Lainvalinta
- Uutiset
8.9.2020 14.00
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuissa ajalta 29.5.-10.7.2020 oli kysymys muun muassa asiakirjan julkaisemisesta, hovioikeusmenettelystä ilman pääkäsittelyä, omaisuudenjakosopimuksen sovittelusta, asemakaavan kulttuuriympäristöön liittyvästä valitusoikeudesta, törkeästä aserikoksesta, lainhuudon kirjaamisesta, patenttiriidan oikeuspaikasta, opettajan vahingonkorvausvelvollisuudesta ja rakennusluvan myöntämiseen liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta. - Uutiset
5.3.2020 12.30
Unionin tuomioistuin: Eurooppalaiseen pidätysmääräykseen liittyvän rangaistuksen keston määrittämiseen käytetään asiaan johtaneisiin tekoihin sovellettavaa kansallista lainsäädäntöäEUT:n suuri jaosto katsoi, että eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä tehty puitepäätös (2002/584/YOS) edellyttää, että sen tutkimiseksi, onko rikoksesta, josta eurooppalainen pidätysmääräys on annettu, sellaisena kuin rikos on määritelty pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion lainsäädännössä, määrätty pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai turvaamistoimenpide, jonka enimmäisaika on vähintään kolme vuotta, täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on otettava huomioon eurooppalaisen pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion lainsäädännön versio, jota sovelletaan tekoihin, jotka johtivat asiaan, jossa eurooppalainen pidätysmääräys annettiin, eikä versiota, joka on voimassa tämän eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamishetkellä. - Uutiset
23.1.2020 11.00
Hovioikeus arvioi käräjäoikeuden tuomion perustelujen väitettyä puutteellisuutta, lainvalintaa sekä uuden ennakkoratkaisun pyytämisen ja katselmuksen toimittamisen tarpeellisuutta Olkiluoto 3:n ydinvoimalan puolalaisten työntekijöiden palkkaetuja koskevassa riidassaKO:n tuomion perustelujen ei voitu katsoa olevan puutteelliset, vaikka se ei ollut niissä ottanutkaan kantaa saatavien vanhentumista koskevaan lainvalintaan. HO:n ratkaistavana oli lisäksi se, mitä lakia tulee soveltaa arvioitaessa kanteissa tarkoitettujen lähetettyjen direktiiviin perustuvien saatavien siirtokelpoisuutta. Asianosaiset olivat erimielisiä siitä, oliko EUT tässä asiassa antamassaan ennakkoratkaisussa C-396/13 ottanut kantaa tähän kysymykseen. Puolalainen sivuliike oli esittänyt, että HO pyytäisi tässä asiassa EUT:lta vielä uuden ennakkoratkaisun unionin oikeuden tulkinnasta. HO katsoi, että kanteissa tarkoitettujen, lähetettyjen direktiiviin perustuvien, saatavien siirtokelpoisuutta oli arvioitava Suomen lain mukaan riippumatta siitä, mitä lakia työsopimuksissa oli sovittu niihin sovellettavaksi. Ennakkoratkaisu jätettiin pyytämättä. Vaaditun katselmuksen osalta HO totesi asiassa esitetyt näkökohdat huomioon ottaen, ettei katselmuksen toimittamista voitu pitää OK 17 luvun 8 §:n 2-kohdassa tarkoitetulla tavalla tarpeettomana. HO toimittaa sivuliikkeen pyytämän katselmuksen pääkäsittelyn yhteydessä. (Käsittelyratkaisut, joihin ei saa hakea erikseen muutosta). Huom! Ks. myös kanteiden peruuuttamista ja sovintoa koskeva Vaasan hovioikeuden 18.3.2020 antama päätös nro 109. - Uutiset
10.10.2019 13.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista annetun asetuksen (Rooma I) tulkinnastaSopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista annetun asetuksen (EY) N:o 593/2008 (Rooma I) 14 artiklaa on tulkittava siten, että laki, jota sovelletaan saatavan siirron oikeusvaikutuksiin kolmansiin nähden silloin, kun sama velkoja on siirtänyt saatavan useammin kuin kerran peräkkäisille siirronsaajille, ei määräydy suoraan tai analogisesti kyseisen säännöksen perusteella. - Uutiset
18.9.2018 16.00
