehtona vanhempaa tai muuta läheistä henkilöä tarvittaessa osoittamaan, että huostaanotetun lapsen tapaamisesta ei aiheudu momentissa tarkoitettua vaaraa lapselle tai muille henkilöille. Tällaisen etukäteisen selvitysvelvoitteen viranomainen voi asettaa, jos siihen on olemassa objektiivinen peruste, kuten viranomaisella oleva tieto vanhempien päihdehistoriasta. Vanhemman asiana on toimittaa selvitys, jonka avulla viranomainen voi varmistaa, että yhteydenpito voi tapahtua lastensuojelulain mukaisesti lapsen edun huomioon ottavalla tavalla. Tällaisen selvitysvelvoitteen asettamisessa ei ole kysymys henkilön velvoittamisesta henkilökatselmukseen. Lastensuojelulain 62 §:ää on tulkittava edellä esitetyllä tavalla niiden lapsen perus- ja ihmisoikeuksien suojaamiseksi, joiden vuoksi lastensuojelulaki yleensä ja sen rajoitustoimenpiteitä koskevat säännökset erityisesti on säädetty. (Ään 4-4) - Uutiset
20.12.2018 7.00
STM: Huoltajien mahdollisuus asioida Omakanta-palvelussa lastensa puolesta laajenee
Terveydenhuollon ammattihenkilön on arvioitava aina lapsen tapaamisen yhteydessä lapsen kypsyys tehdä päätöksiä omasta hoidostaan. Jos ammattihenkilö arvioi lapsen riittävän kypsäksi, lapsi voi päättää itse omien tietojensa näkymisestä vanhemmille Omakanta-palvelussa, STM kertoo tiedotteessaan. - Uutiset
16.11.2018 11.30
KHO:n päätös huostaanotettavan 14-vuotiaan lapsen kuulemisesta ja mielipiteen selvittämisestä hallinto-oikeudessa
KHO katsoi, että 14-vuotias lapsi oli riittävän selvästi HAO:sa ilmaissut suullisen käsittelyn toimittamista koskevan vaatimuksensa. Hän oli myös erikseen perustellut vaatimustaan suullisen käsittelyn toimittamiseen keskeisesti liittyvillä, asian käsittelyn välittömyyttä ja siten oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeita koskevilla syillä. Lapsella ei ollut asiaa HAO:ssa käsiteltäessä ollut oikeudenkäyntiavustajaa. HAO ei ollut voinut hylätä lapsen vaatimusta suullisen käsittelyn toimittamisesta ilmeisen perusteettomana. - Uutiset
15.11.2018 11.03
Lasten asumista koskevaan isän hakemukseen ei annettu vastausta - hovioikeus palautti asian käräjäoikeuteen kun lasten edun toteutumista ei ollut riittävästi varmistettu
Kysymys oli ollut osapuolille ja heidän lapsilleen (s. 2002 ja 2005) erittäin tärkeästä asiasta, jossa sovinto ei ole lasten asumisen ja tapaamisoikeuden osalta sallittu. KO voi sinänsä lähtökohtaisesti ratkaista hakemusasian, johon ei ole annettu vastausta. Tässä tapauksessa KO oli kuitenkin voinut sille esitetyistä asiakirjoista havaita, ettei kysymys lasten asumisesta ollut ollut riidaton. HO katsoi, ettei KO:n olisi tullut ratkaista asiaa pelkästään hakemukseen liitetyn selvityksen perusteella ja ettei KO ollut voinut luotettavasti ratkaista asiaa lasten edun mukaisesti. KO:n olisi tullut varmistaa lasten äidiltä hänen kantansa lasten asumiseen ja tapaamisoikeuteen, joko ottamalla häneen yhteyttä tai järjestämällä asiassa suullinen istunto. KO:n olisi vaihtoehtoisesti tullut kuulla lasten isää istunnossa tai pyytää tältä lisäselvitystä, jonka perusteella KO olisi voinut selvittää, oliko ratkaisu lapsen edun mukainen. Koska lasten edun toteutumista ei ollut riittävästi varmistettu, asian käsittelyä oli jatkettava. Oikeusastejärjestyksen vuoksi asiaa ei voitu käsitellä HO:ssa ensimmäisenä oikeusasteena. Asia oli sen vuoksi palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 15.11.2018) - Uutiset
22.10.2018 12.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu Bryssel II -asetuksen 8 artiklan 1 kohdan tulkinnasta