Hovioikeuden tuomio Suomen lain soveltamisesta työsopimuksiinAsiassa oli kysymys ensisijaisesti siitä, olivatko osapuolet sopineet nimenomaisesti tai hiljaisesti Suomen lain soveltamisesta työsopimuksiin. Toissijaisesti oli kysymys siitä, tuliko työsopimuksiin sovellettavaksi tavallisen työskenteyvaltion lain sijasta niin sanottu varaventtiilisääntö, koska työsopimukset solminut A Auto oli toiminut suomalaisen B Oy:n lukuun. HO katsoi, että osapuolet eivät olleet sopineet nimenomaisesti tai hiljaisesti Suomen lain soveltamisesta. HO katsoi, että valittajien työsuhteisiin oli sovellettava Venäjän lakia. HO hyväksyi KO:n välituomion. Välituomion hyväksymisellä kanteen enempi käsittely ei ollut tarpeen ja kanne oli tullut hylätyksi. HO:n tuomion lopputulos huomioon ottaen aihetta asian KO:een palauttamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 18.9.2018) - Uutiset
15.2.2016 11.45
Helsingin hovioikeudelta välituomiot ja tuomiot pitkään jatkuneessa Superfast-alusten merimiesten työkiistassa (II vaihe) - hovioikeus sovelsi Saksan lakia katsoen irtisanomiset Saksan siviililain BGB 613 a §:n perusteella tehottomiksiHelsingin HO antoi 12. helmikuuta useita osapäätöksiä (välituomiot ja tuomiot) keväällä 2009 vireille tullessa asiassa (Merimiehen työsuhteen päättäminen), jossa on ollut kyse 38 saksalaisen merimiehen työsuhteen ja palkan maksun jatkumisesta Superfast-alusten myynnin yhteydessä vuonna 2006. Nyt annetuissa jutun II vaiheen ratkaisuissa oli kyse mm. siitä, oliko irtisanominen ollut kantajien väittämällä tavalla Saksan lain mukaan tehoton ja oliko Baltic SF velvollinen jatkamaan kantajan työsuhdetta samoin ehdoin kuin ennen irtisanomista. Kysymys oli myös siitä, syrjäyttikö työehtosopimuksen lakiviittaus normihierarkia-asemansa vuoksi työsopimukseen yleissopimuksen 6 artiklan nojalla sovellettavan, siis tässä tapauksessa Saksan lain, kanteen oikea-aikaisuudesta, Saksan siviililain BGB 613 a §:n soveltamisesta, liikkeen luovutuksesta ja työntekijän velvollisuudesta ilmoittautua työhön. - Uutiset
11.12.2015 11.02
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu Rooma II-asetuksen tulkinnasta – Italiassa tyttären kuolemaan johtaneen liikenneonnettomuuden vahinkojen korvaaminen Romaniassa asuvalle vanhemmalleEU-tuomioistuin katsoo italialaisessa ennakkoratkaisuasiassa, että sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavasta laista annetun asetuksen 864/2007 (Rooma II) 4 artiklan 1 kohtaa on tulkittava sen selvittämiseksi, mitä lakia on sovellettava sopimukseen perustumattomaan liikenneonnettomuudesta johtuvaan velvoitteeseen, siten, että tällaisessa tuomioistuimen jäsenvaltiossa tapahtuneessa onnettomuudessa menehtyneen henkilön kuolemaan liittyviä hänen toisessa jäsenvaltiossa asuvien omaistensa kärsimiä vahinkoja on pidettävä mainitussa säännöksessä tarkoitettuina onnettomuuden ”välillisinä seurauksina”. - Uutiset
2.10.2015 8.32
EU-tuomioistuin: Maassa kiinteän toimipaikan välityksin aitoa ja todellista – vaikka vähäistäkin – toimintaa harjoittavaan ulkomaalaiseen yritykseen voidaan soveltaa maan tietosuojalainsäädäntöäEU-tuomioistuin katsoo unkarilaisessa ennakkoratkaisuasiassa, että tietosuojadirektiiviä on tulkittava siten, että sen nojalla on mahdollista soveltaa henkilötietojen suojaa koskevaa lainsäädäntöä, joka on muun jäsenvaltion lainsäädäntö kuin sen, jossa näiden tietojen rekisterinpitäjä on rekisteröity, kunhan rekisterinpitäjä harjoittaa kyseisen valtion alueella olevan kiinteän toimipaikan välityksin aitoa ja todellista, vaikka vähäistäkin, toimintaa, jonka yhteydessä tämä tietojenkäsittely suoritetaan. - Uutiset
15.9.2015 8.27
Hovioikeuden päätös sovellettavan lain valinnasta merimiesten työsuhteiden päättämistä koskevassa asiassaHelsingin hovioikeus katsoi, että kanteissa tarkoitettuihin merimiesten työsopimuksiin olisi lakiviittauksen puuttuessa sovellettava Saksan lakia. Se, mikä merkitys lakiviittauksen osoittaman Superfast Ferries S.A:n sekä Saksan ja Suomen merimiesliittojen välisen työehtosopimuksen määräyksille oli asiassa annettava, tuli arvioitavaksi myöhemmin, vasta Saksan lain pakottavia säännöksiä sovellettaessa. Asiassa ei ollut tarpeen pyytää ennakkoratkaisua EU-tuomioistuimelta. (Ratkaisuun ei saa hakea erikseen muutosta) - Uutiset
21.4.2015 8.47
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu takaisinsaantikanteeseen sovellettavasta laista ja takaisinsaantikanteen nostamista koskevista määräajoistaEU-tuomioistuin katsoo saksalaisessa ennakkoratkaisuasiassa, että asetuksen 1346/2000 13 artiklaa (oikeustoimen peräyttäminen) on tulkittava siten, että sitä voidaan soveltaa, jos selvittäjän riitauttama ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista ulosmitatun rahamäärän maksu on suoritettu vasta menettelyn aloittamisen jälkeen. Asetuksen 13 artiklassa käyttöön otettu väitejärjestelmä koskee myös lex causaen mukaisia vanhentumisaikoja, takaisinsaantikanteen nostamista koskevia määräaikoja ja preklusiivisia määräaikoja. Takaisinsaantikanteen nostamisen kannalta merkittävät muotoseikkoja koskevat säännöt määräytyvät 13 artiklan soveltamisen osalta lex causaen mukaan. - Uutiset
22.12.2014 13.30
KKO:n ratkaisu suomalaisen sijoittajan määräämisestä palauttamaan saksalaisesta sijoitusyhtiöstä saamiaan varoja yhtiön maksukyvyttömyysmenettelyyn - hovioikeuden tuomio kumottiin ja asia jätettiin käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen varaanSaksalaisen sijoitusyhtiön maksukyvyttömyysmenettelyssä määrätty selvittäjä vaati Saksan lakiin nojautuen, että suomalainen sijoittaja määrätään palauttamaan yhtiöstä saamiaan varoja yhtiön maksukyvyttömyysmenettelyyn. KKO katsoi, että yhtiön selvittäjällä oli ollut oikeus ajaa asiassa kannetta omissa nimissään. Selvitetyksi myös katsottiin, että Saksan lain mukaiset edellytykset yhtiön hallinnoimalle hoitotilille sijoituksen tehneelle sijoittajalle maksettujen voittojen peräyttämiselle sijoitusyhtiön maksukyvyttömyysmenettelyyn täyttyivät. KKO hyväksyi myös käräjäoikeuden johtopäätöksen palautettavien voittojen määrän osalta. (Ään.) - Uutiset
13.11.2014 8.05
Ulkomailta – Venäjä: Siviilikoodeksin uudistukset. Kansainvälinen yksityisoikeusOTT, dosentti Vladimir Orlovin Defensor Legisin artikkelissa käsitellään Venäjän kansainvälistä yksityisoikeutta kokonaisuutena. Venäjän siviilioikeuden keskeisen yleislain eli Siviilikoodeksin vuonna 2012 aloitettu uudistaminen on koskenut sen kolmannen osan kansainvälisyksityisoikeudellisia säännöksiä, ja se on toteutettu säätämällä laki 30.9.2013/260-FZ.2 Uudistuksessa on pyritty saattamaan lainsäädäntö vastaamaan vakiintunutta oikeuskäytäntöä ja siinä on seurattu kansainvälistä käytäntöä ja erityisesti EU:n kansainvälisyksityisoikeudellista lainsäädäntöä. - Uutiset
1.10.2014 15.35
Sosiaaliturva-asetuksen lainvalintasääntöjen tulkintaa koskeva opas uudistettuEU:n sosiaaliturvaa koordinoivan sosiaaliturva-asetuksen (EY) N:o 883/2004 lainvalintasääntöjen tulkintaa koskevaa Käytännön opas on uudistettu. Uudistettu opas sisältää päivitetyt ohjeet, joissa on otettu huomioon sosiaaliturva-asetuksen viimeisimmät muutokset. - Uutiset
27.1.2014 17.01
Kreikka alkaa soveltaa EU:n sääntöjä, joilla helpotetaan kansainvälisten pariskuntien tilannettaEuroopan komissio hyväksyi tänään Kreikan päätöksen ryhtyä soveltamaan 15 EU-maassa jo käytössä olevia EU:n sääntöjä, joiden mukaan kansainväliset avioparit voivat valita, minkä maan lakia sovelletaan, jos liitto päättyy avio- tai asumuseroon. Nämä uudet säännöt tulivat voimaan kesäkuussa 2012, ja niiden yhteydessä käytettiin ensimmäistä kertaa nk. EU-maiden tiiviimmän yhteistyön menettelyä. - Uutiset