Asetuksen N:o 2201/2003 8 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että lapsen on pitänyt olla fyysisesti jäsenvaltiossa, jotta hänen voidaan katsoa asuvan kyseisessä jäsenvaltiossa tuossa säännöksessä tarkoitetulla tavalla. Pääasiassa kyseessä olevan kaltaisilla olosuhteilla, jos ne oletetaan näytetyiksi toteen, eli yhtäältä sillä, että isä on kohdistanut äitiin pakkoa, minkä seurauksena äiti on synnyttänyt heidän lapsensa kolmannessa valtiossa ja asunut siellä kyseisen lapsen kanssa tämän syntymästä alkaen, ja toisaalta sillä, että äidin tai lapsen perusoikeuksia on loukattu, ei ole tältä osin vaikutusta. - Uutiset
12.9.2018 15.00
Isäänsä pelkääville lapsille ei vahvistettu tapaamisoikeutta - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa
Asiassa oli tullut selkeästi esille olosuhdeselvityksessä liitteineen ja äidin kertomana, että tällä hetkellä isänpelko oli lasten (s. 2008 ja 2009) todellisuus. Se, oliko syy pelkoon isän käyttäytymisessä, äidin puheissa vai molemmissa ei siten ollut ensisijainen kysymys tapaamisoikeudesta määrättäessä. KO oli arvioinut viitaten olosuhdeselvityksessä esitettyyn, että näiden lasten kohdalla heidän arkensa rauhoittaminen vanhempien keskinäisiltä kuormittavilta riidoilta ja omista peloista oli välttämätöntä. Tämän vuoksi tapaamisoikeutta ei nyt määrätty. KO totesi edelleen, että viimekädessä vanhempien arvioitavaksi jää milloin on sopiva aika järjestää tapaamisia isän ja lasten välille. Vanhempien tulee ottaa huomioon, että jossakin kohtaa tapaamiset on aloitettava uudelleen. Lasten isä vaati HO:ssa, että lapsille vahvistetaan oikeus tavata isäänsä hänen KO:n päätöksestä ilmenevien vaatimustensa mukaisesti. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. KO:n päätös jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 12.9.2018) - Uutiset
4.6.2018 12.00
Apulaisoikeusasiamies: Viranomaiset laiminlöivät lapsen edun arvioinnin turvapaikkaa hakeneen lapsiperheen asiassa
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin katsoi, että viranomaiset olivat lyöneet laimin lapsen edun arvioinnin turvapaikkaa hakeneen lapsiperheen asiassa. Ratkaisu koski sekä vastaanottokeskuksen että kunnan sosiaalihuollon toimintaa. Sakslin selvitti asiaa perheen lasten tekemän kantelun perusteella. - Uutiset
17.5.2018 11.30
Lasten vuoroasumista selvittänyt työryhmä luovutti loppuraporttinsa: Lapsen etu ensin vuoroasumisjärjestelyissä
Vuoroasumistilanteissa arjen sujuminen on tärkeää lapsen hyvinvoinnin tukemiseksi. Tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön ja toimintakäytäntöihin, jotta vuoroasuvan lapsen etu toteutuu. Muutosten toteuttamiseksi tarvitaan kuitenkin lisätietoa: tällä hetkellä tilastojen ja rekisterien pohjalta ei saada riittävän kattavaa tietoa lasten asumisjärjestelyistä vanhempien asuessa erillään. - Uutiset
18.4.2018 11.02
Hovioikeuden päätös lapsen tapaamisoikeuden poistamisestaHO otti tapaamisoikeutta harkitessaan huomioon isän pitkäaikaisen lapsen kannalta vahingollisen menettelyn tapaamisten suhteen, isän lapselle aiheuttaneen pelkotilan, lapsen iän (12 v.) merkityksen ja erityisesti sen, että olosuhdeselvityksessä oli päädytty siihen, että tapaamisten käynnistäminen ei ollut lapsen edun mukaista. HO katsoi, ettei KO:n päätöstä poistaa tapaamisoikeus ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 18.4.2018) - Uutiset
17.4.2018 14.20
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi tullut lasten edun selvittämiseksi jatkaa asian valmistelua ja hankkia asian ratkaisemisen kannalta tarpeellinen selvitys
Isä ei ollut hänelle varatusta tilaisuudesta huolimatta määräajassa antanut KO:lle kirjallista lausumaa äidin hakemuksen johdosta. KO oli perustanut ratkaisunsa hakemuksessa esitettyihin seikkoihin. Seikkojen tueksi ei ollut esitetty mitään selvitystä eikä asiassa ollut hankittu muuta selvitystä. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 10 §:n 1 momentin mukaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia on ratkaistava ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Sen vuoksi HO katsoi, että KO:n olisi tullut lasten edun selvittämiseksi jatkaa asian valmistelua ja hankkia asian ratkaisemisen kannalta tarpeellinen selvitys. Tämän vuoksi asia oli palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 17.4.2018) - Uutiset
29.3.2018 11.05
Hovioikeudessa arvioitiin lapsen huoltoa ja asumista lapsen äidin kuoleman jälkeen – biologisen isän yksinhuoltoa ja asumista koskeva vaatimus hylättiinVuonna 2009 syntynyt lapsi oli käytännössä koko ikänsä asunut äitinsä entisen miesystävän (lapsen oheishuoltaja) B:n kanssa. HO päätyi asiassa yhteishuoltoratkaisuun, jossa lapsen huoltajina ovat sekä B että biologinen isä A. Lapsen asumisen osalta HO katsoi, että lapsen edun mukainen ratkaisu on, että hän edelleen asuu B:n kanssa. HO katsoi, että tämä ratkaisu toteuttaa parhaiten lapsen edun myös tulevaisuudessa. (Vailla lainvoimaa 29.3.2018) - Uutiset
9.2.2018 16.00
Uuden varhaiskasvatuslain keskiössä on lapsen etu - lain on tarkoitus tulla voimaan 1. elokuuta 2018
Esitysluonnos uudeksi varhaiskasvatuslaiksi lähetettiin päättyvällä viikolla (6.2.) laajalle lausuntokierrokselle. Uusi laki vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua nostamalla henkilöstön koulutustasoa ja selkiyttämällä tehtävänimikkeitä. Tulevaisuudessa päiväkodeissa työskentelee moniammatillisena tiiminä varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen sosionomeja ja lastenhoitajia. Luonnoksessa lapsen etu on nostettu keskiöön, ja lasta on suojattava väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Tietosuojanormit päivitetään mahdollistamaan digitaalinen yhteydenpito kotien ja päiväkotien välillä. Lakiesitys on lausunnolla 18. maaliskuuta 2018 asti. - Uutiset
5.2.2018 11.00
Hovioikeuskaan ei määrännyt äidin uutta puolisoa lasten oheishuoltajaksi
Lasten isä ja oheishuoltajaksi ehdotettu C olivat antaneet KO:ssa kirjallisen suostumuksensa oheishuoltajuuteen. HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty lasten edun kannalta riittäviä perusteita sille, että C määrättäisiin lasten oheishuoltajaksi lasten äidin ja isän ohella. Aihetta KO:n päätöksen muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 5.2.2018) - Uutiset
29.9.2017 10.29
Työryhmä ehdottaa uudistuksia lapsenhuoltolakiin - lausuntoaikaa 1. joulukuuta saakka
Vuoroasuminen kirjattaisiin lakiin. Lapsen yhteydenpito isovanhempiin ja muihin läheisiin turvattaisiin. Vieraannuttamisen ehkäisemiseen esitetään useita keinoja. Lapsen oikeuteen tulla kuulluksi ja osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn ehdotetaan parannuksia. Myös lapsen kuulemisesta tuomioistuimessa ja sosiaaliviranomaisen luona säädettäisiin nykyistä yksityiskohtaisemmin. Toistuvien huoltoriitojen ehkäisemiseksi ehdotetaan kynnyksen korottamista lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen muuttamiselle. - Uutiset
20.9.2017 15.21
Huoltoriitaa ei palautettu käräjäoikeuteen väitetyn virheellisen käräjäoikeuden kokoonpanon vuoksi eikä yhteishuoltoa muutettu yksinhuolloksiAsianosaisten oli katsottava voineen saattaa KO:n kokoonpanoa koskevan kysymyksen keskusteltavaksi asian valmisteluvaiheessa siinäkin tapauksessa, että tuomari ei olisi nimenomaisesti tiedustellut asianosaisilta suostumusta asian ratkaisemiselle yhden tuomarin kokoonpanossa. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin rikkomista ja tuomarin puolueellisuutta sekä lapsen isän KO:ssa esittämän todistelun yksipuolista huomioimista koskevien äidin väitteiden osalta HO totesi, ettei äiti ollut KO:ssa tehnyt väitettä tuomarin esteellisyydestä. Tämä sekä äidin valituksessaan esittämät perusteet huomioon ottaen asiassa ei ollut ilmennyt aihetta palauttaa asiaa KO:een näilläkään perusteilla. Aihetta asian palauttamiselle ei ollut silläkään perusteella, että KO oli määrännyt lapsen tapaamisoikeudesta tavalla, joka ei vastannut asianosaisten vaatimuksia. (Vailla lainvoimaa 20.9.2017)