31.12.2013 12.00
Mauri Saarinen: Työsopimukseen sovellettava laki työntekijän työskentelyvaltion ja asuinvaltion ollessa eri EU:n jäsenvaltio - tapaus BoedekerMauri Saarinen on tarkastellut Edilexissä julkaistussa artikkelissaan EUT:n ennakkoratkaisua Boedeker, joka on ensimmäinen ennakkoratkaisu, jossa on asetettu kriteereitä työsopimukseen sovellettavalle lainvalinnalle läheisemmän liittymän perusteella. Suomessa vastaava tapaus voisi tulla sovellettavaksi esimerkiksi tilanteessa, jolloin työntekijä asuu Suomessa ja työskentelee Ruotsissa tai Venäjällä. - Uutiset
17.9.2013 12.36
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu työsopimukseen sovellettavasta laistaKansallinen tuomioistuin voi Rooman yleissopimuksen 6 artiklan 2 kohdan loppuosan määräyksen perusteella jättää soveltamatta sen valtion lakia, jossa työtä tavallisesti tehdään, jos kaikista olosuhteista ilmenee, että kyseinen sopimus liittyy läheisemmin johonkin toiseen valtioon. - Uutiset
28.3.2013 15.20
Lainsäädäntö ei pysy teknologisen kehityksen perässä – tuomioistuinten rooli korostuuHitaasti muuttuva ja kansallisesti pirstoutunut lainsäädäntö ei kykene seuraamaan teknologian kehitystä riittävällä nopeudella. Tästä syystä juridinen toimintaympäristö ei tue riittävästi teknologisten mahdollisuuksien hyödyntämistä. Näin toteaa työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies, dosentti Mikko Huuskonen, jonka raportti ”The Gap – ICT-revolution’s Challenges to Legal Institutions” on juuri julkaistu Euroopan komission innovation -julkaisusarjassa. - Uutiset
11.3.2013 16.01
Keinänen, Anssi – Muhonen, Emmi – Hämäläinen, Annika: Sääntelyn syyt – Empiirinen tarkastelu sääntelyn syistä vuoden 2009 hallituksen esityksissäEdilexissä julkaistussa artikkelissa paneudutaan sääntelyn syihin ja siihen, miten nämä syyt ilmenevät hallituksen esityksissä. Taloustieteellisessä tarkastelussa sääntelyn syyt jaetaan kahteen ryhmään: markkinahäiriöihin ja sääntelyhäiriöihin. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida, millä sääntelyteoriassa esitetyillä syillä olisi voitu perustella tai oikeuttaa lakiehdotuksia vuoden 2009 hallituksen esityksissä. Lisäksi tarkastellaan, eroavatko sääntelyn syyt ministeriöittäin ja mitkä sääntelyn syyt esiintyvät yleensä yhtä aikaa. Lopuksi pohditaan tulosten yleistä merkitystä kotimaisen lainvalmistelun kannalta. - Uutiset
21.11.2012 14.00
Tuulikki Mikkola: Vierasta oikeutta koskevasta selvityskynnyksestä oikeudenkäynnissä - tuomioistuinten tulisi ottaa aktiivisempi rooliRajat ylittävää siviilioikeudellista asiaa käsiteltäessä tuomioistuimen on ensin ratkaistava, onko tuomioistuimella toimivaltaa asian ratkaisemiseen, ja jos on, mikä maan laki tulee sovellettavaksi. Kun lainvalinnassa päädytään vieraan valtion lakiin, on kysyttävä kenellä on vastuu vieraiden säännösten sisällön selvittämisestä ja millaista selvitystä voidaan pitää riittävänä, jotta tuomioistuin voi ratkaista asian sen perusteella. Tähän liittyviä kysymyksiä pohtii professori Tuulikki Mikkola Lakimies-lehden artikkelissaan. - Uutiset
5.3.2012 15.05
Komission suunnitelma EU-maiden välisten perintöasioiden helpottamiseksi eteni EU-parlamentissaEU-parlamentin 1. maaliskuuta järjestämä äänestys saattaa pian merkittävästi yksinkertaistaa kansainvälisten perintöasioiden ratkaisemista siten, että tapauksissa sovellettava lainsäädäntö määräytyisi pelkästään perittävän henkilön asuinpaikan mukaan. Äänestystulos ennakoi myös eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönottoa.